Itsenäisyyspäivän aattona Dovre Group Oyj ilmoitti alkavansa ostamaan omia osakkeitaan jo ennen kuin Suomi täyttäisi sata vuotta. Kurssi nousi välittömästi vajaat kymmenen prosenttia 0,23:sta 0,25:een. Minä nostin iltapäivällä kädet ylös kotona läppärin ääressä, kun muutaman tunnin myöhässä luin tapahtuneesta. Miksi näin?
Olen noudattanut Dovressa vuodesta 2011 perustrategiaani, jonka Jorma Vuoksenmaa tuomitsi itsemurhaiseksi tai ainakin hyvin vaaralliseksi Katajanokan Kasinolla jo vuosia sitten. Jos yhtiö on mielestäni halpa, ostan. Jos osake nousee kohtuuhintaiseksi, alan usein treidailla. Jos hinta alkaa haiskahtaa kalliilta, keventelen nouseviin niin kauan kuin lappua riittää. Jos halpa osake halpenee edelleen, ostan lisää eli teen Jorman kauhistelemaa ”average downia” eli keskihinnan laskua.
Maaliskuussa vaihdoin Dovressa puolta kahdeksannen kerran seitsemään vuoteen eli siirryin ostopuolelle myytyäni pääosan positiostani pari kuukautta aiemmin vähän 30 sentin yläpuolella. Aloin ostaa tasolla 0,28 ja keskihintaa olenkin sitten päässyt laskemaan moneen otteeseen. Otin määrää sisään elokuussa 0,26:n kieppeillä ja sitten vielä irtoeriä loka- marraskuussa halvimmillaan @0,235. Eli minulla oli syytä iloita jo pelkästään kurssinoususta.
Average down voi olla itsemurhastrategia, jos härkäpäisesti painaa kaikki rahansa konkurssiin menevään yhtiöön. Dovren velkaantumisaste (=nettovelat per oma pääoma) oli kesäkuun lopussa miinus 10 prosenttia, eli Dovrella on kassassa rahaa enemmän kuin velkoja. Joten likviditeettikonkurssi ei ole likikään yhtä lähellä kuin esimerkiksi Stockmannilla.
Toki yhtiö voi hassata kaikki rahansa kannattamattomaan liiketoimintaan. Tämä ei tavallisesti ole yritysjohdon tavoitteena, mutta olosuhteet esimerkiksi osalla Töölön kivijalkakaupoista ovat sellaiset, että kyseessä on enemmän harrastus- kuin liiketoiminta. Vastaava tilanne on yhden tehtaan yhtiöllä, joka tekee tuotetta, jota ei millään saada myytyä yli tuotantokustannusten.
Dovre on tehnyt pari viime vuotta pientä miinusta. Yhtiön tulot tulevat valtaosin asiantuntijapalvelujen tarjoamisesta öljy, kaasu– ja energiateollisuudelle. Toiminta ei skaalaudu missään olosuhteissa moninkertaiseksi, mutta toisaalta downgreidaaminen on paljon joustavampaa kuin sanomalehtipaperikoneen omistajalla. Yhtiön konkurssiriski on siis suuruusluokkaa olematon.
Yhtiön markkina-arvo on vajaat 25 miljoonaa euroa, ja liikevaihtoa näyttäisi olevan tulossa suuruusluokkaa 60 miljoonaa, joten kovin hypehinnoiteltu yhtiö ei ole kyseessä. Tämä ei ole mikään ihme, koska yhtiön aktiivisin julkinen seuraaja lienee Sijoitustiedon keskustelupalsta. Yhtään kuukausipalkkaista pukumiestä ei tietääkseni yhtiötä ainakaan työnantajansa lukuun analysoi.
Olen ajatellut, että kun öljyn hinta on noussut, mutta Dovren kurssi ei, yhtiön voivan olevan ihan hyvä vähän isompikin betsi. Dovre ei omista öljylähteitä, mutta luulisi projektitoiminnan vilkastuvan ja katteidenkin hiukan parantuvan tuotteen hinnan nousun myötä. Lisäksi uskon Dovren johdon olevan liikenteessä ihan liiketoiminnallisilla periaatteilla eli tarkoituksenaan voiton tekeminen.
Yhtiö ennustaa tekevänsä koko vuodelta positiivista liiketulosta. Viime vuonna tuli tasan nolla, ja tältä vuodelta on kasassa -0,2 miljoonaa euroa. Viimeinen kvartaali on siis plussalla tai yhtiön täytyisi antaa negari eli tulosvaroitus. Olisin hyvin ihmeissäni, jos yhtiö joulukuussa, kun kvartaalista on lusittu yli kaksi kolmannesta, ilmoittaisi alkavansa ostaa omia osakkeitaan ja sitten melko heti perään antaisi negarin.
Omien osakkeiden osto on aina perusteltua, jos yhtiön johto katsoo yhtiön osakkeen hinnan olevan alle yhtiön ”todellisen” arvon. Itse asiassa veroneutraalissa ympäristössä olisi osakkeenomistajan kannalta aivan sama, käyttääkö yhtiö voittovarojaan osingonjakoon vai omien osakkeiden ostoon, sanoo Erkki Sinkko asiasta mitä hyvänsä. Minä uskon, että Dovren johto uskoo osakkeen kurssin olevan liian alhaalla koko yhtiön arvoon nähden. Minä tiedän, että Dovren yhtiön näkemys on asiantuntevampi kuin omani. Tuulettelin viime tiistaina lähinnä näistä syistä.
Toki pieni kurssipomppukin omassa osakkeessa aina piristää, mutta niitä nyt tulee ja menee. Lisäksi kurssi on vieläkin liian alhaalla, että uskaltaisin alkaa keventää. Treidaamalla alhaisesti arvostetulla osakkeella onnistuu yleensä tekemään jotain pientä kahvirahaa. Jossain vaiheessa kurssi karkaa ja huomaa olevansa itse ilman positiota. Näin on minulle käynyt tässä syklissä esimerkiksi Cargotecissä, jossa osta ja unohda –väki ainakin viimeisen kolmen vuoden periodilla biittasi minut. Tosin en pitänyt yhtiötä mitenkään törkeän alihintaisena.
Lisäksi uskon Dovren jakavan vähintään nykyistä sentin osinkoa, eli nykyhintaan neljän prosentin osinkotuottoa ennustettavissa olevan tulevaisuuden. Tämä antaa enemmän pohjaa nykykurssille kuin kryptovaluuttojen fundamentit. Osinkonarkkarit nimittäin tykkäävät piikittää juuri korkean osinkotuoton osakkeita salkkuihinsa. Erkki Sinkko ja Kim Lindström ovat opettaneet yhden suomalaisen sijoittajasukupolven katsomaan lähinnä pelkästään osinkotuottoa ja se on varakkain eli vanhin sukupolvi.
Hivenen hymähtelen ohjeistukselle, jossa yhtiön täytyy ostaa omia osakkeita kurssiin vaikuttamatta. Kaikki ostot vaikuttavat osakekurssia nostavasti, teki ne miten varovasti hyvänsä. Kun markkinoilta lähtee pois likvidejä osakkeita, poistuu sieltä samalla potentiaalisia myyjiä. Dovren hallituksella on lähes maksimivaltuutus omien ostoon eli vähän vajaa kymmenen prosenttia osakkeista. Myös tämä antaa nykykurssille hyvän selkänojan ja myös työntöä ylöspäin.
Tämänhetkisillä fundamenteilla Dovre voi maksaa nykyisen 25 miljoonan euron sijaan 50 miljoonaa euroa, joten upside ei ole mitenkään tiukasti rajattu. Tämä toki edellyttänee tuloskäännettä, jollainen kuitenkin näyttäisi hyvin voivan olla tulossa.
Dovre vaikuttaa selkeästi olevan kiinnostunut markkina-arvostaan, muuten ei osto-ohjelmaan olisi ryhdytty. Kaikkien yhtiöiden johto ei ainakaan ykkösprioriteettina ole, tämä ei ole pörssiyhtiöissä mikään Mooseksen taulu. On hyvin mahdollista, että yhtiö ostaa jonkun analyytikkoseurannan tai sitten joku kioski ihan itsekseen päättää ottaa yhden narikan lisää tarkkailuun. Tämä lisäisi potentiaalisia dovrenomistajia ihan radikaalisti. Nykyisin omistajalistoilta ei juuri rahastoja Evli Suomi Pienyhtiöitä lukuunottamatta löydy, mutta sen sijaan minun viisaaksi rahaksi luokittelemiani sijoittajia kyllä.
Tosin tähän asti Dovre ei ole tehnyt juuri mitään kiinnittääkseen sijoittajien huomion. Viimeisimmän osarinsa tai tarkemmin määriteltynä liiketoimintakatsauksensa se julkaisi supertorstaina 26.10., jolloin ulos tuli myös kaikenlaista vähämerkityksisempää Nokiaa, Konetta, Nordeaa ja Fortumia eli yhteensä parikymmentä yhtiötä antoi osarin. Edes FIM, joka yleensä antaa lausunnon kaikista yhtiöistä nakkikioskeista Nokiaan ei maininnut Dovresta sanallakaan. Yhtiön liiketoimintakatsaus ei olisi supertorstaina ollut päivän päätalousuutinen, vaikka siellä olisi ilmoitettu siirryttävän projektihallinnasta Pohjanmerellä kullankaivuuseen Etelä-Afrikassa. Miten olisi jatkossa joku hiljainen maanantai? Viikonloppuisin on talousosastonkin kiva tehdä töitä, kun eivät ole myyntijampat tuottavaa työtä häiritsemässä.
Iki- eli 12 vuotta vanhan tutkimuksen mukaan omia osakkeitaan ostaneiden halpojen pikkunarikoiden pitkän aikavälin tuotto oli yli 20% parempi kuin sellaisten vastaavien kioskien tuotto, jotka eivät olleet omiaan ostaneet. Toivottavasti Dovrelle käy vielä paremmin ja vielä mielellään lyhyellä aikavälillä. Mitään takeita tästä ei tietenkään ole.
P.S. Kolumnistilla on Dovrea reilussa ylipainossa.
