Sijoittajat suhtautuvat epäluuloisesti osuuskuntiin. Lisäksi me vihaamme yllätyksiä. Osuuskunta KPY onnistui 18 vuodessa vakuuttamaan ainakin minut siitä, että myös osuuskunta voi pyrkiä kasvattamaan omistaja-arvoa. Erityisesti vaikutuin entisen toimitusjohtajan Pertti Laihon ja entisen hallituksen puheenjohtajan Ossi Saksmanin vilpittömistä pyrkimyksistä tuottaa lisäarvoa omistajille. Tämä on entisissä paikallispuhelinyhtiöissä hyvin poikkeuksellista.
Sijoittajat aiheellisesti pelkäävät henkilöstömuutoksia sijoitusyhtiöissä. Kaksi vuotta sitten kirjoitin, että KPY:n merkittävin riski on siinä, että hpj Saksman jää eläkkeelle ja toimitusjohtaja Lauri Kerman headhuntataan jonnekin muualle. Riskistä on nyt toteutunut puolet. Saksman eläköityi ja hänen tilalleen valittiin Kuopion Seudun Hengityssäätiön asiamies varatuomari Tarja Tikkanen. Ensi töikseen tuore puheenjohtaja päätti murskata Laihon ja Saksmanin 18-vuotisen perinteen ja laskea jaettavaa osuuspääoman korkoa.
Minä en yleensä kovin paljon välitä osingonjakopäätöksistä. En todellakaan ole vaatimassa Berkshire Hathawayta maksamaan osinkoa, vaan Warren Buffet saa ihan rauhassa hoitaa omia ja muiden rahoja ja ostella omia osakkeita aina silloin, kun kurssi on vähemmän kuin laskennallinen nettoarvo per osake. Kim Lindström on saanut puolestani ihan yksikseen kysellä yhtiökokouksissa osingonjakopolitiikan perään. Mutta osuuskunnassa ei ole mitään takeita siitä, että se koskaan jakaa omistajille yhtään mitään.
Saksman vakuutti meidät siitä, että osuuspääoman korko ei koskaan laske. Mie uskoin, vaikka hyvin tiedetään että savolaisissa puheissa vastuu siirtyy kuulijalle. Uskomista helpotti tieto siitä, että KPY:llä oli vapaata omaa pääomaa liki sata miljoonaa, joten siitä vajaan kymmenen miljoonan euron vuosittainen jakaminen ei vaikuttanut kovin haasteelliselta.
Tänä keväänä KPY siis jakaa 1,4 euroa eli 30 senttiä per osuus vähemmän kuin viime vuonna. Vanha puhelinosake vastaa 100 osuutta. Voitonjakoa leikattiin vajaalla 1,7 miljoonalla eurolla. Aika pienellä rahalla KPY otti sijoittajien vihat päälleen. Tosin ei meillä ole muuta tehtävissä kuin ruikuttaa. Foculus Oy:llä on edustajistoa valittaessa 112 250 osuutta ja yksi ääni. Tyypillisellä Severi Savolaisella on sata osuutta ja se sama yksi ääni.
Löpinät siitä, että ”ajat ovat ankeat ja kauppa kankeaa” ja ”onhan tämä vielä hyvä tuotto” kuuluvat osastoon savolaiset peruslausunnot. Todellisuudessa tässä nyt muutettiin pitkäaikaista voitonjakopolitiikkaa, jonka seurauksena hallituksella on enemmän ja sijoittajilla vähemmän pelimerkkejä. KPY on velaton ja pienenä anekdoottina mainittakoon, että sillä on 51 miljoonan euron velattomat kiinteistösijoitukset Kuopiossa. Pyöreästi kukaan täysipäinen kiinteistösijoittaja ei askartele ilman vierasta pääomaa. KPY:lle ei kuitenkaan kelpaa ottaa pankista kahden prosentin rahaa ja sijoittaa sitä sitten kiinteistöihin kahdeksalla.
Maaliskuussa päivitetyn arvo-analyysin mukaan KPY:n substanssi per osake on 39,7 euroa ja kurssi on 23 euroa. Osuus treidaa siis 58 prosentissa substanssistaan. KPY näin ollen on edelleen halpa – ja sellaisena myös pysyy. Koittakaapa mennä esittelemään jollekin rahastonhoitajalle, että ostetaanpas kuopiolaista osuuskuntaa, jossa on ääni per omistaja eikä osuus ja joka juuri muutti voitonjakopolitiikkansa täysin sumuiseksi. Voi olla, että on vähän haasteellisempi keissi myydä, vaikka omaisi hyvätkin puhujan lahjat.
Eikä siinä mitään, minä tiesin mitä vuonna 1998 ostin ja millaisia riskejä siihen sisältyy, että poliitikot istuvat rahakasan päällä. Pelkäämistäni riskeistä ei aiemmin ole toteutunut yhtään mikään. KPY on ylittänyt kaikki odotukseni. Tähän asti rahoja ei ole hukattu ja on ollut realistinen odotus myös siitä, että osuuskunnan voitot valuvat jossain vaiheessa omistajille asti.
Olen seurannut lähes kaikkien paikallispuhelinyhtiöiden touhuja jossain määrin. Suuria kaupunkeja ja mualiman napaa lukuun ottamatta on yhtiöissä toimiva johto päätehtävänään pitänyt kiinni omista palleistaan ja valehdellut omistajille silmät suut täyteen. Vaasan ja Mikkelin puhelinten väki oikeasti kuuluisi linnaan, kun taas vastaavasti Pertti Laiholle ja Ossi Saksmanille pitäisi pystyttää patsaat Kuopion torille.
Meille sijoittajille keskimääräinen kansalainen toivoo pelkkää pahaa, mutta nyt yritän vähän herätellä savolaisia. Kun KPY jakaa vähemmän osuuspääoman korkoa, se on pois myös savolaisilta osuudenomistajilta ja siten Kuopion taloudesta. Savon Sanomat otsikoi aiheesta ”KPY maksaa osuuskorkoa lähes 7,8 miljoonaa euroa” mainitsematta, että osuuskorkoa tiputettiin. Keskimääräinen osuudenomistaja ei muista, paljonko viime vuonna rahaa tuli tilille. Savon Sanomien taloustoimittaja olisi tietysti voinut aiheesta muistuttaa, mutta ei paikallislehti yleensä syyllisty paikallisten päättäjien kritisoimiseen. Voisi muuten Puijonsarven gaalaillallisilla tunnelma alkaa kiristyä.
HALOO SAVO! Ne ovat myös teidän rahojanne, joiden päällä KPY:n hallitus haluaa istua. Äänestäkää edustajistoon vain sellaisia ehdokkaita, joilla on omia osuuksia ja jotka siten melko suurella varmuudella ajavat omistajan asiaa. Poliittisista preferensseistä ei tässä muuten kannattaisi niin hirveästi välittää.
Märissä unissani jossain vaiheessa näin, että KPY muuttuu osakeyhtiöksi, joka välittömästi nostaisi osuuden hinnan arvoa vastaavaksi. En oikein usko, että tällaisesta kehityksestä voi enää edes nähdä unta. Niin selkeää keskisormea KPY:n hallitus sijoittajille tässä näytti, että on vaikea kuvitella, että nykyinen KPY enää kirjatun strategiansa mukaisesti pyrkisi toiminnallaan kasvattamaan omistaja-arvoa.
Olen kuitenkin toistaiseksi vakuuttunut, että KPY pyrkii edelleen hoitamaan bisneksiään ihan liiketoiminnallisilla periaatteilla ja on tältä osin pätevissä käsissä. Kun hinta mitä ilmeisimmin halutaan pitää mahdollisimman alhaalla ja tässä myös tällä menolla onnistutaan, ei tätä oikein myymäänkään pääse.
Pysyttelen täten KPY:ssä hivenen vastentahtoisessa holdissa. Sukulaisten salkkuihin en enää lisää osta.
P.S. Kuopiolaisille täytyy antaa myös ruusuja ja kehua sitä, että savolaiset ovat sisukkaasti keväisin jaksaneet tulla Helsinkiin asti kuulemaan ikuista marinaamme liian alhaisesta voitonjaosta ja väärästä yhtiömuodosta.
Kolumni: Aki Pyysing - Kuopion puhelimella ei voi soittaa 28.7.2014
Kolumni: Aki Pyysing - Kuinka tulla iloiseksi väärässä olemisestaan - Case KPY 20.4.2015
