Kolumnit

Kolumni: Sampo takoo rahaa

Aki Pyysing |
Jaa Twiittaa

Olin tyytyväinen pankkiini vielä vuosituhannen vaihteessa. Olin vaihtanut sijoitustoimintani Postipankista Mandatumiin, jossa kaikki pelitti mallikkaasti. Ikävä kyllä Postipankki ei luovuttanut sovinnolla otettaan minun rahoistani, vaan fuusioiduttuaan ensin Sammon kanssa se osti Mandatumin vuoden 2001 helmikuussa. Yhtenä nerokkaista valtionyhtiöiden nimenvaihdoksista Postipankki oli vaihtanut välissä muuten nimensä Leoniaksi, joista kaikista kalliista mutta hyödyttömistä älynväläyksistä voivat veronmaksajat kiittää.

Postipankin pankkikulttuuri valtasi osittain Mandatuminkin, vaikka konsernin pääjohtajaksi tulikin Mandatumin Björn Wahlroos. Vedimme omat johtopäätöksemme: Mie vaihdoin nettivälittäjiin ja Nalle myi pankin Danskelle 4,05 miljardilla eurolla vuonna 2006. Nykyisin Postipankki tunnetaan siis nimellä Danske Bank.

Sampoon jäi vakuutustoiminta ja Nalle. Myyntirahoilla Sampo osti Nordeaa, jota sillä nykyisin on 21,2 prosenttia eli päivän pörssikurssilla 8,20 reilulla seitsemällä miljardilla. Tämä on kolmannes Sammon markkina-arvosta, joka on hinnalla 38,70 noin 21,6 miljardia. Loput Sammon arvosta muodostuu vahinko- ja henkivakuutuksesta ja sijoitustoiminnasta. Wahlroos on nykyisin sekä Sammon että Nordean hallituksen puheenjohtaja.

Tulosta Sampo teki keskiviikkona julkaistun osavuosikatsauksen mukaan ensimmäiseen kvartaaliin 416 miljoonaa euroa. Verojen jälkeisenä osakekohtaisena tuloksena tämä tarkoitti 0,65 euroa per osake. Koko vuodelta odotellaan 2,8 euroa, mikä antaa P/E:ksi kohtuullisen 14. Osinkoa tuli tänä keväänä 2,15 euroa, ja osinkotuotto on hyvä 5,4 prosenttia.

Pyöreästi näillä tiedoilla ja kurssikäyrän kurkattuani ostin osaketta pienen määrän perjantaina. Osake oli melko lähellä parin vuoden pohjahintojaan, edullisesti hinnoiteltu eikä AKT pysty laittamaan Sampoa polvilleen, joten täysi harhalaukaus ei pitäisi olla kyseessä. Näin sain lisäksi motivoitua itseni tutkimaan yhtiötä vähän lisää.

Nordea

Reilu kolmannes Sammon tuloksesta on osuutta Nordean tuloksesta. Nordeaa minulla on jo ennestään, joten olin yhtiöön melko hyvin perehtynyt. Lyhyt versio on, että P/E 2016 on kympin haminoissa ja osinkotuotto 7,8 prosenttia ja pidän hintaa edullisena. Näillä hinnoilla luulen Nallenkin mieluummin ostavan kuin myyvän.

Sammon vakuutustoiminta

Vakuutustoiminnassa maksetaan ensin vakuutusmaksut ja sitten myöhemmin maksetaan korvauksia. Välissä vakuutusyhtiö sijoittaa rahat hyväksi katsomallaan tavalla, tosin viranomaisilla on tähän kaikenlaista sanomista.

Vahinkovakuutuksia Sampo myy If-nimellä Pohjoismaiden lisäksi Baltiassa. Tanskassa sillä on lisäksi Topdanmark-niminen osakkuusyhtiö. Vahinkovakuutus teki Sammolle Q1 ennen veroja 216 miljoonaa euroa tulosta, joka oli reilu puolet kokonaisuudesta.

Vakuutusyhtiöitä tarkastellessa kannattaa kurkata riski – ja kulusuhdetta, jotka kertovat paljonko yhtiön kulut ovat tuotoista. Riskisuhde on maksetut korvaukset jaettuina saaduilla vakuutusmaksuilla ja kulusuhde taas kulut per vakuutusmaksut. Ifin riskisuhde ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes käsittämättömän alhainen 60,7 prosenttia. Tästä on vakuutusyhtiönkin haastavaa alemmas päästä. Yhdistetty kulusuhde, jossa siis mukana liiketoiminnan kulut, on sekin hyvin matalalla tasolla eli 83 prosenttia. Nalle on onnistunut puristamaan vahinkovakuutuksista paljon tuottoja irti.

Sammon henkivakuutus toimii Mandatum Life –nimellä ja sieltä raavittiin tulosta kasaan 53 miljoonaa euroa eli noin kolmetoista prosenttia koko Sammon tuloksesta. Jos huomioitaisiin Lifen 6,4 miljardin sijoitusomaisuuden arvonmuutokset olisi henkivakuutus ollut niukasti pakkasella. Sijoitusmarkkinoita tammi-maaliskuussa seuranneet tietävät miksi näin kävi. Pitkällä aikavälillä sijoitustoiminta pyörii kuitenkin plussalla, joten sen sivuuttaminen tulosta tarkastellessa on perusteltua.

Kokonaisuutena näen Sammossa kolme hyvin hoidettua liiketoiminta-aluetta, jotka tekevät kivasti tulosta, ja osake on melko edullisesti hinnoiteltu. Ennen kuin painaa sokeasti ostonappia, kannattaa pohtia syitä edullisuuteen:

Miksi osake on näin halpa?

Pankit ovat ongelmissa nollakorkojen kanssa eikä helpotusta näy. Nordea ei ole mitenkään poikkeus tässä. Lisäksi perinteistä pankkitoimintaa uhkaavat uudet finanssiteknologiayritykset, jotka tarjoavat erilaisia digilompakoita. Mistä Nordea repisi tuloskasvua, on vaikea nähdä, kun nykyisessäkin on puolustamista.

Nallen vakuutuskoneisto on taas viilattu sellaiseen kuntoon, että on hankalaa löytää siitä enää paljon lisää hiomista. Jos taloudellinen aktiivisuus lisääntyy, nousee vakuutustenkin kysyntä. Mutta talouskasvu Sammon toiminta-alueella on varsin huteralla pohjalla. Sammon vakuutustoiminnassakaan on rohkeata ennustaa mitään tuloskasvua lähiaikoina.

Sammon operatiivisen tuloksen paranemista voitaneen odotella vuosikymmenen vaihteen paikkeilla, jos hyvin käy. Nykytason pitäminenkin 2016 ja 2017 olisi minulle jossain määrin positiivinen yllätys.

Miksi mie ostan lisää, ainakin jos kurssi laskee?

Sampo takoo rahaa Nallelle ja muille osakkeenomistajille vielä jatkossakin. Vaikka se olisi vähän vähemmänkin, pärjää se hyvin nollakorolle. Kävin läpi yhtiön palkitsemisjärjestelmän, ja se on viritetty sellaiseksi, että toimivan johdon edut ovat hyvin yhtenevät osakkeenomistajien etujen kanssa.

Elämme hyvin turbulentteja aikoja sijoitusmarkkinoilla. Erilaisia yritysjärjestelyjä tehdään ahkerasti. Toistaiseksi Björn Wahlroosin näytöt osaamisestaan tällä saralla ovat kiistattomat. Maataloustukiaisista ja Ruotsiin muutosta vinkumisen sijaan joku poliitikko voisi kiittää Wahlroosia siitä lisäarvosta, jonka Nalle on valtion omistamille Sammon osakkeille tuonut.

Odottelen, että Nalle vetää vielä kerran jonkun kanin hatusta. Jos tämä ei onnistu, nostan keväisin osinkoja, joiden odotan aavistuksen vielä nousevan lähivuosina. Sammon hinnassa on aina välillä ollut merkittävä Nalle-lisä, nyt se on nähdäkseni sulanut pois.

Lisäksi Sampokin on kiva osake treidata. Tänä vuonna on sahattu 45 eurosta 37:ään, siitä ylös 43:een ja nyt ollaan parin euron osingon irrottua taas alle 40. Tein aikoinani monet välitilit Sammolla. Lopulta kävi, kuten treidereille nousevien osakkeiden kanssa usein käy, eli viimeisen myynnin jälkeen ei enää saanut ostettua halvemmalla takaisin.

Mitään nopeita tuplia tai sinne päinkään Sammosta ei pitäisi tulla lähivuosina mitenkään. Mutta osake sopii hyvin treidaamisen lisäksi myös ”osta ja unohda”-salkkuun, ainakin niin kauan kuin Nalle on ruorissa.

Kuva: Sampo.com

Keskustele kolumnista ja Sammosta täällä.

Keskustelufoorumi:

Suosituimmat foorumiviestit viimeisen kuukauden ajalta

Henkilökohtainen talous

Esa Juntunen: Mitä on todellinen vauraus ja tuoko raha onnea?

Esa Juntunen
16.12.2024
east Lue lisää
Kolumnit

Outokumpu varoitti

Aki Pyysing
15.12.2024
east Lue lisää
Artikkelit

Eikö enää tarvitse siivota?

Antti Leinonen
14.12.2024
east Lue lisää