Pokeri on suositumpaa kuin koskaan ennen Suomessa. Netissä pelaa jo kymmeniätuhansia suomalaisia ja Grand Casinolla on viisi hyvin suosittua turnausta viikossa. Suomalaisia pelaajia näkee ympäri maailman kansainvälisissä turnauksissa rahasijoilla ja Patrik Antonius pääsi Card Player Europen kanteen. Ensimmäinen suomalainen pokerilehti ilmestyy huhtikuussa ja erilaisia TV-tuotantoja on ainakin suunnitteluvaiheessa. Pokerikeskustelupalstojen suosio on ollut myös vahvassa nousussa.
Ruotsin suosion tasosta olemme kuitenkin jäljessä reilusti. Ruotsissa pelaajia on kymmenkertainen määrä ja sekä Aftonbladetissa että Expressenissä on säännöllinen pokeriliite. Pokeria Ruotsissa tulee joka kanavalta. Ruotsalaiset huippupelaajat antavat haastatteluja medialle säännöllisesti. Ken Lennaard on Ruotsissa superjulkkis.
Todennäköisesti kehitys Suomessa seuraa Ruotsin esimerkkiä. Meillä on samat edellytykset hyviksi pokerinpelaajiksi kuin ruotsalaisillakin. Hyvä perusopetus, jossa matematiikkaa ei ole korvattu kreationismilla ja kulttuuri, joka ei pohjaa taikauskoon. Myöskin tappioita kestämään suomalaisten pitäisi olla hyviä, niihin ovat ainakin jääkiekkofanit saaneet vuosien varrella tottua. Kauppatorin vieressä olevaa Ruotsin suurlähetystöä ei poltettu viime sunnuntaina, ei edes Ruotsin lippuja. Minäkin muistan 70- luvun Suomi-Neuvostoliitto jääkiekko-ottelut sekä kaikki saamatta jääneet olympia- ja MM-mitalit 1972-1987 ja olen onnellinen hopeamitalistakin.
Miksi Suomi on sitten jäljessä Ruotsia pokerikulttuurissa? Se ei johdu ruotsalaisten parempionnisuudesta (jätetään jääkiekko huomioimatta) vaan median varhaisesta ilmiön oivaltamisesta. Menestyneet ruotsalaispelaajat ovat antaneet auliisti lehtihaastatteluja ja media on niitä myös julkaissut. Moni pieni ruotsalaispoika haluaa tulla isona Ken Lennaardiksi. Suomessa pokeri on ollut esillä vain välähdyksittäin. Tähtipelaajat eivät täällä anna haastatteluja eikä lehdet julkaise pokeri-ilmoituksia.
Eniten julkisuutta ovat saaneet sisäministeriön tiedotteet, jotka lehdet julkaisevat sellaisenaan ilman mitään lähdekritiikkiä. Pelaajilla ei olekaan mitään voitettavana henkilökohtaisella tasolla, jos he suostuvat haastatteluihin. Sisäministeriö on osoittanut, että se on valmis mihin tahansa lain kirjaimen tuntumassa pyöriviin toimiin pokerinpelaajia kohtaan. Suomeen perustetun Pokerinpelaajien yhdistyksen toiseen kokoukseen tuli kahdeksan rikospoliisia, hallituksen puheenjohtaja pidätettiin ja kymmeniä ihmisiä kuulusteltiin. Minäkin olen syytteessä muun muassa sillä perusteella, että toimin kokouksen puheenjohtajana. Olin aiemmin luullut, että Suomessa on kokoontumisvapaus. Tilaisuudessa tosiaan pelattiin 50 euron turnaus ilman että kukaan hyötyi siitä mitenkään. Pelaajat ja media ovat aiheesta peloissaan. Pelaaminen on laillista, mutta siitä huolimatta toteutettiin tämä massiivinen Omon-rynnäkkö.
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta selvää on, että pokerin suosio Suomessa on vasta alkutaipaleella. Sisäministeriö tekee parhaansa tehdäkseen pokeriaktiivien elämän mahdollisimman vaikeaksi, mutta markkinataloutta vastaan taisteleminen osoittautui Neuvostoliitossakin toivottomaksi pitemmän päälle.