Vuosi 2021 alkaa olla hiljalleen taputeltuna pakettiin. Sen vuoksi on hyvä istahtaa hetkeksi alas ja muistella kuluneen vuoden tapahtumia.
Mennyt vuosi piti sisällään jos jonkinlaista tapahtumaa ja käännettä, joskin tämä sama klisee tuntuu toistuvan joka ikisessä vuoden päätteeksi tehtävässä yhteenvedossa. Vuosi 2021 oli kuitenkin siinä mielessä poikkeuksellinen, että sen aikana nähtiin niin ”kuolleista” heränneitä haamuja, kuin kokonaan uusiakin ilmiöitä. Unohtamatta tietenkään paikoillaan junnaavaa koronapandemia, joka ei osoita vieläkään heltiämisen merkkejä.
Osakemarkkinat reagoivat tunnetusti maailman yleiseen menoon, joten näissä vuosiyhteenvedoissa on hyvä käydä läpi myös pörssin ulkopuolisia merkittäviä tapahtumia. Nekin ovat heijastuneet markkinoihin jollain tavalla.
Mitä kaikkea tapahtui USA:ssa?
Vuoden 2021 raportointi voitaisiin aloittaa Yhdysvaltain maaperältä, jossa riitti värikkäitä tapahtumia. Jos menemme pikakelauksella vuoden 2020 loppupuolelle, niin takana oli sekavasti organisoidut presidentinvaalit, jotka päätyivät pitkäksi venähtäneiden tarkastuslaskentojen jälkeen Joe Bidenin voittoon.
Kuten arvata saattoi, Donald Trump ei kyennyt nielemään tappiotaan. Itse asiassa hän ei tuntunut millään hyväksyvän vaalien lopputulemaa. Tilanne huipentui surullisella tavalla, kun Yhdysvaltain kongressitalo vallattiin Trumpia tukevien mielenosoittajien toimesta 6.1.2021.
Kongressitalossa oli tuolloin käynnissä presidentinvaalien tulosten vahvistaminen, joka jouduttiin keskeyttämään mielenosoittajien tunkeutuessa rakennukseen. Välikohtauksessa kuoli viisi ihmistä ja useita ihmisiä loukkaantui.
Kongressitalon valtauksen aikana Trump päivitti aktiivisesti sosiaalisen median kanaviaan, joka pakotti some-yhtiöt rajoittamaan presidentin päivityksiä. Trumpin tilit jäädytettiin joko väliaikaisesti tai pysyvästi Twitterissä, Facebookissa, Instagramissa, Snapchatissa, Twitchissä ja YouTubessa.
Välikohtauksesta huolimatta valta kuitenkin vaihtui Yhdysvalloissa 20.1.2021, kun Joe Biden astui virkaan.
Meemiosakkeet laittoivat pörssit sekaisin
Vuoden 2021 alkupuolella kukaan sijoittaja ei voinut olla kuulematta termiä meemiosakkeet. Termi nousi hyvin nopeasti framille ja se sai pörssissä aikaan hyvinkin poikkeuksellisia liikkeitä.
Tiivistettynä ilmiö lähti liikkeelle Reddit-foorumilta, jossa anonyymit sijoittajat punoivat juoniaan Wallstreetbets-kanavalla. Ilmiön keskipisteessä oli monet ”eilispäivän yritykset”, kuten fyysisiä videopelejä myyvä GameStop, elokuvateatteriketju AMC ja tietoliikenneyhtiö Nokia.
Meemiosakkeet perustuivat joukossa on voimaa -ajattelutavalle, eli kun lukuisat piensijoittajat yhdistävät voimansa sosiaalisessa mediassa, voi jälki olla nopeasti huimaa. Erityisesti GameStopin ja AMC:n osakkeet moninkertaistuivat muutamassa päivässä.
Meemiosakkeet olivat myös suuresti itseään ruokkiva ilmiö, sillä kun aiheesta kirjoitettiin mediassa, se sai yhä enemmän uusia sijoittajia mukaan seuraamaan Wallstreetbets-kanavan tapahtumia, mikä taas toi lisää voimaa kanavan tekemiin peliliikkeisiin.
Wallstreetbetsin taustalla oli myös pienoinen ”kiusanteko”, sillä kanavalla oli havaittu suurten sijoitusrahastojen shorttaavan GameStopin ja AMC:n osakkeita. Vähän mutkia oikoen shorttaaminen tarkoittaa sitä, että osakkeella tehdään rahaa siinä tapauksessa, jos osakkeen arvo laskee. Osakkeiden voimakas ostaminen taas tavallisesti nostaa osakkeen hintaa, joten jos lukuisat piensijoittajat ostavat osaketta, sen hinta kääntyy nousuun ja sijoitusrahastot tekevät sen vuoksi tappiota.
Vaikka Wallstreetbets ja meemiosakkeet ovatkin väistyneet pois otsikoista, ilmiö kytee yhä taustalla. Ei ole mitenkään mahdoton skenaario, että aihe nousee uudelleen ilmoille tulevaisuudessa.
Fomo
Jos mietitään erilaisia lyhenteitä, lienee FOMO olleen vuoden 2021 kiinnostavin lyhenne, muodostuen sanoista fear of missing out. Suomennettuna pelko jäädä ulos. Termi ei missään nimessä ole uusi ja sitä onkin käytetty jo aiemmin paljon esimerkiksi työelämän puolella, mutta vuonna 2021 se laajeni myös sijoitusmaailman puolelle.
Sijoittamisessa FOMO tarkoittaa sitä, että sijoittajat ovat jo ymmärtäneet osakkeiden korkeat arvostuskertoimet, mutta siitä huolimatta kukaan ei halua poistua markkinoilta kurssinousun missaamisen pelossa.
Kansantajuisesti asiaa voitaisiin verrata vaikkapa juhliin. Juhlat ovat kestäneet jo tovin ja kaikilla on ollut hauskaa, mutta kukaan ei malta tilata taksia kotimatkalle, vaikka vähän väsymys jo painaakin ja lievää pahaa oloa on jo havaittavissa. Juhlijoita pelottaa ajatus siitä, että heidän poistumisen jälkeen juhlissa tapahtuu jotain suurta, mitä he eivät olisi missään nimessä halunneet jättää väliin. Tästä syystä juhlimista jatketaan, vaikka ehkä vähän hirvittäisikin.
Koronapandemia jatkuu yhä
Jo vuoden 2019 puolella alkanut koronaviruspandemia jatkuu yhä, eikä loppua ole valitettavasti vieläkään näkyvissä. Puheet paluusta normaaliin tai "koronan jälkeisestä ajasta" ovat hiljentyneet huomattavasti. Hiljalleen ollaan jo totuttauduttu siihen ajatukseen, ettei koronavirus tule koskaan poistumaan kokonaan maailmasta, vaan sen kanssa tulee pystyä elämään.
Koronarokotukset alkoivat vuoden 2020 lopulla ja Suomessa tammikuun puolella. Iso osa suomalaisista ehti hakea vuoden aikana kaksi rokotetta ja osa ehti saada jo kolmannenkin. Yhdysvalloissa mennään tiettyjen riskiryhmien kohdalla jo neljättä rokotuskierrosta ja mitä ilmeisemmin sama toteutuu myöhemmin myös Suomessa.
Vuosi 2021 piti sisällään lukuisia koronavirusvariantteja, joista osa tosin rantautui Suomeen jo vuoden 2020 lopulla. Variantteja olivat mm. Alfa-, Beeta-, Gamma-, Delta-variantit ja Omikronmuunnos. Näistä kaikki aiheuttivat pientä latautumista osakemarkkinoille, mutta ainakaan toistaiseksi muunnokset eivät ole johtaneet kevään 2020 kaltaiseen paniikkiin markkinoilla.
Listautumiskiima
Suomessa listautumismarkkina on käynyt jopa historiallisen kuumana. Vuoteen 2021 mahtui kolmisenkymmentä listautumista, joista Helsingin pörssin päälistalle meni kahdeksan ja First Northiin 23 kappaletta.
Listautumisinto on nyt suurimmillaan sitten vuosituhannen vaihteen IT-kuplan. Jos IT-kuplan aikoihin sijoittajat jonottivat merkkaamaan listautujan osakkeita, niin tätä nykyä merkintäruuhkat ovat siirtyneet internetiin.
Listautumiskiima pysyy korkeana pitkälti siitä syystä, että listautumiset kiinnostavat nyt sijoittajia ja monet lähtevät mukaan listautuviin yhtiöihin. Esimerkiksi Kempower ja Puuilo saivat molemmat listautumisessa yli 30 000 uutta osakkeenomistajaa.
Paikoittain listautumiset ovat saaneet kritiikkiä myös siitä, että niissä on tarjolla pelkästään ”murusia”, eli hyvinkin pieniä osakemääriä sijoittajille. Kempowerin listautumisesta saattoi saada osakkeita vain muutamalla kympillä ja terveysteknologiayritys Modulight antoi kaikille merkkaajille saman määrän osakkeita.
Kenties kiinnostavin ja odotetuin listautuminen nähtiin analyysiyhtiö Inderesin toimesta, sillä yhtiö on varsin tuttu kaikille piensijoittajille sen tuottamien sijoitusaiheisten sisältöjen osalta.
Osakesäästötili ja sijoittajia kiinnostavat poliittiset päätökset
Vuosi 2021 ei pitänyt sisällään sijoittajan kannalta kovin merkittäviä poliittisia päätöksiä. Vuotta aiemmin lanseerattu osakesäästötili pysyi kuitenkin yhä pinnalla monissa keskusteluissa, sillä sen tuomat mahdollisuudet suomalaisille yksityissijoittajille ovat yhä merkittäviä.
Vaikka osakesäästötilit tulivat käyttöön virallisesti 1.1.2020, pankkijätti OP sai lanseerattua oman osakesäästötilinsä vasta vuoden 2021 syksyllä. Tämän lanseerauksen myötä myös OP:n asiakkaat pääsivät vihdoin osakesäästötilin makuun.
Osakesäästötilien ympärillä keskustelua herättivät myös pienimuotoiset ongelmat. Osakesäästötilien avaaminen eroaa arvo-osuustileistä sillä tavalla, että osakesäästötilejä saa olla auki vain yksi jokaista henkilöä kohden. Mikäli osakesäästötilejä avataan kiellosta huolimatta useampi, seuraa siitä ”sakko”, eli veronkorotus, jonka suuruus on 10 euroa per päivä kertaa avattujen tilien määrä.
Kuten arvata saattoi, inhimillisiä virheitä tapahtui ja siitä seurauksena peräti 200 suomalaista oli vahingossa avannut ylimääräisen osakesäästötilin, minkä vuoksi näitä sijoittajia on kohdannut pahimmillaan jopa yli 10 000 euron sakko kahdesta rinnakkaisesta osakesäästötilistä. Sillä ei ole ollut rangaistuksen kannalta väliä, oletko käyttänyt osakesäästötiliä sijoittamiseen vai et. Sakko tulee joka tapauksessa.
Koska ylimääräisten tilien määrä oli oletettua suurempi ja ne saivat myös paljon palstatilaa julkisuudessa, Verohallinto on alkanut katsoa läpi sormien tilanteita, joissa toinen tili on avattu vahingossa. Veronkorotuksesta voi hakea vapautusta niissä tapauksissa, jos tilin on avannut epähuomiossa.
Taloudessa otettiin aikamatka 1970-luvulle
Kenties kuluneen vuoden kerrotuimmat vitsit liittyivät 1970-lukuun, joka tuntui tulleen takaisin muotiin. Ruotsalaisyhtye Abba teki paluun musiikkibisnekseen, maailmaa vaivaa energiakriisi ja taloutta kiusaa niin inflaatiot kuin stagflaatiotkin.
Energiakriisi näkyi monille suomalaisille niin polttoainepumpulla kuin myös sähkölaskua maksaessa. Polttoaineiden hinta nousi rajusti syksyllä 2021 ja esimerkiksi bensiinin hinta hyppäsi paikoittain yli maagisen kahden euron litrahinnan yli.
Hintojen nousu tuntuu entistäkin pahemmalta siitä syystä, että koronakriisin alkuvaiheessa polttoaineiden hinta kävi ennätyksellisen matalalla, eli puolentoista vuoden aikana autoilijoiden polttoainekulut kasvoivat useilla kymmenillä prosenteilla.
Joulukuun puolella taas nähtiin sähkön hinnan äärimmäisen rajua nousua, mikä heijastui etenkin pörssisähköä käyttäviin kuluttajiin. Suomessa ja Baltiassa oli joulukuun alkupuolella koko Euroopan kalleinta sähköä ja ylipäätään sähkön hinta on nyt kalleimmillaan kymmeneen vuoteen.
Sähkön hintapiikkiä ovat edesauttaneet marras-joulukuun kovat pakkaset, suuri sähkön kysyntä ja myös sähkötuotantoon liittyvät ongelmat. Esimerkiksi vesivoiman kanssa on ollut ongelmia, samaan aikaan kun tuulituotannon tarjonta on jäänyt matalaksi.
Energiakriisin lisäksi taloutta on kiusannut pitkästä aikaa inflaatio, eli rahan arvon heikkeneminen. Elimme pitkään nollainflaation aikakautta, mutta nyt inflaatio on lähtenyt nousemaan nopeasti. Yhdysvalloissa inflaatio nousi vuositasolla 6,8 prosenttia, mikä on eniten 40 vuoteen.
Inflaatio on nostanut erityisesti polttoaineiden hintoja, mutta myös autoissa on ollut merkittävää hintojen nousua, mikä taas johtuu komponenttipulasta. Kun uusia autoja ei saada valmistettua kysynnän tahtiin, saattaa autoa joutua odottamaan 12-18 kuukautta ja sekös nostaa valmiiden autojen hintoja.
Inflaatio on lähtökohtaisesti terve ilmiö, mutta liian suureksi kasvaessaan se tekee taloudelle hallaa, koska palkat harvemmin nousevat inflaation mukana. Ihmisten ostovoima kärsii, mikä taas heikentää taloutta.
Vuonna 2021 moni törmäsi 1970-luvun nostalgioissaan termiin stagflaatio, jolla tarkoitetaan kehnoa taloustilannetta, jossa yhdistyy lama ja hintojen nousu. Mikäli asiat lähtevät nyt huonoon suuntaan, on riskinä ajautua stagflaatioon, jota nähtiin etenkin 1970-luvun öljykriisin aikana.
Myös talouskasvun hidastuminen mietityttää markkinoita tällä hetkellä. Ennusteiden mukaan talouskasvu hidastuu Suomessa vuosina 2022 ja 2023.
Miltä näyttää vuosi 2022?
Kuten mennyt vuosi taustapeilistä katsottuna osoittaa, vuoteen mahtui paljon erilaisia tapahtumia. Tässä artikkelissa ei käyty läpi kuin pintaraapaisulta päällimmäiset asiat. Mitä näiden pohjalta voisi ennustaa tulevasta vuodesta?
Koronapandemian kanssa voi tapahtua ”mitä vaan”. Rokotukset jatkuvat ja luultavasti uusia virusmuunnoksia nähdään, mutta ne eivät välttämättä vaikuta merkittävästi osakemarkkinoihin. Kevään 2020 tyylisiä paniikkeja tai äärimmäisen rajuja rajoituksia tuskin enää nähdään, minkä vuoksi koronadipin kaltaisia äärimmäisen jyrkkiä ja nopeita laskuja, saati niistä nousemisia tuskin nähdään.
Listautumisbuumi pysyy luultavasti vielä pinnalla, sillä sen verran hyvän vastaanoton saivat vuoden 2021 lopussa listautuneet yhtiöt. Sijoittajilta löytyy vielä rutkasti kiinnostusta listautumisia kohtaan, joten tätä mahdollisuutta tullaan vielä hyödyntämään.
Ehkä pohtimisen arvoinen kysymys lienee se, ovat jo kaikista parhaat listautujat marssineet pörssiin? Ohjaako listautumisbuumi pörssiin myös vähän heikompia yhtiöitä, jotka eivät välttämättä kelpaisi kenellekään buumin ulkopuolella?
Kun katselee vuoden 2021 tuottoja, on helppo todeta FOMO:n jatkuvan myös ensi vuonna. Jos joku sattui myymään salkkunsa tyhjäksi vuoden 2021 alussa odottaen ostopaikkoja, on hän joutunut melko varmasti pettymään.
Oma lukunsa on sitten myös talouden kehittyminen. Onko inflaation nousu vain lyhytaikainen ilmiö? Jos se pitkittyy, miten sitä pyritään hillitsemään? Entä miten energian hinta kehittyy tulevaisuudessa? Kallistunut polttoaine ja sähkö näkyy ”kaikkialla” hintojen nousuna, ihan sama vaikka luopuisi omasta autosta ja kääntäisi omasta mökistä päävirtakatkaisijan pois päältä.
Mikäli komponenttipula ja erilaiset pullonkaulailmiöt saadaan nopeasti kuriin, tai koronapandemian kanssa otetaan merkittäviä askelia sen voittamiseksi, saattavat tämän hetken tummat pilvet poistua taivaalta yllättävänkin nopeasti.
Keskustele tästä artikkelista lisää ensi vuoden ennustukset -ketjussa
