Ruotsissa ei ole juuri tutkittu lisenssijärjestelmän vaikutusta peliongelmaan, koska siellä näkevät sokeatkin geelisillä otsillaan, että Ruotsin kaltainen lisenssijärjestelmä ei ainakaan pahenna peliongelmia. On vaikea kuvitella, että kun neljännes nettipelaajista saatiin siirtymään Villistä Lännestä säänneltyyn pelaamiseen, olisi tämä lisännyt peliongelmia.
Markkinoinnin väheneminen nyt ei ainakaan peliongelmia lisännyt. Tai kun otettiin käyttöön Spelpaus, jolla voi estää itseltään kaiken pelaamisen lisenssoiduilla saiteilla.
Tästä huolimatta Veikkaus välittää viestiä, että lisenssimalli on lisännyt peliongelmia Ruotsissa. Perusteena on Ruotsin terveysviranomaisten analyysi koronan vaikutuksista peliongelmaan. Tästä on sitten joku näppärä poika Pohjois-Haagassa löytänyt yhden luvun, jossa ”förhöjd risk” ongelmapelaamiseen oli 2018 0,7% ja 2020 1,4 prosenttia.
Ruotsissa siirryttiin nettipelaamisessa lisenssijärjestelmään 2019 alusta. Vastaavat luvut varsinaiseen ongelmapelaamiseen olivat 0,6% vs 0,4%. Tätä ei niinkään kovasti nosteta framille. Eikä sitä, että esimerkiksi nettipokerissa elettiin koronan myötä uusi pokeribuumi ja kansainväliset peliyhtiöt raportoivat nettisloteistaan ennätystuottoja. Jos riskipelaaminen on Ruotsissa tosiaan noussut 2018-2020 (haastattelututkimukset perustuvat ihmisten vastauksiin, joten varma ei voi olla), on hyvin loogista olettaa koronalockdownien aiheuttaneen tämän.
Ruotsin lisenssimallin myötä kasvaneesta riskipelaamisesta on välitetty tietoa sekä medialle että edunsaajille ja nämä rummuttavat tätä ilolla eteenpäin. Hilpeää oli muuten katsella, kun Toppari Gustafssonille oli opetettu käytännön varmasti Veikkauksen toimesta seitsemän lisenssijärjestelmässä olevan EU-maan käyttävän blokkeja. Sanomaa on näköjään vaihdettu ”kaikista” totuudenmukaisempaan seitsemään. Gustafssonin en usko omatoimisesti kykenevän kaivamaan mitään lukuja esiin. Ja tiedän Veikkauksen auliisti briiffaavan Veikkausperheen vanhempia tieteenharjoittajia näiden julkisisiin esiintymisiin ja ulostuloihin.
En miekään sentään usko lisenssijärjestelmän ainakaan merkittävästi vähentävän ongelmapelaamista. Mutta vaatii aika paljon pokkaa väittää, että jos iso osa pelaamisesta siirtyisi reguloiduille saiteille, sen myötä peliongelmat pahenisivat. Tosin veikkausperheen puppugeneraattori suoltaa veikkauskieltä loputtomasti ja sen edustajat esiintyvät aina vakavalla naamalla jossain vaiheessa teemalla ”Jokainen peliongelmainen on liikaa”.
Lisenssimalli olisi kuitenkin sellainen järjestelmä, jossa olisi edes mahdollisuus vaikuttaa nettipelitarjontaan ja pitää mahdollisimman iso osa häviörahoista Suomessa. Tämän myöntäminen ääneen sen jälkeen, kun on maalaillut lisenssimallin kansanedustajille ja medialle tuomiopäivän enkeliksi, olisi toki liikaa vaadittu. Mutta voisiko edes jatkuvan valehtelemisen aiheesta lopettaa?
Kun Suomessa tuuletellaan, että peliongelma ei ole viime vuosina kasvanut, unohdetaan yleensä sujuvasti, että peliongelmaiset eivät ole staattinen ryhmä. Osa menee lopullisesti poikki, eikä voi enää pelata. Jotkut kuolevat, osa oman käden kautta ja loput muista syistä. Jotkut jopa lopettavat pelaamisen kokonaan muista syistä.
Tämän olen tiennyt kauan, mutta en tiennyt vaihtuvuuden olevan niin suurta, kuin ikuisen yhteislaulun maassa näyttäisi olevan. Varsinaisista peliongelmaisista esimerkiksi oli 19 prosenttia korona-aikana siirtynyt ryhmään ”ei mithään hättää” ja 10,8% vain ”korotettuun riskiin”.
Juuri tämän ongelmapelaajien liikkuvuuden vuoksi on tarpeen markkinoida ”vastuullista” pelaamista, pitää mummorullat kaupoissa ja kioskeissa sekä lottoviirit katoissa. Muuten ei saada uusia miinanpolkijasukupolvia helvetinkoneiden nappuloita painelemaan.
Tällä viikolla julkaistiin pitkästä aikaa myös yhden kieltolaki-intoilijan kommentti. Marko Lempisen IS-juttu: Kommentti: Veikkauksen mureneva monopoli on pelastettavissa vain ennenkuulumattomalla ratkaisulla – ”Pohjois-Korean malli” on tulevaisuutta kertoo jo otsikossaan, mitä vaaditaan.
Kynä on Lempisen kynä, mutta ääni on Nummikosken ääni:
”Halutaan Suomessa säilyttää monopoli tai siirtyä lisenssijärjestelmään, yhteiskunnalla ei näytä olevan pakokeinoa: ennenkuulumattomat estotoimet ovat ainoa relevantti vaihtoehto. Joko niitä tehdään Veikkauksen suojelemiseksi tai sitten tänne toimintalisenssin saaneiden peliyhtiöiden vaatimuksista.”
Pari huomautusta: Ne estotoimet eivät toimi. Muuten niitä käyttäisivät kaikki EU-maat, joissa lainsäädäntö sen sallii. Lisäksi Suomella ei ole mitään velvollisuutta täyttää toimintalisenssin saaneiden peliyhtiöiden vaatimuksia.
Sanoin Nummikosken ääni, koska olen monta kertaa suustaan kuullut, että ”Ei ole lisenssijärjestelmää ilman blokkeja”. Yleensä yritän ottaa seuraavan puheenvuoron ja sanoa, että muuten hyvä lausunto, mutta esimerkiksi Ruotsissa on sellainen.
Totta toki on, että lisenssin saatuaan ulkomaisetkin rahapeliyhtiöt välittömästi alkaisivat vaatia blokkeja. Ja näihin vaatimuksiin voidaan todeta saman kuin Veikkauksen vaatimuksiin, että a) blokit eivät toimi b) ne ovat yhteiskunnalle kalliita.
Oli varsin surullista lukea ansioituneen urheilutoimittajan kirjoittavan aiheesta, josta ymmärtää ystävällisesti sanottuna rajoitetusti.
Annan yleisvinkin kaikille rahapeliasioiden kanssa askarteleville: Kun teidät vuorollanne kutsutaan Pohjois-Haagaan kahville, suhtautukaa siellä tarjottavaan informaatioon epäluuloisesti.
P.S. Kirjoitan tätä vanhempieni luona Lappeenrannassa. Olisin esimerkiksi ottanut mieluummin iskän kanssa äiskältä salaa pikku viskejä kuin plarannut 38-sivuista ruåtsinkielistä analyysiä maan peliongelmista. Olisin voinut hyvin kirjoittaa myös Tallinnan Kurkojen iloisista peleistä, mutta kun luin Hesarin nostosta
”Todennäköisesti Suomessa tapahtuu lähitulevaisuudessa samankaltainen muutos kuin Ruotsissa, jossa monopolin korvasi lisenssijärjestelmä. Se on tuonut lisää rahaa valtion kirstuun, mutta lisännyt ongelmapelaajien määrää.” olin tuomittu kaivamaan esiin, mihin tämä ilmeisen epälooginen väite perustuu.
Pokerissakin pohdiskelen enimmäkseen ”Onko logiikkaa vai ei”, enkä niinkään jaksa tehdä data-analyysiä. Jos joku esittää tutkimuksen, jonka mukaan pihan puolella on sittenkin meluisampaa kuin kadulla, joudun aina välillä itselleni vastenmielisen sorvin ääreen.
Toki nyt tiedän työttömyyden ja suljettujen vapaa-ajan aktiviteettien pahentavan peliongelmaa. No shit, Sherlock. Pari uutta sanaa ruotsia toki tuli vastaan. Googlasin ne ja luultavasti googlaan samat sanat seuraavallakin kerralla. Vanheneminen on vittumaista, sanoi Adolf Ehrnrooth.
