Vihaan kolmikirjaimisia lyhenteitä. Tai ainakin uusia sellaisia omalla erityisalallaan keksiviä ja niitä tyytyväisenä maallikoiden kanssa käyttäviä. Mutta silti laitoin otsikkoon lyhenteen, joka pokerisivistymättömille ei ole varmasti tuttu. Eikä osalle pokeria pitkään pelanneistakaan. Ammattimaisessa nettipokerikuplassaan eläville huomautan, kuplanne ulkopuolellakin on pokeria pelaavaa väkeä.
En kuitenkaan edes pakkosuomenna Independent Chip Modelia, vaan otsikossani käytän siitä pokerissa vuodesta 1987 käytössä ollutta lyhennettä. Kyseessä on siis malli, jolla lasketaan pokeriturnauksessa turnausmerkkien arvoja rahassa ottaen huomioon turnauksen palkintojenjako. Sivuuttaen turhat yksityiskohdat, mallin mukaan pikkustäkillä bubblessa (yksi ennen rahasijoja) ei voi maksaa puskuja oikein millään. Näin muuten useimmat pokeriturnausten bubblea pelaavatkin, olivat sitten pyöritelleet ICM- laskureita tai eivät.
Olen yrittänyt pokerissa siirtyä rahallisen odotusarvon maksimoimisesta viihtymisen maksimoimiseen voitollisuus kuitenkin säilyttäen jo useamman vuoden ajan. Tämä on tarkoittanut pelieni painottumista entistä enemmän liveturnauksiin. Ja reissuilla vähän parempia hotelleja, eikä enää halvinta mahdollista läävää kasinon lähituntumasta. Olen jopa suunnitellut Atlantin ylittämistä business-luokassa, missä olen tähän asti kitsastellut.
Olen myös sanonut omahaturnausten Hilkka Riihivuorelle eli Sampo Ryynäselle useammankin kerran PLO- turnauksissa ”Fuck the ICM” ja maksanut sen puskun, vaikka olen tiennyt sen ICM-mielessä todennäköisesti tappiolliseksi. Miksi näin?
Päätavoitteeni turnauksessa on sen voittaminen
Jos bubblen aikana kuivut sovinnolla terveestä stäkistä minipinoksi, pääset kyllä rahoille joo, hyvä hyvä. Mutta mahdollisuutesi voittaa turnaus supistuvat Marinin hallituksen työllistämistoimien vaikuttavuuden tasolle, eli toivo on vielä jäljellä.
Tosin tavoittelen voittoa vähän eri metodilla kuin monet muut, jotka väittävät voiton olevan päätavoitteensa. Lähden filosofiasta, että vain hengissä olevat voivat enää voittaa turnauksen. Joten pidän hyvää huolta stäkistäni ja ”odottelen pelkkiä ässiä”, kuten monet ovat peliäni kuvanneet.
Pelaan samojen vetureiden kanssa paljon turnauksia
Kun teen ICM-virheen, joku muu voittaa, mutta kuka? Se ei ole puskija, vaan kaikki muut pelaajat. Pohjois- Karjalan lahja Beasts Of Pokerille tietää nyt hyvin, että en tosiaankaan kippaa tietyissä paikoissa koko rangeani (=kaikkia kortteja), vaikka ICM niin suosittelisi tekemään. Joten ehkä se ei enää sitten jatkossa turnauksissa yritä painaa ison stäkkinsä turvin kaikilla neljällä tai viidellä kortilla eteläkarjalaista pakkaan. Tosin mitään näyttöjä tällaisesta kehityksestä Sammon kohdalla ei ole.
Pelaan itselleni pienehköstä rahasta
Miuta ei haittaa, vaikka kameroiden edessä teen selvän ICM-virheen. Otin bubblessa Tallinnan Summer Showdownin tv-pöydässä Johan Karlssonin megastäkin all-in puskun kolmea max 10BB stäkkiä vastaan napilta kiinni ATo:lla. Pienehköillä marginaaleilla elantoaan nettiturnauksista repivät varmaan luulivat miun olleen kännissä.
Mutta arvelin Johanin puskevan liki kaikki kätensä, koska hänen perspektiivistään kaikki kolme muuta olivat hyvin tiukkoja pelureita. Tosin Q9o ei vahvistanut tai kumonnut ”Almost Any Two” -teoriaani. Jos voitan jaon, bubble jatkuu ja Johan tietää, etten ole ihan sellainen lapanen, millaiseksi hollaballa-väki miut 15 vuotta sitten arveli. Joten pystyisin vähintään heikentämään Johanin vahvaa dominanssia pöydässä ja ehkä itsekin vähän hyödyntämään muiden kuplakippailua.
Ja en onnekseni ollut sen parin tonnin minicashin vajaa. Sen sijaan ensimmäistä pääturnausvoittoani Tallinnassa himoitsin enemmän tai ainakin yhtä paljon kuin Ilkka Kanerva Johanna Tukiaista. Eli laitoin turnauselämäni alttiiksi aivan kuten Ike the Pike ministerinpaikkansa.
Miulla kävi tässä jaossa paremmat kuin Ikellä, voitin jaon ja turnauselämäni jatkui viidenteen sijaan asti.
Lippujahti saattaa viedä kuoreen
Suunnittelen ehkä lähteväni Bratislavaan metsästämään Slovakian lippua 20.-26.9. Jos edellä mainittu jako olisi pelattu identtisillä asetelmilla The Festival Bratislavassa, olisin varmasti kipannut. Tämä on toki iloisesti ristiriidassa aikaisemmin kirjoittamaani.
En saanut muutama vuosi sitten Englannin verotonta lippua Unibet Openin sivuturnauksessa, kun siellä bubblen lähistöllä töhöilin varsin kivan stäkkini. Brexitin jälkeen tax free -turnausvoittoja eivät taida suomalaiset enää saada. Vituttaa vieläkin. Ammattilaislisenssini olisi tosin ehkä syytä palauttaa, koska joku lippujahti on kyllä aika perverssi harrastus.
Mutta omilla rahoillaan saa pelata kuten haluaa.
P.S. Independent Chip Modelin toi pokeriin hevoskilpailuihin laadittua mallia soveltaen Mason Malmuth kirjassaan “Gambling Theory and Other Topics”. Hupparikansa on tuskin Malmuthista kuullutkaan, mutta Sklanskyn ja Malmuthin kirjojen moninkertainen lukeminen toi miulle aikoinaan paperirahaa enemmän kuin olin lukiessani uskaltanut toivoa.
