Monet sijoittajat myhäilevät tyytyväisinä, koska pörssiyhtiöiden osinkorahoista alkaa suurin osa olla tippunut omistajien tileille. Tosin sijoittajien varallisuudessa tapahtui oikeasti osinkoverojen suuruinen muutos alaspäin. Lähtökohtaisesti osakkeiden hinta tippuu kupongin irtoamispäivänä täyden osingon verran, koska muuten verovapaista osingoista nauttivat, kuten eläkeyhtiöt, säätiöt ja ay-liike, voisivat tehdä arbitraasia.
Jos sijoittaja haluaa kasvattaa varallisuuttaan, hänen tulisikin tarkastella osingonsaamista lähinnä uudelleensijoitusongelmana. Osakesijoittamisen korkoa korolle –efekti toteutuu täysimääräisenä vain, jos osingot tosiaan sijoitetaan eikä kuluteta.
Toki kaikki eivät erityisesti kaipaa varallisuuden kasvua, vaan hakevat osakesijoituksista lisäkulutusmahdollisuuksia myös tässä ja nyt. Tässä lähestymistavassa ei ole mitään vikaa, kerranhan täällä vain eletään ja perilliset voivat hyvin humputella perintörahoillaan osinkojen ja niiden tuoman tuoton verran vähemmän.
Osakeostojensa perustaminen nimelliseen osinkotuottoon on kuitenkin hönöilyä. Done Solutions Oyj jakoi ensimmäisen kerran osinkoa keväällä 2007, osakekurssin kuitenkin jo moninkertaistuttua pohjakosketuksestaan. Efektiivistä osinkotuottoa oli tarjolla vähän yli yhden prosentin, joten osinkojen perässä juokseva ei olisi lappuun koskenut. Yhtiö muutti 2009 nimensä Revenio Oyj:ksi, joka sekään ei ole koskaan kovin korkeaa osinkotuottoa tarjonnut. Tämä siitä huolimatta, että osinkoa on viimeiset kuusi vuotta nostettu joka kerta. Ensimmäisestä osingonjaosta päättämisen jälkeen kurssi on pyöreästi viisitoistakertaistunut.
Yhtiön näkymät ovatkin sijoittajalle paljon tärkeämpi indikaattori kuin tämän hetken osinkotuotto. Ääriesimerkkinä liiketoimintansa myynyt yhtiö voi näyttää paperilla tarjoavan jopa kymmenien prosenttien osinkotuottoa, mutta tuotot ovat ohi sitä myöten kun verot on maksettu ja myyntirahat jaettu. Tämän toki lähes kaikki ymmärtävät.
Monet ovat sen sijaan retkahtaneet hyvillä kassavaroilla varustettuihin yhtiöihin, jotka sisukkaasti pitävät kiinni tällä hetkellä pientä tappiota tekevästä auringonlaskun liiketoiminnastaan. Kuvitelma on ollut, että tämän kevään osinkoa tulee täältä ikuisuuteen. Kun yhtiö tekee tappiota riittävän pitkään, on kassa syöty ja pörssikurssikin lopulta nollautuu.
Viisas sijoittaja ei perusta edes salkustaan nostettavia ryyppyrahoja osinkoihin. Hän sen sijaan tarkkailee, mistä salkkunsa yhtiöstä kulutustarpeiden ilmaantuessa ensimmäisenä on fiksuinta luopua. Sitten hän myy tätä osaketta, eikä jää odottelemaan osinkoja. Janohan voi olla muulloinkin kuin vain keväisin.
Sen sijaan jo ennen osinkojen tuloa kannattaa alkaa miettiä, mikä yhtiö olisi osinkorahoille paras sijoitus. Kulutukseen ei ole syytä ohjata keväisinkään tarvetta suurempaa määrää.
Media usein demonisoi osakesijoittajia. Vielä paremmalla prosentilla osta- ja unohda –sijoittajat pitävät osakkeiden myymistä jopa epäisänmaallisena tekona. Jos osake mielestäni todennäköisemmin laskee kuin nousee, painan myyntinappia täysin surutta - näiden huutelijoiden kauhuksi. Osakkeiden myynnille on muitakin rationaalisia perusteita kuin rahan tarve.
Jätin osinkojen ja myyntivoittojen veroerot huomioimatta, koska meillehän on luvattu osaketili, jossa sijoitusresursseja voi allokoida mahdollisimman tehokkaasti veroista välittämättä. Tosin en nyt osinkojani sijoittaisi suomalaisille sijoittajille järkevän sijoitustilin tulemiseenkaan.
Osingoista ja kolumnista voi keskustella tässä ketjussa