Alan tosiaan jossain määrin olla taloudellisesti riippumaton, kun en jaksanut laittaa torstaiaamuksi kelloa soimaan, vaikka Technopoliksen ja Inissionin osavuosikatsaukset olivat tulossa. Tosin tämä riippumattomuus osoittautui hölynpölyksi kuten yleensäkin. Kuka muka oikeasti on kaikesta taloudellisesti riippumaton? Heräsin yhdeksältä pohjaveden poistotarpeisiin ja luonnollisesti menin kurkkimaan silmät ristissä oliko päivältä odotettavissa suoneniskentää vai kullanvuolentaa.
Hetken valmistauduin jo luultavasti nopeasti tyhjenevän ostolaidan puhkomiseen, kun Technopoliksen Q2:n EPRA-tulos 13 miljoonaa oli reilusti alle konsensusennusteen (14,8) ja parhaiten perehtyneen analyytikon eli Sijoitustietoon kirjoittavan petterin (15,8) ennusteiden.
Jatkoin kuitenkin lukemista ennen toimenpiteitä, koska markkinoiden aukeamiseen oli vielä tunti aikaa. Puolasta oli etsitty ostettavaa, mutta kun rakennuskustannukset alkoivat karata käsistä, oli kohteesta vetäydytty 400.000 euroa köyhempinä. Tämä oli hyvä uutinen, koska kyseessä on vain kertaisku, eikä jatkuva kulu. Lisäksi se tukee CEO Keith Silverangin tarinaa siitä, että väkisin ei Technopolis enää osta yhtään mitään. Parempi on ottaa pikakurat, kuin suruja ja murheita vuosikymmeniksi.
Lisäksi puoli miljoonaa kurbaa selittyi kiinteistöveron kirjaustavan muutoksella, joka ei kuulemma kuitenkaan vaikuta yhtiön koko vuoden kiinteistöveroihin. Laskentaekonomin elävä kiinnostus ei riittänyt tämän kirjauksen aiheuttaneen ”IFRIC 21”- tulkinnan kunnolla sisäistämiseen, mutta uskotaan CFO Sami Lainetta, eli erällä ei ole mitään seksuaalista merkitystä.
Tosin jos lisätään 0,9 miljoonaa EPRA-tulokseen, saadaan 13,9 miljoonaa ja silti jäädään vielä alle konsensuksen alalaidankin (14,0). Joten tässä vaiheessa ei ollut syytä samppanjaa korkata. Jos saisin tietää kiinteistösijoitusyhtiöstä osarista vain yhden uuden luvun, se olisi juuri osakekohtainen EPRA-tulos ja se oli kiistatta alle analyytikkojen odotusten.
Ennen vanhaan talouslehdistö tarkkaili sijoitusyhtiöiden pörssitiedotteiden harhauttamina pelkästään IFRS-tulosta, joka oli Technopoliksella muuten kasvanut reippaasti. IFRS pitää sisällään käyvän arvon muutokset, mikä on enemmän ”kiva tietää” kuin ”elintärkeää informaatiota” –osastolla. Toki ihan kiva olikin tietää, että osakekohtaisia varallisuuksia oli päivitetty ylöspäin. Omaa pääomaa löytyi 4,08 euroa ja EPRA-nettovarallisuutta 4,65 euroa per osake, kun hinta oli päättynyt keskiviikkona @3,94. Kun viimeisen 12 kuukauden oman pääoman tuotto EPRA-tuloksella oli 9,1 prosenttia, voidaan todeta markkinoiden arvostavan Technopoliksen edelleen varsin pehmeästi. Kasvavaa vertailukelpoista tulosta tekevä yhtiö tuottaa omalle pääomalle melkein kymmenen prosenttia ja treidaa alle oman pääoman per osake kun korot ovat nollassa; todellinen pörssikupla.
Näissä pitää aina pohtia, ovatko luvut oikeita vai enroneita. Suomen kiinteistöjen (56,3%) tuottovaade on 7,3%, Tallinnan, Vilnan ja Pietarin 7,9% ja Oslon ja Göteborgin 5,4%. Tämä tuottovaade on siis se prosenttituotto, jolla kiinteistöt arvostetaan taseessa. Eivät kuulosta minun korvaani mitenkään korkeilta, vaan mieluummin konservatiivisilta.
Tuottovaateet ovat ennustuksieni mukaisesti laskeneet (sokea kalju löysi jyvän!) ja uskon muuten niissä olevan vieläkin laskuvaraa varsinkin Suomessa. Tällä hetkellä on kaksi sijoituskohdetta, joiden voi edes kuvitella tuottavan, ja toinen niistä on kiinteistöt. Jos kiinteistöihin virtaa lisää rahaa, laskevat tuottovaateet. Tällaisen kehityksen arvelen vielä ainakin hetken jatkuvan. Osa sijoittajista on istunut käteisen päällä jo vuosikausia ja manannut maailmanloppua. Osalla heistäkin saattavat hermot pettää vielä jossain vaiheessa ennen oikeaa laskukautta.
Tosin löysin webcastista lisää suruja ja murheita. Ruoholahdessa on uusi talo valmis, mutta ei likikään täyteen vuokrattu. Tykkäsin kuitenkin, kun Keith ei syyttänyt hallitusta, huonoja kelejä tai heinäsirkkoja, vaan sanoi suoraan, että myyntityössä on itse sössitty. Silverang lupaili 6-9 kuukauden sisällä tönön täyttymistä. En epäile yhtään Keithin arvioita, mutta uskon entistä vahvemmin, kun näen. Suhdannetuuli puhaltaa ainakin vielä hetken aikaa suotuisasti. Tästä huolimatta eivät vuokralaiset jonossa olleet pistäneet painiksi lentokentän tuntumassakaan, missä sielläkin Technopoliksella on valmistuvia tiloja.
Silverang on kuitenkin pitänyt talot aina lähes täynnä, vaikka kaikki mahdolliset vitsaukset Nokian ja ruplan romahtamisesta alkaen ovat sitä koitelleet. Joten olen itse asiassa luottavaisempi kuin edellisessä kappaleessa ehkä annoin ymmärtää.
Mitä ilmeisimmin joudumme jännittämään vielä useamman vuoden, tekeekö Keithin lempilapsi UMA yhtiölle vielä rahaa. Mie olen aina vähän huolissani, kun toimitusjohtaja näyttää uskovan konseptiinsa kuin MTK maataloustukien tarpeellisuuteen. Selvää on, että pientyöpisteille kaupunkien ydinkeskustoissa on kysyntää. Saako tämän rahastettua siten, että yhtiölle jää muutakin kuin tekemisen ilo, jää vielä nähtäväksi. Toistaiseksi meillä on Keithin sanat ”Concept works!”
Palveluita vuokralaisilleen Technopolis myy minulle suorastaan käsittämättömän paljon. Yhtiö on erikoistunut emännän venttiin eli lukuun kaksikymmentä. Vuonna 2020 pitäisi palveluista tulla 20 prosenttia tuotoista 20 prosentin käyttökatteella. Lisäksi pitäisi silloin olla valmiina myös 20 Ulla-Maija Aaltosta. Ehkä pääkonttorissa pitäisikin viralliseksi edustusasuksi määrätä Vladislav Tretjakin pelipaita, sillä vastoin minun epäluuloisia odotuksiani palvelujen osalta tavoite näyttäisi olevan saavutettavissa. Kyse on kuitenkin ”vain” siivouksesta, kokouksista ja sisäverkoista ja sen sellaisesta eikä esimerkiksi scientologiakurssien katetason tuotteista.
Kaikista näistä pohdinnoista tulin tulokseen, että eiköhän kurssi pehmene hieman, mutta mie en alle nelosen myy yhtään mitään. Jonain päivänä Technopolis ostetaan pois listalta, kurssi nousee tai tulos oikeasti pehmenee, joten kevennyksiin alle oman pääoman hintoihin tulee suhtautua varovaisesti, ellei ole uutta kohdetta katsottuna.
Kun on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus spekulatiivisesta osakekaupasta, on luonnollista, että suurimmasta listasijoituksestani arvioin kurssireaktion yhtä hyvin kuin USA:n presidentinvaalien ja Brexit-kansanäänestyksen voittajat.
Mie sitten nouseviin kursseihin juustohöyläilin vähän salkkuani @4,00 ja @4,05. Saatan saada nämä takaisin halvemmalla jossain vaiheessa, kun BlackRock taas keventää vähän positiotaan ja kurssi ottaa viiden pinnan kyykyn ilman mitään uutisia. Ellei näin koskaan käy, jäi osakkeita vielä niin paljon, että en mököttele yhtään.
P.S. Torstai päätti parhaan osavuosikatsauskauteni koskaan tai ainakin sen jälkeen, kun olen hajauttanut yli kahteen osakkeeseen. Inissionin paras kvartaali koskaan oli viimeinen julkaisu, jota jännitin. Elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistaminen on aika paljon jännempää hommaa kuin kasvualueilla kiinteistöjen omistaminen.
Kurssi ei noussut kuin aavistuksen, ja mie otin sitten vähän lisää keskiraskaaseen positiooni @47,00. Osaripäivänä saattoi olla liikenteessä joku, joka oli yrittänyt myydä hyvin epälikvidiä lappua jo pitkään ja vasta nyt tarjoutui tilaisuus. Seuraavaa saa taas odotella kolme kuukautta.
