9.7.2019 - 07:44

Traveller

+11
Liittynyt:
29.11.2018
Viestejä:
20

Hieno kirjoitus Mikko! Itsekkin näin aloittelijana voin samaistua tuohon. Ikää kertynyt 27 ja noin vuosi sitten havahduin ensimmäiset sijoitukset tekemään. Ensimmäisenä pisti silmään podcastit ja youtube videot, jota kautta aiheeseen perehtyminen alkoi. Aika piakkoin sitten löysinkin sijoitustiedon, jota lueskellut aktiivisesti.

Hienoa että jaksat kirjoitella aiheesta hyvin selkokielellä myös aloittelijan näkökulmasta.

 

0
0
10.7.2019 - 10:26

Mikko Mäkinen

+2601
Liittynyt:
1.2.2019
Viestejä:
336
Juhlapaikanhakija kirjoitti:

Muistan et mainitsit ostanneesi kryptovaluuttoja Bitcoinin olleessa ~6000$. Ootko jo ottanut voittoja ja keventänyt positioita tai mikä sun strategia mikä tulee kryptovaluuttoihin?

Tyrin sen. Myin aikoinaan ihan järkevästi, kun tukevan näkösistä tasoista alettiin mennä läpi. Ostin sitten tyyliin 3500 dollarista, mutta möin pienellä voitolla, kun luin että omistamani futuuri otetaan pois markkinoilta. Ehkä loogista olisi ollut siirtyä ruotsalaiseen ETP:n, mutta positio oli niin pieni, ettei sillä ollut väliä. Nykyään siis on vain tuo 5x bitcoin futuuri markkinoilla.

Accounting 101 kirjoitti:

Olit oikeassa tässä suhteessa. Oma näkemykseni oli tällä kertaa väärässä. Meillä on myös erilaiset sijoitustyylit. Olen valmis pitämään omistusta, jos pidän tuotto-odotusta hyvänä. Tässä riskituottosuhde ei ole paras. Sinun strategiassasi taas optimoituu riskituottosuhde, kun markkinoilla oloaika on lyhyt ja käytännössä aina teet näissä erikoistilanteissa +EV betsejä, mutta tämä on erittäin hyvää oppia itselleni, joten kiitos vielä, että jaat näitä.

No kukaan ei tiedä varmasti, mihin suuntiin nämä menevät. On noita vieläkin 10k nakuna. Noin yleisesti en ihan varma, miten mining capex alkaa reagoimaan heikkoihin metallien hintoihin ja talouden heikkouteen.

Traveller kirjoitti:

Hieno kirjoitus Mikko! Itsekkin näin aloittelijana voin samaistua tuohon. Ikää kertynyt 27 ja noin vuosi sitten havahduin ensimmäiset sijoitukset tekemään. Ensimmäisenä pisti silmään podcastit ja youtube videot, jota kautta aiheeseen perehtyminen alkoi. Aika piakkoin sitten löysinkin sijoitustiedon, jota lueskellut aktiivisesti.

Hienoa että jaksat kirjoitella aiheesta hyvin selkokielellä myös aloittelijan näkökulmasta.

Kiitos Traveller. Olet ottanut tärkeimmän askeleen. Kunhan jatkat sijoittamista vaikeampinakin aikoina, niin hyvä siitä tulee! Tossa iässä voi heittää kaikki säästöt vaan osakkeisiin ja silti markkinoiden lasku on hyödyksi, koska pääsee sijoittamaan kasvavia säästöjään paremmilla tuotto-odotuksilla. Teoriassa itsellänikin olisi sama tilanne, mutta haluaa vähän varmistella, kun säästöjä on kuitenkin kertynyt jo aika monen vuoden tulojen edestä.

Ajatuksena oli kirjoitella tänne enemmän ihan treidijuttuja(jäänyt turhan vähälle), ja kolumneina sitten vähän laajemmalle lukijakunnalle. Varsinkin sijoitustilaisuuksissa on hauska huomata kuinka erilaisista taustoista ihmiset tulee repimään hihasta.

0
0
11.7.2019 - 16:57

Mikko Mäkinen

+2601
Liittynyt:
1.2.2019
Viestejä:
336

Shortit valtion velkakirjoissa

Olen halunnut alkuvuoden olla minimaalisesti shorttina Ranskan velkakirjoihin. Useimpien valtion velkakirjojen korot tekevät uusia pohjia samalla kun OECD-maiden työttömyys on kaikkien aikojen pohjilla. Näen tilanteen eriskummallisena, ja lisäsinkin korkoshortteja selvästi kesäkuussa. Ranskan 10 vuotinen velkakirja antaa -0,05% koron ja Saksan -0,35% koron (9.9)

OECD työttömyys:

OECD Inflaatio (CPI)

Käytännössä inflaatio on siellä, missä se on ollut viimeiset 15 vuotta, eli 2% molemmin puolin.

Työvoiman saatavuudessa on ongelmia. Vielä hintapaineet eivät ole alkaneet purra, mutta katsotaan uudelleen parin vuoden päästä, jos talous vielä kasvaa. 1960-luvulla Yhdysvalloissa luultiin, että minimaalinen työttömyys ja matala inflaatio on uusi normaalitila. Siitä seurasi 1970-luvun hurjat inflaatiovuodet.

Juuri kukaan ei pelkää tällä hetkellä inflaatiota. Liian alhaisesta inflaatiosta taas ollaan todella huolissaan. Ollaan valmis tekemään lähes mitä vain, että se saataisiin nousemaan edes vähän.

Seuraavassa vielä kuvaajat Ranskan 10y velkakirjan reaalituotosta käyttäen core CPI:tä:

Sama reaalituotto Saksan kymmenvuotiselle velkakirjalle:

Nämä siis ovat core-inflaatiosta otettu, joten energian ja ruuan huomioiden korot ovat vielä paljon enemmän negatiivisella. Korot ovat siis aivan mielipuolisen alhaiset.

Ranskan velkakirjaan sijoittaessa investorit takaavat itselleen nykyisessä inflaatioympäristössä yli 5% tappion 10 vuodessa. Saksan velkakirjoihin sijoittaessa taas saat 15% tappion lukittua.

Tämän lisäksi korkojen normalisoituessa nopeasti finanssikriisiä edeltävälle tasolle, molemmat ottaisivat 20-30% arvonlaskun omistuksilleen.

Upside velkakirjoissa on toki deflaatio. Omistuksesi ostovoima voi nousta, jos kaiken muun hinta laskee. Lopulta deflaatioon on kuitenkin helppo ratkaisu, mihin poliitikot kyllä ennen pitkää tarttuvat: rahan printtaaminen ja jakaminen.

Yhdysvaltalaisille sijoittajille nämä velkakirjat ovat paljon houkuttelevampia. Tämä johtuu siitä, että Yhdysvaltojen ja Euroalueen korkoeron takia Yhdysvaltalaiset tienaavat korkopariteetin avulla. On kuitenkin melko kyseenalaista sijoittaa tämän perusteella kymmenvuotisiin instrumentteihin tämän perusteella. 

Mikä on edgeni tässä asiassa? Maailman likvideimmät markkinathan ovat tehokkaat, eikä helppoja tuottoja ole saatavilla? Totta. Jos jonkin asian toteutuminen olisi ilmeistä, ei sillä usein pysty tekemään rahaa.

Toisaalta 1980-luvun alussa maalaisjärjellä olisi voinut ajatella, että 15% valtion velkakirjat ovat hyvä sijoitus. 1982 jälkeinen 20-vuotisperiodi oli osakkeille kaikkien aikojen paras monin paikoin ympäri maailman. Harva kuitenkaan ymmärtää, että velkakirjoilla saman tuoton olisi saanut merkittävästi pienemmällä riskillä.

Nyt tilanne on päinvastainen. Valtion velkakirjat on tuomittu epäonnistumaan sijoituksena. Maalaisjärjellä olen niitä shorttina. Position pitäminen ei maksa käytännössä mitään. Bondifutuureissa vakuusvaade on tyyliin 2%, eli miljoonan euron positio syö 20 tuhatta euroa pääomaa.

Se, että on pari vuotta jostain asiasta väärässä, ei automaattisesti tarkoita, että pitäisi muuttaa näkemystä. The Big Short -kirjasta ja -elokuvasta tuttu Michael Burry oli kaksi vuotta väärässä shortatessaan asuntolainajohdannaisia vuonna 2005.

“The data from the mortgage services was worse every month—the loans underlying the bonds were going bad at faster rates—and yet the price of insuring those loans, they said was falling.  “Logic had failed me,” Burry said.  “I couldn’t explain the outcome I was seeing.”

En usko seuraavan taantuman nykyisistä lähtökohdista olevan kovin syvä tai pitkäaikainen. Keskuspankit ja valtiot tulevat ylireagoimaan seuraavaan taantumaan, koska finanssikriisi on tuoreessa muistissa.

Nyt korkomarkkinat tuntuvat jo hinnoittelevan lievää taantumaa. En tiedä tuleeko taantuma puolen vuoden päästä vai kolmen vuoden päästä. Tiedän vain, että tässä noususyklissä ohjauskorkoja ei ole kiristetty niin korkealla, että se aiheuttaisi taantuman. Kauppasota aiheuttaa epävarmuutta, mutta sekään ei takaa taantumaa. Näen taantuman melko epätodennäköisenä ympäristössä, jossa Yhdysvaltojen osakemarkkinat lyövät uusia ennätyksiä. Jotenkin alkaa tuntumaan, että syvä taantuma tulee vasta sitten, kun omistusarvot on saatu puhallettua tasolle, joissa ne sortuvat omaan mahdottomuuteensa.

Oikeastaan näen lyhyellä tähtäimellä pienen elpymisen mahdollisuuden todennäköisempänä. Kiina tekohengittää vielä talouttaan, Trumpin pitää keksiä joku infrastruktuuripaketti talouden vauhdittamiseksi. Tämän hetken narratiivi taloudesta on, että taantuma on tulossa, mutta alkuhetki on vielä epävarma. Narratiivit tulevat ja menevät. Muutama hyvä luku Yhdysvalloista ja tilanne voi näyttää aivan erilaiselta.

Treidi on klassinen “reversion to the mean” näkemys. Ehkä tapahtuu jotain hullunkurista, ja kohta velkakirjat ovat 2% miinuksella. Olen tyytyväinen, jos saan hinnoittelun kautta odotusarvot puolelleni. Ei minun tarvitse osata ennustaa, mitä tarkalleen tulee tapahtumaan. Riittää kun havaitsen, että yleinen näkemys korkojen tulevasta tasosta on yltiöpessimistinen. Markkinat ovat tulevaisuudesta yhtenään ”väärässä”.  Ison panostuksen paikka tässäkin treidissä on vasta sitten, jos taloudesta alkaa tulemaan parempia lukuja ja trendi kääntyy. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun valtion velkakirjoissakin nähtäisiin myyntipaniikki.

0
0
11.7.2019 - 17:10

Mikko Mäkinen

+2601
Liittynyt:
1.2.2019
Viestejä:
336

Kirjoitin viikko sitten parin oluen jälkeen kolumnin, jonka jätin julkaisematta. Ongelma oli, että se on ehkä vähän hankala ymmärtää ja vähän karrikoiva. Mietin, että joku ymmärtää taas väärin. Monille on vaikea ajatella skenaarioita, ja tämähän on vain kuvaus yhdestä skenaariosta.

 

Jatkuvasti täyden boolimaljan seuraus on krapula

Jos tarkoitukseni olisi saada aikaan fantastinen lama, miten lähtisin sitä rakentamaan?

Kaiken avain olisi todella reilusti negatiiviset reaalikorot hyvin pitkään. Sillä saisin sijoittajat ottamaan velkaa ja enemmän riskejä, koska muuten ei pääse tuottotavoitteisiin. Tai yleensäkään positiiviseen tuottoon. Käärmeöljykauppiaat tekevät jo nyt työtään luoden hienoja tapoja vivuttaa näennäisesti vähäriskisiä sijoituksia.

Reaalikorkojen pitäisi olla kaikkein alhaisimmillaan juuri, kun OECD-maiden työttömyys lähestyisi alhaisimpia tasoja 40 vuoteen. Tähän sopiva työkalu on tietenkin keskuspankkien uudelleen käynnistyvät velkakirjaostot.

Kaikkien aikojen alhaisimmat korot puskisivat lopulta pessimistisimmätkin yritykset investoimaan aina alhaisemmilla tuotto-odotuksilla. Lisätään kapasiteettia velkarahalla. Tekohengitetään zombie-yhtiöt eloon uudestaan ja uudestaan. Jätetään ikävät rakenteelliset uudistukset myöhempään.

Joka ainut omaisuusluokka työnnettäisiin yliarvostukseen. Pitäisin huolta, että pääomasijoittajat käyttäisivät kaikkien aikojen eniten velkaa. Mikseivät käyttäisi, kun vertailukorko on miinusmerkkinen ja marginaalit lähellä kaikkien aikojen kapeimpia tasoja. Asuntoja voi ostaa niin paljon kuin vakuudet antavat myöten, koska korkojen luvataan pysyvän alhaalla.

Lainaraha ei hakeutuisi ainoastaan investointiin, vaan pitkälti myös omien osakkeiden ostoihin. Velkahan lisää talouskasvua. Enemmän velkaa on enemmän talouskasvua.

”Show me the incentive and I’ll show you the outcome” sanoi jo Charlie Munger. Kaikkien meidän osakkeisiin hieman varovaisesti suhtautuvien pitäisi miettiä, tarjotaanko sijoittajille nyt keppiä vai porkkanaa. Itseasiassa ei kumpaakaan – keskuspankit ovat pumpanneet morffiinia flunssaiseen potilaaseen, mutta me kyyniset sijoittajat vielä nuolemme vanhoja haavoja. Ehkä se euforia vielä nostaa päätänsä.

Mikään ei saa sijoittamaan ensin omia ja myöhemmin lainattuja rahoja paremmin kuin rikastuva naapuri. Euroopassa tämä vaihe on vielä näkemättä koko komeudessaan.

Takaisin lamatalkoisiin. Kun edellä mainitut keinot ei vielä tunnu riittävän, ottaisin kovimmat aseeni käyttöön. Minulle ei riittäisi enää, että kaiken edellisen avulla päästäisiin hetkellisesti hatusta heitettyyn kahden prosentin inflaatiotavoitteiseen. Haluaisin enemmän.

Koska olimme niin pitkään alle tavoitetason inflaatiossa, johon Euroopassa ei muuten ole vuosikymmeniin kovin moneksi vuodeksi päästy. tällä kertaa haluaisin mennä selkeästi yli. Koska taloustieteiden tohtorit ovat päättäneet, että niin on hyvä. Laitetaan vielä pari juristia tärkeimpien keskuspankkien johtoon, niin selkärankaan saadaan tarvittavaa joustoa. Mikä vielä parempaa, lisätään keskuspankkeihin juuri minun löysää politiikkaani suosivia jees-henkilöitä.

Alkaisin valtion velkakirjojen ja turvallisten yritysvelkakirjojen lisäksi ostamaan myös pankkien lainoja ja lopulta osake-ETF:iä. Kaikki olisi kallista, vauraat olisivat vauraampia kuin koskaan ja boolimalja valuisi yli kuin ikiliikkuja. Olisin juhlittu sankari.

Ainakin hetken verran. Sitten olisi sen alkuperäisen tavoitteeni, laman, vuoro.

Koska riskinotto, velkaisuus ja arvostustasot olisivat juuri korkeimmillaan ennen hämäränkoittoa, nyt on paikka iskeä. Inflaatio olisi jo 2,5% ja edelleen nousussa. Nyt on toimittava, jottei inflaatio jatka kiihtymistään ja kuplat paisumistaan. Vihelletään peli poikki. Nyt, kun kaikki mahdolliset omaisuusluokat on hinnoiteltu siihen, että korot ovat nollassa tappiin asti eikä taantumia enää tule.

Arvaatko minkälainen taloustilanne on muuten herkin mahdollinen koronnostoille? Aivan, juuri se, minkä olen juuri luonut!

Nostamme korkoja. Olisi helppo ymmärtää, että kun kaikki ovat ylilainoitettuja ja arvostustasot tapissa, mitä seuraavaksi tapahtuisi.

Lama, deflaatio ja kurjuus. Ei mikään normaali taantuma, vaan kunnon kurimus. Tällä kertaa elvytysvara olisi hätäisistä koronnostoista huolimatta liian pieni. Keynesin animal spiritsit tekisivät jo työtään. Pessimisti ruokkisi pessimismiä. Velkaa ottaneet ovat pakotettuja myymään. Pörssikurssit romahtavat. Jälleen kerran suurimpia kärsijöitä olisivat viimeisimpinä mukaan hypänneet tavalliset säästäjät ja yrittäjät. Lihavat kissat häviäisivät vähän, mutta moni säilyisi pulskana. Keskuspankkien patruunat olisivat kuitenkin lopussa, ellei MMT-teoria olisi noussut valtavirtaan.

 

Onko pohjatyö tähän jo nyt tehty?

Moni kohta voidaan jo raksia, muttei luultavasti olla vielä pisteessä, josta ei ole enää paluuta. Mutta tuntuu, että moni itseäni fiksumpi ihminen tuntuu vaativan edellä kuvaamaani politiikkaa. Finanssikriisin jälkeinen pyhä lehmä, kahden prosentin inflaatiotavoite, on saavutettava ­– maksoi mitä maksoi. Ja sitten on mentävä yli. Nostetaan inflaatiotavoite neljään prosenttiin! Heureka!

Olemme kyllä hyvässä vauhdissa ylilyönteihin, jos talous jaksaa vielä muutaman vuoden puksuttaa. Itseäni tosin kummastuttaa, että moni tätä skenaariota povaava ihminen on joko osakkeista ulkona tai jopa shorttina. Edellä kertomani skenaario nimittäin olisi hetkellisesti osakesijoittajan paratiisi. Osakkeisiin kannattaisi sijoittaa, mieluiten tukevalla velkavivulla. Toki pitää osata myös poistua. Vanhoille parroille edellinen on vaikeampaa, tuoreilta kasvoilta taas jälkimmäinen tuskin onnistuu.

Kuplat ovat siitä hassuja otuksia, että niiden taltuttaminen ilman vakavia seurauksia ei enää onnistu siinä vaiheessa, kun ne ovat syntyneet. Se pitäisi tehdä hyvissä ajoin, eli estää niiden syntyminen. Silloin laskukaudet voisivat olla pehmeitä ja lyhyitä. Ehkä alhaisia tuottoja kautta omaisuusarvojen 10 vuoden periodilla, muttei kuitenkaan negatiivisia.

Nykyisessä yhteiskunnassa, jossa palvelut edustavat valtaosaa taloudesta sekä varastojen- ja kapasiteetin hallinta ovat valovuosia edellä vuosikymmenten takaista tasoa, ei kovin syviä taantumia pääsisi syntymään ilman omaisuusarvojen kuplia. Mutta silti ehkäisemme taantumia kuin maailmanloppua.

Koska viimeksi vauraissa maissa on ollut laajamittainen ja syvä taantuma ilman finanssipuhallusta? Sanoisin, että 1980-luvun alussa. Niin, se oli sitä aikaa kun kärsimme deflaatiopelon sijaan monissa maissa inflaatiosta ja korkeasta työttömyydestä samaan aikaan.

Tällaisista asioista kirjoittaminen on varsin kerettiläistä, ja todennäköisesti aiheuttaisi vain naureskelua akateemikkojen valtavirrassa. Laitetaan kaikki vaan samaan koriin kuin jo vuonna 2011 hyperinflaatiosta ja pörssikuplasta vaahdonneet.

Sanotaan nyt vielä tämä kerettiläisyys: Alan Greenspanin aikakaudelta lähtenyt jokaiseen pieneen talouden yskähdykseen reagointi edesauttoi teknokuplan syntyä, sen jälkeen finanssikriisin syntyä, ja mahdollisesti tulevaa ”se nyt vain on tyhmää olla ostamatta velalla” -kuprun luontia. Vauraissa maissa on historiallisesti alhainen työttömyys ja keskimäärin negatiiviset reaalikorot kautta korkokäyrän.  

Kymmenessä vuodessa Hyman Minskyn opit alkavat haalistua: “Stability breeds instability”

On hämmästyttävää kuinka vähän tästä puhutaan. Finanssikriisistä on jo riittävän pitkä aika, jotta harjoitus voidaan toistaa. Ensin viisi vuotta pelättiin jokaista risahdusta. Seuraavat viisi vuotta noustiin pikkuhiljaa optimismin puolelle.

Talouden kannalta parasta ehkä olisi ottaa nyt lievä taantuma, eikä syöttää helvetinkoneelle proteiinia ja anabolisia steroideja. Mutta kuten omassa elämässämmekin, sikailemme mielellämme lyhyellä aikavälillä, vaikka seuraukset olisivat aika selvät pitemmällä aikajänteellä.

En tiedä tuleeko taantumaa seuraavan parin vuoden aikana. Tällä hetkellä osakemarkkinat uskovat, että jos talous heikkenee, keskuspankit tulevat heittämään kaiken mahdollisen taantuman tielle. Aiemmin uskoin, ettei näin kävisi. Nyt en ole enää niin varma.

Itse olen ollut liian varovainen osakkeiden ja korkojen suhteen. Edellisen kahden kuplan jälkeen liian nopeasti ostaneella on arpia. Nousumarkkinassa huolet ja varovaisuus ovat pahasta. Osakkeet ovat nyt suhteellisesti järkevästä päästä omaisuusluokkia, joten siellä pitäisi vaan roikkua melko suurella painolla kunnon kuplaan asti, jos sitä kerta tavoitellaan. Ne viiden prosentin osinkotuotot ovat aika hyviä, jos vaihtoehtona on enimmillään nollakorko.

Pitäisi unohtaa, mitä keskuspankkien (elvyttää järkevämmin) tai poliitikkojen (rakenteelliset uudistukset ja elvyttää enemmän) pitäisi tehdä. Sen sijaan, pitäisi keskittyä siihen, mitä he oikeasti tekevät. Se kaikki tukee vielä osakkeita. Jos tämä tukeva ilmapiiri heikkenee, jälki ei ole kohtuuttoman rumaa. Jos hurlumhei jatkuu, ruumiita tulee, mutta vasta myöhemmin. Nakuna uivat paljastuvat vasta laskuveden tullessa.

Se nyt vaan olisi tehokkaampaa saada aikaan inflaatiota työntämällä rahaa talouteen kuin omaisuusarvoihin (ja toivoa, että se tihkuu talouteen).

Meitä pusketaan osakkeisiin ja muihin riskisiin omaisuusluokkiin. Jatkuvasti säästävien ja tulotasojaan vielä nostavien kannattaa ehkä ottaa vinkistä vaari. Itselläni on onneksi muitakin tapoja saada hyviä tuottoja kuin mennä isolla osakepainolla. Suuri osakepaino voisi olla odotusarvoisesti vieläkin järkevää, muttei luonto tahdo antaa periksi.

Ärhäkkäimmät nousut saadaan usein nousukauden alussa ja lopussa. Siksi en suosittele hylkäämään osakkeita vielä. Lopulta kukaan meistä ei tiedä mitä tulee tapahtumaan, joten ei kannata olla turhan mustavalkoinen. Aina välillä rahoitusmarkkinoilla asiat voivat todella olla tällä kertaa toisin.

<Tässä piti olla linkki tuohon ylempään korkoshortti-tekstiin>

0
0
11.7.2019 - 17:15

Lokki

+173
Liittynyt:
1.7.2014
Viestejä:
231

Nyt tilanne on päinvastainen. Valtion velkakirjat on tuomittu epäonnistumaan sijoituksena. Maalaisjärjellä olen niitä shorttina. Position pitäminen ei maksa käytännössä mitään. Bondifutuureissa vakuusvaade on tyyliin 2%, eli miljoonan euron positio syö 20 tuhatta euroa pääomaa.

>> voisitko selittää miten tämä käytännössä toimii amatöörille? Eli millä treidillä teet tuon shortin? Itsekin Big Shortin nähneenä suunnilleen tiedän mistä puhut, mutta miten käytännössä tuo tehdään? 

0
0
11.7.2019 - 17:24

Mikko Mäkinen

+2601
Liittynyt:
1.2.2019
Viestejä:
336
Lokki kirjoitti:

Nyt tilanne on päinvastainen. Valtion velkakirjat on tuomittu epäonnistumaan sijoituksena. Maalaisjärjellä olen niitä shorttina. Position pitäminen ei maksa käytännössä mitään. Bondifutuureissa vakuusvaade on tyyliin 2%, eli miljoonan euron positio syö 20 tuhatta euroa pääomaa.

>> voisitko selittää miten tämä käytännössä toimii amatöörille? Eli millä treidillä teet tuon shortin? Itsekin Big Shortin nähneenä suunnilleen tiedän mistä puhut, mutta miten käytännössä tuo tehdään? 

Valtion velkakirjojen shorttaus suoraan onnistuu vain instituutioilta. Me muut shorttaamme futuureita, jotka ovat siis johdannaissopimuksia tietyn velkakirjan kauppahinnasta tiettynä ajankohtana. Interactive Brokerssilla nämä ovat koodeilla GLB(saksa), OAT (Ranska) ja ZN(USA). Näin ei tarvitse lainata keneltäkään mitään, vaan positio muistuttaa enemmän vedonlyöntiä vastapuolen kanssa.

0
0
11.7.2019 - 18:19

kanniball

+7
Liittynyt:
10.7.2014
Viestejä:
3

Kannattais kirjoittaa enemmänkin muutaman oluen jälkeen, ku oli niin timanttista ja viihdyttävää tekstiä. Paikoin oltiin viihdyttävyydessä jopa Pyysingin tasolla. Kiitoksia tästä!

0
0
13.7.2019 - 17:48

SJ

+1
Liittynyt:
14.3.2016
Viestejä:
14

Toistan taas itseäni, mutta näin hypoteettisesti, jos salkussasi olisi noin 35% käteistä niin näkisitkö tämän hetkisen markkinatilanteen aivan vääräksi tehdä ensimmäisen osto PYN Eliteä, jolloin PYN:in kokonaispaino salkussa olisi oston jälkeen noin 20%?

Ymmärrän toki, että suoranaisia neuvoja ei täällä kukaan saa antaa, mutta olen tässä alkukesän istunut käteisen päällä ja tarkkaillut turbulenssin kehitystä maailman osalta ja yrittäny arvioida sen vaikutusta Vietnamiin. Joidenkin uutislähteiden mukaan Vietnam saattaisi olla lyhyellä aikavälillä harvoja hyötyjiä kauppasodassa ja jonkin verran tuotantoa ilmeisesti on jo siirretty Kiinasta Vietnamiin.

Sijoitusaika on toki kymmeniä vuosia ja elämän alkupuoliskolla vielä ollaan, joten siltä kannalta osta-ja-unohda olisi varmaan paras vaihtoehto. Myöskään riskiä ei ole tarkoitus liiemmin kaihtaa. Hemmingin keskiviikkona kirjoittama teksti herätti vielä lisää varovaisia ajatuksia. Käteisen kanssa istuminen on tietenkin myös riski ja FOMOa pukkaa. Norwegian kun ei enään maksa kuin 0,75%. Kultaa myös pohtinut, mutta ei vielä kokemusta futuureista, joita mainitsitte itse omistavanne.

Lopulta vastaan ehkä itse itselleni, että kai ajoittamisyrityksistä kannattaisi tällaisessa tilanteessa luopua, koska horisontti on kaukana. Ja vaikka tässä tapauksessa tulisi 50% lyhyellä aikavälillä takkiin, puhutaan summasta, joka on säästettävissä alle 6kk palkkatuloista elintasoa muuttamatta.

0
0
15.7.2019 - 14:22

Mikko Mäkinen

+2601
Liittynyt:
1.2.2019
Viestejä:
336

Kiitos palautteesta!

SJ kirjoitti:

Toistan taas itseäni, mutta näin hypoteettisesti, jos salkussasi olisi noin 35% käteistä niin näkisitkö tämän hetkisen markkinatilanteen aivan vääräksi tehdä ensimmäisen osto PYN Eliteä, jolloin PYN:in kokonaispaino salkussa olisi oston jälkeen noin 20%?

Ymmärrän toki, että suoranaisia neuvoja ei täällä kukaan saa antaa, mutta olen tässä alkukesän istunut käteisen päällä ja tarkkaillut turbulenssin kehitystä maailman osalta ja yrittäny arvioida sen vaikutusta Vietnamiin. Joidenkin uutislähteiden mukaan Vietnam saattaisi olla lyhyellä aikavälillä harvoja hyötyjiä kauppasodassa ja jonkin verran tuotantoa ilmeisesti on jo siirretty Kiinasta Vietnamiin.

Sijoitusaika on toki kymmeniä vuosia ja elämän alkupuoliskolla vielä ollaan, joten siltä kannalta osta-ja-unohda olisi varmaan paras vaihtoehto. Myöskään riskiä ei ole tarkoitus liiemmin kaihtaa. Hemmingin keskiviikkona kirjoittama teksti herätti vielä lisää varovaisia ajatuksia. Käteisen kanssa istuminen on tietenkin myös riski ja FOMOa pukkaa. Norwegian kun ei enään maksa kuin 0,75%. Kultaa myös pohtinut, mutta ei vielä kokemusta futuureista, joita mainitsitte itse omistavanne.

Lopulta vastaan ehkä itse itselleni, että kai ajoittamisyrityksistä kannattaisi tällaisessa tilanteessa luopua, koska horisontti on kaukana. Ja vaikka tässä tapauksessa tulisi 50% lyhyellä aikavälillä takkiin, puhutaan summasta, joka on säästettävissä alle 6kk palkkatuloista elintasoa muuttamatta.

Kultaa voi ostaa myös Euroopasta ETF:n kautta.

En näkisi PYN:n ostoa yhtään huonona liikkeenä. On aika vaikea sanoa paljon mitään Vietnamista lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä horisontilla uskon maahan. Tiedät itse oman riskinsietokykysi, joten vaikea siihen neuvoa, mikä on liikaa ja mikä liian vähän.

0
0
11.8.2019 - 18:19

Mikko Mäkinen

+2601
Liittynyt:
1.2.2019
Viestejä:
336

Aika hiljaista on tällä foorumilla. Laitetaan ensin mietteitä markkinoista, ja sitten muita kuulumisia.

 

Pörssi ja markkinat:

Markkinoilla touhuaminen on kärsivällisen hommaa. Intuitio voi antaa koko ajan näkemyksiä. ”Nyt pitäisi ostaa osakkeita tai myydä öljyä”. Jos kuitenkin vähän kriittisemmin suhtautuu intuitioon, ymmärtää että suurin osa tästä on hälyä. Ihmisellä on tapana tarttua ensimmäiseen omaan fiilikseen sopivaan näkemykseen ja antaa confirmation biaksen tehdä siitä vahva näkemys. Me ihmiset otamme siis näkemyksen hyvin vähällä ajattelulla ja rationalisoimme sen myöhemmin.

Aika harvoin tulee iskunpaikkoja, jossa voi olla suhteellisen luottavainen näkemykseensä. Mitä pitempään tätä tekee, sitä paremmin ymmärtää kuinka paljon helpompaa kaikki on jälkikäteen katseltuna.

Haluaisin todella kovasti sijoittaa positiivisen carryn (osinko, vuokratuotot, korko) kohteisiin. Sillähän pitkällä tähtäimellä tehdään iso raha. Osakkeita, korkoja, kiinteistöjä yms. Kaikki on vaan vähän kallista. Syystäkin kallista, mutta silti historiallisesti heikon tuotto-odotuksen sektorilla.

Koko maailma tuntuu menneen hulluksi. Twitterissä törmää jatkuvasti näkemykseen, jonka mukaan miinuskorot ovat vain uusi paradigma. Elämme jatkuvassa hyvin negatiivisten reaalikorkojen maailmassa. Jos tämä pitäisi paikkaansa, osakkeista ja kiinteistöistä voisi tulla kalliiden sijaan todella kalliita.

Tähän paradigmaan mukaan lähtemällä osallistuu kuitenkin itselleni epämieluisaan tuottojakaumaan vähän pitemmälläkin aikavälillä. Luultavasti saat positiivisia tuottoja, mutta sitten on myös mahdollisuus todella rumille miinustuotoille, jos korot nousevatkin. Kaikki sanovat, etteivät korot voi nousta. Hyvin harva osasi ennustaa korkojen laskun nykytasolle, mutta jostain syystä enemmistö tuntuu olevan sitä mieltä, että nyt osaamme ennustaa korkojen jäännin alas. Jos kiinnostaa tietää kuinka hyvin asiantuntijat oikeasti ennustavat, kannattaa lukea Phil Tetlockin mainio kirja Superforecasting.

Itselleni tämä on tuskastuttava periodi. Olin aika varma näkemyksistäni joitakin vuosia sitten, mutta pääoman pienuus esti isot tilit silloin. Viimeiset pari vuotta taas ei oikein mikään iso ole natsannut.  Pitää vain yrittää tehdä tuottoja sieltä, mistä niitä löytyy. Vuosi on about 25% plussalla aikaisempaa suuremmalla pääomalla, joten ihan hyvin se menee pienelläkin riskipainolla.

Muistista heitettynä olemme 15% osakkeita nettolongina, 15% kultaa longina. Kuitenkin niin, että S&P500 olemme 20% shorttina, kehittyviä markkinoita 10% longina ja 25% pääosin eurooppalaisia osakkeita longina. 10 vuotisia korkoshortteja on lisätty entisestään. Se näyttää heikolta, kun katsoo uutisvirtaa, mutta toisaalta usein omaisuusluokat näyttävät kaikkein heikommilta juuri ennen käännettä. Mulla on ihan selkeä skenaario mielessä, miten homma purkautuisi, mutta kukaan ei tunnu näkevän tätä riskiä velkakirjoja tankatessaan.

Salkusta löytyy turhan paljon eurooppalaisia pankkeja (ikävä korrelaatio korkojen kanssa). Uutena sektorina olemme aloittaneet ostamaan yhdysvaltalaisia öljyntuottajia, kun ne näyttävät ensi kertaa edullisilta. Ruotsin kruunun heikkous vähän ihmetyttää, ja sitä löytyy edelleen.

Talousluvut näyttävät heikoilta. Autokauppa ja investoinnit ovat jo tehneet ison dropin, eikä muut kuin ennakoivat (PMI etc) luvut ole dyykanneet kovin pahan näköisiksi. Uhkia on, mutta milloin ei olisi. Jos kestohyödykkeet ja investointitavara alkaisivat liikkua syksyllä paremmin, aika iso sijoittajista jäisi kiinni housut nilkoissa. Moni asia tuntuu jo olevan hinnoiteltu lievän taantuman varalta (syklisiä jo lyöty, kaikki taantumankestävä ennätyskallista). Ehkä sijoittajat oppivat vuosikymmen toisensa jälkeen ennakoimaan ja jopa yliennakoimaan asioita.

Tuloskausi meni ihan tasoa ok. Muutama isompi fisu tuli, mutta muuten tuntui, ettei kalakelit olleet parhaimmillaan. Korkojen lasku on vähän rokottanut salkkua sen jälkeen, mutta kulta on paikannut kohtuullisesti tilannetta.

 

Muuten:

Olen tosiaan viime vuosina tehnyt vähän korkeammalla intensiteetillä töitä. Lukenut ja kuunnellut enemmän, tehnyt kauppaa kurinalaisemmin. Vaikka varsinaisesti toimistolla istuisi alle 40 tuntia viikossa, kaikki opiskelu ja pohdiskelu lisäävät siihen 20-30 tuntia. Se onkin sitten jo aika paljon. Ei siinä muuten mitään, mutta sitten kun perheenkin suhteen on tekemistä, niin oleskelu jää vähälle.

Keväällä kun vielä otin enkelisijoittamiseen liittyvän projektin, niin tuntui että on vähän liikaa vastuita. En muista, että minulla olisi ollut vuosikausiin hetkeäkään tylsää.

Sain toisen lapsen tässä kesällä, ja olen nyt koittanut vieroittautua markkinoista. Tuntuu, että ajauduin ajoittain tilaan, jossa mietin lähes koko valveillaoloajan markkinoita. Aina on jotain analysoitavaa ja pohdiskeltavaa. Jos ei muuten ole, Twitteriä seuraamalla sellaista löytää 24/7. Kun menee liian syvälle, sitä helposti ottaa homman liian vakavasti. Tietyssä määrin itsekriittisyys auttaa kehittymään, mutta pitää siinäkin olla tasapaino

Ruuhkavuodet ja huipulle pyrkiminen kilpailulla alalla on hyvin haasteellinen yhtälö. Mietiskelen tässä, jos ottaisi vaikka vuoden vähän kevyemmin. Ei downsiftausta, mutta ehkä se normaali työpäivä riittäisi? Ja silloin tällöin itselleen voi antaa kahvitauon tai vapaapäivän. Alan kovimmat huiput ovat usein eläkeiässä, joten mikä älytön kiire tässä on? Ehkä parempi olla todella läsnä kotona, harrastaa ja tehdä jotain turhaakin välillä.

Olen herännyt normaalin ennen kuutta sijaan paljon myöhemmin. Bingettänyt tv-sarjoja kuten Deadwood, Strager Things, After Life. Pelannut pleikkarilla Red Dead Redemption 2:sta, jossa suurin osa ajasta jolkotellaan hevosen selässä. Tilasin ensimmäistä kertaa kanavat, joilla voi katsoa Valioliigaa. Seurasin aikanaan futista aika paljon, mutta nyt en tiedä enää puoliakaan huippujoukkueiden pelaajista. Champions liigakin tuli niin myöhään, että olin aina jo nukkumassa. Poden vielä vähän huonoa omatuntoa "laiskottelusta", mutta ehkä sekin menee ohi.

Toinen mitä mietin, niin jättää taas kännykkää vähän vähemmälle. Vaihtaa iPhone välillä vanhaan Nokiaan. Pörssin kanssa nuo ovat ne pahimmat tekijät, jotka estävät tavallisista asioista nauttimisen. Koko ajan pitäisi muka olla stimulaatiota aivoille.

Olen monessa suhteessa aika onnekas. Pitää järjestää itselle aikaa ja mielentila myös nauttia siitä onnesta.

0
0
11.8.2019 - 21:16

zenkoi

+3
Liittynyt:
1.1.2019
Viestejä:
16

Ootko mitään semmoista peliä pelannut mistä olisi ollut selkeää hyötyä treidaamiseen? Esim itselle tulee mieleen tämmöisistä ”thinking fast and slow”-peleistä Dead cells ja Rogue legacy.

Tai muista harrastuksista? Tietty ei ehkä yhtä rennosti osaa välttämättä ottaa jos hyötyjä aina miettii. Esim jalkapallon miettimisen luulisi kyllä olevan kanssa hyvin ajattelua kehittävää.

 

0
0
12.8.2019 - 00:14

ersotil

+7
Liittynyt:
19.5.2019
Viestejä:
174

Olet siis samanaikaisesti long gold ja short 10 v. korko, ilmeisesti usa. Onko näkemys että 1) korkon nousu ei vaikuta kullan hintaan eli ei ole syyhteyttä/korelaatiota  ? 2. Taala laskee jonkin verran mikä mitätöi koron nousun negatiivisen vaikutuksen kultaan 3. 10 vuoden koron nousu ei muuta körkokäyrän muotoa ja/tai reaalikorkoa ? 5 Muuta ?

 

Omat positiot:

Pitkäaikaiset: asuntomarkkinoilla suorat omistukset

Lyhytaikaiset (tekninen): long eurusd 

 

 

 

  

 

 

 

 

 

0
0
12.8.2019 - 13:44

Tuntematon käyttäjä (ei varmistettu)

-604
Liittynyt:
Viestejä:
1399

"Mulla on ihan selkeä skenaario mielessä, miten homma purkautuisi, mutta kukaan ei tunnu näkevän tätä riskiä velkakirjoja tankatessaan."

No kakista ulos?

Bushilta kysyttiin että onko presidentillä vapaa-aikaa ollenkaan. Jos tekee mieli katsoa jalkapalloa koirien kanssa niin hän myöskin katsoo jalkapalloa koirien kanssa, kuului vastaus. 

0
0
12.8.2019 - 15:02

Mikko Mäkinen

+2601
Liittynyt:
1.2.2019
Viestejä:
336
zenkoi kirjoitti:

Ootko mitään semmoista peliä pelannut mistä olisi ollut selkeää hyötyä treidaamiseen? Esim itselle tulee mieleen tämmöisistä ”thinking fast and slow”-peleistä Dead cells ja Rogue legacy.

Tai muista harrastuksista? Tietty ei ehkä yhtä rennosti osaa välttämättä ottaa jos hyötyjä aina miettii. Esim jalkapallon miettimisen luulisi kyllä olevan kanssa hyvin ajattelua kehittävää.

En miettisi liikaa pelien hyödyllisyyttä. Hyvien refleksien hyöty on rajallinen (FPS-pelit). Rakenna ja sodi -pelit kehittävät nopeaa päätöksentekoa, mutta niissä on yleensä aika yksinkertaiset reseptit voittoon, ne pitää vaan opetella. Itse hakkasin Civilization 5:sta aika paljon päästäkseni vaikeimmalla tasolla ilman huijaamista sen läpi. Tehokkaampaa oppimista on usein hyvä kirja ja sen yhdistäminen johonkin tekemiseen oikeassa maailmassa.

Itselleni tärkein peli uran kannalta on ollut Ductales about vuonna 1990 Amigalla. Siinä meinaan oli mahdollisuus kerätä rahaa spekuloimalla osakkeilla. Seuraavan kuvan tietokone ja quote machine yhdistelmää painamalla pääsi spekuloimaan. Muistan sen olleen kiehtovaa. Nykyään peleistä on vaikea saada niin kovia fiiliksiä kuin lapsena/nuorena, vaikka pelit ovat älyttömän paljon kehittyneempiä. Lapsena ei-lineaariset pelit olivat huumaavia. Sai päättää itse miten pelissä eteni.

ersotil kirjoitti:

Olet siis samanaikaisesti long gold ja short 10 v. korko, ilmeisesti usa. Onko näkemys että 1) korkon nousu ei vaikuta kullan hintaan eli ei ole syyhteyttä/korelaatiota  ? 2. Taala laskee jonkin verran mikä mitätöi koron nousun negatiivisen vaikutuksen kultaan 3. 10 vuoden koron nousu ei muuta körkokäyrän muotoa ja/tai reaalikorkoa ? 5 Muuta ?

Usein ihmiset ihmettelevät, että miksi minulla on jonkun talousnäkemyksen vastaisia positioita. Vastaus siihen on, että suurimman ajan ajasta en tiedä mitä tulee tapahtumaan, enkä varsinkaan koska. Riskinhallinnallisesti on hyvä olla positioita, jotka hyötyvät erilaisista lopputulemista. Näen kullassa potentiaalia, kunhan reaalikorot pysyvät negatiivisina ja epävarmuus suurena. Näistä tuskin päästään eroon ihan muutamassa vuodessa. Kulta on omaisuuslaji, joka voi kuplaantua. Eli nouseva hinta voi lisätä kysyntää, toisin kuin kansiksen kurssilla opetettiin. Meillä on myös hopeaa hieman, vaikkei sen funamentit itsessään näytä kovin houkuttelevilta.

Slice kirjoitti:

"Mulla on ihan selkeä skenaario mielessä, miten homma purkautuisi, mutta kukaan ei tunnu näkevän tätä riskiä velkakirjoja tankatessaan."

No kakista ulos?

Bushilta kysyttiin että onko presidentillä vapaa-aikaa ollenkaan. Jos tekee mieli katsoa jalkapalloa koirien kanssa niin hän myöskin katsoo jalkapalloa koirien kanssa, kuului vastaus. 

Näen monta skenaariota. Niistä moniin liittyy se, että jos nyt korkopapereita pakotetttuna olevien tahojen kysyntä heikkenee, mistä tulee seuraavat ostajat? Tarkoitan siis, että pitkät korot alkavat absoluuttisesti houkutella fiksuja sijoittajia vasta parin prosentin nousun jälkeen. Lisäksi pitkästä aikaa spekulatiivinen kysyntä ja suojauskysyntä ovat korkeat, niin nämä liikkuvat nopeasti, jos taantuma toistaiseksi vältytään. Lisätään vielä, että inflow korkorahastoihin on ollut erityisen suurta myös retaila-siakkailta. Miksi he ostavat korkorahastoa? Koska sen on noussut. Arvatkaa syy miksi he alkaisivat myydä korkorahastoa. Nykyään erilaiset korkopariteettirahastot ovat myös yksityissijoittajien ulottuvilla ja moni vivuttaa ymmärtämättään siis negatiivisen reaalikoron korkopapereita. En näe osakkeissa vaaraa, että ETF:t aiheuttaisivat epävakautta. Korkopaperien kaupankäynti taas ei ole eri maturiteettien kanssa yhtä sujuvaa. Ehkä enemmän high yield- puolella on huolenaihetta, mutta yleensäkin velan käyttö ja uudet sijoitusmuodot luovat epävarmuutta, miten sujuvaa kaupankäynti on, jos jotain yllättävää tapahtuu.

Sitten kun tiedetään, että likviditeetti bondimarkkinoilla on regulaation myötä(pankit eivät ole voimakkaasti markkinatakauksessa mukana) heikentynyt, niin pieni muutos voi saada korot aika vauhdikkaasti ylös. En minä tiedä mitä tulee tapahtumaan, mutta korkojen nousun mahdottomuus kuulostaa juuri samalta kuin "osakkeet ovat saavuttaneet pysyvästi korkeamman tason" mitä on historiassa toisteltu pitkän nousumarkkinan jälkeen aina huonoin seurauksin.

 

0
0
13.8.2019 - 11:03

Tuntematon käyttäjä (ei varmistettu)

-604
Liittynyt:
Viestejä:
1399

Korkopaperit on aika lavea käsite ja voisit tarkentaa hieman mitä korkoja kulloinkin tarkoitat. Ei ole yhdentekevää sijoittaako Ranskan vai Yhdysvaltojen korkoihin. 

Nykyään etsitään tuottoja suurella massalla joka paikasta ja myös surkeammat vaihtoehtoiset sijoitusmuodot ovat kysyttyjä. En saa ihan kiinni miksei vaikkapa US 5-vuotinen voisi painua aina sinne 1.3-1.35 % hujakoille asti, missä se on käynyt aikaisemminkin. Nähdäkseni ostajia löytyy helposti.

Kannattaa ottaa tähän kohtaan pitkä loma. Sellainen 8 kuukautta ulkomailla. Aivosi rentoutuvat ja loman jälkeen voit saada idean, jota et muutoin olisi voinut mitenkään saada. Näyttää siltä, että olet imenyt netistä kaiken tiedon jo moneen kertaan ja et ole enää 'hot' ja kiinnostunut asioista. Joskus täytyy levätä jotta pääsee taas kehityksessä eteenpäin. Myös ylipitkät (2h+) kävelylenkit luonnossa  auttavat ensihätään.

0
0
15.8.2019 - 00:19

siltala

Liittynyt:
17.1.2019
Viestejä:
3

Hei Mikko!

 

Mitä tuotteita olet käyttänyt Saksan valtionlainojen shorttaamiseen? Entä mitä mieltä olet Mini S Bund Ava 2 ja Mini S Bund Ava 6 warranteista tähän tarkoitukseen?

 

http://www.nasdaqomxnordic.com/etp/warrants/warrantinfo?Instrument=SSE155852&name=MINI%20S%20BUND%20AVA%206&st=Minifutures&ec=2210

http://www.nasdaqomxnordic.com/etp/warrants/warrantinfo?Instrument=SSE131942&name=MINI%20S%20BUND%20AVA%202&st=Minifutures&ec=2210

 

Saksan valtionlainojen shorttaaminen kiinnostaisi, mutta oma älykkyyteni ei riittänyt sen laskemiseen, mille tasolle bundien koron pitäisi laskea, jotta nämä saavuttaisivat knock out -tason. Ehkä joku viisaampi foorumin osanottaja pystyisi valistamaan asiassa?

 

Mahtavaa että jaksat edelleen kirjoitella foorumille, tästä on itselleni ja monille muille lukijoille paljon iloa!

0
0
16.8.2019 - 06:55

Mikko Mäkinen

+2601
Liittynyt:
1.2.2019
Viestejä:
336
siltala kirjoitti:

Hei Mikko!

Mitä tuotteita olet käyttänyt Saksan valtionlainojen shorttaamiseen? Entä mitä mieltä olet Mini S Bund Ava 2 ja Mini S Bund Ava 6 warranteista tähän tarkoitukseen?

http://www.nasdaqomxnordic.com/etp/warrants/warrantinfo?Instrument=SSE155852&name=MINI%20S%20BUND%20AVA%206&st=Minifutures&ec=2210

http://www.nasdaqomxnordic.com/etp/warrants/warrantinfo?Instrument=SSE131942&name=MINI%20S%20BUND%20AVA%202&st=Minifutures&ec=2210

Saksan valtionlainojen shorttaaminen kiinnostaisi, mutta oma älykkyyteni ei riittänyt sen laskemiseen, mille tasolle bundien koron pitäisi laskea, jotta nämä saavuttaisivat knock out -tason. Ehkä joku viisaampi foorumin osanottaja pystyisi valistamaan asiassa?

Mahtavaa että jaksat edelleen kirjoitella foorumille, tästä on itselleni ja monille muille lukijoille paljon iloa!

Slice: Kiitos vinkeistä.

Hei Siltala. En ala tutustumaan noihin tuotteisiin, koska tiedän niistä vielä vähemmän kuin sinä. Itse käytän GBL-nimistä futuuria. Täytyy sanoa, että tämä on kyllä yksi raskaimmista kivireki, mitä olen raahannut mukanani. Nykyinen hetki markkinoilla on kyllä erikoisin finanssikriisin jälkeen. Keskuspankkien ryhmäajattelu on aika railakasta, enkä ymmärrä ollenkaan heidän logiikkaa kuvitellussa elvytyksessä. Mutta pitäisi katsoa miten asiat ovat, eikä miten niiden kuuluisi olla. Ihmiset ovat kautta historian keksineet kaikkea järjetöntä.

0
0
21.8.2019 - 14:42

Blue_Horse_Shoe

Liittynyt:
21.7.2019
Viestejä:
3

Olli Rehn sanoi "viisaasti", että EKP:n tehtävänä ei ole huolehtia pankkien kannattavuudesta. Pankkien arvostustasot alkavat näyttää, että markkina uskoo EKP:n ajavan eurooppaan pankkikriisin. Eikä se ole ihme, kun vaikka Ollia kuuntelee. Jeffrey Gundlach sanoi osuvasti tietäväsä keinon nostaa inflaatiota 10 sekunnissa: "FED ilmoittaa: jaamme jokaiselle kansalaiselle 2 miljardia $." thats it.

0
0
25.8.2019 - 14:23

zenkoi

+3
Liittynyt:
1.1.2019
Viestejä:
16

 

 

Mikko Mäkinen kirjoitti:

 

En miettisi liikaa pelien hyödyllisyyttä. Hyvien refleksien hyöty on rajallinen (FPS-pelit). Rakenna ja sodi -pelit kehittävät nopeaa päätöksentekoa, mutta niissä on yleensä aika yksinkertaiset reseptit voittoon, ne pitää vaan opetella. Itse hakkasin Civilization 5:sta aika paljon päästäkseni vaikeimmalla tasolla ilman huijaamista sen läpi. Tehokkaampaa oppimista on usein hyvä kirja ja sen yhdistäminen johonkin tekemiseen oikeassa maailmassa.

Itselleni tärkein peli uran kannalta on ollut Ductales about vuonna 1990 Amigalla. Siinä meinaan oli mahdollisuus kerätä rahaa spekuloimalla osakkeilla. Seuraavan kuvan tietokone ja quote machine yhdistelmää painamalla pääsi spekuloimaan. Muistan sen olleen kiehtovaa. Nykyään peleistä on vaikea saada niin kovia fiiliksiä kuin lapsena/nuorena, vaikka pelit ovat älyttömän paljon kehittyneempiä. Lapsena ei-lineaariset pelit olivat huumaavia. Sai päättää itse miten pelissä eteni.

 

 

 

 

Nykyaikana on kyllä niin uudenlaisiakin genrejä, että itse kyllä aika eri kantilla. Ehkä nyt rogue-lite genrenä selkeimmin itsellä mielessä. Itse kyllä ihan vakavasti suosittelen pelejä, esim näitä voi oppia hyvin esim noista edellä itse mainitsemistani. Mitkä myös ajattelen olevan treidaamisessa hyödyksi (en kyllä hirveästi ole vielä treidannut).

 

-Signaali-kohinasuhde

-Itsekuri

-Suunnitelmien fiksu tekeminen (ja menneisiin suunnitelmiin takertumisesta ylipääseminen pelin muuttuessa)

-Suunnitelmassa pysyminen (ja myös siitä sopivasti joustaminen)

-Viisas suhtautuminen ahneuteen / pelkoon

-Tappioista ylipääseminen (ja voittojen vaikutus itsekuriin)

 

Nää on tietty niin monessa asiassa ja ylipäänsä elämässä opittavissa. Pokeri, urheiluvedonlyönti jne. Jos nää oikeasti kunnolla osaa, niin fiksu osaa kyllä sitten soveltaa erittäin helposti näitä mihin vaan aiheeseen elämässäkin, tietenkin tarvii perehtyä myös kyseiseen alaan, eli esim ne kirjat & käytännön kokeilut niin kuin sanoitkin.

 

 

 

0
0
25.8.2019 - 15:06

Kapteeni Ilmiselva

+33
Liittynyt:
15.4.2017
Viestejä:
160

Hyva kirjoitus EKP:sta. Talouspoliittisen elvytyksen ja julkisten investointien puutteen korjaaminen rahapoliitikan loysyydella on Euroopassa tainnut olla ongelma pidemman aikaa.

2% inflaatiotavoitteelle annoit myos kritiikkia - eiko mahdollinen deflaatio huoleta yhtaan? Eikos ne Japanissakin 90-luvun alusta puolivaliin pitaneet turhan tiukkaa rahapolitiikkaa, ja nollakorkopolitiikkaa olisi pitanyt miettia jo ennen vuotta 1999?

0
0
25.8.2019 - 15:49

Mikko Mäkinen

+2601
Liittynyt:
1.2.2019
Viestejä:
336

Kirjoittelen jotain ajatuksia, mitä viikonloppuna on päähän juolahtanut. Juttu syntyi hyvin nopeasti, joten se on enemmänkin ajatusvirtaa kuin huolellinen muille kirjoitettu analyysi.

Ensin ajattelin mainita, että koko taantumista määritelmällisesti (kaksi peräkkäistä neljännestä Y/Y BKT laskua) vouhkaus on yliammuttua. Se laskeeko talous puolivuotisen aikana -0,4% vai nouseeko 0,2% on aika satunnaista, kun tietää miten BKT komponentit ovat hyvin volatiilejä, eivätkä lyhyellä tähtäimellä kuvaa allaolevaa talousaktiviteettiä täydellisesti. Se, että Saksan talous on luultavasti taantumassa Q2-Q3 ei tarkoita oikein mitään. Oikeastaan vasta kun kulutus ja työllisyys reagoi voimakkaasti talouden heikkenemiseen, voidaan puhua laskukaudesta verrattuna jo käynnissä olevaan teollisuuden ja varastojen tasapainotukseen. Kirjoitan kuitenkin taantumasta tarkoittaen talouden aktiviteetin selkeää hidastumista. Kaksi skenaariota:

  1. Pitkän taloussyklin jälkeen olemme kääntymässä laskusuhdanteeseen ja taantumaan. Tästä on paljon merkkejä. Osakekurssit laskevat vielä selvästi.
  2. Taantuma onnistutaan välttämään ja osakekurssit nousevat voimakkaasti.

Tietenkin on joukko muitakin mahdollisuuksia, mutta nämä ovat jossain määrin pääskenaariot. Moni muu skenaario on paljon vähemmän merkityksellinen, koska osakekurssit ovat +- 20% nykyisestä vuoden-kahden aikajänteellä.

Olen pitänyt ensimmäistä kohtalaisen todennäköisenä, minkä takia vuodenvaihteessa en uskaltanut lisätä riittävästi osakkeita. Mitä sen jälkeen on muuttunut? Korot ovat laskeneet mielipuolisen alas. Keskuspankit ovat kertoneet olevansa jatkossakin sijoittajan parhaita kavereita. Innostus korkoihin kertoo parista asiasta, luultavasti molemmista:

  1. Sijoittajilla on todella paljon ylimääräistä likviditeettiä.
  2. Sijoittajat ovat varautuneet jo talouden laskusuhdanteeseen ostamalla velkakirjoja osakkeiden sijaan.

 

Skenaario yksi - taantuma

Jos katsoo positioitumista osakemarkkinoilla, se on jo hyvin bearish näkemyksellä. Kaikkea syklistä on myyty halvemmaksi, mutta low-volatility ja quality ovat lähellä huippujaan. Jälkimmäisiä käytettäneen siis jonkinlaisena korkotulon korvikkeena, kun kerta korkopaperit eivät tuota yhtään mitään. Ajatellaan, että näissä olosuhteissa vakaista yhtiöistä 3% tuotto riittää perinteisen 5% sijaan, koska vaihtoehdot ovat surkeat.

Kun tämän yhdistää omaan näkemykseeni seuraavan taantuman syvyydestä, siitä voi seurata asioita, jotka saavat itseni vähän positiivisemmaksi osakkeiden suhteen. Eli ajattelen, että Yhdysvaltojen kaksi viimeisintä taantumaa ja bear-markkinaa(2001-2003 & 2007-2009) ja Euroopan kolme taantumaa ja bear-markkinaa ( 2001-2003 & 2007-2009, 2012-2013) ovat olleet syviä laskukausia osakkeille. Luulen, että tässä asiassa sijoittajia ajaa recency bias. Eli taas pelätään syvää taantumaa ja 40% osakkeiden laskua. Kun viime talveen tultaessa osakkeet laskivat hyvin vähästä yli 20%, niin tämä on sinänsäkin ymmärrettävää.

Mutta se ei missään nimessä ole välttämätöntä. Olemme yltäkylläisten säästöjen ajassa. On todella paljon pääomaa vailla hyvää sijoituskohdetta. Osa tästä on keskuspankkien ajamaa ja osa väestörakenteen. Keskuspankit eivät tule leikkaamaan taseitaan voimakkaasti (päinvastoin) ja demografiat eivät muutu muutamassa vuodessa. Suuret ikäluokat eivät ala syömään kovin voimakkaasti säästöjään vielä tässä vaiheessa. Öljymaiden säästöjen kerryttäminen ei enää kerrytä varoja entiseen tahtiin ja kehittyvienkin maiden säästöt Länsimaihin ovat hidastumassa. Meillä tuntuu kuitenkin olevan keskuspankkien lupaus siitä, että he eivät päästä tilannetta muuttumaan ilman taloudellista nousukautta.

Tarkoitan tällä kaikella, että korot tulevat pysymään alhaalla. En tarkoita, että välttämättä nykyisen alhaalla, mutta paljon historiallisia tasoja alempana. Käytännössä niin, että pitkät korot Yhdysvaltojen ulkopuolella tuottavat reaalisesti omistajilleen persnettoa.

Taantumassa Euroopan Keskuspankki luultavasti ostaisi osakkeita, koska muuten on vaikea löytää assetteja, jotka eivät saa aikaan riitelyä eri maiden kesken.

Tällä hetkellä on selkeitä yliarvostuksia, varmasti pieniä kuplia siellä täällä. Mutta ne eivät pääse lieveässä taantumassa räjähtämään kasvoille samoin kuin finanssikriisissä.

Kun vielä huomioidaan nykyinen talouden rakenne, varastojen parantunut hallinta ja tuotannon joustavuus, emme luultavasti näe kovin syvää lamaa. Teknokupla kaltaisesta kunnon ylilyönnistäkään ei seurannut syvää taantumaa. Osakekurssit laskivat niin paljon, koska lähtötaso oli täysin absurdi. Samaa voidaan sanoa jopa Japanin sulamisesta 1990-alussa, vaikka siellä oli luultavasti kaikkien aikojen suurin kupla päällä.

Refleksiivisyyttä on vaikea arvioida, mutta uskoisin, että keskuspankkien tuella osakkeissa on jonkinlainen putti. Toinen laskua rajoittava tekijä ovat pysyvästi alhaiset korot. Aion pysyä korkoja shorttina, joten senkin oletuksen voi hedgata pienin kustannuksin.

Normaalistikin markkinoiden shorttaaminen on vaikeata. Karhumarkkinoiden rallit ovat todella äkäisiä. Se näyttää jälkikäteen paljon helpommalta kuin olikaan. Koitapa pysyä 100% shorttina 15% rallin ajan. Se on piinaava kokemus, ja tuommoisia ralleja on yleensä lukuisia. 2008 kaltaiset kunnon romahdukset ovat poikkeus eivät sääntö — ja siihenkin mahtui monta todella reipasta rallia.

Kerron kohta positiivisesta skenaariosta enemmän, mikä saa itseni vielä enemmän varuilleen shorttaamaan osakemarkkinoita.

Mikä sitten olisi hyvä strategia?

Luultavasti ostaa sitä mukaa kun osakkeet menevät alas. Tarkoitus olisi yrittää säästää 50% salkusta siihen asti, että tilanne näyttää jo aidosti pahalta. Kurssit ovat siis karhumarkkinassa. Siinäkin vaiheessa vielä ostaa asteittain. Ei kaikkea pääomaa tarvitse saada markkinoille ennen pohjia. Mutta mietin, että lisäisin osakepainoa jo matkalla huonompaan vaiheeseen kohti tuota painoa 50% , koska emmehän tiedä miten talous tulee kehittymään. Ostot keskittyisivät luultavasti Eurooppaan ja kehittyville markkinoille sekä yksittäisiin yrityksiin ja sektoreihin Yhdysvalloissa.

Meillä on salkussa pankkeja ja syklisiä, koska niitä hinnoitellaan jo kovaa vauhtia heikompia aikoja varten. Toki molemmissa luvut (etenkin syklisissä) alkavat heiketä laskukaudella, mutta toisaalta nousukauttakin aletaan hinnoitella jo ennen kuin valon pilkahdukset ovat ilmiselviä. Tässä siis tarkoitus mennä jossain vaiheessa yleistä trendiä vastaan. Koska jos taantuma ei tulekaan, positioitumisen takia ne nousevat todella vauhdikkaasti.

Oma näkökulma on siis, ettei pidä lähteä yleiseen sentimenttiin ja narratiiveihin mukaan, vaan olla ostopuolella silloinkin, kun otsikot huutavat epätoivoa. Lopulta talous palaa kasvuun, korot ovat nollassa ja arvostukset matalampana. 35-vuotiaiden on syytä mennä tässä tilanteessa hyvin pitkäksi osakemarkkinoihin.

 

Skenaario 2 – pehmeä lasku ja osakkeiden nopea nousu.

Sijoittajat ovat hyvin tietoisia uhista. Korkokäyrien lasku, Kiinan selkeä hidastuminen, kauppasota, negatiiviset pitkät korot, positioituminen. Kaikki tuntuisi viittaavan siihen.

Ei kuitenkaan ihan kaikki. Moni asia tukee loppukysyntää tällä hetkellä. Siis ihmisten kulutusta. Jenkkilässä asuntolainojen korot ovat tulleet prosentin alas 9 kuukaudessa. Tämä tukee asuntomarkkinoita, jotka eivät muutenkaan ole kuumentuneet. Öljyn hinta on hyvin maltillinen tukien etenkin kehittyvien markkinoiden loppukysyntää. Euroopassa asuntolainoja annetaan nollakorolla, joten turhan korkeat asuntohinnat tuskin lähtevät vapaaseen pudotukseen. Euroopassa säästäväisyys alkaa olla historiaa ja ensimmäistä kertaa yli viiteen vuoteen julkinen talous tukee selvästi taloutta. Työttömyyden lasku on antanut jakovaraa. Kaikki keskittyvät Saksan pidättyväisyyteen, mutta samaan aikaa jättävät huomiotta esimerkiksi Hollannin aloitteen laittaa isosti rahaa infrastruktuuriin vastauksena heikkenevään talouteen.

Kulutus ja työttömyyden lisäys usein seuraavat teollisuuden vaikeuksia. Mutta vielä tästä ei ole merkkejä. Yhdysvalloissa nopeimman frekvenssin kova data, initial claims on suunnilleen niin alhaalla kuin voi olla. Non-farm payrolssit ovat hidastumaan päin, mutta osittain kyse lienee myös hyvien hakijoiden niukkuudesta. Retail sales numerot näyttävät varsin hyviltä. Kulutus on talouksien moottori. Vasta sen heikkeneminen saa aikaan pitemmän taloudellisen laskukauden.

Teollisuudessa on jo käynnissä tasapainotus. Varastoja ja tuotantoa adjusteerataan vastaamaan heikentynyttä kysyntää. Kun kaikki ovat peloissaan, se näyttää heikolta. Automyynti Euroopassa ja Kiinassa ovat olleet surkeita, mutta molemmissa sääntely on ollut suurin selittävä tekijä. Näillä on tapana palautua jonkinlaiseen keskiarvoon.

Kauppasota on uhka, mutta tuskin leikkaa yli 0,5% maailmantalouden kasvusta edes näillä uusilla toimenpiteillä. Mitä kauppasota tekee? Se nostaa tuotteiden hintoja ja saa firmat muuttamaan tuotantoketjujaan. Mutta ellei kuluttajat laske kulutustaan, tämä on väliaikaista. Loogista olisi, että inflaatio ainakin hetkellisesti saisi potkua, firmojen nostaessa hintoja ja työntekijöiden vaatiessa vähän korkeampia palkkoja. En ole kenenkään nähnyt esittävän, että kauppasota voi jollain paikoin myös nostaa aktiviteettia (toki kokonaisvaikutus negatiivinen). Uusia varastoja ja tuotantolaitoksia rakennetaan, jotta toimitusketjut saadaan muutettua. Kiina on tehnyt tätä aktiivisesti jo toista vuotta, jotta minimoisivat kauppasodan negatiiviset vaikutukset. Katsokaa vaikka, mitä Vietnamissa tapahtuu. Siellä on vaikea löytää työtekijöitä, koska tuotantoa siirretään sinne.

Olen melko varma, että kauppasodan vaikutuksia liioitellaan juuri nyt. Pörssien lasku saa kauppasodan näyttämään joltain äärimmäiseltä katastrofilta.  

Vuodenvaihteen tienoilla alkaa tapahtua jotain jännää. Koska taloudellinen sopeutuminen alkoi jo vajaa vuosi sitten (siitähän pörssilaskusta oli jo silloin kyse – aktiviteetti hidastui), alkaa noin neljänneksen päästä Y/Y luvut parantua. Automarkkinan rumat luvut alkavat näyttämään alkuvuonna paremmalta. Jos kuluttaja ja työllisyys pitävät, kuminauha alkaa 3-6kk päästä liikkua toiseen suuntaan.

Tässä tilanteessa me olemme taas selättäneet yhden uhan. Jokainen korjausliike, joka ostetaan umpeen saa sijoittajat luottavaisemmaksi nousumarkkinaan (lukekaa Soroksen Alchemy of Finance). Korjaukset ja uhat ovat nousumarkkinoiden polttoainetta.

Olemme sitten tilanteessa, jossa osakkeet eivät näytä törkeän kalliilta, talous tuntuu hyvin shokinkestävältä, ja korot ovat hyvin alhaisia. Positioituminen on ollut hyvin varovaista, inflowt valtioiden velkakirjoihin pitkään todella suuret. Yhtiöiden buy-backit tukevat voimakkaasti osakkeita. En näe mitään esteitä, etteikö positiivinen kehitys voisi ruokkia positiivistä kehitystä, ja markkina rallata kunnolla. 30-40% nousu ei vielä veisi osakkeita nykykorkotasolla täysin kestämättömille tasoille. Toki ne ennen pitkää sieltä joustavat alas, mutta se on myöhempien aikojen ongelma.

Jos yhdistää nämä näkemykset, on vaikea suhtautua markkinoihin äärimmäisen negatiivisesti. Koska negatiiviset seikat ovat nyt niin ilmeisiä, pitää niihin mukaan lähtö hieman varoa.

Soros: “Markets are constantly in a state of uncertainty and flux and money is made by discounting the obvious and betting on the unexpected.”

Jos luulet bear-näkemyksesi olevan jotenkin contrarian, niin et seuraa riittävän tarkasti. Kukaan ei ole varautunut kunnon ralliin, joten vastarinta siihen suhteen olisi suhteellisen pieni. Olen varmasti lukenut kaikki mahdolliset bear-skenaariot. Real Vision palvelu on hyvä tässäkin suhteessa, koska siellä bear-näkemykset ovat selkeä enemmistö. Mielestäni moni niistä on oikeassa, mutta niiden vaikutusta yliarvioidaan. Esimerkiksi systeemi on kyllä täynnä velkaa. Mutta toisaalta näillä korkotasoilla kunnon paskamyrsky yrityslainoissa vaatisi melko syvän taantuman.

 

Johtopäätös tästä kaikesta: Koitan välttää sitä virhettä, mihin olen pari vuotta syyllistynyt, eli olla liian varovainen. Toisaalta uhat (ja omat mahdollisuudet tehdä markkinaneutraalia tuottoa pääomalla) puoltavat taas sitä, että pyrkii pitämään vähintään puolet salkusta osakemarkkinoiden ulkopuolella, kunnes arvostustasot ovat houkuttelevammat. Jos taloudelliset mittarit tasaantuvat tai jopa piristyvät, pitää osakkeita lisätä nopeasti. Jos taloudelliset mittarit jatkavat heikkenemistä, osakkeita on hyvä lisätä, mutta maltilla seuraavan parin vuoden aikana.

 

0
0
30.8.2019 - 17:52

Kekkonen

+1
Liittynyt:
28.6.2017
Viestejä:
5

Onko sinulla mitään tietoa, että mistä voisi saada oppikirjoja, jotka perustuvat erilaisten treidausyhtiöiden työntekijöiltään vaatimiin sertifikaatteihin? Olisi kiva pystyä opiskelemaan kaikkein diipeimmät opukset jo ennen työhön hakemista.

Hakukoneista löytyi lähinnä maksullisia kursseja. Uskon, että yliopistoilla voisi kuitenkin olla pääsy joihinkin materiaaleihin mutta en tiedä mitä hakea.

0
0
2.9.2019 - 23:50

rockafella

+95
Liittynyt:
11.2.2016
Viestejä:
219

Hieno analyysi, kiitokset!

Kysymys Mikolle ja muillekin. 

Mulle on jäänyt päähän pyörimään Jim Cramerin sanat: “Remember, money never leaves the casino, it just moves around”. Jotenkin noin, en muista sanasta sanaan. 

Näinhän on. Pääomat pitää olla sijoitettuna johonkin, kun käteinen maksaa ja pankki on riski. Joulun alla raha siirtyi osakkeista jenkkien valtionvelkakirjoihin ja osakkeet rommasivat. Fed laski ohjauskorkoa, ja simsabim osakkeet nousee, samoin kulta ja vissiin about kaikki assettiluokat. Osakkeiden sisällä liike on tänä vuonna ollut ainakin syklisistä defensiivisiin ja euroopasta jenkkeihin. Liikettä on, mutta onko rahaa poistunut systeemistä, eli sijoitusmarkkinoilta?

Jos jenkkienkin talous tästä jäähtyy, yritysten näkymät ja tuloksenteko heikentyy. Valuaatioiden pitäisi tulla alas. Mutta mihin osakkeiden myynneistä saatu raha siirtyisi ja miksi? Koroistakaan ei saa silloin mitään tuottoa, ja keskuspankkiirit ovat jo nyt sormi singon liipasimella. Poistuuko pääomaa systeemistä, vaikka taantuma tulisikin?

Ehkä tämä on se lopulta se kysymys: tarvitaanko isoon romahdukseen aina velkakriisi? 

ps. Kasino on huono metafora, mutta Jim käytti sitä niin kelvatkoon.

 

 

0
0
3.9.2019 - 14:04

Mikko Mäkinen

+2601
Liittynyt:
1.2.2019
Viestejä:
336
Kekkonen kirjoitti:

Onko sinulla mitään tietoa, että mistä voisi saada oppikirjoja, jotka perustuvat erilaisten treidausyhtiöiden työntekijöiltään vaatimiin sertifikaatteihin? Olisi kiva pystyä opiskelemaan kaikkein diipeimmät opukset jo ennen työhön hakemista.

Hakukoneista löytyi lähinnä maksullisia kursseja. Uskon, että yliopistoilla voisi kuitenkin olla pääsy joihinkin materiaaleihin mutta en tiedä mitä hakea.

Hei Kekkonen. En ole tietoinen vaadittavista sertifikaateista. Tuskin yksikään kirja vielä tekee voitollista treideriä. Kansis, rahoitus, kvantitatiiviset aineet ovat ihan hyviä lähtökohtia, mutta kaikein tärkeintä olisi pystyä tekemään tulosta. Siihen taas on loppumaton määrä keinoja, joista hyvin harva on varsinaisesti helppo. Itse lukisin kirjoja, joissa hedge funde vetäjiä tai treidereitä haastatellaan. Tuskin olisi haittaa myöskään istua vuosi tai kaksi sellsidella (meklari, analyytikko yms)

 

rockafella kirjoitti:

Hieno analyysi, kiitokset!

Kysymys Mikolle ja muillekin. 

Mulle on jäänyt päähän pyörimään Jim Cramerin sanat: “Remember, money never leaves the casino, it just moves around”. Jotenkin noin, en muista sanasta sanaan. 

Näinhän on. Pääomat pitää olla sijoitettuna johonkin, kun käteinen maksaa ja pankki on riski. Joulun alla raha siirtyi osakkeista jenkkien valtionvelkakirjoihin ja osakkeet rommasivat. Fed laski ohjauskorkoa, ja simsabim osakkeet nousee, samoin kulta ja vissiin about kaikki assettiluokat. Osakkeiden sisällä liike on tänä vuonna ollut ainakin syklisistä defensiivisiin ja euroopasta jenkkeihin. Liikettä on, mutta onko rahaa poistunut systeemistä, eli sijoitusmarkkinoilta?

Jos jenkkienkin talous tästä jäähtyy, yritysten näkymät ja tuloksenteko heikentyy. Valuaatioiden pitäisi tulla alas. Mutta mihin osakkeiden myynneistä saatu raha siirtyisi ja miksi? Koroistakaan ei saa silloin mitään tuottoa, ja keskuspankkiirit ovat jo nyt sormi singon liipasimella. Poistuuko pääomaa systeemistä, vaikka taantuma tulisikin?

Ehkä tämä on se lopulta se kysymys: tarvitaanko isoon romahdukseen aina velkakriisi? 

ps. Kasino on huono metafora, mutta Jim käytti sitä niin kelvatkoon.

Yksi yleisimmin kuulluista harhaluuloista, että kun osakkeet laskevat, niin jotenkin maagisesti rahaa pistetään kollektiivisesti jemmaan (kun laskua riittävästi, toki käteinen suhteessa lisääntyy). Kun myyt osaketta, niin takuuvarmasti joku on vastapuolella. Yksi mikä tuo lisää rahaa systeemin on luotot.

Samaan asiaan liittyen usein kuulee, että koska osakkeet laskevat, koska myyjiä oli enemmän. Teknisestihän kaikissa kaupoissa on edelleen vastapuolensa. Ehkä halukkaita myyjiä on enemmän kuin halukkaita ostajia ja ehkä myyjät ovat tästä syystä aggressiivisempia painaen hintaa. Mutta sekään ei ole välttämättä tarpeen. Useina vuosina osakemarkkina liikkuu enemmän varsinaisen kaupankäynnin ollessa kiinni kuin auki. Osake voi esimerkiksi avata 30% alempaa kuin edellisenä päivänä, koska sen näkymien on todettu heikkenevän. Sitten vain aloitetaan käymään kauppaa sieltä, missä ostohalukkaita löytyy about yhtä paljon kuin myyjiä.

Eli vastaus kysymykseen: Osakkeet voivat puolittua, vaikkei raha menisi mihinkään. Silloin tosin käteisenä tai lyhyissä velkakirjoissa olleiden varojen ostovoima suhteessa osakkeisiin on tuplaantunut, joten melko hyvä syy tarvitsee olla, ettei osakkeita aleta ostamaan ylöspäin.

Moni on varmasti nähnyt tämänkaltaisia graafeja, jotka näyttävät käteisen osuuden olevan alhainen huipuissa ja korkea pohjilla:

Mutta käytännössähän käteisen allokaatio tosiaan tuplaantuu, jos assetit puolittuvat. Joten kausaliteetti menee vähän eri lailla kuin usein ajatellaan. Mutta varmasti 80-luvun alun valtava käteisallokaatio(koska korkeat korot) toimi hyvänä bensana kaikkien aikojen pisimmälle osakkeiden nousulle. Tämän lisäksi kun korot laskivat, kävi sijoituslainan ottaminen houkuttelevammaksi.

Asiat ovat usein vähän monimutkaisempia kuin ennakolta ajattelisi. Suuret laskumarkkinat tapahtuvat usein, koska luototus kutistuu(Suuri lama -29 ja finanssikriisi-07). "Käteinen" siis "katoaa". Toinen vaihtoehto on sitten, että omaisuusarvot ovat niin korkealla tasolla, että ne sortuvat omaan mahdottomuuteensa (Japani -89, Teknot -99). Ensimmäisessä tapauksessa siis raha systeemissä vähenee, jälkimmäisessä taas ei löydy enää greater foolia, jolloin yliarvostus romahtaa. Sijoittajat kollektiivisesti toteavat, etteivät nämä nyt ihan niin arvokkaita olleetkaan.

Nyt on sekä liikaa velkaa että melko korkeat arvostukset. Mutta "ikuisesti" alhaiset korot voivat pitää yllä molempia, jos usko talouteet ja alhaisiin korkoihin säilyy. Pakko sijoittaa, vaikka pitkän aikavälin tuottonäkymät hajautetulle salkulle olisivat heikot. Tällaisessa tilanteissa keskenään korreloimattomien tuottojen löytäminen on entistä arvokkaampaa. Siinä mielessä myös All Weather-henkinen portfolio(osakkeet, pitkät bondit, käteisen kaltainen assetti ja kulta) -ajattelu on harkinnan arvoinen, koska mikään muutos taloudessa ei varsinaisesti tapa salkkua. Meillä ajatus bondien yliarvostuksesta johtuen välttää kuitenkin niitä kuin ruttoa, ja pyrkiä tekemään tuottoa markkinaneutraalisti. Eli osakkeet, käteinen, kulta ja treidaus/suhteellinen arvo.

0
0
11.9.2019 - 23:56

rockafella

+95
Liittynyt:
11.2.2016
Viestejä:
219

Kiitos Mikko pitkästä ja hyvästä kirjoituksesta. Nää on oikeasti ihan kultaa!

All weather -portfoliota tutkin viime vuonna, ja siitä on keskusteluketjukin täällä. Mulla se tökkäsi korkopapereihin. Euroalueen valtionlainojen korot on miinuksella, enkä pysty perustelemaan itselleni niihin sijoittamista. EKP:n lisäksi ilmeisesti eläke- ja korkorahastojen on sääntöjensä vuoksi pakko ostaa näitä. Sääliksi käy. Jenkkien velkapapereissa valuuttakurssien heilunta on helposti suurempi kuin kuponki. Jäljelle jää yritysten joukkovelkakirjat, ja niitä olen jopa harkinnut ostavani. 

Tänä vuonna olen ostanut vähemmän osakkeita, ja niiden sijasta olen ostanut mm. metsää ja bitcoineja. Kulta, Taalerin tuulivoima ja muita vaihtoehtoisia on myös harkinnassa. Kaikki tuntuu olevan kallista, mutta siltähän se on tuntunut viimeiset kolme vuotta. 

ps. Ray Dalion All Weather on tullut vuodessa ylös yli 10%, eli se on tuottanut hienosti korkojen laskiessa ja kullan noustessa. 

0
0
3.10.2019 - 13:31

Mikko Mäkinen

+2601
Liittynyt:
1.2.2019
Viestejä:
336

Olisi tosiaan kiva pitää tuottograafit mukana, mutta kaikenlaisissa erikoistilanteissa raha viuhuu tileiltä toisill ja osakkeita napataan pois, ja graafit menee omituiseksi. IB:ssä taas on välillä enemmän tai vähemmän rahaa, niin tuottokäyrä ei oikein ole vertailukelpoinen. Siellä vipstaakkeli on paljon toimivampi kuin Suomessa, niin tuppaa yli 70 % varoista olemaan Nordnetissa. Koko salkun päivittäisten arvojen saaminen exceliin ei olisi mikään iso homma edes jälkikäteen, mutta nyt ei jaksa vähintään  5-10 tuntia laittaa tuommoseen harjoitukseen, kun hyötykin rajallinen. Tässä esim Nordnetin graafi tältä vuodelta.

0
0
3.10.2019 - 13:47

Jeans

+2316
Liittynyt:
7.7.2014
Viestejä:
1076

Huikeeta settiä jälleen kerran ellei parhaalta niin varmasti yhdeltä Suomen parhaimmista alphan löytäjistä. Harmi, että Suomen sijoitusyhteisö on niin pieni, etteivät nämä kirjoitukset saa ansaitsemaansa huomiota ja arvostusta. Olisi erittäin mielenkiintoista nähdä millainen osa tuotoista tippuisi pois 50-500m euron sijoituskassalla.

0
0