Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla on villit bakkanaalit käynnissä. S&P 500 osakeindeksi on noussut vuoden alusta 7,5 prosenttia ja viimeisen vuoden aikana 25 prosenttia. Markkinoilla alkaa vihdoin olla euforian tunnusmerkkejä. Viimeaikojen nousu on ollut täysin ainutlaatuinen pörssien historiassa tasaisuutensa takia. Perjantain yli prosentin päivänousu oli ensimmäinen laatuaan sitten syyskuun. Koskaan aiemmin pörssi ei ole onnistunut nousemaan 15 prosenttia näin tasaisesti.
Euroopassa osakemarkkina on ollut hillitympi. Osakeindeksit ovat vanhalla mantereella nousseet alkuvuodesta 3-4 prosenttia. Viimeisen vuoden hinnannousu on ollut suuruusluokkaa 10 prosenttia. Olemme hädin tuskin reilun kymmenen vuoden takaisten huippujen yläpuolella. Toki matkan varrella olemme saaneet nauttia hyvistä osinkotuotoista. Kuvaajassa Stoxx Europe 600 indeksi viimeiseltä 12 vuodelta:
Kyllä, markkinat ovat kalliit ja ennen pitkää kaikki tämä hauskuus loppuu. Mutta homma ei ole vielä lähtenyt täysin lapasesta. Markkinan nousu on suhteellisen laaja-alaista. Yksittäisissä osakkeissa on varmasti karkeita yliarvostuksia, mutta kokonaisia toimialoja ei ole järjenvastaisissa kuplissa. Joidenkin mielestä teknologiaosakkeet ovat jo kuplassa, mutta mielestäni hintojen nousu tällä sektorilla on suurelta osin ihan ansaittua. Google ja Facebook ovat hinnoitelukertoimiltaan kuitenkin halvempia kuin vaikkapa lentokoneista tuttu Boeing ja lompakostakin löytyvä Visa. Jos ase olisi ohimolla, niin varmasti ottaisin salkkuun mieluummin ensin mainitut.
Mitä säästäjän pitäisi tehdä tässä tilanteessa?
Sijoittajan pitäisi nyt yksinkertaisesti pitäytyä aiemmin luodussa säästösuunnitelmassa. Vaikka osakkeet olisivat yliarvostettuja, niissä on edelleen parempi tuotto-odotus pitkällä aikavälillä kuin käteisellä tai velkakirjoilla. Euroopassa arvostukset ovat vielä jossain määrin järkevät, joten mikään kiire osakemyynneillä ei ole. Uskon, että muutaman vuoden päästä pörssit ovat kautta linjan alempana kuin nyt, mutta yleensä ihmisten ei kannata tehdä isoja ajoitusliikkeitä pörssissä. Tulee kuluja, veroja, menetettyjä osinkotuloja ja turhaumia. Monille on järkevämpää kerryttää käteisreserviä säästämällä tuloistaan ja osinkojen muodossa.
Nyt säästäjän on aika olla varovainen, muttei ostaa salkkuja täyteen myyntiwarrantteja. Toki jos tietää, ettei kestä yöunia menettämättä kolmanneksen sulamista salkuista, on hyvä keventää mieluummin nyt kuin paniikin aikana.
Säästäjän kannalta tulevaisuuden näkymät ovat huonot. Laajasti eri omaisuusluokkien kesken hajautetun portfolion pitkän ajan tuotto-odotus ei ole juuri koskaan ollut näin heikko. Jos markkina laskee voimakkaasti, nykyiset omistukset toki laskevat, mutta pääset myös ostamaan uusia sijoituksia paremmilla tuotto-odotuksilla. Mitä nuorempi olet, sitä enemmän sinun kannattaa toivoa osakkeiden laskua.
Alla on kuva S&P500 indeksin 180-vuoden kehityksestä. Punaiset väritykset kertovat laskumarkkinoista. Jopa vuoden 1929 pörssiromahduksesta alkanut karhumarkkina näyttää pieneltä pitkässä juoksussa. Silloin osakkeet sentään laskivat 85 % huipuistaan. Puhumattakaan viimeisimmän finanssikriisin 50 % laskusta. Jos tarvitset rahat takaisin muutaman vuoden sisällä, ei osakemarkkina ole niille oikea paikka.
Kuitenkin, koska Yhdysvaltojen pörssi kuumenee, kannattaa sijoituksia suunnata mieluummin Eurooppaan ja etenkin kehittyville markkinoille. Länsimaisten sijoittajien ongelmat eli velkaantuminen, ikääntyminen ja korkeat arvostustasot eivät koske etenkään monia Kaakkois-Aasian maita. Amerikan markkinan perässä nekin laskettelevat ennen pitkää, mutta pitkän ajan tuotto tulee silti olemaan parempi. Kehittyvät markkinat olivat kyllä viime vuoden eniten noussut omaisuusluokka. Mutta ne ovat vieläkin suhteessa selvästi edullisempia. Ja toistaiseksi nousu on keskittynyt suuriin yhtiöihin, joten pieniin ja keskisuuriin kehittyvien maiden yhtiöihin sijoittavat rahastot tai ETF:t ovat luultavasti tällä hetkellä kaikkein paras pitkän ajan sijoituskohde.
Mitä korkeammalle kipuamme, sitä enemmän putoaminen sattuu
Inderesin Juha Kinnunen tviittasi lauantaina mielestäni hyvin Yhdysvaltojen markkinasta:
Paras asia mitä tälle härkämarkkinalle nyt voisi tapahtua, on 10-15 % korjausliike, jota ei ostettaisi kiinni pitkään aikaan. Varsinkin Yhdysvaltojen ulkopuolella voisimme välttää ylikuumentuneen markkinan, jos tilanne hieman rauhoittuisi. Tällöin keskuspankkien ei tarvitsisi inflaation lisäksi olla huolissaan rahoitusmarkkinoista.
Yleisin syy talouden laskukauden alulle on se, että talouden ylikuumentuessa keskuspankit nostavat korkoja tasolle, jossa taloudellinen aktiviteetti ja rahoitusmarkkina alkavat kärsiä. Itse asiassa, nykyisten tehokkaiden varastojen ja joustavan tuotantokapasiteetin aikana, syviä syklisiä taantumia ei luultavasti pääsisi syntymään ilman rahoitusmarkkinan oikkuja.
Yksi vanha viisaus on, että osakemarkkinat ennustavat taantumat puoli vuotta etukäteen. Oma näkemykseni kuitenkin on, että osakkeiden hinnat ja talouden vauhti pikemminkin vahvistavat toisiaan. Nousukaudella osakemarkkinan nousu lisää bensaa talouden liekkeihin. Laskukaudella taas osakkeiden lasku syventää talouden alakuloa. Eli jossain määrin osakkeiden lasku ennustamisen sijaan edesauttaa taantumaa.
Koska tällä hetkellä asunnot, osakkeet, velkakirjat, keräilykohteet ja lähes kaikki muut omaisuusarvot ovat kalliita, näiden hintojen lasku tulee luultavasti syventämään seuraavan taloudellisen alakulon selkeäksi taantumaksi, elleivät talouspolitiikka ja keskuspankit onnistu harvinaisen hyvin.
Korot ratkaisevat pörssin tulevaisuuden
Jos et ole vielä katsonut Ray Dalion videota ”Miten talouden kone toimii”, suosittelen tekemään sen välittömästi. Ekonomistit katsovat aivan liikaa 6-12 kuukauden päähän ja käytännössä jokainen taantuma ja lama jäävät ennustamatta. Velan ja omaisuusarvojen refleksiivisyyttä ei vieläkään oikein osata ottaa riittävästi huomioon talousennusteissa.
Äärimmäisen matalat korot ovat saaneet valtiot, yritykset ja yksityiset ihmiset velkaantumaan yhteensä enemmän kuin koskaan ennen. Sen takia myös talous on herkempi koron muutoksille kuin koskaan ennen.
Tästä syystä keskuspankkien työ tulee jatkossa olemaan hyvin vaikeaa. Nykyiset matalat korot lisäävät velkaisuutta liikaa talouden moottorien käynnistyessä johtaen ylikuumenemiseen. Jos taas korkoja nostetaan liian nopeasti, talous menee tukkoon aikaisempaa herkemmin.
Pitkät korkotuotot ovat rikkomassa jo pitkät trendiviivansa:
Maailmantalous kasvaa poikkeuksellisen laaja-alaisesti tällä hetkellä. Yhdysvalloissa Trumpin veronalennus tulee siis stimuloimaan taloutta tilanteessa, jossa korot ovat edelleen alhaiset, luottamus on jo korkealla ja omaisuuden kasvun varallisuusvaikutus työssään. Joka päivä olemme saaneet uutisia, joiden mukaan Yhdysvaltojen yritykset jakavat kaikille työntekijöilleen ylimääräisiä verobonuksia tuhannesta dollarista jopa kolmeen tuhanteen dollariin. Suurella osalla väestöstä tuloverotukseen tulee merkittävä kevennys. Tästä syystä vuoden 2018 talouskasvu tulee olemaan Yhdysvalloissa voimakasta. Samalla lukuisat osavaltiot ovat nostaneet minipalkkoja huomattavasti.
Tämä tulee tilanteessa, jossa työmarkkina on jo tiukka, raaka-aineet ovat nousussa ja dollari on heikentynyt. Yhdysvalloissa on ollut väliaikaisia inflaatiota matalana pitäviä tekijöitä, jotka lakkaavat keväällä vaikuttamasta. Uskon, että jo huhtikuussa inflaatio nousee jo yli FED:n tavoitteiden. Sen myötä maailmalla korot nousevat keväällä voimakkaasti. Saatamme nähdä vuoden 1994 (bond massacre) kaltaisen jakson, jossa korot nousevat paniikinomaisen nopeasti. Keskuspankkien velkakirjojen netto-ostot laskevat tämän vuoden alussa merkittävästi, joten sieltä ei ole enää tulossa tukea entiseen tapaan.
Euroopassa kymmenvuotisten korkojen nousu 2,5 %:n tasolle ja Yhdysvalloissa 4 %:n tasolle eivät vielä itsessään riitä viemään osakkeita kunnon laskumarkkinaan. Ne voivat kuitenkin aloittaa negatiivisen kierteen, jossa omaisuusarvojen lasku alkaa laskea taloudellista aktiviteettia johtaen taantumaan ja yritysten tulosten laskuun.
Matalat korot ovat nostaneet velkatasoja ja nostaneet riskinottoa. Kun korot nousevat ja osakkeiden arvot laskevat, tulee jälleen kerran esille ongelmia, joita vielä nyt voimme vain arvailla.
Mihin tästä eteenpäin?
Olen ollut markkinoilla liian varovainen syksyn 2016 jälkeen. Se on ollut yhdistelmä väärässä oloa ja luonteenomaista riskien karttamista. Tulen varmasti jatkossa olemaan vielä varovaisempi. Uskon, että sijoittajat ovat tällä hetkellä liian optimistia ja aliarvioivat syvän laskumarkkinan mahdollisuuden.
On ihan mahdollista, että saamme ’blow-of top’ kaltaisen pörssihuipun, mistä on ollut puhetta paljon viime viikkoina. Tästä syystä osakkeiden laajempi shorttaaminen ei vielä ole itselleni riittävän houkuttelevaa. Olen kokeillut vähän kepillä jäätä, mutta markkina näpäyttää saman tien karttakepillä rystysille. Treiderin vaisto kuitenkin sanoo, että jonkinlainen korjausliike saadaan lähiaikoina.
Osakemarkkina alkaa tietyllä tavalla muistuttaa sentimentiltään Bitcoinia. Yhdysvalloissa monet sijoittajat eivät enää osta osakkeita, koska ajattelevat niiden olevan hyvä diili, vaan koska uskovat jonkun muun ostavan ne vielä kalliimmalla. Suuremman hölmön löytyminen sijoitusperusteena päättyy usein huonosti. Jos kaikki ryntäävät yhtä aikaa uloskäynnille, se voi osoittautua lopulta liian ahtaaksi.
Nousumarkkina voi jatkua pitempään kuin uskoisi. Minä tai kukaan muukaan ei voi tietää koska se loppuu. Mutta sen tiedämme, että se loppuu aikanaan. Ja todennäköisesti sitä seuraa tasaantumisen sijaan laskumarkkina. Suurimmalle osalle sijoittajista all-in tai all-out ei ole hyvä tapa sijoittaa. On parempi liikkua agressiivinen - varovainen akselilla. Nyt on huomattavasti parempi olla varovainen. Itse treiderinä aion hyötyä ajallaan pörssien laskusta, mutten sitä suosittele muille. Se on todella paljon vaikeampaa kuin hyötyä pörssien melko varmasta pitkän ajan nousuputkesta.
