Sipilän ”oikeisto”hallitus saattaa saada aikaiseksi yhden oikean yksityistämisenkin. Valtion viinayhtiötä Altiaa ollaan ehkä viemässä pörssiin joskus ensi vuoden puolella. Vähintäänkin asiasta valmistuu selvitys.
Altia ei ole monopoliyhtiö, vaan toimii kilpailluilla markkinoilla Alko suurimpana asiakkaanaan. Kaikille täysipäisille on itsestään selvää, että valtio tuottaa paremmin sääntelyä kotimarkkinoille kuin innovaatioita vientitoimintaan. Joten Altian yksityistämisen pitäisi sujua yhtiöstä riippumattomilta ja markkinatalouteen uskovilta korbutinnotkeasti.
Tosin ”markkinatalous” ja ”suomalainen oikeistopoliitikko” on yleensä haastavaa sijoittaa samaan lauseeseen. Valtioneuvoston tiedotteessa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kepu) vakuutteli, että liiketaloudelliset perusteet eivät jatkossakaan määrää Altian strategisia päätöksiä, vaan ensin otetaan huomioon aluepolitiikka ja maatalouden edut. Tämä toki on uudelleenvalintaan pyrkivältä keskustalaiselta poliitikolta ihan ymmärrettävä linjaus.
Täysin yllättäen sekä viinatehtaan pääluottamusmies että Vasemmistoliitto tuomitsivat hankkeen.
”Ei duunaripalkoilla juuri osakkeita osteta, nämä menevät elämiseen. Mielellään jokainen ostaisi osakkeita, jos palkkaa maksettaisiin enemmän. Mielelläni ostaisin vaikka koko yhtiön”, sanoi pääluottamusmies Harjumaaskola.
Minä muuten suosittelen kossunkeittäjille tulevassa henkilöstöannissa osakkeiden merkitsemistä vaikka velkarahalla ja ainakin pikavoiton poimimista pois. Harjumaaskolakin saattaa taipua merkitsemään, kunhan joku ystävällinen ja kärsivällinen sielu selittää hänelle mitä henkilöstöanti tarkoittaa. Yleensä osakkeita saa verotussyistä vain 10 prosentin alennuksella, mutta kun yhtiöt useimmiten listautuvat merkintähintaan tai vähän yli, kannattaa tämä etu ottaa pois kuleksimasta. Paljon monimutkaisempi kysymys on, kannattaako yhtiön omistajaksi jäädä pidemmäksi aikaa.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä ”voittoa tuottavan alkoholiyhtiö Altian myymiselle ei ole perusteita”. Heidän haluaisin ymmärtävän, että tappiota tekevien yhtiöiden listaaminen on varsin haastavaa puuhaa tai ainakin hinta tulee olemaan heikko. Jos yrityksestä haluaa myydessä kunnon hinnan, on sen syytä olla voitollinen. En tosin aio tätä vassareille mennä selittämään, koska kaivossa ei juuri pinta nouse, vaikka sinne vettä kuinka kaataisi.
IPO-markkinat (IPO = initial public offering, listautumisanti) ovat niin kuumat, että Altian listaamiselle ei löydy välttämättä parempaa ajankohtaa vuosikymmeneen. Lisäksi kun markkinat ovat otolliset seuraavan kerran, meillä saattaa olla vallassa hallitus, joka ei ideologisista syistä myy yhtään mitään millään hinnalla.
Tämä ”en myy millään hinnalla” -asenne ei rajoitu pelkästään vasemmistopoliitikkoihin. Timo Soinin (sininen enkeli) mukaan Suomessa on vain kaksi republikaania, hän ja Kimmo Sasi (kokkeli). Sasi taas kertoi osakestrategianaan olevan ainoastaan ostaa, eikä koskaan myydä. Tämä on sama, kuin jääkiekossa ei koskaan ampuisi kohti maalia, vaan syöttäisi aina. Tämän ymmärtävät kaikki lätkää seuraavat järjettömäksi, koska joskus on vain niin selkeä avopaikka, että huonokätisenkin on parempi vaan laittaa kiekko sisään. Vaikka toinen tamperelainen Raimo Helminen keskittyi enimmäkseen syöttelemiseen, teki hän kuitenkin äärimmäisissä pakkotilanteissa myös maaleja. Mahtaako muuten olla hämäläinen heimo-ominaisuus keskittyä yksipuolisiin mutta järkähtämättömiin strategioihin?
Alkoholin käyttö on Suomessa edelleen varsin suosittua. Halukkaita viinatehtaan omistajia Suomessa siis riittää. Mainittakoon historiallisena anekdoottina, että Hartwallin osakkeita nuoret opiskelijat hankkivat 80-90-luvun vaihteessa yhden kappaleen vain sen takia, että pääsisivät kerran vuodessa kaljoittelemaan yhtiökokoukseen. Lisäksi meillä on ryhmä sijoittajia, jotka merkitsevät kaikki IPOt silmät kiinni. Joten annille tulisi varmasti olemaan paljon Lintilän toivomia kotimaisia ottajia.
Tosin minun mielestäni parasta olisi myydä osakkeet mahdollisimman kovaan hintaan sijoittajien kotimaasta välittämättä. Rajamäen ja Koskenkorvan tehtaiden tulevaisuuden turvaamiseksi tärkeintä olisi varmistaa niiden kilpailukyky. Toki nämä ovat niin äärioikeistolaisia ajatuksia, että niitä eivät oikeistohallituksen ministerit uskalla ääneen lausua. Vähän ihmettelen kuitenkin miksi, koska eivät ne viinantekijät kyllä kokkelia nenäänsä vedä kuitenkaan, vaan pysyttelevät edelleen joko vasemmistoviinoissa, perjantaipersuissa tai pysyvät vaalien suhteen absolutisteina eli nukkuvat.
Vaikka tykkäänkin kovasti kossusta, Altiaa en todennäköisesti ota. Toki kaikki riippuu hinnoittelusta ja markkinatilanteesta, mutta näen paljon antikysyntää enkä niinkään paljon jälkimarkkinakysyntää. Tällöin on mahdollista myydä anti kovemmalla hinnalla, kuin mihin hinta jälkimarkkinoilla sitten asettuu. Yleensä ahneet omistajat ja investointipankkiirit käyttävät tilaisuuden hyväkseen ja määrittelevät merkintähinnan kovaksi.
Ensi kevään haminoissa nähtäneen, yrittääkö Mika Lintilä myydä meille Koskenkorvaa Ruskii Standard Platinumin hinnalla.
P.S. Olen limuviinakeskustelua seuratessani pohdiskellut, minkälaiset ihmiset uskovat Pekka Puskan (kepu) väitteen kolmestasadasta lisäkuolemasta vuodessa, jos lähikaupoissa saa myydä 0,7 prosenttiyksikköä vahvempaa lonkeroa. Muutamassa vuosikymmenessä alkoholilainsäädäntö on liberalisoitunut ja nuoriso samalla raitistunut radikaalisti. Nytkö ne sitten repeäisivät ryyppäämään vähän vahvempia limuviinoja? Kaikenlaista, ennemmin SaiPa voittaa tänä vuonna Suomen mestaruuden.
Ajatuksen voisi kuvitella ostavan ikääntyneiden, kuten Pertti Salolainen (kokkeli), ja kukkahattutädinhimoisten, kuten Touko Aalto (Green Apple Dry), lisäksi tekniseen analyysiin uskovien. Heidän mielestäänhän käyrät jatkavat aina toimimistaan samalla tavalla. Joten kun THL esittelee heille sopivasti ekstrapoloituja käppyröitään, joiden datassa on arvioitu Virosta tuodun viinan määrä haastattelututkimuksilla, voisivat he olla hyvin potentiaalisia ostamaan täysin epäloogisen tarinan.
