Torstaina selvisi savolaisten ottaneen presidentti Niinistön populistisesta heitosta kopin: kuopiolaisen entisen puhelinosuuskunnan KPY:n hallitus päätti, että koronan takia osuuspääoman koron maksusta on syytä pidättäytyä. Tätä ei sentään perusteltu aikaan sopimattomuudella, jollaisiksi puolustusvoimien ylipäällikkö tuomitsi osingot viime viikolla.
KPY sen sijaan kertoi ”osuuspääoman koron maksusta pidättäytymisellä turvaavansa nopeasti muuttuvassa tilanteessa tytäryhtiöiden maksuvalmiutta ja samalla osuuskunnan strategisten tavoitteiden toteuttamista”.
Tämä kuulostaakin paljon asiallisemmalta perustelulta kuin solidaarisuussyihin vetoaminen. Tosin KPY:n emo-osuuskunnalla oli 90 miljoonaa jakamattomia voittovaroja 9/2019 ja sen omavaraisuusaste on 98,8 prosenttia. Maaliskuussa tytäryhtiö KPY Sijoitus myi Elisansa kirjaten 10 miljoonan euron myyntivoiton.
Viime vuonna jaettiin osuudenomistajille 1,42 euroa per osuus eli yhteensä 7,9 miljoonaa euroa. Viimevuotiseen voitonjakoon ei olisi tarvittu edes kaikkia Elisan myyntivoittoja, kaikista myyntirahoista puhumattakaan.
Kun valmiuslaki on käytössä, pohjoissavolainenkin ravintolahenkilökunta lomautettuna ja Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalikin peruutettu, olisivat ainakin 20.000 KPY:n omistajan mielestä osuuspääoman korot sopineet koronakevääseen oikein hyvin.
Pohjois-Savonkin bruttokansantuote on tällä hetkellä vapaapudotuksessa. Ajoituksellisesti perinteinen toukokuinen tilisiirto KPY:ltä kuopiolaisille olisi hyvällä tsägällä osunut optimikohtaan, eli mahdollisesti lockdownin loppupuolelle, jolloin vararahastot on jo monessa perheessä syöty ja siemenvilja-aitatkin avattu.
KPY lupasi palata voitonjaon suhteen asiaan syssymmällä. Ymmärrän hyvin, että Nordea ja Ålandsbanken noudattivat EKP:n ohjausta ja päättävät osingostaan vasta koronasavun vähän hälvettyä. KPY ei ole enää puhelinosuuskunta, mutta ei se ole pankkikaan, vaan hyvin vakavarainen sijoitusyhtiö.
Osakkuusyhtiölläni on KPY:tä, mutta sen kannalta on melko yhdentekevää, jaetaanko osuuspääoman korkoa touko- vai lokakuussa. Meillä on vielä varastossa reilusti ammuksia karhumarkkinoille roiskimiseen. Mutta haluaisiko kuopiolainen lomautettu rahansa heti vai vasta sitten kun palkka taas juoksee?
Luultavasti valtaosa KPY:n yksityisomistajista on eläkkeellä, koska eiväthän milleniaalit ole numerolevyä koskaan edes pyörittäneet. Mutta heilläkin saattaisi karanteenissa tulla raha tarpeeseen. Kahvikioski Sirkka Peitsoma toimittaa Lappeenrannassa vedyt ilmaiseksi kotiin, mutta vähän epäilen tekevätkö kaikki kuopiolaiset yritykset samaa. Ihan jokaisella ei ole reippaita lapsenlapsia juoksemaan kaupassa ostoksilla, kuten minun vanhemmillani.
Joidenkin eläkeläisten elinkustannukset ovat siis hyvin saattaneet koronan myötä nousta, ja kaikkien eläkkeestä eivät rahat riitä edes Netflixiin, jolle luulisi olevan poikkeuksellisen suurta eläkeläiskysyntääkin juuri nyt. Osuuspääoman korko olisi ollut joissakin eläkeläistalouksissa ainoa ”ylimääräinen” raha, mitä sinne vuosittain tulee, koska muita tuottavia arvopapereita kuin KPY:n osuustodistus heillä ei ole.
Pidänkin KPY:n päätöstä lykätä osuuspääoman koron maksua hätäisenä. Epäilen muuten, että ilman presidentin suorittamaa osingonjaon demonisointia olisi KPY jakanut jonkun 143 euroa per vanha lankaliittymä ilman sen kummempia vaihtoaskeleita.
Osingot ovat vain tilisiirto
Jonkun verran ahdistaa joka kevät kärsiä allergiaoireista - ja länkyttää samasta asiasta. Mutta se on näköjään tarpeellista. Jos tasavallan presidenttikin ymmärtää osingonjaon merkityksen väärin, on kansan syvempienkin rivien sivistykselle vielä paljon tilausta.
Yritysten raha on omistajiensa rahaa. Osingonjaossa siirretään rahaa taskusta toiseen, ja verokarhu käy vielä välissä käpälöimässä. Nyt kun julkisen talouden vajeet repeävät kuin Paavo Väyrysen pelihousut sinipunahallituksen syntymisestä, olisikin yhtiöiltä erinomaisen isänmaallista jakaa tavallista suurempia osinkoja.
Tämä ei tarkoita, että yritysten ei pitäisi ottaa voitonjaossaan huomioon koronan tuomia suruja ja murheita. Esimerkiksi Finnairin ja NoHon osingon peruuttamiset olivat täysin perusteltuja. Kun lentokoneet ovat epämääräisen ajan pakotettuna maahan ja kapakat kiinni, on kummankin kassa sulamassa/sulanut hyvää vauhtia.
Osingonjakopäätös pitäisi koronakeväänäkin pohtia sen pohjalta, onko yrityksellä kassassa rahaa, jolle sillä ei ole omistajien tuottovaateen ylittäviä investointikohteita. Jos tällaista löytyy, kaikki pitäisi jakaa omistajille.
Näinhän tämä ei juuri missään pörssiyhtiössä koskaan mene, vaan pyritään ”voittoihin suhteutettuihin”, ”tasaisiin” tai ”kasvaviin” osingonjakoihin. Tämä taas johtuu sijoittajien keväisestä osinkokiimasta. Tällaisia osingonjakopoliitikoita useimmat omistajat pörssiyhtiöiltä vaativat. Monet haluaisivat olla kiimassa muulloinkin kuin keväisin ja vaativat siten kvartaaliosinkoja.
Suomalaisen kansankapitalismin ykkösviholliseksi luokittelemani, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukorantakin varmasti ymmärtää, että verollisten osinkojen jakaminen kasvattaa verokertymää. Osingonsaajat taas sitten uudelleensijoittavat tai kuluttavat osinkorahansa, joten yhtiöiden maksamat osingot eivät katoa mihinkään. Rahan kiertäminen taloudessa lisää hyvinvointia.
Mutta tuskin tätä Kaukoranta myöntää seuraavienkaan tes-neuvottelujen yhteydessä, vaan eiköhän ay-liike perinteisesti vaadi maltillisen palkkaratkaisun sitomista maltillisiin osinkoihin. Eli vaatii niukkoja pääomiamme kierrätettävän tehottomammin. Miten ekonomistin koulutuksen saanut pystyy elämään tällaisten omaan jalkaan ampumisvaatimusten kanssa, on miulle vähän epäselvää.
Mikseivät vakavaraiset yhtiöt tässä tilanteessa hae laajoja valtuuksia omien osakkeidensa ostamiseen osingonjaon sijaan, on toinen vähän kummallinen asia. Mutta toisaalta ymmärrän aktiivisijoittajien keskuudessa osinkohaukkojen olevan vielä yleisin lintulaji.
Lisäksi olen pohtinut säilyykö yhteiskuntarauha koronan jälkeen.
Koronan jälkeen sisällissota?
En koohkaa keväisin osingoista, jotta saisin itselleni lisää osinkoja. Olen tarkkaillut tilannetta keväästä 1986 asti, ja huomannut osakekurssien tippuvan hyvin lähelle juuri sen jaetun osingon verran.
Sen sijaan osinkoihin liittyvän tahallisen harhaanjohtamisen näen yhteiskuntarauhaa uhkaavana. Omaan hyvinvointiini pörssikurssien nousu tai lasku ei kovin paljon vaikuta, mutta Suomen turvallisuustilanteen heikkeneminen sattuisi pahasti. Olen siis itsekkäällä asialla, mutta aivan eri syistä kuin ay-liikkeen agitaattorit väittävät.
Koronan jälkeen meillä on sellaisia julkisten menojen leikkaustarpeita, että Sipilän viiden prosentin tuottavuushypyt kalpenevat niiden rinnalla. Jonkun hallituksen on ne pakko tehdä. Sinänsä tästä on turha kantaa välitöntä huolta, koska hillopurkkihallitus ei tähän mitenkään kykene.
Koska Marinin hallitus lupasi kannattajilleen karkkia enemmän kuin penkkareissa, tulevat nämä kovasti pettymään nykyisissä näkymissä oleviin lähivuosiin. Enkä ole havainnut sillä suunnalla ylimääräisiä merkkejä realistisen tilannekuvan muotoutumisesta.
Avuksi olisi, jos edes ammattiyhdistysliikkeen ekonomistit herättelisivät massoja todellisuuteen.
Tänään SAK:n pääekonomisti kuitenkin twiittasi: ”Mielestäni ei ole tahdikasta että valtiovarainministeri alkaa puhumaan leikkauslistoista silloin kun maa on vielä poikkeustilassa ja kokoontumisvapauttakin rajoitetaan. Itse olin ajatellut pidättäytyä verokeskustelusta akuutin kriisin ajaksi.”
Kaksikymmentä tuntia aikaisemmin hän oli kuitenkin retwiitannut Heikki Hiilamon varallisuusverotwiitin, eikä tämä ole Kaukorannalta ainoa koronakevään veronkorotusvaatimus.
Toisilla on munaa enemmän kuin toisilla puhua itsensä täysin pussiin ja jatkaa silti vakaasti valitsemallaan tiellä. En siis ole kuvitellut hetkeäkään, että Kaukoranta luopuisi vaatimuksistaan huonosti tuottavista kateusveroista. Mutta valtiovarainministerin aiheellisen huolen talouden tilasta kuvaaminen tahdittomaksi oli aika surullista.
Visioin synkimpinä hetkinäni, että kun osingonsaajia demonisoi jo presidenttikin, niin jossain vaiheessa taantumaa aletaan ensin hirttämään Pyysing-nukkeja ja siitä siirrytään heittelemään polttopulloja sijoittajien Skodien perään.
Olen varma, että Ilkka Kaukoranta, Sauli Niinistöstä puhumattakaan, ei tällaista kehitystä aja takaa. Mutta KPY:n hallitus lienee kuunnellut presidenttiämme hätäisessä osuuspääoman korko -päätöksessään. Ainakin SAK:n Miljan Plussan osasto vaati yleislakkoa kuullessaan liitoltaan, että työnantajat vaativat 20 prosentin palkanalennuksia. Jos mielipidejohtajat maalaavat kuvitellun vastapuolen tunteettomiksi kuponginleikkaajiksi, voi se taloudellisella laskukaudella purkautua kauhuskenaarioissa väkivaltaisuuksiksi asti.
Vastustan siis lianderssonina paskapuhetta. Osingoistakin.
KPYstä aiemmin:
Aki Pyysing: Kuopion puhelimella ei voi soittaa
Aki Pyysing: Kuinka tulla iloiseksi väärässä olemisestaan - Case KPY
Aki Pyysing: KPY näytti keskaria sijoittajille
Osingoista:
