Sijoitustieto tapasi pelisijoittaja Jorma Vuoksenmaan syksyllä 2014. Kaksiosaisen haastattelun toisessa osassa hän kertoo muun muassa sijoitusstrategiastaan, riskienhallinnan tärkeydestä ja siitä, millaiset ovat pörssin tulevaisuudennäkymät. Haastattelun ensimmäinen osa löytyy täältä.
Jorma Vuoksenmaan haastattelu - Osa 2
Vuoksenmaa on tehnyt pitkän uran sijoittamisen parissa. Hän on harjoittanut vajaat 40 vuotta voittavaa sijoitustoimintaa pörssissä. Miestä on kuitenkin lähes mahdoton saada hehkuttamaan saavutuksiaan.
- Se aika on tässä pelissä liian lyhyt. Mä olen voinut olla onnekas tähän mennessä. Minä muutun, markkinat muuttuvat ja talous muuttuu ja siksi minulla ei ole vielä tässä vaiheessa röyhkeyttä sanoa, että olisin markkinat biittaava sekä volaa ja hajontaa pudottava jätkä, mutta mä uskon siihen ja sen takia mä sijoitan edelleenkin, Vuoksenmaa analysoi.
- Kun katsoo track recordia, niin pitää miettiä millä riskitasolla se on otettu. Mun 40 vuoden pörssitoiminta on biitannut indeksin kolmella prosentilla, mutta ihmiset nauraa sille kuinka vähän olen voittanut verrattuna joihinkin rahastoihin. Kukaan ei kuitenkaan silloin muista niitä sijoittajia ja rahastoja, jotka ovat menneet samalla riskitasolla poikki, Vuoksenmaa lataa.
- Kun meillä kaikilla ihmisillä on pienempi tai suurempi rahasumma, jonka ylittämisestä meidän elintaso, fiilis ja tulevaisuuden turva ei enää parane, niin se on tarpeetonta yrittää voittaa riskiä lisäämällä enemmän kuin tätä summaa.
Vuoksenmaan sijoitusstrategiasta tiedustellessa punainen lanka on erittäin tiukka riskinhallinta. Tärkeää on hänen mukaansa myös nöyryys sille tosiasialle, että talous on monimutkaisesti ennustettava ja hyvin vaikea kokonaisuus. Vuoksenmaan mukaan on helpompi ennustaa joukkojen käyttäytymistä sekä eriävissä ihmismielissä tapahtuvaa ahneutta ja pelkoa sekä niiden aiheuttamia pikkuisen vääristyneitä toimintoja.
- Jonkun yhtiön tilauskanta, makrotalousjutut, korkotaso... Tällaiset muutokset merkkaavat tosi paljon. Jos pörssiyhtiön johtaja pistää vähän humpaksi, siitä tulee skandaaliotsikoita... Tai vaikka tuhkapilvi, kun tuli tulivuorenpurkaus. Asiat, joilla on tarpeeksi suuri huomionarvo eli kaikki näkyvä, dramaattinen, median palvoma, tuore, ajankohtainen, helposti ymmärrettävä, värikäs ja tunnelatautunut, kaikki tuollainen hinnoittuu voimakkaasti. Kaikki tylsä ja hyödyllisempikin jää hinnoittumatta, Vuoksenmaa valoittaa sijoitusfilosofiaansa.
- Tällaisen kehityksen ennustaminen on paljon helpompaa kuin lähteä oikeasti analysoimaan taloutta ja firmoja koska kaikki informaatio on jo osakkeiden hinnoissa, monissa kohtia jopa ylireagoidusti. Siksi on paljon parempi tutkia, miten ihmiset käyttäytyvät ja miettiä, millaisia virheitä ihmiset tekevät. Me ei oteta kantaa siihen, että mihin korkotaso on nousemassa tai mihin öljyn hinta menee tai miten eri valuuttaparit käyttäytyvät. Me ei lähetä viisastelemaan. Me olemme aika nöyriä sille, että pääasiallisesti markkinat ovat viisaat ja aika lailla oikeassa. Jotkut asiat hinnoittuvat kuitenkin liian voimakkaasti ja ihmiset ylireagoivat joihinkin asioihin. Jotkut tärkeät asiat jäävät myös vähemmälle huomiolle.
Vuoksenmaa ei siis lähde mukaan siihen harhaan, että hän osaisi analysoida asioita merkittävästi markkinoita paremmin, vaan kertoo pyrkivänsä löytämään epäloogisuuksia ja virheitä markkinoilla.
Vuoksenmaa kertoo stop lossin merkityksestä riskienhallinnasta keskusteltaessa.
- Otan hirveän määrän pieniä tappioita koko ajan. Tuotot tulevat onnistuneista kiinnisaamisista ja myös pörssissä haen tuottoni niin sanotuista ylikertoimista. Suljen noin 60 prosenttia positioistani tappiollisina. Voitolla suljettujen positioiden joukossa on moninkertaistuneita optioita ja osakkeita, jotka ovat nousseet kuukaudessa 20 prosenttia, Vuoksenmaa kertoo ja jatkaa:
- En ikinä juutu kiinni tappiollisiin positioihin ja olen säilynyt tällä tavalla todella pienin vaurioin kaikista pahoista laskumarkkinoista ja shokeista melkein 40 vuoden sijoitushistoriani aikana. En ole mennyt ikinä poikki juuri sen takia, että mun stopit on niin tiukkoja.
Vuoksenmaa korostaakin sijoitusneuvoja tiedusteltaessa riskienhallinnan tärkeyttä. Stop loss, sijoittamiseen liittyvät sisäiset korrelaatiot ja niiden vaikutus riskiin sekä se, millä riskitasolla aiempi track record on saavutettu, ovat Vuoksenmaan mukaan ensiarvoisen tärkeitä asioita. Vuoksenmaan mukaan Sijoitustiedon lukijoiden kannattaa pitää nämä myös mielessä.
- Rahastojen esitteet eivät kovinkaan usein kerro, millä riskitasoilla historiallinen tuotto on saavutettu ja mihin tuotto perustuu. Rahastoihin liittyy siis myös analyysiriski.
Vuoksenmaa kysenalaistaa useita markkinoilla ja suuren yleisön keskuudessa vallitsevia näkemyksiä. Yksi tällaisista käsityksista on optioihin liittyvät ennakkoluulot.
- Optioita pidetään hyvinkin epämääräisinä ja keinottelijoiden välineinä ja monet kammottavat finanssiskämmit liittyvät optiokeinotteluun. Optiot eivät kuitenkaan ole yksiselitteisesti riskinottovipuväline, vaikka niitä usein käytetään niin. Optioita voidaan käyttää myös varianssiin pienentämiseen vaikka samalla pienennetään upside-potentiaalia. Optioilla voi siis rakentaa myös vähäriskisiä positioita.
Vuoksenmaalta löytyy myös näkemystä osakemarkkinoiden kehitykseen tulevaisuudessa:
- Uskon, että osakkeiden vuosituotto tulee seuraavan sadan vuoden aikana putoamaan siitä, mihin me olemme tottuneet. Raaka-aineet vähenevät, markkinat ovat kilpaillut ja täysin uusia liikeideoita tulee koko ajan vähemmän. Vaikka etu nyt putoaakin vähän, voimme silti saavuttaa viiden prosentin keskimääräisen vuosituoton tästä sata vuotta eteenpäin. Käsitykseni mukaan me ei voida olla enää kymmenessä prosentissa, mutta me ollaan viidessä.
Vuoksenmaa kartoitti kumppaniensa kanssa aiemmin myös mahdollisuuksia rahaston avaamisesta Suomen markkinoille, mutta suunnitelmat kariutuivat byrokratian määrään.
- EU on sen jälkeen vielä lisännyt huomattavasti rahastojen perustamiseen ja sijoitusneuvontaan liittyvää byrokratiaa. En ole vielä löytänyt sellaista isoveljeä mukaan joka hoitaisi sen puotihomman ja voisin keskittyä pelkästään tutkimukseen, strategioiden hiomiseen ja testaamiseen sekä treidaamisen koordinoimiseen. Mä en koe minkäänlaista rimakauhua. Biittaan markkinan niukasti ja teen sen normaalia pienemmällä varianssilla. Olisin varmasti hyödyllinen rahastojohtaja tai –neuvoja. Tällä hetkellä mua kiinnostaa enemmän nämä muut hommat eli urheiluvedonlyönti, perheen kanssa elely ja oleilu. Tuo on ajankohtaista ehkä jossain vaiheessa, varsinkin jos hyvä kumppani löytyy, Vuoksenmaa pohtii omaa tulevaisuuttaan sijoittamisen parissa.
Vuoksenmaa on tyytyväinen valintoihinsa, mutta pelisijoittamisen arvostus on hänen mukaansa häviävän pientä verrattuna pörssipeliin.
- Jos olisin sveitsiläisen pankkiiriliikkeen rahastonhoitaja tai sijoitusneuvoja, minua katsottaisiin ylöspäin. Olisin se viisikymppinen pikkuisen harmaantuva pankkiiri ja jengi katsoisi, että tässä on kova jätkä. Urheiluvedonlyöjän ei ole mahdollista saavuttaa likimainkaan samaa arvostustasoa, vaikka kyseessä ovat kuitenkin lopulta hyvin samantapaiset asiat.
Jorma Vuoksenmaan haastattelun ensimmäinen osa löytyy tästä
Keskustele haastattelusta Sijoitustiedon keskustelufoorumilla
