Kuka on Iikka Numminen?
Olen kirjoittanut suomalaisista pörssiyhtiöistä aikaisemmin Twitterissä Iikka Numminen (@IikkaNumminen) / X sekä myös Inderesin keskustelupalstalla varsinkin Nurminen Logisticsin ketjuun.
Olen henkeen ja vereen osakespekulantti. Keskityn sijoittamisessa suomalaisiin pienyhtiöihin, koska itsestäni tuntuu, että ne ovat vähemmän ruuhkaisempia kuin isot yhtiöt. Vaikka Helsingin pörssin kehitys on ollut jo pitkään vaisua, niin elän uskossa, että ahkeraa fundamenttitutkimusta tekemällä löytyy Helsingin pörssin vajaan 200 yhtiön joukosta aina hyviä keissejä, joissa on katalyyttejä isolle nousulle.
Myös keskustelufoorumit ovat arvokkaita, joten yksittäisen suomalaisyhtiön tapahtumia on huomattavasti helpompi seurata, kuin esimerkiksi jenkkiyhtiöiden, jotka eivät ole Magnificent Seven.
Käänneyhtiöt
Ajattelin ensimmäisessä kirjoituksessani kirjoittaa omaa sijoitusstrategiaani lähellä olevasta alakäsitteestä eli käänneyhtiöihin sijoittamisesta. Käänne- tai kriisiyhtiöille ei käsitykseni mukaan ole oikeaa kuvausta, mutta mielestäni se on yritys, jonka pitäisi tehdä voittoa ottaen huomioon yhtiön kehitysvaiheen, markkinan ja strategian, mutta jostakin syystä tulosrivin etumerkki on miinusmerkkinen, eli yritys, joka selvästi alisuorittaa.
Tappiollisuuden tai heikon tuloksen taustalla on epäonnistuneita päätöksiä ja yleensä näiden taustalla on sisäisiä ongelmia, strategisia virhevalintoja ja yleensä johdon sekä hallituksen tasolla tehtyjä virheitä. Heikko suoritus on myös jatkunut pidempään, jopa useampien vuosien aikana.
Käänneyhtiösijoittamisessa ajoitus korostuu ja ajoituksen tekeminen on kirurgin tarkkaa työtä. Käänneyhtiöissä nähdään myös paljon sijoittajien perisyntiä eli keskihinnan alentamisstrategiaa (tragediaa), kun osakekurssin näennäinen lasku saa sijoittajat ostamaan osaketta lisää luullessaan sen olevan "alennuksessa", vaikka riskituottosuhde olisi saattanut heikentyä huomattavasti. Jos käänne ei toteudukaan, panostuksia ei kannata lisätä, vaan kotiuttaa tappiot. Jokainen Finnair-, Duell- ja Exel-sijoittaja on saanut kokea nahoissaan sen hetken, kun rahoitusvaikeuksissa oleva yhtiö ilmoittaa markkina-arvoonsa nähden isosta osakeannista, joka tarkoittaa yleensä osakekurssin romahtamista.
Käänneyhtiösijoittamisen suola piilee siinä, että käänneyhtiöissä on mahdollista poimia niitä eniten vuodessa tuottaneita yhtiöitä. Jos yhtiö on alisuorittanut jo vuosia, sijoittajien luottamus on mennyt, jolloin yleinen kiinnostus yhtiöstä laskee. Mielestäni suurin virhe, jonka sijoittaja voi tehdä, on yhtiöiden hylkääminen niiden historiallisen alisuorittamisen takia.
Rahoituskriisiin ajautuneet Solteq ja Enersense ovat molemmat omalla tavallaan epäonnistuneet strategioissaan. Molemmissa yhtiöissä on nähtävissä skenaariot, joissa osakkeenomistajat joutuvat totaalisen tuhon partaalle tai ne voivat tehdä "Reka Industrialit" ja myydä merkittävän osan itsestään isommalle pelurille, jonka ansiosta osakkeenomistajat saavat "vapaudu vankilasta" -kortin ja mahdollisesti tiekartan kultaiseen Eldoradoon. Haluankin nostaa hattua Rekan hallitukselle, joka onnistui purkamaan yhtiössä piilleen arvon ja sijoittajat saivat osingot mukaan laskien noin 100 % tuoton reilussa vuodessa.
Pankkiiri on ystävä
Tietyissä yhtiöissä yhtiön hallitus ja johto ovat saattaneet nukkua pidempään ratissa. Kriisiyhtiöiden kauneus piilee siinä, kun yhtiön rahoittajat laittavat ylimääräiset rahahanat kiinni, jolloin pankki yhdistää (pakottaa) osakkeenomistajat ryhtymään toimiin, joilla velkaa voitaisiin lyhentää, koska pankki haluaa aina omansa takaisin. Kriisiyhtiöllä saattaa olla jokin omaisuuserä, joka on arvokkaampi kertaluokkaa isomman kilpailijan omistuksessa.
Tässä tilanteessa voidaan olla ensimmäistä kertaa vuosiin tilanteessa, jossa kaikkien omistajien intressit ovat yhtenäiset, koska toinen skenaario on rahojen pysyvä menetys, jota edes he eivät toivo. Vanhemmat tieteenharrastajat voivat muistaa Metsä Boardin, joka kriisiytyi finanssikriisin aikana ja oli lähellä konkurssia. Osake maksoi silloin 0,3€, kun se maksaa tällä hetkellä heikossa sellusyklissä 7,0€.
Milloin käänneyhtiöistä pitää kiinnostua?
Tuntosarvet kannattaa kohottaa siinä tilanteessa, kun yhtiössä nähdään mm. strategiamuutos, toimitusjohtajan vaihdos, hallituksen vaihto tai jopa pääomistajan vaihdos. Käänneyhtiöt ovat myös profiileiltaan erilaisia. Joissakin yhtiöissä on mahdollista myydä jokin omaisuuserä, joka sopii paremmin isomman yhtiön harteille. Teollinen ostaja voi saada yhtiöstä enemmän irti kuin piskuinen kriisiyhtiö, jonka tase ei välttämättä kestä edes varaston arvon heittelemistä.
Käänneyhtiöt eivät ole osta ja pidä -osakkeita.
Nollakorkoajan päättyminen siirsi monet käänneyhtiöt kriisiyhtiökategoriaan, jos niillä oli velkaa samaan aikaan, kun sykli kääntyi. Vielä nollakorkoaikana käänneyhtiöiden kanssa epäonnistunut ajoitus saattoi tarkoittaa osakkeen vaakaliitoa tai maltillisia tappioita samalla, kun kaverisi rikastuivat Quuteilla ja Harvioilla.
Korkojen nousu on tehnyt käänneyhtiökentästä haasteellisemman, koska mielestäni "kosahdussykli" on nopeutunut, jolloin yhtiö ajautuu korkeampien rahoituskulujen takia nopeammin maksukyvyttömäksi ja joutuu suunnittelemaan isoa osakeantia, mikä on ikävä asia vanhoille omistajille. Helsingin pörssissä on tällä hetkellä kymmenkunta yhtiötä, joiden rahoitus on vaakalaudalla, ja uskon, että merkintäoikeusanteja nähdään vielä lisää tänä vuonna. Kaikki uudelleenrahoitusta tarvitsevat yhtiöt ovat uskoakseni seuranneet mm. Exelin merkintäoikeusantia, joka ylimerkittiin. Kesälomien jälkeen on lupa odottaa uutisia isoista osakeanneista jo pörssissä olevilta yhtiöiltä.
Arvoa luovissa yhtiöissä sijoittaja voi nukkua yönsä hyvin ja luottaa, että yhtiö on huomenna arvokkaampi. Useissa tapauksissa aika on kriisiyhtiön vihollinen, mikä tarkoittaa yleensä nykyisten rahoitussopimusten erääntymistä samalla, kun yhtiö on jo rikkonut lainojen kovenantteja.
Nollakorkoaikana monet yhtiöt ovat tehneet jälkikäteen katsottuna hyviä rahoitussopimuksia, jotka monet ovat alkaneet erääntyä ja rahoituskulut nousemaan. Solteq on tästä hyvä esimerkki, joka teki nollakorkoaikana kiinteän 23 M€ 6 % jvk-lainan, joka erääntyy lokakuun ensimmäinen päivä. Yhtiön rahoituskulut tulisivat nousemaan ainakin 1,2 M€ vuodessa, mikä on tappioita kyntävälle 50 M€ liikevaihdon liiketoiminnalle liikaa.
Nykyistä tuloskuntoa silmällä pitäen pitäisin jonkin sortin ihmeenä tilannetta, jossa Solteq saisi uudelleenrahoitettua nykyisen lainan kokonaan ilman oman pääoman ehtoista rahoitusta (osakeantia) tai yhtiön rakennemuutosta. Solteqin tapauksessa katujyrä lähestyy päivä päivältä, kun hiekka valuu pois tiimalasista. Solteq on kuitenkin mielenkiintoinen yhtiö seurattavaksi, koska yhtiöllä on kaksi kuukautta aikaa löytää tapa uudelleenrahoittaa lainansa.
Uskon, että ainoa tapa selvitä veloista ilman osakeantia on myydä Solteqin isoin liiketoimintayksikkö, Retail & Commerce, joka kehittää ohjelmistoja kaupan alalle useille toimialoille Pohjoismaissa. Olen vain hieman epäluuloinen, koska useassa maassa alisuorittavan konsulttibisneksen myynti voi osoittautua vaikeaksi, sillä yhtiön voi olla vaikeaa löytää toimija, joka olisi valmis ostamaan koko liiketoimintayksikön.
Solteqista tulisi rakennejärjestelyn jälkeen käytännössä puhdas ohjelmistoyhtiö, kun jäljelle jäisi energiayhtiöille ohjelmistoja tarjoava Utilities. R&C-segmentti tekee noin 40 M€ liikevaihtoa, ja osa liiketoiminnasta on ohjelmistoliiketoimintaa. 0,75x liikevaihtokertoimella liiketoiminnasta saataisiin 30M€. Solteqilla on myös mahdollisuus saada 0-5M€ lisäkauppahinta aikaisemmin myydystä liiketoiminnasta, mikä olisi helpotus.
Parhaassa skenaariossa Solteq voisi saada näistä yhteensä jopa 35M€, jolloin yhtiöllä olisi noin 11M€ nettokassa. Solteqin markkina-arvo on 16M€. Näillä spekseillä osake voisi nousta hyvällä tiedotteella helposti 50 %. Solteq on kuitenkin heikossa asemassa myyntineuvotteluissa, kun se on käytännössä pakkomyynnin edessä, jolloin myyntihinta jäänee matalammaksi ja positiivisin skenaario jää toteutumatta. Itse pidän nykytiedoilla osakkeenomistajien tuhon tietä todennäköisempänä skenaariona.
Enersense: Sillisalaatti
Enersense on oikea pörssin sillisalaatti, johon kuuluu mm. sähköverkon rakentamista, merituulivoimaloiden jalustojen rakentamista, sähköautojen latureiden valmistamista ja yhtiön oma tuulivoiman kehitysportfolio.
Enersense on ajautunut rahoituskriisiin, kun sen useat kasvuhankkeet ovat vaatineet pääomia, jonka myötä yhtiö on velkaantunut huomattavasti parissa vuodessa. Yhtiöllä on 9M€ verovelkoja verottajalle, joita se ei ole kyennyt maksamaan. Verovelat mukaan lukien yhtiöllä on 48 M€ nettovelkaa, joista 15 M€ on vuokrasopimusvelkoja.
Enersense ilmoitti kesäkuussa strategiauudistuksesta, jossa se aikoo myydä oman tuulivoimahankeportfolionsa. Myös merituulivoimaloiden jalustat ja sähköautojen laturit ovat strategisen arvioinnin kohteena eli suomeksi niille aiotaan näyttää myös kirvestä, koska varsinkin merituulivoimaloiden jalustojen valmistus meinaa vetää koko yhtiön kölin alta isojen tappioiden takia. Laturibisnes on vielä hyvin pientä liiketoimintaa ja rasittaa vain hieman yhtiön taloutta.
Merituulivoimaloiden jalustojen valmistus ja laturibisnes ovat luonteeltaan semmoisia liiketoimintoja, että joku Pelle Peloton voi olla niistä kiinnostunut tulevaisuuden kasvuennusteiden vuoksi. Enersensen osakkeenomistajat saavat toivoa, että joku ottaa ne ilmaiseksi itselleen. Enersense kertoi tiedotteessa ydinliiketoimintojen tehneen 20M€ käyttökatetta vuonna 2023 ja kiinnostus herää, koska yhtiön markkina-arvo on 50M€. Uusiutuvan energian hankeportfoliolle lienee kiinnostuneita tahoja ja yhtiö sai uuden siltarahoituksen, jonka turvin se voi toteuttaa strategiansa. Enersense omistaa myös 9 % vety-yhtiö P2X Solutionista, jonka arvo on noin 8 M€.
Enersensen arvo piilee hankeportfolion myynnissä, jolla yhtiö saisi kuitattua velkansa. Myös tappiollisista offshore- ja laturibisneksistä luovuttaisiin, jolloin yhtiöllä olisi kauppahinnasta riippuen noin nettovelaton bisnes, jonka markkina-arvo on 50M€ ja joka tekee 20M€ käyttökatetta. Tässä tilanteessa osaketta hinnoiteltaisiin EV/EBITDA 2,5x, jolloin osake voisi käytännössä tuplata nykytasoilta ja sitä hinnoiteltaisiin halvemmalla hinnalla kuin esimerkiksi Constia (5,7x EV/EBITDA) tai Viafinia (6,0x EV/EBITDA). Huomautan, että yhtiö on rahoituskriisissä ja monen asian täytyy onnistua, jotta positiivinen skenaario toteutuisi.
