Elon Musk on jo pitkään villinnyt fanejaan vihaamaan osakkeiden shorttaajia. Tämä on siinä mielessä ansiokasta, että juuri ihmisryhmien välisestä vihastahan vuonna 2021 onkin huutava pula.
”Et voi myydä taloja, joita et omista.
Et voi myydä autoja, joita et omista.
Mutta.
Sinä *voit* myydä osakkeita, joita et omista.
Tämä on hevonpaskaa, shorttaaminen on huijausta.
Laillista vain turhista historiallisista syistä.”
Tällaista Elon ”Space Karen” Musk twiittaili tällä viikolla. Lainatakseni alkukielistä runoaan: ”this is bs”.
Osakemarkkinoilla nimittäin tarvitaan taloudellista intressiä, jotta kansaa sumuttavista yhtiöistä jaksetaan kaivaa totuus esiin. Osakkeen laskusta hyötyvillä lyhyeksi myyjillä löytyy motiivia etsiä pörssiyhtiöiden heikkouksia esiin. Pelkällä ideologisella palolla jää ojankaivuu helposti keskeneräiseksi.
Lisäksi shorttaajat lähtökohtaisesti tasoittavat kurssiheilahteluja, koska ne mielellään myyvät lyhyeksi juurikin kuplaosakkeita ja keskimäärin edustavat ”fiksumpaa” rahaa. Tokihan omien osakkeiden hinnannousu on aina iloinen asia, mutta jossain vaiheessa varmuudella tulevista kuplien puhkeamisista on haitallisia yhteiskunnallisia seurauksia. Vääjäämättä seuraavista henkilökohtaisista konkursseista syntyy katkerien ja poikkinaisten ihmisten laumoja, jotka ovat valmiita sekä väkivaltaisuuksiin että vallankaappauksiin. Ja mikä vielä pahempaa, hylkäävät osakesijoittamisen loppuelämäkseen.
Ymmärrän hyvin, miksi Muskia ahdistivat Teslan shorttaajat, silloin kun yhtiönsä rahoitus oli tilanteessa kiikun kaakun. Mutta miksi hänen piti tällä viikolla yllyttää kansaa uhkapelaamaan osakkeilla Gamestonk-twiitillään, on vaikeampi hahmottaa. Mutta on pitkälti ajanhukkaa yrittää päästä nerojen pään sisälle. Vaikka sieltä jotain löytäisi, ei ymmärtäisi kuitenkaan.
Meidän, jotka emme kykene rakentelemaan useita miljardibisneksiä tai tavoittelemaan Marsia taivaalta kannattaa enemmän keskittyä omille vahvuusalueillemme. Niinpä
En uskonnollisista syistä shorttaa lainkaan
Osakkeiden shorttaaminen (=lyhyeksi myynti) on odotusarvomielessä kannattamattomampaa puuhaa kuin longaaminen (ostaminen ja pitäminen). Shorttaaja joutuu maksamaan osakkeiden lainaajalle korkoa ja tilittämään tälle mahdolliset osingotkin. Osakkeen omistajan riski on sijoittamansa summa, shorttaajan taas teoriassa ääretön. Tämä ei tarkoita, etteikö hyviä shorttipaikkoja olisi osakemarkkinoilla löydettävissä. En niitä kuitenkaan etsi sen enempää kuin käy sieni- tai marjametsässäkään. Mutta en tuomitse shorttaajia enkä sienestäjiä tai marjastajiakaan.
Tein aggressiivista johdannaiskauppaa markkinanäkemykseni mukaisesti koko 90-luvun alkupuolen. Enimmäkseen shorttailin sekä osto- että myyntioptioita. Jos on johdannaispositio auki, olisi syytä viettää ruudun ääressä koko markkinoiden aukioloaika ja näin käytännössä siihen aikaan teinkin. Jäin tästä touhusta eläkkeelle joulukuussa 1995. Nykyisin päiväkauppaa paremmin maistuu esimerkiksi päiväsali tai -siideri.
Vähän on kyllä viime aikoina vanhalla sotaratsulla mieli tehnyt takaisin taistelutantereelle. En usko osakemarkkinoilla olevan varsinaista kuplaa, mutta joissakin osakkeissa sellainen selkeästi vaikuttaa olevan. Tämä tietysti himottaisi vähän shorttailemaan.
Mutta kun teknokuplassa 1999-2000 opin, että jo valmiiksi täysin älyvapaasti hinnoitellut yhtiöt voivat vielä siitä helpohkosti moninkertaistaa markkina-arvonsa, olen onnekseni pysynyt uskonnossani, jossa välillä käytetty maltillinen velkavipu riittää hyvin nykyiseksi riskitasoksi. ”Onnekseni” siinä mielessä, että liki kaikki, mitä tässä on viime vuosina mieleni tehnyt shortata, ovat tänä päivänä selvästi kalliimpia kuin mitä silloin, kun ajattelin kohteen suorastaan pyytävän päähän lyömistä.
Mielenrauha ja vapaa-aika ovat arvokkaita asioita. Shorttipositiolla molemmat voi menettää helposti. Joten jättänen jatkossakin valueta pöydälle (totta kai väitän itselleni olevani halutessani voitollinen shorttaaja), ja annan kuplien kuplaantua ilman omia vastapalloon lyöntejäni.
GameStopin Short Squeeze
Olin Nokia-vetoisessa short squeezessä turpaan ottavana osapuolena monta kertaa 1993-1995. En silloin yrittänytkään selittää kenellekään alan ulkopuoliselle koko käsitettä. Tällä viikolla lyhyiden puristamisesta kuulleiden määrä luultavasti moninkertaistui. Koitan selittää, mistä on kysymys, kun olen Tuntemattoman sotilaan Koskelan sanoin ”ennenkin ollut”.
Osaketta lyhyeksi myyvän täytyy toimittaa välittäjälleen vakuudet, että pystyy maksamaan kurat, jos niitä sattuu tulemaan. Jos osakkeen kurssi nousee, pitää toimittaa lisää vakuuksia. Ellei rahaa tai muuta vakuuksia löydy, positio suljetaan. Tämä tietysti tuo osakkeeseen lisää ostopainetta ja jos shorttaajia saadaan kaatuilemaan dominoina, lumipallo voi pyöriä oikeaan suuntaan tosi pitkään.
Sain 1990-luvulla itse sulkea kaikki kurahtaneet shorttipositionikin. Ihan kaikki kollegat eivät olleet yhtä onnekkaita.
Reddit-palvelun WallStreetBets-keskustelupalstalla (WSB) keksittiin, että kivijalassa videopelejä myyvän GameStopin osaketta oli reilusti shortattu. Jos osakkeelle löytyy ostopuolelle tarpeeksi rahaa, eivätkä ostajat suostuisi lainaamaan osakkeitaan, shorttaajat olisivat kusessa.
Tämä menikin sitten melkein kuin Strömsössä. Osake pohjistaan pomppuisasti parhaimmillaan satakertaistui ja menetti tänä vuonna toistaiseksi radioyhteyden Houstoniin eli yhtiön liiketoiminnallisiin näkymiin. Yksin tammikuussa shorttaajat ottivat pataan arvioidut 19,75 miljardia dollaria. Tämä ei ole hirveän iso ihme, sillä jostain syystä yllättävän monet shorttaajat olivat halukkaita osallistumaan peliin, vaikka osaketta oli myyty lyhyeksi 140 prosenttia vapaasti kaupan olevista osakkeista.
He eivät ilmeisesti olleet HKKK:ssa 1980-luvulla paikalla luennolla, jossa kerrottiin Harlem Railroadin shorttaajista. Näillä New Yorkin kaupunginvaltuuston ja yhtiön oman hallituksen jäsenillä oli sinänsä hyvä liikeidea: Shortataan ensin osaketta ja sitten peruutetaan yhtiön lisenssi harjoittaa rautatiebisnestä Manhattanilla. Eli miehillä oli moraali kuin Jyväskylän demareilla.
Mutta ahneella on usein ulosteinen loppu. Salaliittolaiset lämpenivät myymään osakkeita lyhyeksi enemmän kuin yhtiöllä niitä olikaan. Cornelius Vanderbiltillä sen sijaan lopulta oli yli sata prosenttia osakkeista. Tilanne on siis sellainen, että periaatteessa ainakin shorttaajien kaikki varallisuus on Vanderbiltin.
Hän kuitenkin päästi shorttaajat kohtuullisilla tappioilla ulos, kunhan nämä vain palauttivat lisenssin. Tämä tuskin johtui niinkään hyväntekeväisyysinnokkuudesta, vaan henkilökohtaisista turvallisuusnäkökohdista. Jo vuonna 1862 oli keksitty, että taloudellisia ongelmia voi yrittää ratkoa myös väkivallalla.
Myös GameStoppia shorttaamalla pahasti pataan ottaneen hedge fund -miljardöörin Steve Cohenin perhettä on longipuolen väki uhkaillut. Hyvä meno, Elon Musk on varmasti tyytyväinen.
Osake palaa vielä joskus johonkin järjellisiin hintoihin eli murto-osaan nykyisestä. WSB on kuitenkin hämmästyttävän menestyksekkäästi onnistunut virittelemään massojen kartellin, joka laittoi esimerkiksi Melvin Capitalin polvilleen. Mutta mitkään kartellit eivät pidä ikuisesti. Spekulantit harvoin jaksavat holdata kovin pitkään reilusti voitolla olevaa osaketta, jonka kurssikäyrä osoittaa mitään tasaantumisenkaan merkkejä. Mutta mie en osallistu talkoisiin suuntaan taikka toiseen, koska GameStopin shorttaajia voidaan puristella palleista vielä vaikka kuinka pitkään.
Välittäjiltä loppuivat rahat – sekä salaliittoteoreetikot että populistipoliitikot villiintyivät
Robinhood on WSB-kansan suosima välittäjä, joka tarjoaa ”välityspalkkiotonta” arvopaperikauppaa joustavasti velkarahallakin ja mahdollisuuden toteuttaa pieniäkin kauppoja. Välityspalkkioton tarkoittaa sitä, että Robinhoodin kautta saa huonompia hintoja, koska se myy toimeksiannot muille välittäjille. Tämä on omaisuudenhoitoajoiltani tuttu ilmiö: Asiakkaiden heikoin aines haluaa palkkion mieluummin leivottavan johonkin näkymättömiin kuin maksavan suoraa rahaa yhtään mistään palvelusta.
Viime torstaina ja perjantaina Robinhood ja muutama muukin välittäjä rajoitti mahdollisuutta ostaa mm. GameStoppia. Tavanomaiset rikolliset huusivat Wall Streetin salaliittoa, jossa piensijoittajat laitetaan maksumiehiksi ja pelastetaan miljardöörien hedge fundit. Tämä oli niin absurdi ajatus, että se meni WSB:n lisäksi läpi kaikille niille, jotka eivät ole koskaan pörssikursseilla käyneetkään.
Kaikki välittäjät tietävät, että jos he rajoittavat asiakkaidensa oikeutta käyttää omiaan rahojaan, meklareiden hengen hinta välittömästi mutta radikaalisti halpenee. Kukaan ei miljardöörejä miellyttääkseen yritä romauttaa jonkun osakkeen kurssia. Varsinkin kun osakekurssien manipulaatiosta joutuu Jenkeissä paikallisen Finanssivalvonnan eli SEC:n toimesta lopulta varomaan, ettei tiputa suihkussa saippuaa lattialle.
Suomessa voi manipuloida osakekursseja ja tehdä insiderkauppaa melko huoletta, Fiva kun keskittyy lähinnä tarkistamaan, onko vastaanottamansa dokumenttivuori oikein täytetty. Amerikassa SEC aloittaa tutkinnan laittamalla raudat ranteisiin ja kovaa linnaa tulee arvopaperimarkkinarikoksistakin ihan huolella.
Olin melko tyytyväinen itseeni, kun en tässä uskonut salaliittoon missään vaiheessa ja kaupankäyntirajoitusten syykin selvisi lauantaina: Amerikan Euroclear eli arvopaperien clearingkeskus The Depository Trust & Clearing Corp. (DTCC) oli torstaina vaatinut välittäjiltä lisää vakuuksia, ja näiden oli ollut pakko joko rajoittaa asiakkaiden ostoja tai pyöreästi laittaa lappu luukulle heti.
Rahan puute johtui – sen niukkuudesta muilla kuin keskuspankeilla lisäksi – markkinaturbulenssista, jossa on todennäköisesti luiskahtanut joitakin asiakkaitakin poikki siten, että skriittaa jää välittäjällekin. Tällaista ei pitäisi tapahtua vuosimallin 2021 ATK:lla, mutta toisaalta kovin moni ei välttämättä nähnyt kuolemanspiraalissa olevan toimialan yhtiön osakkeen nousevan NYSE:n vaihdetuimmaksi.
Surullista kyllä, suuri yleisö muistaa näitä tapahtumista pelkästään otsikot miljardisijoittajien pelastamisesta. Vielä synkempää oli, kun suomalaisetkin poliitikot alkoivat kiivan taivastella, että on se niin väärin, kun piensijoittajia kurmuutetaan ja miljardöörit pelastetaan.
Jaksan vuosikymmenestä toiseen ihmetellä, miten jotkut rohkeasti uskaltavat ottaa kantaa asioihin, joista eivät ymmärrä hevon perhettä. Ilmeisesti alan väeltä tuleva varma halveksunta on vaakakupissa pienempi paha kuin asiaan perehtymättömältä kansanosalta mahdollisesti saatavissa oleva tuki.
En uskalla tässä lähteä nimeämään ketään, koska pelkään joutuvani uudestaan silakoiden sakinhivutuksen kohteeksi. Mutta on se nyt perkele, että osakemarkkinoiden turbulenssistakin pitää joidenkin repiä irti jotain luokkavihaa.
Osakkeiden manipulointi on lakisäänteisesti kiellettyä
Voisin lyödä vetoa sen puolesta, että joillekin WSB-kirjoittajille tulee vielä yllätyslinnaa. SEC ja FBI löytänevät jotain hehkutusviestejä ja GameStop-myyntejä samalta päivältä. Onnea näille matkaan seuraavaksi viideksi vuodeksi, sitä tosiaan tarvitaan.
Jotkut näyttävät selittävän näppis vaahdossa, että sananvapaus antaa heille oikeuden sanoa osakkeista mitä hyvänsä. Epäilemättä antaa, ja sitten laki antaa viranomaisille oikeiden rangaista rikollisia.
Koska en luota Suomen viranomaisten olevan yhtä tehokkaita arvopaperimarkkinalain kuin arpajaislain valvonnassa, Sijoitustieto tuskin kääntyy poliisin puoleen, jos löydämme jotain, minkä tulkitsemme lainvastaiseksi perusteettomaksi hehkutukseksi. Mutta suljemme tällaista tuotantoa tekevän käyttäjätunnuksen kyllä mahdollisimman rivakasti.
Vanheneminen on vittumaista
Olen havainnut muitakin vanhenemisen merkkejä, kuin että potenssi ei riitä enää shorttipositioiden ottoon. Huomaan olevani jatkuvasti saarnaamassa buumeripipo päässä riskinottamisen vaaroista nuorisolle.
Motivaationi ei muuten ole kateus, vaikka sellaistakin tässä hiljan väitettiin. Tai en ole kateellinen ainakaan kenenkään tekemistä tileistä. Eivät ne ole miulta pois, mieluumminkin päinvastoin. Kryptovaluuttojen nousukin satoi miulle päin pokeripöydissä ihan oikeaa paperirahaa. En valita yhtään, että pääsin myymään Nokiani WSB-väen ansiosta paljon kalliimmalla kuin kuvittelin tänä vuonna todennäköiseksi. GameStopkin on tarjonnut hilpeää viihdettä, vaikka en mitään tiliä ole sen kanssa tehnytkään. Omilla rahoillaan saa pelata jokainen miten haluaa.
Mutta joidenkin reippaiden sijoittajien nuoruudesta ja itseluottamuksesta toki olen kateellinen.
