Hyvä dokkari oli tuo Making a Murderer. Ongelmahan tossa oli että paljon oli jätetty pois objektiivisesta totuudesta, esim. että sen murhatun naisen matkapuhelin oli löytynyt läheltä talon ovea yms. Eli ei noita koskaan kannata koko totuutena ottaa, leikatusta (vaikkakin dokumentaarisesta) draamasta kun on kyse.
Tuli kanssa katsottua tuo Making a murderer lävitse. SPOILAUSTA -> Olipa vain hämärä case. Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmä on kyllä täysin mätä ja toi valamiehistöjärjestelmä jossa jotku vitun puusepät ym (yhtään ammattiryhmiä väheksymättä) arvioi todisteiden pitävyyttä ja asianajajien ja syyttäjien showta on jotain niin sairasta. Muutenkin sairasta että nuihin oikeusasioihin liittyy raha niin järkyttävästi, on takuusummat ja asianajajien palkkiot ym. Kaikkihan sen kyllä tietää että köyhän (mustan) oikeus on aivan eri kuin rikkaan (valkoisen) jenkkilässä.
Jos on yhtään pelannu esim livepokeria niin voi ottaa melko vahvoja riidejä nuista kyttien kuulusteiluista ja myös Averyn kuulusteluista. Antaisin noin 1% mahdollisuuden että Avery oli syyllinen. Sille hölmölle pojalle vielä vähemmän. Pääperusteluna tälle se, että ei millään olisi saaneet siivottua DNA-jälkiä pois oletetun ampumisen jälkeen. Toi nuiden suku on kyllä jotain sukuruntsauksen tuotetta, sen verta hölmöjä tuntui olevan lähes kaikki.
Kaikki mädät kytät ja syyttäjä pääsi kuin koira veräjästä, vaikka oli lähes ilmiselvää todisteiden vääristelyä. Porukka on tuolla niin auktoriteettiuskovaista ja selvästi porukka pelkää tuomita kyttiä ja muita virkamiehiä aivan vitusti. Varmaan tyyliin jos joku valamies on valmis tuomitseen kyttiä, niin kohta on itsellä tekaistuja syytteitä.
Asikainl: Kyllä mä tuota ainakin sanoisin ihan dokumenttisarjaksi. Dramatisointia oli mielestäni varsin vähän. Ei ollut älyttömästi lyöty mitään dramativoisia musiikkeja alkudemoa lukuunottamatta ym. Tapahtumasarja itsessään on aika vitun dramaattimen niin kyllähän se dokumenttikin on silloin "draamaa". Luin myös netistä nuista joistain todisteista mitkä oli jätetty sarjasta pois, mutta miksipä eivät kytät voisi esim. tuota mainitsemaasi puhelinta viedä lähelle talon ovea (tai lähes mitä tahansa) kun veivät selkeesti auton avaimetkin ja ottivat Averyn vanhasta verinäytteestä verta. Kaikki todisteet puolin ja toisin ois kyllä pitänyt upottaa toho dokkariin. Ei tuolla jenkeissä voi luottaa kyttiin senkään vertaa kuin Suomessa lähellekään. Kannattaa myös muistaa käynnissä oleva case Aarnio. Asiaa jonkin verran seuranneena antaisin 99% että Aarnio on syyllinen suurimpaan osaan syytteistä ja luultavasti paljon muuhunkin mitä ei ole ilmi tullut.
Minkälaiset mielipiteet/prosentit sarjan katsoneet antaisi tuossa Making a murdererissa nuiden kahden päähenkilön syyllisyydestä?
Tosi hyvä blogi btw,mutta milloin fyrkkaa on tarpeeksi ja mitä kaikkee niillä aattelit tehdä kun tuskin kuluttaa kerkee koko elämän aikana? :) Meinaan onko järkeä käyttää paljon tunteja lisärahan saamiseen, mutta ilmeisesti nautitkin sijoitusasioiden tutkimisesta. Jokainen tyylillään,gl jatkoon!
Täällä on puhuttu paljon eri osakepainoista, mutta miten itse näet hajautuksen eri omaisuuslajien kannalta järkevänä itsellesi tai yleisesti? Onko suunnitelmissa tai kuuluko jo OTC-laput ja muut listaamattomat osakkeet, venturecapital sijoitkset, kiinteistöt, raaka-aineet (ml. virtuaalivaluutat) portfolioon?
Off topic: Making of Murdereristä sen verran että onpahan sotku saatu aikaiseksi. Dokumentista ei voi saada kaikkea objektiivista faktaa ulos, mutta sen perusteella voi jo sanoa että pelkästään poliisin ja syyttäjien toiminnalla ja todistetuilla ennakkoasenteilla olisi pitänyt saada miss trial aikaiseksi. En voi ymmärtää miten syyttäjän ja poliisien jatkuvasti annetaan jakavan tuomioita mediassa ennen eden oikeudenkäynnin alkua. Muutama asia jäi auki: 1) DNA mitä jostain käsittäkseni veritahrasta saatiin oli "nucleated DNA" ja punasoluissa ei ole nukleusta... 2) miten ruumis oli paloiteltu "tuhanteen" osaan? Jollain tehosekoittimella?! 3) Eikö 2005 ole ollut kännykkämastopaikannusta puhelimen liikkeistä olemassa?! 4) Löytykö mitään Averyn sormenjälkiä autosta, ratista tms.? 5) Missä veri?
Tekipä hyvää päästä karkuun pakkasia. Pyörin suurimman osan ajasta Miami South Beachilla jonka aikana tein myös muutaman iskun Downtowniin ja vikat kolme yötä sit Bahamalla. Oon tajunnut olevani täysin kaupunki-ihminen ja kokoajan vahvistuu fiilis, etten Suomessa voisi asua missään muualla kuin Helsingin keskustassa. Oon jotenkin alkanut enemmän ja enemmän fiilistelemään suuria moderneja pilvenpiirtäjäkeskuksia kuten Miamin Downtownia. Siellä ymmärtää miten minipeluri vielä on ja jännästi kasvaa motivaatio tehdä enemmän. Yks ilta inspiroituneena selailin Hankenin kurssitarjontaa läpi ja fiilistelin mitä kaikkee mielenkiintoista sieltä löytyy kun on peruskurssit luettu. Jälkeenpäin nauratti miten hullu mäkin oon et sellasta puuhailen lomalla. Onhan se outoa, että mun kiinnostuksista tulee melkein pakkomielteitä, jonka jälkeen mikään muu tunnu kiinnostavan. Sijoittamisessa se on sinänsä mielekkäämpää kuin pokerissa, että tulee paljon enemmän seurattua uutisia ja maailman menoa.
Öppna Hankenin kevään niukka kurssitarjonta jäi harmittamaan. Parissa kurssissa oli vaan kaks tai kolme paikkaa avoimen kautta opiskeleville ja ne täyttyi muutamassa minuutissa enkä ehtinyt messiin. Lopputulos oli että sain yhden kurssin vähemmän kuin mitä oisin toivonut, ja yksi kurssi jonka vähän pakosta valkkasin on kansantaloustieteen kolmannen tai neljännen vuoden opiskelijoille. Selailin vähän kurssikirjaa ja melko monimutkaiselta vaikuttaa. Pakko hoitaa syyskaudeks ihan virallinen opiskelupaikka Hankenille.
Alkuvuosi on sit ollut ikävä pörssissä. Muutamat muuvit on meneillään vähän epälikvidempien lappujen kanssa. Mulla oli yks tuttu pokeriukko joka möi suurimman osan salkustaan yli vuosi sitten kun tuntui että kaikkialla maailmassa on riskejä jotka voi kusta, Kreikka, Kiina jne. Kelas että sijoittaa sit takas kun maailma vähän rauhoittuu. Sen oon tajunnut, että aina tulee olemaan jotain mistä ollaan huolissaan jossain päin maailmaa. Jos jossain vaiheessa näin ei olisi ja saataisiin joku täyden rauhan aikakausi, niin pörssikurssit olisivat kyllä reagoineet hyvin nopeasti ylöspäin ja tuttava jäisi kyydistä pois. Tällöin taas oltaisiin huolissaan siitä ovatko nyt hinnat kuplahinnoissa, ja että jokin pienemmän ongelman ilmestyminen jossain päin maailmaa voisi saada kurssit dyykkaamaan. Jotta pystyisi ajoittamaan markkinoita tällä tapaa pitäisi olla todella vahva makroymmärrys. Esim huolet Kiinasta laskee pörssiä -5% ja päätät ostaa lisää. Miksi? Jenkkien työllisyysluvut tulevat ulos ja pörssi laskee/nousee 2% ja päätät että nyt on hyvä aika ostaa/myydä. Miksi uskot pystyväsi analysoimaan markkinoita paremmin tätä tietoa. Jotta Kiinan huolien jälkeen tuo -5% hinnat olisivat parempi diili kuin ennen niitä, sinulla tulisi olla todella hyvä makroymmärrys ylipäätänsä ja sitten vielä todella hyvä ymmärrys Kiinasta, jotta voit perustella, että markkinat ylireagoivat Kiinan huoliin. Miksei voisi yhtä hyvin olla mahdollista että markkinat alireagoivat ja hintojen olisi kuulunut tippua -10%? Mä uskon että hyvin harva sijoitustiedon palstalla pystyy tähän. Varmaan 99% harrastesijoittajista tekee enemmän haittaa kuin hyötyä yrittäessään ajoittaa tällaisia makrotapahtumia.
Haluun kuitenkin tehdä selväksi että uskon tämän olevan täysin eri asia kuin yksittäisen osakkeen ajoittaminen. Ottaisin esimerkkinä mun Suominen treidailut jotka on mennyt todella nappiin (toki voi olla pelkkää varianssia). Ja vaikka mulla on 100% osakepaino pystyn silti harrastamaan tätä. Jos Suominen halpenee mielestäni liikaa suhteutettuna muihin osakkeisiin kevennän Fortumia ja ostan sitä lisää.
Kommervenkki kirjoitti:
Täällä on puhuttu paljon eri osakepainoista, mutta miten itse näet hajautuksen eri omaisuuslajien kannalta järkevänä itsellesi tai yleisesti? Onko suunnitelmissa tai kuuluko jo OTC-laput ja muut listaamattomat osakkeet, venturecapital sijoitkset, kiinteistöt, raaka-aineet (ml. virtuaalivaluutat) portfolioon?
Varmasti jokaisessa mainitsemassasi kategoriassa pystyy hyvällä osaamisella biittaamaan keskimääräisen pörssituoton. Jos uskon että mulla jostain syystä on tällaista edgeä sijoitan mielelläni muihinkin juttuihin. Tällä hetkellä on esim pari kiinteistöprojektia meneillään joista en viitsi sen enempää kertoa. Noin yleisesti uskon kuitenkin pörssisijoitusten tuottavan pitkässä juoksussa parhaiten ja siksi lähtökohta on 100% osakkeissa. Jos haluaisin suojata itseäni sellaiselta tilanteelta jossa osakkeet nollautuvat, hajauttaisin 98% osakkeisiin ja 2% aseisiin. Jos hyvin hajautettu pörssisalkku nollautuu on maailmassa sellainen kaaos meneillään että en luottaisi siihen, että onnistut pitämään kiinni muista omistuksistasikaan, oli ne sitten kiinteistöjä tai kultaa tms. Tällaisessa tilanteessa aseiden hinnat varmasti moninkertaistuvat ja sulla saattaa itselläkin olla niistä hyötyä.
asikainl kirjoitti:
Hyvä dokkari oli tuo Making a Murderer. Ongelmahan tossa oli että paljon oli jätetty pois objektiivisesta totuudesta, esim. että sen murhatun naisen matkapuhelin oli löytynyt läheltä talon ovea yms. Eli ei noita koskaan kannata koko totuutena ottaa, leikatusta (vaikkakin dokumentaarisesta) draamasta kun on kyse.
Tää on ihan liian yksinkertaistettu mielipide imo, kyllä mäkin googlailin jälkeenpäin sarjasta ja mielestäni ei oltu jätetty pois mitään niin kriittistä että olisi muuttanut mielipidettäni. Luin myös jostain että Averyn asianajajalta oltiin kyselty tätä, että eikö sarja anna väärää kuvaa, johon hän vastasi ettei hänen mielestään. Nyt tulee vähän Spoilereita niin älkää lukeko jos ootte katsomassa. Olihan oikeudenkäynnissä nyt niin paljon epäselvyyksiä ettei mun mielestä ois mitenkään voitu tuomita.
- Auton avain löytyy vasta monien etsintöjen jälkeen keskeltä lattiaa, ja tietty sen jälkeen kun paikalliset kytät on käyny siellä (joiden ei ylipäätänsä pitänyt mitenkään olla mukana tutkinnassa). Avaimesta löytyy myös pelkästään Averyn DNAta eikä yhtään Theresan. Miksi Avery saa pestyä Theresan DNAt pois mutta jättää kuitenkin omansa.
- Miksi Avery olisi ylipäätänsä roudannut Theresan autoon jos Avery tappoi hänet kämpässään ja poltti hänet pihalla nuotion äärellä?
- Epäilyttävintä oli ettei löytynyt pienintäkään verenläiskää mistäänpäin Averyn propertya. Ei kai se oo mahdollista että lattialta, seiniltä ja joka ikisestä esineestä oltaisiin saatu puhdistettua kaikki veret ja DNAt pois
- Pahasti tiltautti ne kyttien saamat kehari-Dasseyn tunnustukset kun näki videot miten ne oikeesti oli saatu. Hulluinta että niiden perusteella voidaan tuomita henkilö murhasta kun hän jälkeenpäin peruu tunnustuksensa eikä ole löytynyt minkäänlaista todistusaineistoa että hän olisi ollut paikalla.
- Monia vitun epäilyttäviä kohtia kun haastateltiin kyttiä. Esim se kun yks niistä oli soittanut ja kysellyt Theresan auton rekkaria, ikään kuin kyttä olisi nähnyt rekisterinumeron edessään.
- Se Averyn avattu todistusaineisto jossa reikä verituubissa. WTF.
Nojoo on paljon muutakin mitä ei nyt tullu mieleen, mutta mun mielestä niin hemmetin mielenkiintoinen tarina että harmittaa jos joku vaan yksinkertaistaa sen et "nojoo oli vaan tehty niin puolueelliseks et vaan sen takia tuntui oudolta ja oli viihdyttävä".
edit: Rautelta hyviä uutisia ja pomppi kivasti koko päivän mut näyttää päättyvän +6,5%
Oon tajunnut olevani täysin kaupunki-ihminen ja kokoajan vahvistuu fiilis, etten Suomessa voisi asua missään muualla kuin Helsingin keskustassa. Oon jotenkin alkanut enemmän ja enemmän fiilistelemään suuria moderneja pilvenpiirtäjäkeskuksia kuten Miamin Downtownia.
Ootko miettinyt Kalasatamaan nousevia torneja? Penthouse 35. kerroksessa ja pari megaa oli pyynti. Ei ihan keskustaa, mutta koko kaupunki (ja pari muutakin) näkynee ikkunoista. :)
Aika samat kelat murderista. Sairainta tuo nuoremman jannun kohtalo, mikään muu kuin pakotettu tunnustus ei viittaa mitenkään siihen, että kaveri olisi edes ollut paikalla.
Ootko miettinyt Kalasatamaan nousevia torneja? Penthouse 35. kerroksessa ja pari megaa oli pyynti. Ei ihan keskustaa, mutta koko kaupunki (ja pari muutakin) näkynee ikkunoista. :)
Oon katellut niitä, mutta ei oikein se alue kiinnosta. Ja erittäin tyytyväinen tän hetkiseen kämppään. :)
Aika samat kelat murderista. Sairainta tuo nuoremman jannun kohtalo, mikään muu kuin pakotettu tunnustus ei viittaa mitenkään siihen, että kaveri olisi edes ollut paikalla.
M. You wouldn't have had to been scared because I would have called 911, and you wouldn't be going back over there. If you would have been here, maybe she would have been alive yet. So in those statements you did all that to her too?
B. Some of it.
M, Did he make you do it?
B. Ya. So whose all home?
M. Just me and Blaine...
Yleisemmin Making a Murdererista, Jääkarhu aikaisemmin ketjussa totesi, että antaa noin 1% mahdollisuuden Averyn syyllisyydelle. Itse pidän Steven (ja mahdollisesti myös Brendanin) syyllisyyttä huomattavasti todennäköisempänä. Lähes varmana pidän totta kai myös sitä, että tutkinta suoritettiin ammattitaidottomasti, ja sen aikana tapahtui väärinkäytöksiä, mahdollisesti jopa todisteiden lavastamista. Aivan selvää on että Brendanin asianajo oli ala-arvoista, jopa rikollisen huonoa. Nämä ovat sarjan tärkeimmät pointit, ei niinkään se kuka on syyllinen (vaikka sitäkin on totta kai kinnostavaa arvuutella).
Jeans kirjoitti:
Nojoo on paljon muutakin mitä ei nyt tullu mieleen, mutta mun mielestä niin hemmetin mielenkiintoinen tarina että harmittaa jos joku vaan yksinkertaistaa sen et "nojoo oli vaan tehty niin puolueelliseks et vaan sen takia tuntui oudolta ja oli viihdyttävä". - See more at: https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/sijoitusblogit/uhkapela…
Oma veikkaukseni on, että jos keskimääräinen katsoja antaisi Averyn syyllisyydelle liian korkean todennäköisyyden, häntä ei enää niin kiinnostaisi tutkinnassa tapahtuneet virheet. Hän katsoisi helpommin läpi sormien poliisien ja oikeuslaitoksen väärinkäytöksiä, koska näiden tavoitteena olisi kuitenkin se, että "paha saa palkkansa". Vähän kyyninen näkökanta, mutta oma arvaukseni tosiaan on, että dokumentaristit ovat pelänneet tätä ja vedättäneet siksi totuutta vähän liikaa Averyn syyttömyyden suuntaan.
Oma veikkaukseni on, että jos keskimääräinen katsoja antaisi Averyn syyllisyydelle liian korkean todennäköisyyden, häntä ei enää niin kiinnostaisi tutkinnassa tapahtuneet virheet. Hän katsoisi helpommin läpi sormien poliisien ja oikeuslaitoksen väärinkäytöksiä, koska näiden tavoitteena olisi kuitenkin se, että "paha saa palkkansa". Vähän kyyninen näkökanta, mutta oma arvaukseni tosiaan on, että dokumentaristit ovat pelänneet tätä ja vedättäneet siksi totuutta vähän liikaa Averyn syyttömyyden suuntaan.
Tällainen epäileminen erilaisia dokumenttejä kohtaan on toki aivan tervettä, mutta lähinnä epäilyksien asteelle tämän jätitkin. Minä myös Jensin tapaan googlettelin tätä hieman ja pidän kyllä nyt tuota dokumenttia suht objektiivisena esityksenä. Ohjaaja on muuten koulutukseltaan JD (juris doctor), joka selittänee miksi dokumentissa keskityttiin mielestäni onnistuneesti kokoajan olennaiseen.
Tuossa dokumentissa esiintyy myös useita ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten vaikkapa Laura Nirider, Center on Wrongful Convictions of Youth. Nämä asiantuntijat ovat myös tutustuneet keissiin huolellisesti ilman dokumentin ohjaajien ohjailuja.
Yksi keskeinen prosessuaalinen virhe on mielestäni se, ettei Dasseyn ja Averyn oikeudenkäyntejä yhdistetty. Suomessahan tässä olisi ehdottomasti tapahtunut ns. kumulaatio, ja syytteet olisi käsitelty yhdessä ROL 5:18 §:n tarkoittamalla tavalla. Tässähän Averyn keississähän kävi kuitenkin niin, että tuo Dasseyn tunnustus oli kokoajan juryn mielessä taustalla, mutta koska syytteet käsiteltiin erikseen, tästä asiasta ei saanut puhua. Käsittämätön prosessuaalinen mokaus.
Nythän tuli äskettäin oikeusministeriöltä mietintö, jossa ehdotetaan lautamiesjärjestelmän lakkauttamista lopullisesti. Saa nähdä meneekö läpi. Minä uskon, että menee ja hyvä niin. http://www.hs.fi/paivanlehti/18012016/a1453004461439
Kiitokset Raute- vinkistä! Tulos paranee kunnolla ja erityisen positiivista oli tukeva tilauskirja. Ajattelin, että jos joku pettää niin tilaukset. Eipä pettänyt.
Sijoitusastekeskustelu oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen. Se sai pohtimaan omaa sijoitusfilosfiaakin analyyttisemmalla tavalla. Kaivelen vielä hieman vanhoja kun Joulun aikaan jäi kommentoimatta.
Jeans kirjoitti:
Ostaminen "dipistä"
Monilla kuuluu sijoitusstrategiaan jättää jonkin verran käteistä, jotta voidaan ostaa "dipistä", eli jos osakkeet tulevat vähän alas. Mua kiinnostais kuulla parempia perusteluita tälle strategialle. En ole onnistunut järkeilemään, miksi esim 80% osakkeissa ja 20% dipinostokassaa olisi parempi kuin 100% osakkeissa. Miten mä näen asian:
Tänään ostamasi osakkeet on lähes varmuudella arvokkaampia tulevaisuudessa. Jos tarkastellaan historiallisia tuottoja niin millä vain järkevällä perioidilla (>~10v) osakkeet ovat aina jääneet voitolle. Se taas että jätät ostamatta tänään, ei todellakaan takaa että saat tulevaisuudessa osakkeet halvemmalla. On hyvin todennäköistä, että hinnat karkaavat ja joudut myöhemmin ostamaan ne paljon kalliimmalla.
Tulevaisuuden heiluntoja ei pysty ennustamaan. Mikä lasketaan dipiksi? Jos pörssi laskee parissa päivässä 5%, ja ostat dipistä, ei ole mitään takeita ettei se laskisi 5% lisää seuraavien päivien aikana, tai vaikka 50% lisää.
Jos nyt katotaan Helsingin pörssin indeksiä kymmenen vuoden periodilla niin kurssit on itseasiassa hieman alemapana kuin 2006
Pointtina tässä on vuodet 2008 ja 2011. Kummasssakin tollainen reilu vuoden mittainen synkkä ajanjakso. Sijoitustuotot nousee ihan eri levelille, jos nämä onnistuu jollain tapaa välttämään.Toki all in possan voi suojata johdannaisillakin, mutta sitä et varmaan hae. Muilta osin toi käppyrän jatkuva pikku sahalaita on aika kohinaa.
Kummatkin noista oli itseasiassa aika helppo spotata. 2008 oli Lehmanin asuntoveivit ja 2011 oli Grexit. Näitä isoja dippejä tulee aina silloin tällöin ja niiden onnistunut hyödyntäminen tarjoaa saumat ylisuuriin tuottoihin. Tietty näitä voi yrittää napata kiinni myös jollain sektorirotaatiolla, mutta vaikeeta on sekin. Tuntuu kyllä, että helpompaa on painottaa häiriötilanteessa käteistä. Eli kun kurssit nousee niin pikkuhiljaa voittoja kotiin ja päinvastoin. Parhaisiin spotteihin sitten vipua. Öljy on tän hetken esimerkki, mihin itse laitan dippikassaa nyt kiinni sijoitusstrategiani mukaisesti ja perspektiiviä vaan pidemmälle.
Toinen esimerkki dippikassan käytöstä koskee sitten ihan yksittäistä yllättävää uutista. Esim. Rauten posari tänään, päivän mittaan olisi ollut ihan hyviä ostopaikkoja.
Jos nyt katotaan Helsingin pörssin indeksiä kymmenen vuoden periodilla niin kurssit on itseasiassa hieman alemapana kuin 2006
Pointtina tässä on vuodet 2008 ja 2011. Kummasssakin tollainen reilu vuoden mittainen synkkä ajanjakso. Sijoitustuotot nousee ihan eri levelille, jos nämä onnistuu jollain tapaa välttämään.Toki all in possan voi suojata johdannaisillakin, mutta sitä et varmaan hae. Muilta osin toi käppyrän jatkuva pikku sahalaita on aika kohinaa.
Kummatkin noista oli itseasiassa aika helppo spotata. 2008 oli Lehmanin asuntoveivit ja 2011 oli Grexit. Näitä isoja dippejä tulee aina silloin tällöin ja niiden onnistunut hyödyntäminen tarjoaa saumat ylisuuriin tuottoihin. Tietty näitä voi yrittää napata kiinni myös jollain sektorirotaatiolla, mutta vaikeeta on sekin. Tuntuu kyllä, että helpompaa on painottaa häiriötilanteessa käteistä. Eli kun kurssit nousee niin pikkuhiljaa voittoja kotiin ja päinvastoin. Parhaisiin spotteihin sitten vipua. Öljy on tän hetken esimerkki, mihin itse laitan dippikassaa nyt kiinni sijoitusstrategiani mukaisesti ja perspektiiviä vaan pidemmälle.
Toinen esimerkki dippikassan käytöstä koskee sitten ihan yksittäistä yllättävää uutista. Esim. Rauten posari tänään, päivän mittaan olisi ollut ihan hyviä ostopaikkoja.
Muutama korjaus:
1) Sulla on väärä indeksikäyrä, tuo ei sisällä osinkoja. Oikea käyrä olisi esim nordnetistä "OMX Helsinki GI"
2) Jopa OMX Helsinki GI on hieman alempana kuin 2000 ja 2008. Tätä mä pidän tosin pelkästään Suomi-ongelmana. Yksinkertaisesti siksi että Nokia on ollut niin iso osa indeksiä, eikä kukaan järkevä sijoittaja varmaan ole pitänyt yhtä isoa osaa salkustaan yhdessä osakkeessa kuin millä painoarvolla Nokia on ollut Suomen indeksissä. Sit Nokian romahdus siihen niin on melko selvää ettei tee indeksin tuotolle hyvää. Jos katsot lähes minkä vaan muun maan indeksin tuottoa niin näyttää melko erilaiselta (muista osingot). Suomen indeksiä katsoessa mun mielestä ois parempi käyttää jotain indeksiä, tää OMX Helsinki Cap tuotto taitaa olla sellanen jossa mukana on osingot ja yhden osakkeen osuus indeksistä maksimissaan 10%:
Jälkeenpäin on tosiaan helppo nähdä missä kohtaa lähti romahtamaan ja missä kohtaa nousuun. Olet tällä hetkellä siis reilusti cashisha? Ongelmana tässä näen ettei ole takeita romahduksesta lähiaikoina. On täysin mahdollista että kurssit nousevat tästä 100%+ ennenkuin näemme minkäänlaista romahdusta, ja sekin voi jäädä vaikka 25% laskuksi. Tällöin cashin pitämisestä tuli erittäin kallista.
Öljyn ostoa dipistä voi myös harrastaa 100% osakepainolla samalla tavalla kuin yksittäisen osakkeen, keventämällä tällä hetkellä jotain muita osakkeita ja sijoittamalla öljyyn/öljyosakkeisiin.
Lisähuomiona monien dipinostostrategiasta: yleensä ostetaan lisää kun indeksit dippaa -3%, sit kunnolla lisää -6% kohdalla. Viimeistään -10% kohdalla on jo velkavivut mukana. Yllättyisin, jos siellä -50% kohdalla on yhtään käteistä jäljellä.
Eli kun kurssit nousee niin pikkuhiljaa voittoja kotiin ja päinvastoin. Parhaisiin spotteihin sitten vipua. Öljy on tän hetken esimerkki, mihin itse laitan dippikassaa nyt kiinni sijoitusstrategiani mukaisesti ja perspektiiviä vaan pidemmälle.
Mikä ajatuskulku sulla on taustalla tossa öljybetsissä? Amerikkalainen lehdistö tuntuu vihjaavan siihen suuntaan että tällä hetkellä saattais olla käynnissä kilpailu siitä, kuka pääsee öljyistään eroon edes jollain hintaa ennen ku öljy lähtee lopullisesti vaihtopenkille. Itellä ei siis tietty mitään syvällisempää tietoa aiheesta, mutta toi jenkkilehdistön arvelu ei tuntuis täysin poskettomalta kun kelaa romahduksen syvyyttä ja sitä että jossain vaiheessa öljystä varmaan anyway ollaan luopumassa.
Mitä nyt melko suuren osan luin tästä ketjusta, niin aika vähän tuntuu olevan arvostusta käteistä kohtaan. Oma lähtökohtani on toki erikoinen, koska kaikki tuloni tulevat treidaamisesta ja sijoittamisesta. Ehkä tästä syystä olen vuosien varrella oppinut arvostamaan käteistä suhteellisen paljon. Henkisesti joku 50% drawdown olisi hyvin kuluttavaa. Osakemarkkinalla se on mielestäni paljon raskaampaa kuin vaikka hävitä sama summa kertalaakista. Toki pokerissa varmaan oppii sietämään hyvin tällaista epämukavuutta. Vaikka markkinan ajoittaminen ei ole 95%:lle sijoittajista järkevää, kannattaa sitä harkita jos ylituottoja haluaa. Yksinkertaisimmillaan on varovaisempi kun markkinalla mopo keulii ja ahne kun ihmiset ovat paniikissa. Markkinan ajoittaminen esim syklisesti tasoitetun P/E:n kanssa on historiallisesti hyvä valinta ja sillä on hyvä looginen pohja, joten kyse ei luultavasti ole vain data-miningista. Näin pääsee about osakemarkkinan tuottoon, mutta pienemmällä riskillä. En oikein ymmärrä mikä 100% sijoitusasteesta tekee maagisen, esim 60-130% välillä vaihteleva olisi itselleni loogisempi. Toki mulla on ollut ajoittain sijoitusaste myös -100%. Ja jos on erittäin hyvä osakkeiden analysoija, niin esim 120% long, 40% short luulisi pääsevän hyvään tuottoon pienemmällä heilunnalla.
Osittain tämä pohjaa siihen, etten usko että tuotot ovat niin hyviä kuin ihmiset uskovat. Jos odottaisin markkinalta 10% tuottoja, niin varmaan käteisen määrä olisi paljon vähäisempi. Mutta 10% tuottojen saaminen ilman alfan tekemistä ei kyllä tule onnistumaan. Toki 5% alfan tekeminen on ihan mahdollista pitkälläkin aikavälillä, tosin ei erityisen helppoa. Hyvin pitkän ajan estimaatti osinkotuotto + BKT:n kasvu on hyvä estimaatti reaalituotolle, eli jotain 5% luokkaa tällä hetkellä länsimarkkinoilla. Itseasiassa 7-10 vuoden tuotto-odotukset pitäisi laittaa tätäkin alemmaksi, koska sekä voittomarginaalit ovat paljon keskimääräistä korkeammat ja arvostustasotkin hieman korkeammat - ja näiden keskiarvoon hakeutuvalla käytöksellä on erittäin hyvät perusteet ja data. USA:n tuottohistoria on aivan poikkeuksellinen ja samoja ajureita ei enää ole olemassa kuin 1900-luvulla (demografiat, rakenteellinen velkaantuminen). Muuten, vaikka EM näyttää nyt synkältä(tai ehkä juuri siksi), niin siellä pitkän aikavälin tuotto-odotukset ovat 2-3% paremmat kun täällä.
Vaikka markkinan ajoittaminen ei ole 95%:lle sijoittajista järkevää, kannattaa sitä harkita jos ylituottoja haluaa. Yksinkertaisimmillaan on varovaisempi kun markkinalla mopo keulii ja ahne kun ihmiset ovat paniikissa.
Juu, uskon vaan että tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Oletko tällä hetkellä cashissa kun indeksi on niin korkealla, keuliiko tällä hetkellä mopo markkinalla?
MMM kirjoitti:
Markkinan ajoittaminen esim syklisesti tasoitetun P/E:n kanssa on historiallisesti hyvä valinta ja sillä on hyvä looginen pohja, joten kyse ei luultavasti ole vain data-miningista.
Pikkuprolla oli hyvät kelat tähän, jotka on aikalailla samat kuin omat:
1. Suomen pörde ei ole mitenkään kuplahinnoissa eikä edes sinnepäin. Perusanaali Edelleen unohtelee iloisesti keloissaan, että historiallisia keskiarvoja ei voi verrata nykytilanteeseen jossa korot on nollissa eikä kiinteistötkään mikään salettituotto ole, nykyhinnoilla. Imo Suomen pörde ei ave hintatasoiltaan missään vaiheessa ollut edes kallis vaikka kalliita yksittäisiä osakkeita toki on ollut ja yhä on. Pikku liukastelun jälkeen Suomen pörden kalleus on entistäkin kaukaisempi väite, imo. Perus makroanaalissa puolessa välissä löytyy se (muka)"punainen lanka" eli kaivetaan historiallinen PE, verrataan nykyiseen ja - Heureka! - yli keskiarvon nyt mennään joten kallista väkisin on. Eipä sillä väliä, että korot on nyt nollassa ja välillä ne on ollut yli 10%...tai että EKP pumppaa rahaa EUROmarkkinalle tuhansia miljardeja.
Eli kyllähän P/E-lukujen kuuluukin olla korkeammalla nyt kun korot ovat nollassa, ja luultavasti tulevat olemaan vielä vuosia.
MMM kirjoitti:
En oikein ymmärrä mikä 100% sijoitusasteesta tekee maagisen, esim 60-130% välillä vaihteleva olisi itselleni loogisempi.
Tässä palataan taas kysymykseen, että osaako ajoittaa markkinoita vai ei. Jos ei osaa tekee vaan tuhoa tuolla strategialla. Jos osaa niin ehdottomasti. Varianssi sokaisee tässä asiassa aivan varmasti paljon ja tarvitaan varmasti monien kymmenten vuosien sample jotta pystyttäisiin edes hieman paremmalla varmuudella sanoa osataanko oikeasti. Tämä vaatii todella vahvaa makroymmärrystä sekä maailmantaloudesta ja yksittäisten maiden talouksista. Varmasti löytyy ammattilaisia jotka pystyvät tähän, mutta uskon että se vaatii just sen että on finanssialalla ammatikseen ja on seurannut päivittäin markkinoita vuosia/vuosikymmeniä. Toivon pystyväni tähän jonain päivänä itsekin.
MMM kirjoitti:
Ja jos on erittäin hyvä osakkeiden analysoija, niin esim 120% long, 40% short luulisi pääsevän hyvään tuottoon pienemmällä heilunnalla.
Samaa mieltä. En koe osaamistani tarpeeksi hyväksi jotta lähtisin vielä shorttailemaan osakkeita. Amaya Gaming oli eka keissi jossa mulla oli shorttaus todella lähellä kun pyöri 30 CAD hinnoissa. Silloin kuin puhuin tosta 100% osakkeista vertailin sitä enemmän esim 50%osakkeet/50%korot tai 30%kiinteistöt/30%osakkeet/40%cash-tyylisiin salkkuihin, kun sijoitushorisonttina on kymmenet vuodet ja -50% downswingi ei juurikaan vaikuta normielämään.
MMM kirjoitti:
Hyvin pitkän ajan estimaatti osinkotuotto + BKT:n kasvu on hyvä estimaatti reaalituotolle.
Mihin tää estimaatti perustuu? En näe siinä mitään logiikkaa.
MMM kirjoitti:
Osittain tämä pohjaa siihen, etten usko että tuotot ovat niin hyviä kuin ihmiset uskovat. Jos odottaisin markkinalta 10% tuottoja, niin varmaan käteisen määrä olisi paljon vähäisempi. Mutta 10% tuottojen saaminen ilman alfan tekemistä ei kyllä tule onnistumaan. Toki 5% alfan tekeminen on ihan mahdollista pitkälläkin aikavälillä, tosin ei erityisen helppoa. Hyvin pitkän ajan estimaatti osinkotuotto + BKT:n kasvu on hyvä estimaatti reaalituotolle, eli jotain 5% luokkaa tällä hetkellä länsimarkkinoilla. Itseasiassa 7-10 vuoden tuotto-odotukset pitäisi laittaa tätäkin alemmaksi, koska sekä voittomarginaalit ovat paljon keskimääräistä korkeammat ja arvostustasotkin hieman korkeammat - ja näiden keskiarvoon hakeutuvalla käytöksellä on erittäin hyvät perusteet ja data. USA:n tuottohistoria on aivan poikkeuksellinen ja samoja ajureita ei enää ole olemassa kuin 1900-luvulla (demografiat, rakenteellinen velkaantuminen). Muuten, vaikka EM näyttää nyt synkältä(tai ehkä juuri siksi), niin siellä pitkän aikavälin tuotto-odotukset ovat 2-3% paremmat kun täällä.
Miksi juuri 10%? Mulle riittää että uskon osakkeiden tuottavan parhaiten kaikista sijoitusmuodoista, ja siksi pidän rahani niissä vaikka tuottaisi vaan 5%. 5% on parempi kuin 0%.
Eli siis vielä lyhyesti:
Jos oletuksena on, että sijoitushorisontti on 20v+ eikä isompi romahdus vaikuta elämään hirveästi, niin uskon että selkeästi suurimmalle osalle sijoittajista (99%+) 100%-120% osakepaino on optimi. Jos olet erittäin osaava ammatiksesi pörssisijoittamista tekevä henkilö, voi varmasti -200% - +200% osakepaino olla optimi täysin riippuen tilanteesta.
Otin tuon 100% osakepainon oikeastaan sen takia puheeksi, koska omassa tuttavapiirissäni on useita muuten fiksuja henkilöitä, jotka eivät sijoita pörssissä ammatikseen mutta sitten kuitenkin pyrkivät ajoittamaan markkinoita, mikä oikeastaan tarkoittaa sitä että uskot pystyväsi prosessoimaan eri puolelta maailmaa tulevaa markkinadataa paremmin kuin kaikki ne ammattilaiset joilla on finanssikoulutukset ja vuosien kokemusta asiasta. Ja näiden mun tuttavien analyysit vielä usein perustuu siihen, että luetaan kauppalehdestä jostain kriisistä ja päätetään sen takia painaa myyntinappulaa. Tai että Kiinassa on kriisi ja pörssit dyykkaavat -10% mikä tarkoittaa että nyt saadaan alehintoihin osakkeita ja tän takia päätetään ostaa.
Pörssin ajoittamisessa pitäisi oikeastaan kysyä itseltään "Mitä mä tiedän/ymmärrän, mitä sijoitusmaailman ammattilaiset eivät?". Vaikka täällä foorumilla usein dissataan "tuulipukuja", niin kyllä sinne sijoitusmaailman ammattilaisiin mahtuu myös paljon maailman terävintä kärkeä eri hedge fundeihin ja huippupankkeihin.
1) Sulla on väärä indeksikäyrä, tuo ei sisällä osinkoja. Oikea käyrä olisi esim nordnetistä "OMX Helsinki GI"
Jälkeenpäin on tosiaan helppo nähdä missä kohtaa lähti romahtamaan ja missä kohtaa nousuun. Olet tällä hetkellä siis reilusti cashisha? Ongelmana tässä näen ettei ole takeita romahduksesta lähiaikoina. On täysin mahdollista että kurssit nousevat tästä 100%+ ennenkuin näemme minkäänlaista romahdusta, ja sekin voi jäädä vaikka 25% laskuksi. Tällöin cashin pitämisestä tuli erittäin kallista.
Öljyn ostoa dipistä voi myös harrastaa 100% osakepainolla samalla tavalla kuin yksittäisen osakkeen, keventämällä tällä hetkellä jotain muita osakkeita ja sijoittamalla öljyyn/öljyosakkeisiin.
Olet oikeassa, osingot on syytä sisällyttää vertailuun.
Itseasiassa löin possastani lähemmäs 30% 0-korkoiselle taalatilille jo vuonna 2011 kun Kreikan euroero ja sen mahdolliset jälkimainingit oli mun varianssille liikaa. Ostin eurot takaisin suunnilleen vuosi sitten kun EKP ilmoitti QE:n alkamisesta ja suuntasin euroja pörssiin. Näin jälkikäteen katsottuna en loppujen lopuksi paljoakaan hävinnyt indeksille ko. aikavälillä. Luullakseni tein sen selkeästi pienemmällä riskillä. Toki voidaan taas esittää kysymys, että miksi en painanut niillä rahoilla all in Dow Jonesiin? kyllä näin toimimalla olisi saanut vielä kovemman tuoton. Ehkä 80%-85% on nyt osakkeissa.
100%:n näkökulma on kyllä kiinnostava ja taitaa olla niin, että aika paljon pitää osata tehdä oikeita valintoja oikeaan aikaan, että ton pystyy biittaamaan. Osakevalinnathan voi kummassakin strategiassa olla samat, joten yrityskohtaisesti riski ei poikkea toisistaan. Ero tulee markkinariskistä. Kyllä kai markkinariskiä voi arvata randomia paremmin. Ukrainan tai venäjän pörsseistä esim. olisi ollut aika rohkeaa vetää all in.
Ei mulla öljyn suhteen ole mitään kummempaa kristallilamppua. Fakta on tosiaan se, että hinta on romahtanut. Hinnan muodostuksessa taitaa tällä kertaa olla mukana maailman politiikkaa. Lisäksi hinta on nyt niin alhaalla ettei öljyä pysty kannattavasti pumppaamaan kovinkaan moni valtio. Saudi-Arabia pystyy, mutta entäs muita? Saattaa esim. olla, että OPEC saa rivinsä ruotuun ennenpitkää. Tuottajamailla on siihen ainakin yhteinen intressi. Eikä toteutunut öljyn kulutus vissiin mitenkään vähenemään päin ole ollut.
Mä en osaa lainata, pistän jotain kommetteja könttinä tähän.
-Olen sitä mieltä että esim kolmekymppisen perusjampan joka käy töissä kannattaa olla aina 100% osakkeissa, koska tulotaso nouseva ja ei osaamista ajoittaa. Lähinnä meinasin, että jonkun joka löytää hyviä paikkoja eri omaisuusluokista ja on ymmärrystä sykleistä ja sijoittajien mielenliikkeistä, kannattaa hieman adjusteerata painoja vähintään kun mennään äärimmäisyyksiin.
- Ei olla Suomessa kuplahinnoissa. En odota romahdusta vaan pidän suht todennäköisenä normaalin taantuman mukana tulevaa 20-40% korjausta lähivuosina. Toki osingot suojaavat tällöinkin vähän. Sillon P/E:t ei välttämättä laske, vaan pysyvät jopa paikallaan tulosten laskiessa. En ole nyt cashinä. Itseasiassa olen nyt 100% markkinalla hyvin väliaikaisesti 50/50 osakkeissa ja öljyfutuureissa. Mulle 50% on ehkä neutraali käteispaino, niin nyt olen siinä mutta tarkoitus laskea 25%:n jos tää tästä vähän(5%) korjais ylös. Jos korjaa alas, niin arvioin onko kyse edelleen pelkästä panikoinnista vai onko Kiinasta ja energia roskalainoista tulossa taantuma myös Länsimaihin, jolloin alamäkeä voisi olla 30% vielä jäljellä. Keväällä 2015 ekan kerran tässä syklissä tuntu mopo karkaavan Euroopassakin ja myin melkein kaiken, mutta homma rauhoittui. Yhdysvalloissa arvostukset ovat olleet kohollaan jo pari vuotta, muttei ollenkaan -99 malliin, joten sielläkään ei ole kupla. Voi sinne sijoittaa jos löytyy hyvä yhtiö, mutta suojaan itse pitemmät sijoitukset shorttaamalla indeksiä. EM alkaa oleen paikka missä viihdyn.
-Syklinen P/E (shiller P/E) on hämmentävän hyvä ennustamaan tulevaa 10 vuoden tuottoa. Alhaiset korot itseasiassa intuition vastaisesti edeltävät huonoja tuottoja markkinalla. Toki ymmärrän suhteellisen edullisuuden. 1900-luvun Amerikassa 1960 luku oli alhaisen koron aikaa -> 1970 luku aivan karmea. 1980 luvun alussa korot olivat jopa 20% -> Kaikkien aikojen bull marketi. Pieniä otoksia niinkuin aina markkinalla, mutta on siinä tietty logiikka.
- "Osinkotuotto + bkt kasvu" proxynä toimii aika hyvin tuoton arviona . Oletan, että osingot ja yritykset kasvavat BKT:n tahtia ja Gordonin mallin varmaan tiedätkin. Ite olen huono selittään niin googletin artikkelin jossa tehdään sama yksinkertaistus: http://www.economist.com/blogs/buttonwood/2013/07/investing
-10% ihan vaan hatusta, koska sillä saa jo aika mukavan korkoa korolle efektin aikaan. Aivan toisenlaisen kun 5%:lla. Itse en halua paljon riskiä ottaa 5% takia. Nämähän on ovat pitkälti henkilökohtaisia preferenssejä, minkälaista heiluntaa on valmis hyväksymään millekin tuotto-odotukselle. Uskon, että jos on taitava löytämään paikkoja niin kannattaa säilyttää joustavuutta, sen sijaan että joutuu myymään jotain epälikvidiä lappua cashin saamiseksi. Kun pyrkii voittamaan muut markkinalla, ei kannata ajaa itseään tilanteeseen jossa vituttaa markkina jostain syystä, koska sillon päätöksenteko voi kärsiä ja alfat jäädä tekemättä. Henkinen pääoma on yhtä tärkeää kun rahallinen.
- Hyvä olla varovainen esim shorttaamisen kanssa. Itse olen siinä maksanut oppirahani ja huomannut kalliin osakkeen vielä tuplaavan. Toisaalta itse suosin taktiikkaa, että kaikkee kannattaa häslätä ja kokeilla pienemmillä summilla, jolloin oppii uutta. Jotain sijoittamisessa ja treidaamisessa ei opi kuin kantapään kautta. (Kannattaa lukea esim http://www.amazon.com/Market-Wizards-Jack-D-Schwager/dp/0887306101 , niin voi oppia muiden kantapään kautta)
- Muuten, Vivutettu bondipossa + 50% osakkeita on voittanut 100% osakkeet tuotossa, pienemmällä volatiliteetilla kuin 100% osakkeet. Kannattaa tutustua Ray Dalion kirjotuksiin mm. näistä jos joskus kerkeää. Ei toki sovi ehkä nykyiseen korkoympäristöön.
-Vaikka itekkin olen rahoitusta lukenut ja alalla ollut, niin täytyy sanoa, että alalla ihan samanlailla 95% on autuaan kyvyttömiä tekemään mitään ylituottoa kun muussa populaatiossa. Niillä on vaan paremmat puvut.
Itseasiassa löin possastani lähemmäs 30% 0-korkoiselle taalatilille jo vuonna 2011 kun Kreikan euroero ja sen mahdolliset jälkimainingit oli mun varianssille liikaa. Ostin eurot takaisin suunnilleen vuosi sitten kun EKP ilmoitti QE:n alkamisesta ja suuntasin euroja pörssiin. Näin jälkikäteen katsottuna en loppujen lopuksi paljoakaan hävinnyt indeksille ko. aikavälillä. Luullakseni tein sen selkeästi pienemmällä riskillä. Toki voidaan taas esittää kysymys, että miksi en painanut niillä rahoilla all in Dow Jonesiin? kyllä näin toimimalla olisi saanut vielä kovemman tuoton. Ehkä 80%-85% on nyt osakkeissa.
Tässä tullaan sit taas kysymykseen, kuinka paljon oli tuuria ja kuinka paljon taitoa. Jos tilanne tosiaan oli niin no-brainer, niin isot pojat pystyivät tekemään lähes ääretöntä tuottoa. Varmasti moni teki, mutta moni myös jätti tekemättä. Jotkut isot hedgefundit jotka jättivät tekemättä varmasti ottivat huomioon todella paljon muuttujia joita ei itse tulisi mieleen. Sama Ukrainan ja Venäjän pörssikehityksessä. Jos tosiaan oli niin selkeä keissi, miksi et laittanut kunnon shortteja päälle ja tienannut hemmetisti rahaa?
edit: Vai jooh taisit puhua pelkästään riskistä Ukraina/Venäjä-keississä? Unohda sit :) Aivan varmasti joku yksittäisen maan pörssi joutuu ajoittain tilanteeseen jossa markkinariski kasvaa (ja sitä kautta tuotto-odotus myös).
MMM kirjoitti:
-Syklinen P/E (shiller P/E) on hämmentävän hyvä ennustamaan tulevaa 10 vuoden tuottoa. Alhaiset korot itseasiassa intuition vastaisesti edeltävät huonoja tuottoja markkinalla. Toki ymmärrän suhteellisen edullisuuden. 1900-luvun Amerikassa 1960 luku oli alhaisen koron aikaa -> 1970 luku aivan karmea. 1980 luvun alussa korot olivat jopa 20% -> Kaikkien aikojen bull marketi. Pieniä otoksia niinkuin aina markkinalla, mutta on siinä tietty logiikka.
Jos riskitön korko on 10% niin osakkeiden tuottojen pitää olla yli 10% jotta niihin sijoittamisessa olisi mitään järkeä. Jos taas riskitön korko on 0% niin 7% osaketuotto voi olla erittäin hyvä. Siksi en ymmärrä miten historiallisia osaketuottoja voi verrata nykyisiin. Onko sinulla jotain muita perusteluja tälle, kuin että historiallisesti on käynyt niin tai näin? Ei tietääkseni löydy samanpituista nollakoron periodia historiasta.
MMM kirjoitti:
- "Osinkotuotto + bkt kasvu" proxynä toimii aika hyvin tuoton arviona . Oletan, että osingot ja yritykset kasvavat BKT:n tahtia ja Gordonin mallin varmaan tiedätkin. Ite olen huono selittään niin googletin artikkelin jossa tehdään sama yksinkertaistus: http://www.economist.com/blogs/buttonwood/2013/07/investing
Tunnen Gordonin mallin mutta en oikein ymmärrä miten se sopisi tähän tarkoitukseen. Tuottohan on yksinkertaisesti osinko %+kasvu %. Osinkotuottohan riippuu täysin osakkeen tuloksesta, siksi en ymmärrä miten takaperin saadaan osakkeen tulos osinkotuotosta. Nythän kun yritetään arvioida tulevaisuuden tuottoa niin pitäisi myös tietää tulevaisuuden osinko. Ja kyllähän jo se että pörssiyhtiöit tekevät ulkomaankauppaa mahdollistaa sen, että voivat kasvaa nopeammin kuin oman maan BKT.
Ja jos tuo sun kaava pitäisi paikkansa sitä voisi lyhentää lisää. Sanotaan että yritykset jakavat keskimäärin puolet tuloksesta osinkoina(puolet on heitto, oikean keskimääräisen luvun voi varmasti tarkistaa jostain netistä). Tällöin kaavallasi jos x=tulos, 0,5x+bkt=x, bkt=0,5x, x=2*bkt. Eli osakkeiden tuotto olisi kaksi kertaa bktn. En vain näe tässä mitään logiikkaa. Linkkaamasi artikkeli ei myöskään avannut sitä, missaanko jotain?
edit: Tuosta sun omasta linkistä löytyikin imo hyvä kommentti:
All dividend growth depends on is the payout ratio and the return generated on the additional capital retained (including the return from a company buying back its own shares). In the US, payout ratios are very low relative to the rest of the world, hence high dividend growth. In Australia, for example, where dividend payout ratios are high, you get a high starting dividend yield but a low growth rate.
MMM kirjoitti:
- Ei olla Suomessa kuplahinnoissa. En odota romahdusta vaan pidän suht todennäköisenä normaalin taantuman mukana tulevaa 20-40% korjausta lähivuosina. Toki osingot suojaavat tällöinkin vähän. Sillon P/E:t ei välttämättä laske, vaan pysyvät jopa paikallaan tulosten laskiessa.
Mitä tarkoitat sillä että osingot suojaavat tällöinkin vähän? Jos tulokset laskevat niin osingotkin laskevat, ellei sitten päätetä maksaa osinkoja kassasta tai investoimalla vähemmän tulevaisuuteen. Osingothan eivät ole mitään muuta kuin yksi tapa maksaa voittoja ulos yrityksestä. Toki yritykset yrittävät huonossa markkinatilanteessa tehdä kaikkensa etteivät tarvitsisi pienentää osinkoa, koska se signaloi sijoittajille heikoutta, mutta tällä toimeenpiteellä ampuvat vaan itseään jalkaan pitkässä juoksussa.
MMM kirjoitti:
-10% ihan vaan hatusta, koska sillä saa jo aika mukavan korkoa korolle efektin aikaan. Aivan toisenlaisen kun 5%:lla. Itse en halua paljon riskiä ottaa 5% takia. Nämähän on ovat pitkälti henkilökohtaisia preferenssejä, minkälaista heiluntaa on valmis hyväksymään millekin tuotto-odotukselle. Uskon, että jos on taitava löytämään paikkoja niin kannattaa säilyttää joustavuutta, sen sijaan että joutuu myymään jotain epälikvidiä lappua cashin saamiseksi. Kun pyrkii voittamaan muut markkinalla, ei kannata ajaa itseään tilanteeseen jossa vituttaa markkina jostain syystä, koska sillon päätöksenteko voi kärsiä ja alfat jäädä tekemättä. Henkinen pääoma on yhtä tärkeää kun rahallinen.
Joo, mutta pointti oli kuitenkin että suurin osa ei pysty ajoittamaan markkinoita ja hyvin alhainen korkoympäristö voi jatkua vielä pitkään, vaikka 5-10v. Mä näkisin että on parempi kerätä vaikka nyt sitä 5% tuottoa seuraavat 5-10 vuotta kuin nollaa(tai lähelle sitä).
MMM kirjoitti:
- Muuten, Vivutettu bondipossa + 50% osakkeita on voittanut 100% osakkeet tuotossa, pienemmällä volatiliteetilla kuin 100% osakkeet. Kannattaa tutustua Ray Dalion kirjotuksiin mm. näistä jos joskus kerkeää. Ei toki sovi ehkä nykyiseen korkoympäristöön.
Tätä mun on vaikea uskoa, ja pikaisella minuutin googlaamisella löysin jo jonkun keskustelupalstan jossa väitettiin että hän on tutkinut biased aikakautta kun on todennut tämän. Yhtenä ongelmana näen tuottomahikset menemällä longiin 50%+vivutettuun bondi salkkuun ja shorttiin 100% osakesalkkuun. Voisitko laittaa linkin jossa voin lukea tästä lisää, mielellään jonkun puolueettoman mielipiteen.
Muista jutuista oon samaa mieltä kanssasi ja kiitti vinkeistä!
Kirjotin pitkän vastauksen mutta sehän hävis kun yritin liittää mukaan kuvan. Nice
-Ongelma on, ettet voi tietää saavasi 7% tuottoa 0% korko-olosuhteissa. Aivan kuten et voi tietää saavasi 10% tuottoa 10% korko-olosuhteissa. Tutkimus viittaa siihen, että matalassa korkoympärissä tehdyt sijoitukset(muutkin kuin osakkeet) tuottavat surkeasti. Syy tähän on se, että kaikki pyrkivät lisäämään riskisiä sijoituksia korkojen kustannuksella tässä ympäristössä, ja omaisuuserien arvot nousevat. Kun korot sitten nousevat, osakkeissa on laskupainetta. Korot voivat nousta hyvin yllättäenkin.
Valtion velkakirjan korkoa ja osakkeiden tulostuottoa vertaava ns. Fed-malli on tutkimuksissa osoitettu surkeaksi työkaluksi sijoittajalle. Alla myös hyvin arvostetun sijoittajan Cliff Asnessin papru asiaan. Lähinnä meinasin liittää sivun 6 kuvan, missä näkyy kuinka USA:ssa matalat korot ovat tarkoittaneet matalia reaalisia osaketuottoja ja korkeat korot korkeita osaketuottoja seuraavan 10 vuoden aikana. Toki mitään universaaleja lakeja näistä ei voi johtaa - toistoja ei loputtomasti ja ihmisten käyttäytymistä ei tarkasti voi ennakoida.
- Itse uskon, että korkojen nousu todennäköisyys on huomattavasti korkeampi kuin rahoitusmarkkinan tai julkisen keskustelun perusteella voisi kuvitella. Mulla on aika monta skenaariota miten tämä tulisi tapahtumaan ja aion ostaa myyntioptioita valtioiden velkakirjoihin kesällä. Inflaatio ei tarvi kasvua, mutta inflaatio tarvitsee korkeamman koron myös ilman kasvua.
-Economist -lehden selitys on mun mielestä ihan ok. Kannattaa huomioida, että näissä oletetaan arvostus vakioksi. Yksittäisen osakkeen tuotto siis olisi osinko % + osingon kasvu %, tai free cash flow % + fcf kasvu (FCF parempi käsittely tapa, mutta osingot tutumpi konsepti ihmisille). Yksittäises osakkkesta kun siirrytään koko markkinan kokoiseen koriin, niin tehdään yksikertaistus osingon kasvu = BKT kasvu. Tämä on historiallisesti riittävän hyvä arvio, ja en löydä syytä miksi side katkeisi tulevaisuudessa. Näin saadaan arvio markkinan kokonaistuotosta kun arvostus on vakio. Vielä paremman arvion tuotosta saa kun ottaa huomioon vielä arvostuksen ja tulosten syklisyyden.
-Osinkojen suojaavalla vaikutuksella tarkoitan, että jos markkina tippuu 20%, mutta saat osinkoa alkuperäiselle pääomalle 8%, niin tappiosi on vain 12%. Osingot eivät usein laske niin paljon kuin tulokset. Jos yhtiö ei olisi jakanut osinkoa, kurssi tuskin olisi 8% korkeampi. Joka vuosi ihmettelen ihmisten käyttäytymistä osinkojen suhteen, mutta kun ihmisten käyttäytymistä ei voi muuttaa, kannattaa unohtaa rahoitusteorian se osa, jossa osingoilla ei ole väliä. Sitä noudattamalla saa turpaansa yllättävän monissa yhteyksissä.
"Jos uskon että 99%+ eivät pysty ajoittamaan markkinoita, ja että 0% korkoympäristö voi jatkua vielä pitkään, vaikka 5-10v. Onko sitten parempi näille 99% etteivät saa seuraavan 5-10 vuoden aikana ollenkaan tuottoa? "
- En tarkoituksella antanut kuvaa, että olisin tätä mieltä. Lähinnä tarkoitus sanoa, ettei tuleva tuotto luultavasti ole erityisen hyvä, mutta silti lähes kaikkien olisi hyvä omistaa jonkin verran osakkeita.
-Ray Dalio on maailman isoimman hedge fundin menestyksen luonut 40-vuoden yliperformanssilla. Yksi strategian kulmakivisti on korvata osakeriskiä leveroimalla bondeja portfoliossa. Jos jossain Bridgewater on hyvä, niin historiantutkimuksessa. Ne tekevät sitä paremmin kuin mikään akateeminen laitos. No suurin osa akateemisesta tutkimuksesta onkin nollatasoa, koska käytännön kokemuksen puuttessa tutkitaan kaikkea epäoleellista. En tiedä mitä keskustelupalstoilla näistä puhutaan
Mut ei näistä kannata kauheesti vääntää ja kääntää. Itse vaan tykkään vastarannankiiskenä vastustaa kiistämättömiä totuuksia kuten, että matalassa korkoympäristössä kannattaa ladata kaikki varat riskisiin sijoituksiin. Osakkeet ovat ihan ok paikka nytkin, jossei rahoja tarvitse lähivuosina mihinkään. Mikään optimaalinen sijoituskeli ei kuitenkaan ole enää.
Tosta korkoympäristöstä ja tulevista osakkeiden tuotoista on varmaan turha keskustella sen enempää. Uskon ehdottomasti noihin miten historiallisesti on käynyt ja sulla on hyviä pointteja. Samaan aikaan en silti usko siihen että verrataan suoraan historiallisia P/E-lukuja nykyiseen tilanteeseen.
MMM kirjoitti:
Yksittäises osakkkesta kun siirrytään koko markkinan kokoiseen koriin, niin tehdään yksikertaistus osingon kasvu = BKT kasvu. Tämä on historiallisesti riittävän hyvä arvio, ja en löydä syytä miksi side katkeisi tulevaisuudessa.
En myöskään tiedä ehditkö nähdä mun editin, mutta linkkaamallasi sivulla löytyi imo hyvä kommentti:
All dividend growth depends on is the payout ratio and the return generated on the additional capital retained (including the return from a company buying back its own shares). In the US, payout ratios are very low relative to the rest of the world, hence high dividend growth. In Australia, for example, where dividend payout ratios are high, you get a high starting dividend yield but a low growth rate.
edit: vastailen liian nopeasti niin missaan asioita :) editoin pois jotain kun luin ensiksi että kirjoitit että osakkeen kasvu = BKT kasvu
Mä laskisin osakkeen tuoton osinko % + osakkeen kasvu. Osakkeen kasvu on ollut paljon BKT kasvua nopeampaa historiallisesti. Dharma kirjoitti pari sivua taaksepäin että 1957-2012 USAn BKT kuusinkertaistui samaan aikaan kuin SP500 50-kertaistui. Onko siis osinkojen kasvu ollut osakkeiden kasvua selkeesti hitaampaa? Jos näin on niin mikäköhän syy, mä oisin luullut että ne on aika samaa luokkaa, paljonko keskimääräinen dividend growth sit on ollut historiallisesti?
MMM kirjoitti:
-Osinkojen suojaavalla vaikutuksella tarkoitan, että jos markkina tippuu 20%, mutta saat osinkoa alkuperäiselle pääomalle 8%, niin tappiosi on vain 12%. Osingot eivät usein laske niin paljon kuin tulokset. Jos yhtiö ei olisi jakanut osinkoa, kurssi tuskin olisi 8% korkeampi. Joka vuosi ihmettelen ihmisten käyttäytymistä osinkojen suhteen, mutta kun ihmisten käyttäytymistä ei voi muuttaa, kannattaa unohtaa rahoitusteorian se osa, jossa osingoilla ei ole väliä. Sitä noudattamalla saa turpaansa yllättävän monissa yhteyksissä.
Mutta jostainhan se raha silti tulee. Se on suoraan yritykseltä pois. Jos ennen oli optimaalista maksaa 8% osinkoa sijoittajalle ja sitten tulos tippuu 20%, niin optimaalinen osingonmaksu % on aivan varmasti pienempi. Ne eivät konkreettisesti laske yhtä paljoa, ja uskon että se on just sen takia että yritykset ovat huolissaan sijoittajille antamistaan signaaleista, ja mielummin pakolla maksavat osinkoja joihin ei olisi varaa. Mä näen tän huonompana asiana kuin sen että päättäisivät maksaa vähemmän osinkoja. Toki short-term osakkeen hinnalle on luultavasti hyvä asia olla leikkaamatta osinkoja kun niin moni sijoittaja kyttää niitä.
MMM kirjoitti:
"Jos uskon että 99%+ eivät pysty ajoittamaan markkinoita, ja että 0% korkoympäristö voi jatkua vielä pitkään, vaikka 5-10v. Onko sitten parempi näille 99% etteivät saa seuraavan 5-10 vuoden aikana ollenkaan tuottoa? "
- En tarkoituksella antanut kuvaa, että olisin tätä mieltä. Lähinnä tarkoitus sanoa, ettei tuleva tuotto luultavasti ole erityisen hyvä, mutta silti lähes kaikkien olisi hyvä omistaa jonkin verran osakkeita.
Jees mä editoin ton kohdan mutta liian myöhään.
MMM kirjoitti:
-Ray Dalio on maailman isoimman hedge fundin menestyksen luonut 40-vuoden yliperformanssilla. Yksi strategian kulmakivisti on korvata osakeriskiä leveroimalla bondeja portfoliossa. Jos jossain Bridgewater on hyvä, niin historiantutkimuksessa. Ne tekevät sitä paremmin kuin mikään akateeminen laitos. No suurin osa akateemisesta tutkimuksesta onkin nollatasoa, koska käytännön kokemuksen puuttessa tutkitaan kaikkea epäoleellista. En tiedä mitä keskustelupalstoilla näistä puhutaan
Löytyy mm. tällaiset quote: These numbers are impressive, so I thought it would make sense to go back a little further to see how this strategy performed in a period that didn’t include an enormous bond bull market.
Breaking up the returns shows how much of the performance has been driven by the past 30 years of falling interest rates.
This doesn’t invalidate Robbins’ strategy. His numbers are still valid, but it would be a mistake to assume future return in bonds will be anywhere close to what they were from 1984-2013.
Ja backtestatessa Ray Dalion salkkua 1928-2013 saatiin Annual returnsiksi 7,2%. Osakkeet taitaa olla jotain 10,5% luokkaa samalta aikaperiodilta. Olen tosin ylipuhuttavissa jos sulta löytyy jotain hyviä perusteluita.
Ei varmaan Dalio itsekään ole väittänyt että salkun tuotto-odotus on osakkeita parempi tulevaisuudessa? Onhan tuo hyvä mainospuhe fundille jos viime 30 vuotta on tuotettu hemmetin hyvin pienellä volalla.
-Osingot. Olen pitkälti samaa mieltä. Esimerkiksi lähes kaikkien öljy-yhtiöiden pitäisi nyt leikata osinkoa, jotta hankalan vaiheen yli päästään. Sen sijaan todella pahasti velkaantuneet ja tappiolliset firmat sinnittelevät pitääkseen osingon lähes konkurssiin asti. Miksi? Koska sijoittajat vaan digailee osingoista, eivätkä kykene miettimään sen pitemmälle. Kun osingosta luovutaan, niin osake myllytetään maan rakoon. Treidaan aika paljon uutisia ja aika monta kymmentä tuhatta kauppaa lätkinyt. Tämän kokemuksen perusteella on selvää, että jos alle vuoden tähtäimellä kun sijoittaa, niin ei kannata osinkosankareita vastaan taistella. Osinko sokaisee pikkubullerot, mutta jostain syystä isot eläkevakuuttajatkin työllistävät portfolion hoitajia, jotka kategorisesti kieltäytyvät omistamaan osaketta joka ei jaa osinkoa.
-Osakkeen tuotto-odotus. Tästä me kait ajatellaan vähän eri kanteilta. Mä hain mahdollisimman hyvää arvioita markkinan pitemmän ajan tulevaan tuottoon. Kun rakentaa malleja, niin usein joutuu yksinkertaistamaan. Siitä on sitten helppo sanoa, ettet ota tätä ja tätä huomioon. Mutta kokemuksen kautta voi pystyä arvioimaan miten oleellinen joku puute on. Esim. omien ostoja en niin paljon noteeraa koko markkinan kannalta malleissa, koska data sanoo, että Amerikassa uusia osakkeita(annit, optiot) tulee suht samaa tahtia kun omia osakkeita ostetaan, vaikkakaan ei samoista firmoista. Sun div% + osakkeen nousu on toki osakkeen tuoton määritelmä, mutta osakkeen nousuahan emme ennakolta voi tietää, niin siinä ei pitkälle pötkitä jos haluaa arvioida tuotto-odotuksia.
- Bridgewaterin back-testaus on kyllä korkeatasoista ja ne käy dataa yleensä läpi 1700-luvulle asti. Ja ne on tehnyt hyvää tulosta. Mutta hyvähän se on kyseenalaistaa. Niillä on useampia erilaisia tuotteita ja asiakkaat on miljardiluokan pajoja, että ihan asiakkaan mielen mukaan noita tuottoja voi buustata aika reilustikin vipua käyttämällä. All weather on yksi strategia, mitä ne vivuttaa asiakkaille, jos tarvetta. Perustuottokin on hyvä riski/suhteeltaan vaikka osakkeille häviäisikin - ja tottakai ilman vipua häviää, koska mikään komponentti ei ole odotetulta tuotaltoon osakemarkkinaa parempi.
Tarkentaisin hieman kommenttia tuosta Making a Murdererista, koska selkeesti kommentti ymmärrettiin hieman väärin.
Munkin mielestä tuo koko oikeusprosessi, poliisin toiminta yms. on täysin käsittämätöntä ja epäoikeudenmukaista. Täysiä roistojahan siellä oli vastapuolella kuten dokumentin lopussakin tuli ilmi.
Sen sijaan mun pointti oli se, että kun tutustui kaikkeen siihen evidenssiin, mitä dokumentista oli jätetty pois, niin mun ajatus on tällä hetkellä se, että oikeat ihmiset tuomittiin todennäköisesti (EI satavarmasti). Se miten tuomitseminen ja siihen johtaneet tapahtumat menivät, on toki todella väärin. Tätä näkökantaa puolustaa sekin, että tapaus ei saanut valituslupaa ylemmissä oikeusaseteissa, vaikka siinä vaiheessa tuomittujen asiaa ajoivat jo varmasti "paremmat voimat".
Mulla on muutamia muuveja meneillään pörssissä ja tyhmää varmaan hehkuttaa Suomista, kun itse olen vielä luultavasti lisäämässä positiota mutta tuli tänään kalasteltua <1,10e. Joitain huomioita lyhyesti, jotkut paljon tärkeempiä kuin toiset:
- Selkeetä parannusvaraa tuloksessa, kuten on todistanut viime aikoina. Hyvin pieni parannus bruttomarginaaliin tuo hemmetisti lisää nettotulosta
- Isot investoinnit meneillään Jenkeissä jotka tulee kasvattamaan liikevaihtoa ja sitä kautta voittoa (toivottavasti)
- Suhteellisesti laskenut paljon indeksiä enemmän, 2016e P/E jo ~12 luokkaa
- Sellumarkkinoille on tulossa seuraavan viiden vuoden aikana hemmetisti tuotantoylikapasiteettia, jonka takia esim UPM romahti.
23% Suomisen raaka-aineostoksista on sellua.
- Dollari vahvistui tänään pikkasen suhteessa euroon Draghin elvytysvihjailuista, Suominen tietty hyötyy vahvistuvasta taalasta.
Mainitse Jens muuten, jos aiheen käsittely blogissa riittää. Täällä voisi hyvin olla erillinenkin MaM-ketju, koska juttu selvästi herättää keskustelua. Itse taidan seuraavaksi tutustua Serialiin.
Nyt meni säädöt nappiin, Martela ja Saga Furs. Näitä on aina nihkeä kertoa jälkeenpäin, koska jengi tuppaa unohtaa kertoa häviöllisistä treideistään tällä tavalla. Joudutte vaan luottamaan, että kertoisin myös vaikka ei olisi onnistunut ja tämä on myös syy miksi välillä heitän vaan jotain osakkeiden nimiä tänne joita ostin antamatta mitään sen kummempaa analyysia. Sagaa en koskaan oikeastaan hirveen tarkkaan katsonut vaan peesailin muita sijoitustietolaisia. Toki on ollut huonoa runia kun Venäjän ja Kiinan ongelmat jatkuvat. Uskon silti, että tällä kertaa meidät ownattiin, mikä tietty voi tapahtua kun lähtee pelaamaan pienempien epätehokkaiden osakkeiden kanssa. Halpenevaan öljyyn ja EUn+USAn pakotteisiin Venäjän tapauksessa olisi pitänyt reagoida. Kiinan tapauksessa taas tulliin ja muihin ongelmiin. Uskon myös, että tuli aliarvioitua markkinat. Harvalla taisi olla pitkäaikainen omistus tavoittenaa vaan pitää hetken ja myydä kalliimmalla. Kyllä ne markkinat yleensä vähän pidemmälle katsovat kuin viimeisintä ennätystulosta. Tällä kertaa jäi musta pekka omaan käteen. Tosin ainahan se on helppo sanoa jälkeenpäin.
Marraskuussa katselin tarkemmin yritystä ja historiallisia tuottoja. Oma pääoma/osake on tietty korkea, mutta kun Saga ei mieti pelkästään osakkeenomistajien intressejä, se ei merkkaa hirveästi. Lähitulevaisuudessa ei kyllä ole minkäänlaisia positiivisia ajureita. Venäjä on kusessa. Öljyn alhainen hinta voi vielä jatkua ja vaikka öljyn hinta reboundaisi niin en usko että sen longrun hinta voi enää olla yhtä kallis kuin se joskus on ollut. Kiinakin on yks iso kysymysmerkki. En hirveästi ymmärrä itse turkiksien välittämisestä, mutta päätin samantien alkaa keventämään, suurimpana perusteluna, että en hirveästi syitä keksi miksi tämä ainakaan nousisi lähiaikoina. Sit kun indeksit lähti laskemaan niin ja suhteellisesti halpeni verrattuna Sagoihini, tuntui myyntipäätös vielä helpommalta. Tänään tulikin sitten tiedote jossa syytetään Kiinaa ja Venäjää. Sagan kurssin kurssin reaktion voimakkuus yllätti vähän, -5,3%.
On kuitenkin hyvä muistaa, että jollain hinnalla Sagakin on hyvä sijoitus ja se hinta alkaa varmaan lähestyä. Mulla on vielä about 15% alkuperäisistä Sagoista jäljellä eikä oikeen tee mieli enää myydä. Tässä jos olisi energiaa oikeasti alkaa tutkimaan osaketta kunnolla ja yrittää ymmärtää turkismarkkinoita niin saattaisi olla hyvät valuet saatavilla. Jos Akilta saa jostain kolumnia toivoa niin tästä :)
Martela antoi puolitoista viikkoa sit positiivisen tulosvaroituksen, Inderes antoi ostosuosituksen ja kurssi otti heti 30% nousut. Pyörittelin lukuja ja totesin että halvalta tuntuu vielä. Ehdin viikossa saada 19000kpl osaketta haaviin 4,30e-4,56e hintaan ennen kuin Inderesin experttisalkku eilen ilmoitti ostaneensa Martelaa ja pitävänsä sitä halpana ja kurssi pamahti 4,95e. Tänään vielä nousi 5,29 euroon. Joku osasi kertoa, että tuo ostamani määrä riitti 25. suurimmaksi Martelan osakkeenomistajaksi :).
Martela oli jännä case sikäli, että tuli 30% nousu posarista ja imo ei ollut ylireagointia joten itsekin ostelin 4,3e -ish. Kaverin kanssa on useita pieniä vedelty ja Martelaakin molemmilla oli. 30% Nousun jälkeen kaveri (fiksu ja vaurastunut osakkeilla aika isosti) oli sitä mieltä, että häntä kiinnostaa lisätä mutta ei vaan pysty liikkumaan kun hetkeä aiemmin olisi saanut niin paljon halvemmalla -> tällä kertaa taisi jäädä rannalle.
Ainakin tästä casesta nousee yksi juttu, miten pokeri voi auttaa sijoittelua: se opettaa kykyyn tehdä päätöksiä nopeasti kun on sen paikka, idealla: 1) analysoi tilanne 2) liiku jos on paikka. Kohtuu yksinkertaista paperilla mutta läheskään kaikki sijoittajat eivät tuohon pysty - ainakaan objektiiviseen analyysiin - jos alla oli iso liikku suuntaan tai toiseen.
Martela oli jännä case sikäli, että tuli 30% nousu posarista ja imo ei ollut ylireagointia joten itsekin ostelin 4,3e -ish. Kaverin kanssa on useita pieniä vedelty ja Martelaakin molemmilla oli. 30% Nousun jälkeen kaveri (fiksu ja vaurastunut osakkeilla aika isosti) oli sitä mieltä, että häntä kiinnostaa lisätä mutta ei vaan pysty liikkumaan kun hetkeä aiemmin olisi saanut niin paljon halvemmalla -> tällä kertaa taisi jäädä rannalle.
Ainakin tästä casesta nousee yksi juttu, miten pokeri voi auttaa sijoittelua: se opettaa kykyyn tehdä päätöksiä nopeasti kun on sen paikka, idealla: 1) analysoi tilanne 2) liiku jos on paikka. Kohtuu yksinkertaista paperilla mutta läheskään kaikki sijoittajat eivät tuohon pysty - ainakaan objektiiviseen analyysiin - jos alla oli iso liikku suuntaan tai toiseen.
Joo oon huomannut miten paljon vaikeampaa ihmisillä on ostaa osaketta joka on jo valmiiksi noussut paljon lyhyeen aikaan, vaikka sillä ei periaatteessa pitäisi olla mitään väliä kunhan uskoo omaan analyysiinsa. Kuten joskus aiemmin kirjoitin, niin silloin pitäisi periaatteessa olla helpompi ostaa, koska nopean nousun jälkeen löytyy usein enemmän myyjiä jotka ovat myyntilaidalla enemmän fiilis- kuin järkiperustein.
Pakko vielä tuosta Ahlstromista mainita kun luin että ollaan ostettu sen takia että mainitsin, että se on epävarmin mun valinnoista ja pienin positio, eli ei mikään kunnon suositus. Tää on myös suurimmaksi osaksi vinkeillä ostettu ite, eli tutkikaa itse ennenkun ostatte. Puhtaasti P/E katsottuna ei hirveän hyvältä näytä, mutta niillä on hyvät parannukset menossa ja jos sais myytyä vielä noit tappiota tuottavia liiketoimintoja pois. 12.2.2017 on mahis maksaa 100 millin 7,875% koron hybridilaina pois eli veikkaus et rahoituskulut vähenis jotain 5me luokkaa. Yksistään niiden Filtration (vaihto 436,liikevoitto 44) liiketoiminta on Suomisen (vaihto 453meur, liikevoitto 35,7 meur) tasoo.
Martela antoi puolitoista viikkoa sit positiivisen tulosvaroituksen, Inderes antoi ostosuosituksen ja kurssi otti heti 30% nousut. Pyörittelin lukuja ja totesin että halvalta tuntuu vielä. Ehdin viikossa saada 19000kpl osaketta haaviin 4,30e-4,56e hintaan ennen kuin Inderesin experttisalkku eilen ilmoitti ostaneensa Martelaa ja pitävänsä sitä halpana ja kurssi pamahti 4,95e. Tänään vielä nousi 5,29 euroon. Joku osasi kertoa, että tuo ostamani määrä riitti 25. suurimmaksi Martelan osakkeenomistajaksi :).
Joo 19 000 kappaleella pääsee Martelan 25. suurimmaksi omistajaksi ja aika jännä, että jo 8 000 kappaletta riittää 50 joukkoon. TOP-10 tarttee sitten jo sijoittaa hieman enemmän.
Ei menny niinku Strömsössä Suomisen Q4 kanssa. Pakko silti puolustaa mun vinkkausta. Tulos jäi 32% alle edellisen vuoden tuloksen ja aikalailla 50% alle analyytikon ennusteiden. Kurssi on nyt 1,07e ja vinkkaushetkellä oli 1,10e eli noin maksihuonon tuloksen jälkeen alle 3% monttua. Toki pörssin viimeaikainen myötätuuli auttoi selkeesti. Jotenkin toi Suomisen tiedotustyyli jaksaa tiltauttaa. Q4 maksipettymys mutta kirjoitettiin ikään kuin olisi ollut kova ja fiilisteltiin vaan miten paljon parannettiin 2015 edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka se oli jo kaikille sijoittajille tiedossa. Hieman huolestuttavaa on, ettei liikevaihto juurikaan kasvanut ilman taalavaikutusta. Jatkan silti kyydissä nykyhinnalla siinä toivossa, että tuo "Viimeisen neljänneksen liikevoittoa heikensivät muun muassa käynnissä oleviin kehityshankkeisiin liittyvät kulukirjaukset." pitää paikkansa, että tämä oli suurimmaksi osaksi vaan kertaluonteinen keissi ja 2016 jatkuu kovat tulokset. Jos tulee lisää samantyylisiä yllätyksiä pitää kyl olla valmiina reagoimaan. Lucky Luke linkkasi Kopolan viimeisimmän haastattelun Suominen-ketjuun josta selviää, että osa hinnoista on sidottu raaka-aineiden hintoihin, joten sellun hinnan laskeminen tulevaisuudessa ei varmaan ookkaan niin kova juttu kun alunperin kelasin.
