Lähes kaikki lukemani analyytikot ennakoivat vielä alkuvuodesta, että ei Trump mitään kauppasotaa oikeasti aloita, kunhan uhkailee ja sitten tekee entistä paremman diilin. Mie taas olen USA:n viimeisistä presidentinvaaleista asti pelännyt kauppasotaa jopa enemmän kuin Antti Rinteen hallitusta. Analyytikot ja talousteoriat pohjaavat pitkälti näkemyksensä rationaaliseen toimintaan. Koska kauppasodissa häviävät kaikki, ei niitä Donaldkaan aloita, on ollut johtopäätös. Vaikka kaveri antaa arvioita vastaehdokkaansa takapuolen seksikkyydestä, on se kuitenkin Whartonin käynyt ja presidentiksi päässyt, joten herran patologisesta valehtelustaan huolimatta täytyy olla oikeasti älykäs.
Nyt Trump on kipparoinut kauppasotalaivat sekä Atlantin että Tyynenmeren yli, ja on selvää että kauppasota pitkittyessään kääntää iloisessa nousussa olevan globaalin talouden vähintään taantumaan ja eskaloituessaan varmaan lamaan. Siinä ei paljon auta, että USA:n kuukausittaiset työllisyysluvut olivat 18.000 henkeä paremmat kuin ekonomistien odottamat. Tai Saksan teollisuuden tilausten 4,3% ja tuotannon 3,1% kasvu. Aina siinä roiskuu kun räppäri rappaa – mut kun kauppasota tulee, kauppasota tappaa.
Erilaiset ennustuslaitokset odottavat kuitenkin edelleen maailmantalouden kasvun jatkuvan. Ei ole kyse siitä, etteivätkö ekonomistit tietäisi, mitä globaalien toimitusketjujen katkeaminen taloudelle tarkoittaa. Ekonomistit perustavat ennusteensa lähinnä historialliseen kehitykseen eivätkä erityisesti haluakaan maalailla synkkiä uhkakuvia, koska ne toteuttavat itse itseään, kun yritykset ja ihmiset lykkäävät tai peruvat investointejaan. Ekonomistien malleista ei löydy ainakaan Verdunin taistelua pitempää kauppasotaa, koska sellaisen käyminen nyt vain olisi niin käsittämättömän hönöä.
Mie olen ollut melko pessimistinen, koska seurasin USA:n presidentinvaaleja ja Donald Trumpin twiittejä esivaaleista asti. Pokeriammattilaisen psykoanalyysi kertoi kyseessä olevan nopeasti ja riippumattomasti reagoivan älykkään narsistin, joka on narsistiksikin poikkeuksellisen häikäilemätön. Macron ja Merkel luulivat voivansa selittää Trumpille, miten maailmankauppa toimii. Tämä oli hedelmätön missio, koska Trump ei välitä. Hän on kiinnostunut tärkeämmistä asioista kuin yleisestä hyvästä, kuten omasta suosiostaan ja varallisuudestaan. Oletankin hänen tulevan hyvin toimeen Vladimir Vladimirovitšin kanssa Helsingissä yhteisten taipumustensa johdosta.
Koska pidän Trumpia vastuuttomana pikkulapsena, olen täysin kypsä suomalaisen median kömpelöistä yrityksistä maalata Donald sellaiseksi. Meidän vihervasemmistolaiset toimittajamme eivät ymmärrä, että Trump on paljon älykkäämpi kuin he. Hän ajaa omia päämääriään täysin rationaalisesti. Hän on päässyt asemaan, jossa voi väittää Harley-Davidsonin myynnin laskeneen vuonna 2017 sen vuonna 2018 tekemien päätöksien johdosta ja kannattajansa (= tyyliin 43 prosenttia amerikkalaisista) hurraavat. Kun presidenttiyden alkumetreillä Trumpin ”Job approval rate” laski, uutisoi suomalainen media joka nytkähdyksen alaspäin. Trendi kääntyi joulukuun lopussa, jonka jälkeen seurauksena – hiljaisuus.
Ei ole mikään ihme, että osa hyvin heikosta aineksesta kannatti Ilja Janitskinia Suomen presidentiksi. Toksisesta maskuliinisuudesta kirjoittavat tästä maailmasta vieraantuneet taivaanrannantoimittajat eivät koskaan ymmärrä, että he ajavat ihmisiä etsimään uutisensa oikeista valemedioista tai korkeintaan omista somekuplistaan. Tässä on liikaa loogista päättelyä Tampereen Yliopiston punaviherpesukurssin hyvin arvosanoin läpäisseille toimittajille - eli yhden asian vaikutus toiseen.
Kuun valoisa puoli osakesijoittajan kannalta on, että meidät tuomitaan pitkällä kauppasodalla nollakorkoihin tulevaa lamaa seuraavan nousukauden alkuun asti. Jos nyt ottaisin lainaa, sitoisin sen mahdollisimman lyhyeen viitekorkoon ja korkokattotarjouksiin suhtautuisin rahanpolttamisehdotuksina. Tosin itse asiassa olen tehnyt näin vuodesta 1987, enkä missään vaiheessa reivannut politiikkaani, mutta tällä hetkellä tämä on nähdäkseni tavallistakin enemmän oikein.
En ole pitkään aikaan uskaltanut istua viennistä tai tuonnista riippuvien yritysten päällä ainakaan millään merkittävällä painolla. Tällä hetkellä hyvää tulosta tekevä firma voi luiskahtaa isoa kuraa tekeväksi, kun yhdet amerikkalaisen yhtiön komponenttitoimitukset jäävät hitaasti purkavalle laivalle Shanghain satamaan, ja hintojen nousu vie katteen ja sopimussakot hoitavat loput. Minun evääni eivät riitä arvioimaan mitkä yhtiöt kärsivät ja miten paljon, joten väistelen pitkälti kaikkia. Arvopaperissa muuten oli pitkästä aikaa ansiokasta tutkivaa journalismia, jossa oli selvitelty suomalaisten pörssiyhtiöiden Euroopan ulkopuolisen liikevaihdon osuuksia.
En uskalla mennä käteiseksi, koska jos kauppasotauhka väistyisi, luulen osakemarkkinoille tulevan sellaisen helpotusrallin, että sitten jo miekin uskaltaisin ottaa pokerikassaa enemmän käteistä positioon. Toki ralli kohdistuisi enimmäkseen vientiosakkeisiin, mutta aina ne vähän siinä hötäkässä nousevat muutkin narikat.
Näen siis hyväksi turvasatamaksi kauppasodan varalle sellaiset yhtiöt, jotka laman pohjallakin pystyvät tekemään jotain pientä plussaa. Itse olen valinnut positioni perusankkuriksi Technopoliksen, mutta ei se mitenkään välttämättä ole paras eikä edes lopullinen valinta. Jos sodan uhka väistyy, kaikki hyvin. Jos taas lama oikeasti tulee, pysyvät vahingot melko pieninä.
Jos on aivan varma, että kauppasotaa käydään kuin Ruusujen sotaa, kannattaisi kaikki toki laittaa käteiseksi tai johonkin kultatyyppiseen ratkaisuun. Mie en valitettavasti ole juuri koskaan ihan varma huomisen päivän kehityksestä - pidemmistä näkymistä puhumattakaan. Toki joskus baarissa olen pilkun maissa ollut ihan varma, että huomenna on virtuaalinen Juha Kankkunen kylässä saarnaamassa Minnesota-hoitojen tarpeellisuudesta.
P.S. Niille, jotka kuullessaan sanan vapaakauppa-alue sanovat nopeammin ”tulliunioni”, kuin isoäiti vetäisee laukustaan lapsenlapsen valokuvan puolitutun nähdessään, haluan mainita, että kauppasotienkaan riehuessa ei ole kovin helppoa olla pieni ja neutraali. Otetaan hypoteettinen esimerkki: Olet täydellistä vapaakauppaa harjoittava maa, jolla on kuitenkin voimakkaasti positiivinen kauppatase USA:n kanssa. Tuntuisiko tilanne turvalliselta Trumpin kanssa, koska sinulla ei ole mitään tuontirajoituksia?
P.P.S. Hilpeää on, että jos kauppasota ajaa USA:n taantumaan, kauppavajeet helpottavat automaattisesti. Sitten varmaan Donald syyttää demokraatteja yleensä ja Hillarya erityisesti lamasta, mutta kehuu itseään kauppavajeen täyttämisestä ja punaniskat huutavat edelleen nyrkit pystyssä ”Jail the Bitch”.
