Osakeanti on yhtiötapahtuma, jossa yhtiö antaa uusia osakkeita merkittäväksi joko maksuttomasti tai maksullisesti. Osakeyhtiön päättäessä osakeannin toteuttamisesta on jokaisella aiemmalla osakkeenomistajalla oikeus, muttei velvollisuutta, merkitä yhtiön uusia osakkeita. Mikäli osakkeenomistaja ei halua merkitä uusia osakkeita, voi osakkeenomistaja halutessaan myydä merkintäoikeudet jälkimarkkinoilla. Merkintäoikeuksia voi siis myös ostaa vapailta markkinoilta mikäli myyjiä löytyy.
Maksuttomat osakeannit
Maksuttomassa osakeannissa annettavista osakkeista ei suoriteta vastiketta, eli merkintähintaa. Maksuttomia anteja ovat esimerkiksi rahastoanti ja osakkeen splittaus.
Rahastoanti on yhtiön suorittama operaatio, jossa maksuttomaan osakeantiin yhdistetään rahastokorotus; yhtiö antaa uusia osakkeita ja korottaa samalla osakepääomaansa siirtämällä antiin varoja yhtiön vapaasta omasta pääomasta. Sijoitustiedon Aki Pyysing avasi pääasiassa historiaan siirtynyttä rahastoantia ansiokkaasti kolumnissaan:
“Vielä 80-luvulla tosin järjestettiin maksuttomia ”rahastoanteja”, joissa osakkeita sai lisää ”ilmaiseksi”, tai näin kansalle annettiin ymmärtää. Rahastoanti on lähinnä pienimuotoinen splitti eli osakkeita tulee lisää ja oikeasti mitään muuta ei tapahdu. Yhtiö on lähtökohtaisesti samanarvoinen ennen ja jälkeen rahastoantia tai splittiä, arvo vain jaetaan sitten useammalla osakkeella."
Maksuttoman osakeannin toinen muoto, jonka Aki myös mainitsi, on osakesplit ja se on edelleen yhtiöiden aktiivisessa käytössä. Osakkeiden splittaus merkitsee yhtiön osakekannan jakamista uudelleen. Osakkeiden lukumäärä kasvaa, mutta yhtiö ei saa lisää pääomaa osakkailta joille uudet osakkeet menevät. Osakesplittaus on siis maksuton osakeanti; esimerkiksi yhden vanhan osakkeen tilalle tulee kaksi uutta osaketta, tai vanhan osakkeen kaveriksi tulee uusi osake, joka tapauksessa tässä esimerkissä yhtiön osakkeiden määrä splitin seurauksena tuplaantuu. Tällöin teoriassa yhtiön osakkeen arvo puolittuu, koska osakkeiden määrä tuplaantuu ilman että yhtiö saa lisää pääomaa käyttöönsä. Yhtiön markkina-arvoon splittaus ei itsessään vaikuta.
Yhtiöt saattavat tehdä osakesplitin, kun osakkeen arvo on noussut saman toimialan osakkeisiin verrattuna korkeaksi ja osakkeen hintaa halutaan pienemmäksi. Tällöin osakesplitillä yhtiön osakkeet saadaan hinnoiteltua kaikille sijoittajille sopiviksi, vaikkei yhtiön arvossa muutoksia olekaan tapahtunut. Käytännössä osakkeen splittaus auttaa osakkeen likviditeettiä. Ei ole ennenkuulumatonta että splitin seurauksena likviditeetti ja samalla kysyntä kasvaa, jolloin osakkeen hinta nousee splitin ansiosta.
Ajankohtaisena esimerkkinä on Nesteen hallituksen vuoden 2018 tilinpäätöksessä ehdottama osingonjako, joka ehdotettiin toteutettavan kahdessa erässä: Maksetaan osinkoa 1,14 euroa osakkeelta huhtikuussa ja lokakuussa 2019 osingonjaon toinen erä maksettaisiin maksuttoman osakeannin eli osakesplitin muodossa. “Jos hallituksen ehdotus hyväksytään, toinen erä jaetaan yhden vanhan ja kahden uuden osakkeen kesken niin, että kultakin osakkeelta maksetaan 0,38 euroa. Jos yhtiökokous ei hyväksy hallituksen ehdottamaa maksutonta osakeantia, toinen erä maksetaan samaan tapaan kuin ensimmäinen erä eli 1,14 euroa osakkeelta.”
Listautumisanti
Listautumisannissa aiemmin listaamaton yhtiö tarjoaa osakkeitaan ensimmäistä kertaa julkiseen kaupankäyntiin. Tällöin yhtiö listataan pörssiin ja osake lasketaan vapaaseen kaupankäyntiin. Kasvavat yhtiöt käyttävät listautumisantia useimmiten uuden pääoman keräämiseen, kun taas kypsemmät yritykset voivat listautumisannin avulla tarjota alkuperäisille sijoittajille mahdollisuuden myydä osan tai koko osakeomistuksensa, eli tarjoaa heille “exit”-mahdollisuuden.
Listautumisannit tarjoavat sijoittajille mahdollisuuden sijoittaa yhtiöön, jolla on kiinnostavaa ja kasvavaa liiketoimintaa, mutta oli aiemmin erittäin vaikeasti saatavilla. Yhtiölle itselleen se tarjoaa mahdollisuuden listautumisen jälkeenkin kerätä uutta pääomaa myöhemmin järjestettävillä osakeanneilla. Se tarjoaa myös läpinäkyvyyttä yrityksen toimintaan ja arvonmääritykseen. Monet yhtiöt palkitsevat yritysjohtoa ja avainhenkilöstöä osakeohjelmilla ja julkisilla yhtiöillä tämä on helpommin toteutettavissa ja näin ollen laadukkaiden työntekijöiden houkutteleminen yhtiöön helpottuu.
Esimerkkinä viimevuotisista listautumisanneista on peliyhtiö Rovio, joka listattiin pörssiin loppuvuodesta 2017. Kasvava yhtiö halusi lisää pääomaa kasvustrategiansa tukemiseen ja anti meni yli odotusten, sillä se keskeytettiin ylimerkinnän vuoksi. Osakkeen arvoksi annissa määräytyi 11,50 euroa ja tätä kirjoitettaessa osakkeen hinta on reilusti alempana noin 5 euron tuntumassa.
Sijoittaja voi osallistua listautumisanteihin lukemalla listautumisantiesitteen perusteellisesti. Listautumisannilla on aina pääjärjestäjä ja merkitsemispiste, jossa sijoittaja voi käydä merkkaamassa itselleen listautuvan yhtiön osakkeita.
Merkintäoikeusanti
Merkintäoikeusanti on maksullinen osakenti, jossa yhtiön osakkeeomistajat saavat merkitä yhtiön osakkeita vanhan omistuksensa suhteessa merkintähintaa vastaan. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on etuoikeus osakeannissa annettaviin osakkeisiin samassa suhteessa kuin heillä on ennestään yhtiön osakkeita salkussaan.
Merkintäoikeus on arvopaperi, jonka sen saanut osakkeenomistaja voi tavallisesti myydä eteenpäin, ellei itse halua merkintäoikeutta käyttää. Merkintäoikeuksilla arvoa on silloin, kun osakkeiden merkintähinta alittaa osakkeen käyvän markkinahinnan. Merkintäoikeudet ovat voimassa ainoastaan osakeannin ajan ja raukeavat arvottomina osakeannin päätyttyä.
Viime vuoden lopussa Efore Oyj päätti 11 miljoonan euron merkintäoikeusannista, jossa yhtiö antoi osakkeenomistajille yhden merkintäoikeuden kutakin omistettua osaketta kohden. Yhdellä merkintäoikeudella sai merkitä seitsemän tarjottavaa osaketta hintaan 0,03 euroa. Osakeannista uutisoidessa 28. marraskuuta Eforen osakkeen arvo oli noin 0,05-0,06 euroa ja uutisen seurauksena yhtiön osakkeen arvo heitteli voimakkaasti 0,03-0,06 euron välillä ja tätä kirjoitettaessa hinta on palannut yli 0,06 euron tasoille.
Kehutaan Akin erinomaista kolumnia osakeanneista vielä uudelleen, sillä se sisältää käytännöllistä ja tuottoisaa oppia merkintäoikeusannin sielunmaailmasta ja rahastamisesta.
Suunnattu osakeanti
Lähtökohtaisesti yhtiön nykyisillä osakkeenomistajilla on oikeus merkata osakeannin uusia osakkeita samassa suhteessa kuin heillä on hallussaan yhtiön osakkeita. Osakkeenomistajien etuoikeus osakkeisiin turvaa osakkeenomistajien aseman säilymisen yhtiössä. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön on kuitenkin mahdollista antaa osakkeita suunnatusti, mikä tarkoittaa osakkeenomistajien etuoikeudesta poikkeamista. Käytännössä suunnatut annit ovat yleisiä.
Suunnattuja osakeanteja voidaan järjestetää, jos siihen on yhtiön kannalta merkittävä ja hyväksyttävä taloudellinen syy. Syitä suunnatulle annille on monia; yhtiön pääomarakenteen vahvistaminen, edullisen rahoituksen turvaaminen, toimintaedellytysten turvaaminen ja yhtiön strategian toteuttaminen. Tietyissä tilanteissa voi olla käytännössä mahdotonta saada yhtiön osakkeenomistajilta tarvittavaa rahoitusta tai edullista ulkopuolista rahoitusta ilman suunnattua osakeantia. Toisaalta suunnatulla annilla voidaan rahoittaa yrityskauppoja tai muita ostotapahtumia yhtiön antaessa omia osakkeitaan maksun välineenä.
