Suomessa elämme siitä onnellisessa tilanteessa, että koulutus on pääosin ilmaista aina korkeimpaan koulutukseen asti. Kirjat toki tulee hankkia itse asunnon ja ruuan lisäksi. USA:ssa vuonna 1994 puolet korkeakoulusta valmistuneista toivat todistuksen mukana kotiinsa opintolainaa, keskimäärin noin $10,000 per velallinen. Viime vuonna kaksi kolmannesta opiskelijoista valmistui velkataakan kanssa, keskimäärin $35,000 lainamäärällä. Joka neljännellä velallisella on maksuvaikeuksia opintolainojensa suhteen.
Opintolainojen määrän tasainen ja vakava kasvu sai jopa presidenttiehdokkaat pohtimaan miten koulutuksesta saadaan edullisempaa. Samalla kuitenkin valtion tuki korkeaa koulutusta varten hupenee ja yliopistot ovat vastanneet tuen hiipumiseen nostamalla lukukausimaksujen hintaa, jotka ovat jo valmiiksi olleet härmäläisin silmin katsottuna tähtitieteelllisen korkealla. Opintotuki ja sitä vastaavat opiskelijalle tarjolla olevat taloudelliset tuet eivät kuitenkaan ole pysyneet vauhdissa lainkaan mukana. 1980-luvulla matalapalkkaisten perheiden lasten saama opintotuki riitti kattamaan puolet nelivuotisten opintojen maksuista julkisissa yliopistoissa, nykyään tuki ei riitä kattamaan edes kolmannesta opintomaksuista. Maksutaakka on täten siirtymässä entistä enemmän valtiolta perheiden kannettavaksi. Jenkkiperheiden tulotaso ei ole vuodesta 2000 lähtien noussut lainkaan, joten nousseet opintokustannukset on hoidettu lainarahalla. Yliopistotutkinnosta on myös tullut entistä tärkeämpi etu kilpailtaessa työpaikoista palkkatasojen säilyessä entisellään. Tämä johtaa siihen että entistä enemmän nuoria lähtee opiskelemaan mutta rahaa on käytettävissä vähemmän, joten opintolainojen määrä nousee. Samaan aikaan USA on pudonnut opintorankingien kärkipaikalta sijalle 18.
Opintolainan määrän kasvu vaikeuttaa USA:n talouden kasvua, sillä koulutukseen käytetyt dollarit ovat pois kaikesta muusta taloutta pönkittävistä hankinnoista, kuten autot ja asunnot. Se myös pienentää aloittavien yrittäjien määrää. Toisaalta rahaa ei jää sukanvarteenkaan. Amerikkalaiset säästävät tänä vuonna keskimäärin 5% palkastaan, joka on samaa tasoa kuin vuonna 2000 mutta selkeästi vähemmän kuin 70-luvun yli 10% säästötasot. Rahat eivät siis ole jemmassa patjan alla, mutta eivät myöskään tehokkaasti kierrossa.
Keskimääräisen amerikkalaisen kotitalouden velkataakka sekä kokonaisvelka:
Lähde: Federal Reserve Q3/2016
Keskiverto jenkkiperheen velkataakka on kasvanut 10 prosenttiyksikköä nopeammin kuin tulot vuodesta 2002 inflaatiolla korjattuna. Opintolainojen kokonaismäärä ohitti luottokorttilainat vuonna 2010, autolainat vuonna 2011 ja vuonna 2012 niiden määrä ylitti biljoonan dollarin rajapyykin. Vahvaan nousutrendiin opintolainojen määrä lähti finanssikriisin jälkeen.
Lähde: Federal Reserve FRED-tietokanta
Onko opintolainoissa siis ainesta kuplaan? Lainojen määrä on ollut systeemaattisessa, vahvassa nousussa jo pitkään. Koulutuksen arvo ei välttämättä ole vastannut optimisia odotuksia ja koulutuksesta saatava tuotto on ollut odotettua pienempi. Vuosi toisensa jälkeen opiskelijat valmistuvat suurempi velkataakka niskassaan. Matalan korkotason aikana on helppo ajatella että raha tulee olemaan halpaa vielä pitkään. Korkojen nousu aiheuttaisi takuuvarmasti maksuvaikeuksia monelle opintolainaiselle, joskin opintolainat ovat valtion takaamia joten konkurssiin yksityishenkilö ei niiden takia ajaudu.
Opintolainoja on myös alettu uudelleenjärjestellä uusilla tavoilla esimerkiksi Social Finance Inc-yrityksen toimesta. Rahoitusmaailman innovaatiot aurasivat tietä finanssikriisille CDO-tuotteiden johdolla. Jos ja kun opintolainoja aletaan järjestellä kolmikirjaimisiin paketteihin, lienee syytä hengittää syvään. Vielä en ole näitä tuotteita nähnyt ja toivottavasti niitä ei tule jatkossakaan vastaan.
Yksi riski opintolainaisille on Donald Trumpin kiinnostus lainojen uudelleenjärjestelyihin yhdistettynä mahdollisesti nouseviin korkotasoihin. Jos Trump yhtäkkiä päättäisi muuttaa opintolainojen takausjärjestelyjä ja mahdollistaa henkilökohtaisen konkurssin opintolainojen takia, muuttuisi pelikenttä dramaattisesti.
Opintolainojen kasvu jarruttaa USAn talouden kehitystä ja näen tämän tekijän kasvavan opintolainamäärän suurimpana riskinä. Opintolainaongelmat eivät ole asia jotka voidaan noin vain sivuuttaa ilman ongelmia. Tarvitaan koululaisten valistusta talousasioissa muiden muassa.
Vastuullinen talouskasvatus ei ainakaan minun kouluaikanani ollut opintosuunnitelmassa mukana lainkaan, ei edes yliopistossa. Tai jos oli, niin en muista siitä mitään eikä viesti ainakaan mennyt perille. Sama tilanne vaikuttaisi olevan Amerikan Yhdysvalloissa. Lainaviidakossa ollaan ennenkuin huomataankaan ja talouskurin oppiminen tapahtuu liian usein kantapään kautta. En usko opintolainojen määrän aiheuttavan finanssikriisin kaltaista paniikkia ja romahdusta, mutta tulevaisuudessa toivottavasti valistuneet opiskelijat voivat aiheuttaa koulutussysteemin dramaattisia muutoksia muuttamalla käytäntöjään. Tätä voivat edesauttaa myös työnantajat, jotka korostaisivat tietotaidon ja oppimiskyvyn merkitystä todistuksen sijaan.
Miten sitten sijoittajana hyötyä amerikkalaisten opintolainan määrän kasvusta? Yksi vaihtoehto on Navient Corporation (NAVI), jolla käy kauppaa Nasdaqissa. Se järjestää opintolainoja ja koska opintolainat ovat jatkuvassa kasvussa, ei se välttämättä ole huono sijoitus. Tätä kirjoitettaessa osakkeella käydään kauppaa $15.79 hintaan P/E-luvulla 6.5. Instuutiot ja hedge fundit ovat yrityksen suurimpia osakkeenomistajia. 90% Navientin yli 100 miljardin opintolainamäärästä on valtion takaamia, mikä on omiaan laskemaan sijoituksen riskiä.
Johannes Ankelo,
Sijoitustieto.fi
