24
forum
|

Jii

+26
Liittynyt:
6.7.2014
Viestejä:
19

Sijoitustiedon artikkelissa ”Sijoitusmessut 2014: Indeksirahastoista” sanotaan seuraavaa:
” - - allokaatio selittää n. 90% rahastojen tuotto aikavaihtelusta, 40% rahastojen tuottojen eroista ja lähes 100% tuottotasosta.” Vähemmän on kuitenkaan kirjoitettu optimaalisesta allokaatiosta ja olen sitä etsimässä.

Paljonko pieniä yhtiöitä? Paljonko kehittyviä markkinoita? Korkoja myös? Käytännössä minua kiinnostaa, miten saisin muutamalla ETF:llä tai indeksirahastolla riittävän hajautuksen ottamatta kuitenkaan liikaa näkemystä.

Moderni portfolioteoria lähtee siitä, että riskiä voidaan vähentää (huom. ei poistaa kokonaan) vähentämättä tuotto-odotusta. Tätä olisi hölmöä jättää hyödyntämättä. Mutta käytännön tutkimukset ovat osoittaneet, että yli viiteenkymmenen (50) osakkeeseen hajautettu portfolio ei juuri tuo enää hajautushyötyä. Ja nämäkin arvot on tottakai laskettu menneistä tuottovaihteluista.

En usko täysin tehokkaisiin markkinoihin, mutta uskon ja koen, että ne biittaavat minut. Vaikka olenkin ruletista ja osakepoimintaspekuloinnista hyvin ylhäällä ja todennäköisesti biitannut indeksin - rullassa tämä on hyvin helppoa, sijoittamisessa ei – olen päättänyt siirtyä indeksisijoittamisen tylsään maailmaan ja keskittää tarmoni muuhun. Viidenkymmenen sijoituskelpoisen yhtiön löytäminen, screenaaminen ja salkun päivittäminen ei ole sitä, mitä haluan.

Päätettyäni luopua suorista osakesijoituksista Nordeaa lukuunottamatta (”liikaa” ylhäällä verotusmielessä ja ollut jo niin pitkään salkussa että jää odottamaan hankintameno-olettaman hyödyntämistä) on minulle kertynyt noin 40% käteispositio myyntien jälkeen. Tämä ei kuitenkaan voi jatkua pitkään, sillä suomalaisten perisynti tilillä makuuttaminen ei varsinaisesti houkuta kun hieman alle neljännes salkusta on rahoitettu opintolainalla. Tälle käteiselle etsin sijoituskohdetta.

Noin puolet salkusta on ollut aiemmin Seligsonin passiivisissa indeksirahastoissa. Paino on ollut kuitenkin liikaa Aasiassa ja kehittyvissä, mikä näin tulosorientoutuneesti on ollut virhe. Myös kulut Seligsonilla ovat mietityttäneet, etenkin Nordnetin superrahaston ja uusien iShares Core –ETF:ien myötä, joissa TER on siinä 0.1-0.25% paikkeilla. Nyt palkkatöihin siirryttyäni kuukausisäästäminen on erittäin houkutteleva vaihtoehto ja juuri niin yksinkertainen ja kulutehokas kuin haluankin. Säästetyt kulut ovat kuitenkin välitöntä ja verotonta voittoa suurempikuluisiin rahastoihin verrattaessa – ellei tule säästäneeksi myös tuotoista.

Blogin tarkoitus on seurata kustannustehokkaan passiivisen indeksirahastosalkun rakentamista ja toivottavaa menestystä. Sijoittamisesta on tarkoitus tehdä mahdollisimman yksinkertaista ja automatisoitua, jotta vapaa-aika voidaan käyttää sijoitusvoitoista nauttimiseen.

Akuutein ongelma on nykyisen käteisposition purkaminen ja tähän operaatioon kuuluvan ajallisen hajautuksen päättäminen. Nordnetin kuukausisäästämisen voi ilmeisesti aloittaa vain joka kuukauden viides päivä, vaikka päivämääräksi voi ilmeisesti sen jälkeen valita 5., 15. tai 28. päivä. Elokuun viidenteen päivään mennessä sijoitussuunnitelma on kuitenkin oltava kasassa, jotta liikaa korkoa korolle –efektiä ei tule hukattua, mutta siitä hieman myöhemmin.

0
0
12.7.2014 - 17:16

Jii

OP
+26
Liittynyt:
6.7.2014
Viestejä:
19

Yleensä sijoitussuunnitelmaa laadiattaessa lähdetään liikkeelle riskinottokyvyn määrittämisestä. Muistan täysi-ikäiseksi tultuani OP:n konttoritädin tehneen riskinottokykytestin, jossa sanallisesti kuvattiin kuutta erilaista riskinottokykytasoa ja lause määritti suoraan 20% välein olevalla asteikolla, paljonko osakepaino voisi olla. Testi taitaa olla lakisääteinen ja ihan yhtä tyhjän kanssa, mutta jopa mopolla ajeleva pikkupoika tajusi testin älyttömyyden. Matkasta ei jäänyt käteen kuin tavoitetili, johon ei ikinä rahaa siirtynyt, ja äidiltäni poistuneet käyttöoikeudet tiliini.

Opintojen aikana riskin ja tuotto-odotuksen suhde aukeni hieman paremmin. OP:n pääkonttorilla kurssivierailulla joku geelitukka osasi avata riskinottokykyä hieman paremmin, mutta rahaa ei vieläkään siirtynyt tavoitetilille, vaan avasin seuraavana päivänä Nordnetiin tilin.

Minulla ei varsinaisesti ole mitään eksaktia tavoitetta, mihin sijoitussuunnitelmallani tähtään. Omistusasunto ei ole ainakaan nykyisessä elämäntilanteessa ajatuksissa, vaikka ASP-tilille säästänkin minimisummaa. ASP-tili toimii jonkinlaisena hajautuksena ja jos elämäntilanne muuttuisi omistusasumiselle suotuisaksi, tilin saisi alle vuodessa täytettyä parempien lainaehtojen ja marginaalin saadakseni.

Kertynyt varallisuus kuitenkin luo selkeää turvallisuuden tunnetta. Välillä kuuntelen kauhulla kavereiden puheita, kuinka pitää odottaa palkkapäivään asti että on varaa maksaa osuus juhannusmökin vuokrasta – eikä kyse ole likviditeettiongelmasta, vaan puhtaasta persaukisuudesta. Nukkuisin tässä tilanteessa yöni paljon huonommin kuin nykyisellä lähes sadan prosentin osakepainolla. Jos salkku olisi sen sijaan kiinni yksittäisessä yhtiössä, nykyiset sikeät yöunet voisivat olla historiaa. Myöskään mahdollinen työttömyys ei pelota samalla tavalla ja uuden työpaikan etsimisille olisi paremmat edellytykset, kun ei tarvitse ensimmäistä siivoojan paikkaa ottaa vastaan.

Suomessa asuminen nostaa riskinottokykyäni. Vakuutukseni ovat täysin minimissään ja jos worst case scenario tapahtuisi – pörssi romahtaisi ympäri maailmaa, työpaikka (ja työterveyshuolto) lähtisi ja vakava sairaus iskisi yhtä aikaa – sosiaaliturva ja julkinen sairaanhoito ottaisivat kopin. Vaikka nuo kolme tekijää korreloivatkin varmasti jollain tasolla keskenään, uskoisin siinä tilanteessa maailmassa olevan paljon suurempiakin selviytymisen kannalta olennaisia ongelmia. Jos vain pörssi romahtaisi hetkellisesti, ei se todennäköisesti vaikuttaisi päivittäiseen elämiseeni välittömästi. Minun ei myöskään tarvitse säästää mahdollisten lapsien koulutukseen jne versus jenkit. Maariski on toki huomattava ja nykytasoisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen epätodennäköistä.

Jos sijoitussalkun käymä oma elämä ei kuitenkaan varsinaisesti vaikuta päivittäiseen elämääni, miksi tyytyä 100% osakepainoon? Muistan lukeneeni arvostelun sijoituskirjasta, jossa kehoitettiin nuoria hakemaan tuottoja 200% osakepainolla optioiden kautta. Yleisempi taktiikka on varmasti velkavivun käyttäminen. Optiokauppa ei kuitenkaan kuulu helppoon ja automatisoituun säästämissuunnitelmaani, enkä optioita ymmärrä riittävästi. Velkavivun käyttäminen osakkeisiin saisi varmasti yöunet häiriintymään, ainakin sijoituslainan hinnalla. Opintolaina on ollut hyvin halpaa ja hyvillä ehdoilla, joten sen olen itselleni sallinut kun järjestelmä sen mahdollistaa. Periaatteessa velkavivun käyttäminen kyllä kiinnostaa oman pääoman tuoton lisäämiseksi, mutta riskinä on taas alkaa ajoittamaan sijoittamistaan ja muutenkin pyrin vivun kanssa varovaisuuteen.

Pyörittelin myös muutamia riskinottokykylaskureita, mm. https://www.ifa.com/survey/.  En oikeastaan keksinyt syitä, miksi en hakisi tämänhetkisellä elämäntilanteella parasta mahdollista tuotto/riski –suhdetta. Nyrkkisääntö on yleensä ollut osakkeisiin painolla 100 - ikä, mutta vasta kolmannella kymmenennellä elävänä ilman perhettä tai kiinteää omaisuutta uskon 100% osakesalkun olevan minulle sopivan.

Sijoitussuunnitelmaa tulee varmasti päivittää jatkuvasti, mutta uskoisin päivittämisen olevan paikallaan vasta elämäntilanteen muuttuessa tai kun salkun koko kasvaa huomattavasti. Jos salkku mahdollistaisi aikaisen eläköitymisen, riskeiltä suojautuminen ja pääoman turvaaminen nousisivat tärkeään asemaan. Tuolloin voitettu raha ei olisi yhtä tärkeää kuin hävitty raha. Tarkkaa summaa on vaikea määrittää, mutta puhuttaneen sadoista tuhansista. Ja toki siirtyminen turvallisempaan salkkuun olisi vaiheittainen ja riippuisi paljon elämäntilanteesta, eikä esimerkiksi miljoonan täyttymistä haeta täydellä riskillä ja sitten siirrytä yhtäkkiä suojattuun salkkuun.  Mutta jotta tuohon tilanteeseen voitaisiin päästä, täytyy riskiä ottaa nyt.
 

0
0
16.7.2014 - 14:12

Dharma

+100
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
1515

Julkinen sektori velkaantuu joka vuosi 10 mrd e lisää, eikä käännettä ole näkyvissä. Jos ei ihmettä tapahdu, niin 10-20 vuoden päästä ei ole enää koulutusta, sosiaaliturvaa tai terveydenhoitoa. Sitten pitää kaivella omaa kuvettaan. Riippuen omasta perheen koosta ja ikäjakaumasta, sellaiset 2me tarvitsee helposti kahden pienen lapsen ja 2 aikuisen em. tarpeisiin 50 vuodessa, jos julkiselta ei tule.

0
0
17.7.2014 - 14:57

Aki Pyysing

+13445
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7000

Tykkään kovasti lauseesta "Suomessa asuminen nostaa riskinottokykyäni". Tämä pitää imo paikkansa. Lisäksi analyysisi 100% osakepainon sopivuudesta on oikeaa analyysia eikä pankkien mustetahratestejä.

0
0
25.7.2014 - 14:49

Jii

OP
+26
Liittynyt:
6.7.2014
Viestejä:
19

Olen löytänyt pari ETF:ää, jotka sopivat sijoitussuunnitelmaani:


http://www.ishares.com/uk/individual/en/products/251882/ishares-msci-wo…

https://www.ishares.com/uk/individual/en/products/264659/ishares-msci-e…

Molemmat ovat osa iShares Core-sarjaa, jotka on tarkoitettu salkun perustaksi. Molemmat ovat varsinaisiin osakkeisiin sijoittavia, joten vastapuoliriskiä ei tarvitse huolehtia samalla tavalla kuin synteettisissä. Molemmat ovat myös osingot uudelleen sijoittavia, joten verotehokkuus on myös hyvä. Tosin mitä verotuksesta luin, niin aivan täyttä selkeyttä en saanut verotuskäytännöistä esimerkiksi lähdeverojen osalta.

TER on maailmassa 0.20% ja kehittyvissä 0.25%. Verrattuna esimerkiksi Seligsonin vastaaviin näen enää hyvin vähän syitä säilyttää Seligsonissa sijoituksia. Lunastuskustannukset ovat tosin yksi. Vaikka Nordnetin kuukausisäästämisessä ostot ovatkin ilmaisia, myynneistä menee min. 15€ palkkio. Seligsonilla lunastus on useissa rahastoissa 0.1% jos sijoitusaika yli puoli vuotta, joten jos tarvetta pienemmille kuin 15 000€ lunastuksille on, häviän Nordnetissä.

Luultavasti tulen ensi vuodesta lähtien hyödyntämään alle tuhannen euron verotonta luovutusvoittoa, mutta ennen sitä täytyy tehdä laskelmia säilytänkö Seligsonilla kuinka paljon sijoituksista. Ainakin esim Top 25 Brands on kalliimmalla aivan samoja yhtiöitä kuin ETF:ssä ja tuon säilyttäminen olisi käytännössä näkemyksen ottamista.

Molemmat ETF:t löytyvät kuukausisäästämisen piiristä. Nämä ovat ilmeisesti tulleet tämän vuoden kesäkuun alussa, sillä eivät löydy Nordnetin kuukausisäästölistasivulta, vaikka ne voi kuukausisäästön kohteiksi valitakin. Lisäksi kuukausisäästöohjelmaa tehdessä kulut näytetään 0,00%, mikä ei toki ole oikein, mutta ETF:ien arvot täsmäävät kyllä yllälinkkaamiini.

Kivijalkapankkien rahastot tuntuvat hirmuisen hintaisilta näihin verrattaessa. Yleensä halvan ja hyvän halutessaan saa ostaa kaksi eri tuotetta, mutta en näistä sitä huonoa laatua itse löydä, löytääkö joku muu? Kilpailu on kaunis asia.

0
0
25.7.2014 - 14:55

Jii

OP
+26
Liittynyt:
6.7.2014
Viestejä:
19

Näin juuri. Tämän takia seuraan kyllä talousuutisia edelleen aktiivisesti. Vaikka en sijoituksissani halua ottaa näkemystä, omissa elämänvalinnoissa näkemystä on pakko ottaa ja silloin on hyvä olla tietoinen ympäröivän maailman menosta.

0
0
2.9.2014 - 15:32

Jii

OP
+26
Liittynyt:
6.7.2014
Viestejä:
19

Kuukausisäästäminen tuntuu mukavalta ja stressittömältä. Kauppalehden keskusteluissakin pystyy huoletta skippaamaan kaikki yhtiökohtaiset keskustelut ja vilkaisemaan lähinnä kiinnostavimmat makrokeskustelut. Keskustelun taso muutamaa kirjoittajaa lukuunottamatta on kyllä alhainen, joten kysyntää Sijoitustiedon kaltaiselle mahdollisesti laadukkaammalle keskustelulle varmasti olisi, nyt saitti on ollut kovin hiljainen.

Nordnetin kuukausissäästämisessä Maailma-etf oli poistunut kuukausisäästämissuunnitelmastani itsestään toisen etf:n sulauttamisen takia. Lisääminen onnistui kuitenkin, mutta tarkkana pitää silti olla, Nordnetin käyttöliittymä ei ehkä muutenkaan kaikista helppokäyttöisin ole.

1
0
14.10.2014 - 16:15

hode

+84
Liittynyt:
19.7.2014
Viestejä:
349

Joku toimittaja kirjoitti että on olemassa valistuneita ihmisiä, jotka miettivät varallisuutensa allokaatiota eri varallisuuslajien (kiinteistöt, osakkeet, käteinen, jne.) välillä. Osa on jopa havahtunut siihen että nyt voisi olla hyvä hetki ottaa vielä maksimaaliset myyntivoitot siitä isolla lainalla ostetusta tai rakennetusta omakoti/paritalosta. Siis jos näkee sen sijoituksena eikä kotina kuten Aki ansiokkaasti aikaa sitten kirjoitti. Mutta monellako on kanttia tehdä niin?

Oma kela on se että nyt voisi olla tosiaan hyvä hetki myydä kämppä ja saada sitä kautta hyvä käteiskassa, jolla sitten ostaa hyviä arvo-osakkeita halvalla kun (huom. kun, ei jos) pörssiromahdus viimein tulee tai kauniimmin sanottuna yhtiöiden arvostuskupla puhkeaa. 

Toinen vaihtoehto on pistää kämppä vuokralle ja ottaa se parhaimmillaan yli 5% vuosituotto kulujen jälkeen mutta ennen veroja. Mutta sitten jos/kun käy niin että kämppien hinnat alkavat laskea niin tulee menetettyä potentiaalista myyntivoittoa useilla kymppitonneilla.

Avainkysymys onkin että tulevatko kalliossa hyvällä sijainnilla olevat kaksiot pitämään nykyisen arvonsa, nousemaan vai laskemaan  5-10-vuoden aikana. Ainahan voi kämppää vastaan ottaa sijoituslainaa, jolla painaa lappua salkkuun. Mutta siinä korko syö tuottoa.

Kyse siis tavallaan hypoteettisesta tilanteesta.

Ajatuksia? Mitä te tekisitte?

0
0
14.10.2014 - 16:35

Dharma

+100
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
1515

Omakotitalosta voi olla nihkeää ottaa isoja voittoja. 2008 kriisin myötä nimenomaan omakotitaloilta katosivat ostajat ja kauppoja tehtiin todella suurilla alennuksilla. Jos nykytilanteessa on vähänkään samaa, miltä omakotitalomarkkinan osalta vähän näyttää, niin voi olla vähän myöhäistä.

Mainitsemasi vuokratuotto on varsin korkea. Sellaisen saa pk-seudulta hyvien yhteyksien varrelta, missä neliöhinnat ovat kuitenkin matalat. Kalliossa viisi pinnaa alkaa olla kova tuotto.

0
0
14.10.2014 - 17:44

hode

+84
Liittynyt:
19.7.2014
Viestejä:
349

Näin vähän itsekin tuli laskeskeltua. Oma lineni olisi tosiaan myydä ja hakea sitten muualta sitä yli 5% vuosituottoa.  

0
0
17.10.2014 - 17:09

Dharma

+100
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
1515

Itse saan rivarista kehä III:n ulkopuolella 4,9 % vastikkeen jälkeen ennen veroja, jos tyhjiä kuukausia tai remontteja tai välityspalkkioita ei ototeta huomioon. Vuokrattaessa kohtuullisuus laskee tyhjien kuukausien tn:ää ja parantaa mahdollisuutta saada hyvä vuokralainen muutenkin. 

0
0
17.10.2014 - 19:07

empe

Liittynyt:
17.10.2014
Viestejä:
2

Mukavaa, joskaan ei mitenkään yllättävää, että on muitakin aloittelevia (?) sijoittajia tai ylipäänsä sijoittajia, jotka kulkevat suunnilleen samanlaista polkua.

Kirjoitin oman tarinani pari viikkoa sitten Kauppalehden keskustelupalstalle. Tämä siis ei ole mainos, en vain viitsisi kopioida samaa tekstiä tännekin: http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=24…

Tämän keskustelupalstan löysin harmikseni vasta tällä viikolla, vaikka kuukausitolkulla olen suomenkielistä sijoituslukemistoa ahminut. Nimimerkillä Jii tuntuu kuitenkin olevan hieman samansuuntaisia (positiivisia) ongelmia kuin minulla.

Itsekin siis aloitin viime kesänä Seligsonilla, jonka kautta sijoitan pääsääntöisesti edelleen, koska en halua muutella - tai jalostaa - suunnitelmaani kuin puolen vuoden tai myöhemmässä vaiheessa vuoden sykleissä. Tämä ei kuitenkaan estä minua suunnittelemasta uutta suunnitelmaa, mikä on minusta oikein mukavaa ajanvietettä.

Linkittämäni viestin kirjoittamisen jälkeen olen alkanut pohtia seuraavia kysymyksiä, joita Nordnetin ETF-kuukausisäästöohjelmaan tarttuvat eivät tunnu juurikaan miettivän:

  • Sijoitusten purkaminen. Kertaerän pitäisi olla 15 000 euroa, jotta Nordnetin 15 euron kaupankäyntipalkkio (tällä hetkellä) vertautuisi Seligsonin 0,1%:iin "sitten joskus". Osakesijoitusten myyminen akuutteihin tarpeisiin on tietenkin täysin vastaan oppikirjoja, mutta aina elämä itsessään ei mene niin kuin on suunnitellut, ja tarpeita pienemmillekin ulosotoille saattaa ilmetä.
  • Käteisvarojen tyhjäkäynti. Seligsonin rahasto-osuuksia (myös Nordnetin Superrahastojen, siis ylipäänsä rahastojen) ostetaan aina täydellä summalla, eikä kokonaisina osuuksina kuten ETF:iä.
  • Myynnin ja oston spreadi, joka mainitsemani "peruspaketin" ETF:illä on 0,1-0,3%
  • Ylipäänsä pitkäjänteiseen (15-30 vuotta) sijoittamiseen sitoutuminen myös rahaston puolesta. BlackRockin iShares lienee turvallisin valinta, mutta moniko uskoo esim. db-X trackersin olevan pystyssä vielä 2040-luvulla?
  • Verotuspuolen epäselvyydet/epävarmuudet. Eurooppalaiset ETF:t on käytännössä rekisteröity Irlannissa, jossa veroaste on matalin. Mitä piensijoittajan tulee huomioida?
  • Filosofinen kysymys: ETF:issä muurahaiset käyvät kauppaa keskenään, kun taas indeksirahastojen kautta pääsisi "konkreettisemmin" osakkeiden osaostajaksi.

Seligsonin käyttämistä kestävän kehityksen indekseistä havaitsin itse asiassa juuri tänään tällaisen ominaisuuden: "Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian osalta kohdemarkkina jaetaan ensin toimialoihin ja indeksiin valitaan kunkin toimialan sisältä kestävän kehityksen kriteereillä parhaat yritykset." Näissä rahastoissa siis toteutetaan toimialahajautus "väkisin". Tämän voi tietysti tulkita mielensä mukaan hyväksi tai huonoksi puoleksi. Toteutuvan markkinapainotuksen seuraaminen sekä maantieteellisesti että toimialoittain on niin ikään täysin pätevä vaihtoehto, kuten näihin neutraalisti suhtautuva MSCI World tekee.

Menneitä katsauksia selatessani olen myös havainnut, että Seligsonin Global Top 25 Brands ja Global Top 25 Pharmaceuticals ovat passiivirahastoille korkeasta TER:stään (0,60%) huolimatta menestyneet erittäinkin vakaasti pitkiä aikavälejä tarkasteltaessa. Vaikka itsekään en ole näihin sijoittanut niin olen alkanut harkita, että pitäisikö siivu pistää siinäkin skenaariossa, että päätyisin ohjaamaan kuukausittaisen pääpottini Nordnetin kautta ETF:iin. Nämä korithan ovat Seligsonin omaa tuotantoa, eivätkä sinällään löydy ETF-puolelta.

Oman lisämausteensa soppaan tuo Lynx (http://www.lynxbroker.fi/), joka huhujen mukaan aloittaa marraskuussa Suomessa. Suorat osakeostot kannattaa todennäköisesti keskittää Nordnetin sijaan tuonne.

Sekavalta vaikuttavasta tilanteesta huolimatta vielä on onneksi pitkä aika vuodenvaihteeseen, jota ennen uusien linjausten täytyy olla vakaalla pohjalla. :)

0
0
18.10.2014 - 11:02

empe

Liittynyt:
17.10.2014
Viestejä:
2

ETF:iin sijoittaminen kuukausittain lienee jatkossakin halvempaa Nordnetin kautta, mutta Lynx tarjonnee laajemman kauppapaikkavalikoiman (enemmän pörssejä, oikeasti globaalisti) pienemmillä kustannuksilla. Nythän ostaminen Nordnetin kautta Pohjoismaiden ulkopuolisesta Euroopasta tai Yhdysvalloista on vähintäänkin 15 euroa per laaki, eikä pörssivalikoima ole loppujen lopuksi häävi edes Euroopan osalta, saati että Aasian suuntaan tai kehittyville markkinoille pääsisi kiinni.

0
0
5.1.2015 - 11:29

Zakke

+1
Liittynyt:
5.1.2015
Viestejä:
1

Allokaatiosta.

Oheinen laskelma kertoo, miksi allokaatio selittää suurimman osan sijoitusten tuotosta pitkällä aikavälillä. Vertailen kolmea eri vaihtoehtoa: pankkitili, joukkovelkakirjat ja osakkeet.

Tuotto-odotukset on laskettu pitkälle aikavälille. Käytän laskuissa reaalista tuottoa inflaation jälkeen. Ennen inflaation poistamista ja lyhyellä aikavälillä voi kuvitella saavansa mitä tahansa, mutta pitkällä aikavälillä nämä ovat kovia lukuja.

Pankkitili: tällä hetkellä negatiivinen, pitkällä aikavälillä reaalituotto 0-1 %.

Joukkovelkakirjat: lähivuosille negatiivinen, pitkällä aikavälillä suuruusluokkaa 2-3 %.

Osakkeet: Jeremy Siegelin laskelmien mukaan USA:ssa tuotto on ollut viimeisten 200 vuoden aikana 6-7 % vuodessa.

Käytän kaikissa ylärajan mukaista arvoa, joka on laskelmien kannalta helpompi, mutta mielestäni aika optimistinen.

Pankkitilillä tarvitaan 70 vuotta, jotta sijoituksen arvo kaksinkertaistuisi. Kymmenessä vuodessa sata euroa nousee 110:een, 20 vuodessa 122:een, 30 vuodessa 135:aan ja 40 vuodessa 149:ään.

Joukkovelkakirjoissa tarvitaan 24 vuotta, jotta sijoituksen arvo kaksinkertaistuisi. Kymmenessä vuodessa sata euroa nousee 135:een, 20 vuodessa 181:een, 30 vuodessa 243:aan ja 40 vuodessa 326:een. 40 vuodessa tuotto olisi siis kaksinkertainen pankkitiliin verrattuna.

Osakkeilla tarvitaan 11 vuotta, jotta sijoituksen arvo kaksinkertaistuisi. Kymmenessä vuodessa sata euroa nousee 198:aan, 20 vuodessa 387:äänn, 30 vuodessa 761:een ja 40 vuodessa 1497:een. 40 vuodessa tuotto olisi siis kymmenkertainen pankkitiliin verrattuna.

Tähän pääsee jos löytää yhtiöt tai rahastot, jotka koko ajan saavuttavat vähintään indeksin mukaisen tuoton.

Amerikkalainen ohje on, että osakkeisiin pitäisi sijoittaa (100 - oma ikä) %. Taustalla on tietysti ajatus, että sijoituksilla kustannetaan oma eläketurva. Meillä tilanne on erilainen, koska Suomessa on lakisääteinen työeläke, jonka määrä ei riipu omista sijoituspäätöksistä. Vaikka ehdot tulevaisuudessa lienevät huonomman kuin nykyään, suomalainen voi laskea sen varaan, että peruselämisen voi kattaa työeläkkeellä.

Tämän vuoksi eläkeikäänkin tähtäävässä sijoitustoiminnassa voi ottaa enemmän riskiä.

Itselläni amerikkalainen ohje johtaisi turhan pieneen osakeosuuteen. Oma näkemykseni on, että kaikki ”löysä raha” kannattaa sijoittaa osakkeisiin. Löysällä tarkoitan rahaa, jonka voi pitää sijoituksissa ainakin kymmenen vuotta tästä eteenpäin ja senkin jälkeen ajoittaa realisoinnin markkinatilanteen mukaan.

0
0
12.10.2015 - 16:31

Jii

OP
+26
Liittynyt:
6.7.2014
Viestejä:
19

Terve taas! Tai ”taas”, passiivinen sijoitustapa on tehnyt passiiviseksi myös kirjoittelutahdin.

Törmäsin Twitterissä Nordnetin blogikirjoitukseen etf-rahastoista http://www.nordnetblogi.fi/maailman-parhaat-etf-rahastot/01/10/2015/. Blogikirjoituksen luettuani totesin sijoitussuunnitelman päivittämisen olevan tarpeen sijoituskohteiden osalta, koska maksan nykyisestä Maailma-indeksistä TER 0,20, kun lähes samaan on mahdollista päästä noin puoleen hintaan.

Puuhastelu sijoitussuunnitelman päivittämiseksi on kuitenkin raskasta kun pitäisi muistella Nordnetin salasanaa ja kaikkea muuta vaivalloista, joten onnistuin missaamaan kk-säästön ajankohdan lokakuun osalta. Toisaalta jäi aikaa pohtia paremmin ja jopa tiedustella muiden ajatuksia.

Sijoitussuunnitelmaan pitäisi ainakin osata valita painot eri etf-rahastoille. Tämä tietysti tarkoittaa pienempiä osuuksia yksittäisiä rahastoja. Jos jossain vaiheessa tulisi tarpeen myydä osuuksia, joudun myynneistä maksamaan useamman toimeksiannon verran kuluja. Mutta toisaalta koska sijoitusten hodlausaika on lähtökohtaisesti jonnekin eläkeikään asti, ehtii pienistäkin kulusäästöistä kertyä mukava potti.

Nykyisiä kalliimpien kulujen rahastojen osuuksia en kuitenkaan lähiaikoina ole myymässä. Osasyynä tähän on sisällä olevat verovelat, joita en halua realisoida, mutta etenkin paluu kuluttamaan luentosalin istuimia. Kelan käytäntö katsoa arvopaperimyynnit puhtaaksi tuloksi tulorajalaskennassa huomioimatta hankintahintaa ei varsinaisesti kannusta käymään aktiivista kauppaa tai myymään laisinkaan.

Paluu opiskelemaan ja siirtyminen osa-aikatyöhön vaikuttaa toki myös sijoitussuunnitelmaan muutenkin. Kuukausittain sijoitettava rahamäärä putoaa toki huomattavasti verrattuna täyteen kuukausipalkkaan. Koska myydä ei oikein voi – tai siis kannata, koska opintotukien menetys tulorajan täyttyessä laskee reaalituntipalkkaa epämiellyttävän paljon – joten kassanhallintaa ja budjetointia joutuu harrastamaan eri mittakaavassa kuin aiemmin.

Huomasin muuten vuosilomalaskennasta yhden järkyttävän yksityiskohdan, josta voisi mielestäni huoletta leikata. Tuntityöntekijänä saan täydet lomat (2,5pv/kk) tekemällä vähintään 35h/kk. Eli jos teen kerran viikkoon töitä, n. 9h/pv neljä kertaa kuukaudessa, saan täydet lomat. Kelan tulorajat antavat minun tehdä noin 37h/kk töitä, joten optimaalisten työtuntien määrä ei vaadi kummoista laskentaekonomia. Minulle tämä toki sopii nykytilanteessani erinomaisesti kun aikaa opinnoille jää hyvin, mutta kuka yrittäjä palkkaisi osa-aikaisen työhön näillä ehdoilla?

Sijoitussalkusta oli tarkoitus myydä viimeisetkin suorat osakesijoitukset ennen opintojen alkua, sillä varallisuuden ei kannattaisi tuottaa tuloja (osinkoja) opintojen aikana. Tämä jäi kuitenkin lopulta tekemättä, koska opinnot kestävät vain pari vuotta. Nordea tai TeliaSonera eivät oletettavasti maksa yllättäen hirmuisia lisäosinkoja, mutta riskiksi saattaa nousta mahdollinen yritysosto, jota en ollut osannut lainkaan ajatella. Jos osto tapahtuisi käteisellä, negatiivinen vaikutus tulorajoihin maksimoituisi. Yksi sulka lisää rahastosijoittamisen puolesta opintojen aikana.

Muuten olen blogin aloittamisesta lähtien malttanut noudattaa sijoitussuunnitelmaa oikein hyvin. Kurssien voimakkaat liikkeet ovat saaneet seuraamaan markkinoita paljonkin, mutta olen välttynyt harrastamasta spekulointia. Vielä kun saisin lopetettua talousuutisten seuraamisen (lähinnä kohinaa), olisi sijoittamisen tuotto aikapanokseen verrattuna maksimaalinen.

0
0
16.4.2017 - 12:30

Jii

OP
+26
Liittynyt:
6.7.2014
Viestejä:
19
Kinski kirjoitti:

Kiintoisa aloitus! Kuinka sujuu nyt?

Kiitos palautteesta ja kiitos kysymästä! Sijoitusjuna on jatkanut kulkuun blogin hiljentymisestä huolimatta. Jack Bogle onkin kuvannut asiaa hyvin: 

“Own an index fund, get a life outside of finance, and relax.”

Ihan noin asia ei toki omalta osaltani ole, sillä KTM-opinnot ovat pyörineet tässä taustalla kaiken aikaa ja syksyllä ryhdytäänkin gradun kimppuun. Aihepiiriä on tullutkin opiskeltua melko paljon lähiaikoina. Tuli nopeasti luettua aloituspostaukseni uudestaan ja jotain oppimista voin havaita tapahtuneen.

Yksi mielenkiintoinen näkökulma josta luin eräästä tenttikirjasta oli oman inhimillisen pääoman vaikutus portfolion allokaatioon. Yleensä neuvotaan ensiksi selvittämään oma riskinsietokyky ja johdamaan oma allokaatio sen perusteella. Yksinkertaistettuna allokaation muoto on usein "x prosenttia riskittömään kohteeseen ja loput osakkeisiin", kuten esimerkiksi tunnettu Buffetin ohje 10% lyhyisiin valtiolainoihin ja 90% S&P500. Tenttikirjasta saamani ajatuksen mukaan inhimillisen pääoman kapitalisointi esimerkiksi kuukausipalkkaisen työn kautta voidaan nähdä suhteellisen riskittömänä jatkuvaa tuottoa tuovana osana portfoliota ja tätä kautta pohtia allokaatiota.

Inhimillisen pääoman tuoman tuoton arviointi pidemmällä tähtäimellä on toki haastavaa ja pitää sisällään monia riskisiä muuttujia, mutta ajatus on mielestäni kiinnostava. Useimmat toki implisiittisesti asian tiedostavat ja se vaikuttaa siten allokaation muodostamiseen. Muistan esimerkiksi Akin kommentoineen joskus, että nuoren miehen tärkeintä pääomaa ovat tulevat työkykyiset vuodet ja juuri näinhän asia on. Tätä taustaa vasten on kuitenkin mielenkiintoista välillä seurata kanssaeläjien joskus ristiriitaisenkin tuntuista käyttäymistä, etenkin rahoitusteorian tutkimustradition olettaman rationaalisen päätöksenteon osalta. Monet tuntemani henkilöt eivät opiskelijana jostain syystä uskalla ottaa opintolainaa lainkaan järkyttävän edullisista ehdoista huolimatta, mutta heti valmistuttuaan ja ensimmäisen vakituisen työpaikan löydettyään kiinnittävät oman inhimillisen pääomansa tuoman tuoton asuntolainan kautta betoniseiniin vuosikymmeniksi. Ilmiötä voisi toki vain ihmetellä, mutta behavioristinen taloustiede antaa myös vaihtoehtoja ymmärtää asiaa. Joko ihmiset eivät ymmärrä mitä opintolainan valtiontakaus tarkoittaa tai mihin sitoutuvat asuntolainassaan, tai sitten status quo bias on erityisen vahvasti läsnä kun ihmiset miettivät työuraansa.

Joka tapauksessa ei varmastikaan ole haittaa tiedostaa inhimillisen pääoman vaikutusta omaan allokaatioon. Ei ehkä liene tarpeen lähteä suunnittelemaan omaa urapolkua siten, että omasta inhimillisestä pääomasta kapitalisoidut tuotot korreloisivat mahdollisimman vähän markkinoiden yleisen tuoton mukaan portfolioteoriaa mukaillen jos se johdattaa työhön josta ei pidä. Kuitenkin tarinat henkilöistä, jotka olivat Talvivaaralla töissä, rakentaneet jonnekin Kainuun perukoille hulppean omakotitalon pelkällä velkarahalla ja sijoittaneet vielä kaikki irtorahatkin työnantajansa osakkeisiin kertovat esimerkkiä, kuinka ei ainakaan kannata talousasioitansa hoitaa. 

Inhimillistä pääomaa on todella vaikea mitata luotettavasti, eikä käsittääkseni esimerkiksi yrityksillä ole vakiintunutta tapaa raportoida henkilöstönsä inhimillistä pääomaa, mikä voisi osaa sijoittajista kiinnostaa. Toisaalta se tarjoaa siten aktiiviselle sijoittajalle myös mahdollisuuksia. Pidättäydyn itse kuitenkin mieluummin jatkossakin indeksisijoittamisessa, sillä uskon markkinoiden olevan riittävän tehokkaat minulle. Toki esimerkiksi tällä sivustolla on varmasti vahva vinouma henkilöihin, jotka ajattelevat asiasta toisin ja se heille hymyissä suin suotakoon. Muutenkin väittely markkinoiden tehokkuudesta tai tehottomuudesta on etenkin piensijoittajan kannalta mielestäni pääosin ajanhukkaa, sillä piensijoittajan summilla esimerkiksi työntekoon keskittyminen aktiivisen sijoittamisen sijaan tuo oletettavasti huomattavasti paremmat tuotot vaihtoehtoiskustannuksia ajatellen. Toki aktiivinen sijoittaminen on monille harrastus ja mielenkiinnon kohde ja sellaisena varmasti erittäin hyvä monista vaihtoehdoista.

Vaihtoehtoiskustannuksien ajattelu muissakin asioissa on vaikuttanut toimintaani. Tämänkin sivuston käyttäjistä varmasti monella on pokeritaustaa ja keskustelu nettipokerin tulevaisuudesta on käynyt sisarsaiteilla kovana. Itse tein kuitenkin päätöksen käytännössä lopettaa nettipokerin, sillä nettipokerituottojen on helppo olettaa jatkossakin olevan laskevia, kun taas aika muuhun käytettynä tuo oletettavasti enemmä nautintoja ja mahdollisesti myös rahallista hyötyä. Livepokeri on toki asia täysin erikseen. Vaihtoehtoiskustannusajattelu on toki monesti jopa vaarallistakin, jos laskee tuottoja esimerkiksi lineaarisena ja arvottaa kaikkea rahana. Tällöin päätyy pohtimaan paljonko yöunet nyt maksoivatkaan tällä kertaa ja mennään pahasti metsään.

Jotenkin eksyin nyt kirjoittelemaan vähän mistä sattuu, mutta sattuuhan näitä! Kommentteja saa heittää ja etenkin graduaiheideoita wink Voisin pyrkiä myös itse kommentoimaan enemmän sivustolla. Valtaosa ajasta tulee kuitenkin luettua sivustoa kännykällä liikkeellä ollessa, jolloin etenkin nykyisellä käyttöliittymällä aktiviteetti jää usein pelkkään lukemiseen.

1
0
18.4.2017 - 23:26

Da Pan

+1
Liittynyt:
3.2.2017
Viestejä:
13

Hyvää pohdintaa. Markkinoiden tehokkuuskeskustelu on mielestäni juurikin liian binääristä, tehoton/tehokas-ajattelu on aivan liian ahdistettu näkokulma. Enemmänkin olisi hyvä vääntää tehokkuuden asteesta, jolloin keskustelun tasokin saattaa nousta. Tästä tosin riittää entistä enemmän väännettävää jääräpäiden keskuudessa...:)

Graduideaa en saa lonkalta heitettyä, mutta esim. kryptovaluuttamarkkinoiden tutkimusta olisi mielenkiintoista lukea ja sellaista olen itsekin pohtinut jahka opinnot tuohon vaihteeseen etenevät. Meren toisella puolenhan on jo hedge rahastoja, jotka näihin sijoittavat. Vedonlyöntimarkkinoita on tutkittu akateemisellakin tasolla jo jonkin aikaa, joten ehkäpä Bitcoin-markkinoissa olisi ideaa? 

0
0
10.1.2023 - 13:50

Bingo53

+3371
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2257

Klassinen 60/40-salkku upposi suohon viime vuonna - mitä tuumaa salkunhaltija?

S&P500 indeksin painuessa marraskuussa alle -15% osingot mukaan lukien ja samalla bondien mennessä ensimmäiseen karhumarkkinaan vuosikymmeniin, 60-40-salkkuallokaatio meni huonoimpaan tuottovuoteen sitten vuoden 1937.

Vuoden henki oli kiristää vyötä samalla kun hinnat nousivat, asuntomarkkinat hiljenivät ja korot kopisivat kattoon. Aiemmin bondit helpottivat ja pitivät nokkaa pinnalla osakkeiden arvojen sukeltaessa pimeään syvyyteen. Viime vuonna oli toisin. U.S Treasuryn paperit vajosivat huonoimpaan vuoteensa sitten vuoden 1801. Vielä vuonna 2008 asuntomarkkinoiden romahtaessa, Lehman Brothersin mennessä konkurssiin ja kongressin pelastaessa rahoitusjärjestelmän bondien arvot nousivat ja 60/40-allokaatiolla ollut sijoittaja pärjäsi 23% paremmin kuin kaikki rahansa osakkeisiin sijoittanut.

Samoin monena muunakin synkkänä hetkenä osakkeisiin ja velkakirjoihin varansa jakanut tuli ulos pohjamudista selvästi pelkkää osakesijoitusta harrastanutta puhtaampana.

Linkki The Wall Street Journal: https://www.wsj.com/articles/investment-retirement-stocks-bonds-market-…

Viime vuosi oli toisenlainen ja bondeista tuli salkun upottanut torpedo: Last year, though, bonds lost 13%, with long-term Treasurys slumping more than 29% — far worse than the 18% fall in the S&P 500. Instead of being ballast for a balanced portfolio, bonds turned into a torpedo. A typical 60/40 portfolio lost about 15% last year; if its bonds were long-term, the losses were even steeper.

Viime vuoden 60/40-portfolion tappioiden todennäköisyytenä on pidetty sellaisen tapahtuvan vain kerran 130 vuodessa. Pointti on se, että markkina on alituisessa liikkeessä, mikään ei ole varmaa ja kaikki voi tapahtua: Stocks normally go up — but not always. Bonds normally are safer — but not always. Nothing in financial markets is constant or permanent.

Voihan olla, että olemme uuden ajan edessä, mutta todennäköisempänä pidetään sitä, että aina välillä tulee kuunpimennys eivätkä bondit noudatakaan vuosikymmenien vakiintunutta käytäntöä, jossa ne tehokkaasti ottavat kantaakseen osakkeiden toteutunutta riskiä.

Vuosi on nyt kääntänyt lehteä, päivät ovat alkaneet pidentyä ja Intelligent Investor Jason Zweig pohtii jo WSJ:ssä mahdollisuuksien näkökulmaa: "The Fed says it isn’t done raising rates, so more pain is possible. The worst is probably over, though, and history puts today’s opportunities in perspective."

Alkavaan vuoteen 2023 näkökulma voisi olla seuraava: Meillä oli jo vuosi 2022 ja meillä on jo ollut korkojen nousun tuoma säikähdys - kaikki nämä ovat jo hinnoissa!

Toisaalta tarjolla on myös suositusta tasapainottaa portfolio hiukan tarkemmin - esimerkiksi osa bondeista kiinteistösijoitusten suuntaan: Mr. Wright suggests thinking of it instead as a 60/30/10 portfolio consisting 60% of growth opportunities like stocks, 30% of such diversifiers as fixed income and 10% of assets that protect against inflation. Mr. Page recommends tilting at least 5% of your stock position toward “real equities,” shares in industries such as energy, real estate and natural resources that could benefit from persistent inflation.

Jason Zweig puolestaan painottaa suunnitelmassa pysymistä: "In short, a 60/40 portfolio makes the most sense for people who want to take a moderate amount of risk with a minimal amount of worry. That didn’t work in 2022. It might not even work in 2023. Over the longer term, though, it should work just fine."

Linkki The Wall Street Journal: https://www.wsj.com/articles/asset-allocation-60-40-portfolio-116730207…

Joten voidaan luoda lumet pihoilta ja lähteä uuteen vuoteen mahdollisuuksia etsimään sekä pohtimaan löytyisikö Jarkko Aho kenties pyryn alta harhailemasta ja laajempaa allokaatio-näkökulmaa alkavalle vuodelle antamaan.

Laitetaan tähän vielä lainaus keväältä Random Walkerin tekstistä:

[quote=Jarkko Aho - Random Walker]

Riskiä voi tosiaan pienentää myös osakeallokaation sisällä, sillä erilaiset osakeluokat (esim. defensiiviset vs. sykliset osakkeet, arvo- vs. kasvuosakkeet, teollisuus- vs. teknologiaosakkeet) pitävät sisällään eri määrän riskiä.

Jos taktinen allokointi kuuluu omaan strategiaan, ja sijoittaja arvioi esimerkiksi kasvuosakkeiden olevan nyt ylihinnoiteltuja, painotuksen voi osakeallokaation sisällä siirtää arvo-osakkeisiin. Välttämättä painotusten muuttaminen ei edes vaadi näkemyksen ottamista. Yleensähän sijoittajilla on jokin tavoitepaino eri omaisuusluokille. Koska kasvuosakkeet ovat tuottaneet viime vuosina hyvin, niiden paino on noussut. Nyt, jos koskaan, on hyvä aika tasapainottaa salkku vastaamaan alkuperäistä tavoiteallokaatiota. Tasapainottamisessa ei ole kyse näkemyksen ottamisesta, vaan se on automaattinen (mekaaninen) toimenpide, jolla ensisijaisesti hallitaan riskiä.

Tietysti jos kurssit jatkavat nousuaan, tasapainotus voi tuntua virheeltä. Pitkällä aikavälillä se kuitenkin parantaa salkun tuotto-riski-suhdetta. Vaikka tasapainottamisen pääpointti on riskinhallinnassa, systemaattisesti toteutettuna sen on osoitettu parantavan myös tuottoa. Sehän johtaa ikään kuin automaattisesti ”osta halvalla ja myy kalliilla” -strategian toteuttamiseen.

Kokemukseni mukaan salkkua ei kuitenkaan kannata tasapainottaa liian tiheästi, jottei jää paitsi lyhyen aikavälin momentumista. Pidemmällä aikavälillä kaikkien omaisuusluokkien tuotoilla on kuitenkin taipumus hakeutua kohti keskiarvoa. Juuri tähän tasapainottaminen perustuu. Itse tasapainotan ETF-salkkuni 1-2 vuoden välein, mutta 3-4 vuotta on mielestäni myös ihan ok, jos lähtökohtaisesti luottaa enemmän momentumiin (tasapainotan aina vain ostojen kautta, koska salkkuun virtaa tasaisesti uutta rahaa).

Suorien osakesijoitusten kohdalla ajattelen vähän eri tavalla. Pyrin toki jossain määrin hajauttamaan eri toimialoille ja toisaalta välttämään sitä, ettei minkään alan yhtiöt ole yliedustettuna, mutta mitään tarkkoja rajoitteita ei ole. Keskityn vain laadukkaisiin yhtiöihin, joiden liiketoiminta kestää odotusarvoisesti pitkänkin taantuman yli. Siksi en ole huolissani kurssilaskusta, vaan pikemminkin toivon sitä, jotta voin ostaa lisää halvalla.

R.W.

Samaan nippuun voi vielä katsoa kuinka viimeiset 12 kk pärjäsi 80% osake - 20% bondit -allokaatiolla oleva Vanguard LifeStrategy 80% Equity UCITS ETF karttuva (tikkeri V80A):

Rahasto on voimakkaasti maailmalle hajautettuna pärjännyt jenkkien S&P500 indeksiä vastaan laskussa ihan mukavasti, mutta näyttää hidastelevan Helsingin pyrkyä nousta vastaan. Omat 2021 hankitut osuuteni ovat vielä mukavasti pinnalla.

Joten näistä vaihtoehtoisista toimintatavoista voisi ottaa viitettä salkun säätöön kevättä kohden, varsinkin kun korko-olot luovat bondeista uutta virikettä kentälle.

Kertauslukemista läheltä: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/sijoitusallokaatio-kaik…

Bondeista toivoisin kirjoituksia näille sivustoille mielellään koronansaintamielessä lisää kuluvana vuonna.

0
0
18.1.2023 - 18:13

Bingo53

+3371
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2257

Olisiko 60-40-portfolio keikautettava ympäri?

Kaiken kokoiset sijoittajat ovat nyt The Wall Street Journalin mukaan tarttumassa bondeihin vaikka velkarahastot tekivät pitkästä aikaa huonoimman tuloksensa viime vuoden 2022 aikana. Rahastojätit BlackRock Inc. ja Vanguard Group pitävät hyvälaatuisia yrityslainoja ja julkisyhteisölainoja juuri nyt houkuttelevina osakkeiden sijaan, sillä osakkeiden edessä on mahdollisuus joutua tekemään tänäkin vuonna tappiollisia tuloksia viime vuoden jatkoksi, jos jenkkitalous etenee taantumaan.

Yksityiset sijoittajat ovat kääntymässä bondisuuntaan. Interactive Brokersin kuluttaja-asiakkaat treidaavat nyt neljä kertaa enemmän bondeja kuin tekivät viime elokuussa. Refinitiv Lipperin mukaan kassaraha yrityslainarahastoihin ja pörssinoteerattuihin yrityslainarahastoihin nousi kahden vuoden jakson ennätyslukemiin viikko sitten, tammikuun 11. päivänä.

Tuottolukemat ovat niin houkuttelevia, että jotkut ovat suosittelemassa muuttaa klassista ja konservatiivista 60-40 portfoliota allokaatioltaan toisenlaiseksi: BlackRock proposed a different take on the model portfolio in a recent report: Put 35% in stocks and 65% in bonds. That should let investors achieve a 6.5% annual yield at current prices, according to research by the firm.

Taustalla veivaamiseen on se, että viime vuosi päättyi salkuilta valtaosin negatiivisella korkotuotolla ja tappiollisella osaketuotolla. Kuluvaa vuotta katsoessa on todennäköisempää saada positiivista korkotuottoa kuin päästä osaketuotossa voitolle.

Bond yields rise when their prices fall, however, and the index’s yield has doubled to around 5% — enough that many investment firms are now pushing bond-heavy portfolios.

Hyvälaatuisia yrityslainoja ostavat rahastot imivät uutta rahaa 6,5 miljardia dollaria seitsemän päivän aikana viime keskiviikkoon mennessä, mikä on suurin sisäänvirtaus sitten vuoden 2021, jonka tammikuussa yhtenä viikkona siirtyi 8,2 miljardia dollaria ja sekin pääosin sitä edeltäneen kuun veromyyntien takaisinostojen johdosta.

The new investment calculus assumes that growth will slow this year because the Fed will raise rates to between 5% and 5.5% — from a range between 4.25% to 4.5% now — and keep them there throughout 2023. That would hit corporate earnings and push down stock multiples, extending the equity selloff that began last year, analysts say.

Korkopohdintaan liittyy myös arvailuja, että korkoja alettaisiin laskea tämän vuoden loppupuolella inflaation ehkä hellittäessä, mikä vähentäisi taantuman vaaraa ja voisi käynnistää osakeiden arvojen nousua. Goldman Sachs on arvellut jenkkitalouden kasvavan noin yhden prosentin kuluvana vuonna.

Linkki The Wall Street Journal: https://www.wsj.com/articles/bonds-over-stocks-the-new-60-40-portfolio-…

Vuoden 2023 arvellaan olevan kasvuun tähtäävä, mutta hitaasti ja olevan muutenkin kaiken kaikkiaan haastavaa aikaa. Ja tällaisissa koheltavissa olosuhteissa bondit tapaavat peitota osakkeiden tuotot. Toisaalta rajut allokaatiomuutokset eivät yleensä ole olleet mitään portfoliosijoittamisen opastuksen kulmakiviä.

Liian innostuksen laantuessa bondimarkkinoilla, osakkeet saavat tilaa kehittyä ainakin Deutsche Bankin Jim Reidin mukaan. Hän huomauttaa, että bondimarkkinan volatiliteetti (mitattuna ICE BofA MOVE Indeksillä) saavutti huippunsa jo lokakuussa (kuvio alla); juuri kun arvelut siitä mihin FED päätyy pysyttäytymään korkomäärittelyssään eli noin viiden prosentin tuntumaan, alkoivat vakiintua.

Viime vuoden aikana juuri bondiyieldien muutokset ja heilunta ovat olleet yksi eniten osakkeisiin vaikuttava tekijä MarketWatchin mukaan.

So long as bond markets remain calm, Reid expects stocks will continue to rally. It’s one reason why he and his team are still “tactically bullish” on equities, although they expect the market’s mood to sour later this year.

Reidin mukaan markkina alkaa enenevästi vakuuttua siitä, ettei FED:n korkotaso tule asettumaan yli viiden prosentin. Markkina alkaa vakaasti uskoa pahimman olevan ohi.

“…[A]fter 9 months of high uncertainty about where the Fed’s terminal rate would top out, markets started to coalesce around a peak of 5% in October. That coincided with commentary at the time suggesting [Fed officials] were comfortable downshifting the pace of hikes, as they went onto do in December. This was also around the point where the inflation data started to turn, with markets increasingly hopeful that the worst was over,” he said.

Linkki MarketWatch: https://www.marketwatch.com/story/a-calmer-bond-market-is-helping-drive…

Levottomat ajatukset leviävät moneen suuntaan. Ajankohtaa leimaa lopullisten tulosten odotus vaikka käännekohdan arvellaankin jo tapahtuneen pari kuukautta sitten. Vaihtoehtoja etenemiseen joutuu harkitsemaan dataa odotellessa. 

0
0
10.3.2024 - 17:17

Bingo53

+3371
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2257

Markkinaolosuhteiden ja sijoituslajien odotettavien tuottojen mukaista säätöä salkkujen allokointiin vuodelle 2024

Markkinaolosuhteissa on tapahtunut kahden viime vuoden aikana voimakkaita siirtymiä, jotka markkina on hinnoitellut uudelleen: matalista korkeisiin korkoihin, löysästä tiukkaan rahapolitiikkaan sekä löperöstö maksukyvystä kireään maksuvalmiuteen. Nyt vuoden 2024 alkumetreillä osa näistä siirtymistä alkaa haipua, mistä seurauksena hajautetut portfoliot näyttäisivät tuottavan erityisen hyvin - tosin sijoittajan on otettava huomioon myös se, että markkinan volatiili luonne säilyy, kirjoittaa Jared Gross JPMorganin pelikirjaa kuluvalle vuodelle 2024 hahmotellessaan.

Tämä aika ei sovi staattisen portfolion strategialle. Siirtymien tapahtuessa eri ajanjaksoina, niiden vaikutus sijoitusmarkkinaan on tunnistettava ja valmistauduttava - riittävää maksuvalmiutta ylläpitämällä - tulossa oleviin talouden muutosvaiheisiin. Salkun tasapainottamiseen muutama havainto:

1. Yleinen sijoitusilmapiiri on edelleen otollinen

Pari vuotta sitten osakkeet ja velkakirjat oli hinnoiteltu varsin korkealle ja 60/40-salkun tuotto oli epätavallisen pieni eli 4,2% mikä oli selvästi alle useimpien sijoittajien tavoitteen. Tuoton puute johti sijoittajat etsimään tuottoja vähemmän likvideiltä markkinoilta erotuksen täyttääkseen.

Asiat muuttuivat nopeasti edellis- ja viime vuonna. Sijoituserät hinnoiteltiin markkinoilla uudelleen, mikä johti melko tuskalliseen vuoteen 2023. Kuitenkin viime vuoden lopulla tuotto-odotukset olivat nousseet ja 60/40-salkun odotettava tuotto oli saavuttanut 7,2% tason.

Viimeiset 12 kuukautta ovat olleet omaisuuserien osalta hyvinkin tuottavia - tosin indeksinousuissa on konsentraatiota vain muutamaan osakkeeseen ja velkakirjatuotoissa muutos vasta neljännellä kvartaalilla koronlaskuodotusten alkaessa vahvistua.

"At present, the outlook for 2024 appears to offer a continuation of this positive environment. Nonetheless, a broadly diversified portfolio should be able to reach investors’ return targets—particularly with the addition of active management and the use of diversified alternative assets."

2. Tasaisempi osake/velkakirja tuoton ero suosii vähemmän riskisiä sijoituksia

Osakkeiden suosiminen ei ole ollut niin paljon kannattavampaa velkakirjojen suhteen - eli osakesijoituksen riskipreemio (ERP), jonka osakesijoitus tuottaa suhteessa riskittömään korkoon, ei ole ollut niin hyvä.

JPMorgan_portfolio_return

Eli volatiliteetin lisäys ei ole lisännyt tuottoja niin voimakkaasti siirryttäessä riskittömistä lainoista riskisiin osakkeisiin - preemiokäyrä on lättänä.

FED:n voimakas korkopolitiikka ja madaltuva inflaatio ovat saaneet velkakirjamarkkinat tarjoamaan positiivisia reaalituottoja.

"Further, if the bond market is heading toward a secular equilibrium, in which declining inflation and falling short-term rates normalize the yield curve, additional return from capital appreciation may well be realized. Finally, the move to higher yield levels restores the potential for bonds to appreciate in the event of a growth shock, diversifying risk elsewhere in a portfolio."

Kolikon toinen puoli on, että osaketuotot ovat jäämässä vain tyydyttäviksi. Jakamalla kymppivuotisen valtiolainan yieldi S&P500 indeksin tuotolla havaitaan, että osakkeiden riskipreemio ERP oli 2,2 vuoden 2022 alussa ja on nyt tasolla 0,4 eli suunta on selvä.

JPMorgan_risk_premium_ERP

Allokaatiota säätävälle sijoittajalle tämä merkitsee asemoitumista kohti rahamarkkinainstrumentteja, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti.

3. Etsi tuottoja vaihtoehtoisista lähteistä

JPMorganin näkökulma tälle vuodelle on, että 60/40-salkku tuottaa 7,0% volatiliteetilla 10...11%; heidän 10...15 vuoden horisontillaan. Vaikka tämä on melko hyvä useammille, pysyminen tiukasti pelkästään 60/40-strategiassa johtaa epämiellyttävästi riippuvuuteen negatiivisesta osake/bondi-korrelaatiosta riskin hallinnassa.

Ja tämä ei näyttäisi olevan pysyvää: "Although stock and bonds have become less positively correlated since 2022, we continue to witness periods of elevated correlation to both the upside and downside. With less confidence in the level of correlation going forward, investors may want to seek out more direct forms of diversification."

Havainto on, että sijoituslajien lisääntyminen on tuonut uusia mahdollisuuksia sijoitussalkun ylläpitäjälle ja niiden lisääminen salkun sisältöön vähentää sijoittajan riippuvuutta markkinan korjausliikkeistä.

JPMorgan_diverse_portfolio

Kuvassa on useita erilaisia varallisuuseriä, jotka tarjoavat muitakin mahdollisuuksia säätää riskiä ja tuotto-ominaisuuksia. Globaali ote lisää myös valuuttasuojaa: "Within higher volatility equities, global strategies — and Japanese equities in particular — benefit from compelling valuations and a strong dollar tailwind."

4. Erityisen huomion kiinnittäminen maksuvalmiuteen voi osoittautua kannattavaksi

Allokaatiomuutoksia ja salkun säätämistä on pidetty lähinnä riskin hallintana, mutta vähemmän on puhetta maksuvalmiuden ylläpitämisestä sen varalle, että voi tarttua tilaisuuteen.

"In 2022, as sharp declines in public markets for stocks and bonds pushed asset allocations uncomfortably far from strategic targets, many portfolios experienced a “denominator effect” as the relative size of their private market allocations ballooned. Limited access to liquidity in private funds meant that rebalancing was either impossible or very costly."

JPMorgan_portfolio_liquity

Kassanhallinta käyttämällä salkun osana heti rahaksi muutettavia rahamarkkinainstrumentteja tai kulloinkin saatavilla olevia, likvidejä vaihtoehtoisia sijoitusinstrumentteja on tähän hetkeen erityisen suositeltavaa. Täysin sijoitetut salkut ovat kokonaan riippuvaisia julkisen markkinan kyvystä lunastaa sijoitukset toisille omistajille heidän määräämäänsä hintaan.

"Fully invested portfolios that rely solely on public markets as their primary liquidity source can prove vulnerable to rising correlations. Large illiquid allocations only compound the problem. Sacrificing a small amount of current return to guarantee access to liquidity may be a price worth paying."

Joten piinaviikkoa odotellessa tässä on pari viikkoa aikaa säädellä salkkuallokaatiota nykymenoon sopivaksi:

- tarkastella kutakin sijoituspositiota tuottotavoitteen osalta
- tarkastella sijoituslajeja niin, että sijoituspääoma on jaettu sektoreittain tehokkaasti lähiajan tuottojen mukaan
- hyväksyä allokaation sopeutuminen dynaamiseen markkinaympäristöön

"The instability of traditional correlation relationships, however, suggests that allocators may need to implement more fundamental portfolio diversification. And the high cost of illiquidity in such volatile markets demonstrates the value of a dedicated liquidity program."

Linkki JPMorgan: https://am.jpmorgan.com/ca/en/asset-management/institutional/insights/portfolio-insights/portfolio-strategy/allocation-spotlight/an-allocation-playbook-for-2024/

Eli fyrkkaa pitää edelleenkin olla, oli mikä salkku tahansa. 

2
0
24.5.2024 - 17:59

Bingo53

+3371
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2257

Meillä jokaisella taitaa olla liikaa bondeja

Entinen Yale sijoituskomitean puheenjohtaja, Vanguardin hallituksen jäsen Charley Ellis kirjoittaa eilisessä Financial Timesissä, että monet sijoittajat ovat hallinnoineet salkkuaan niin kauan, että bondeilla täydennetty salkku on heillä tänä päivänä kaukana optimaalisesta.

Sata vuotta sitten sijoitussalkuissa oli valtaosaltaan velkakirjoja kunnes ekonomisti Edgar Lawrence Smith osoitti osakkeiden tuottavan paremmat tuotot. Vähitellen, vuosikymmenten aikana 60/40 osake/bondisuhde osoittautui käyväksi menettelyksi sekä yksityisille, että eläkerahastoille ja säätiöille.

Asiasta syntyi tutkimusta - onko velkakirjoihin järkevää sijoittaa pitkäksi aikaa ja mikä on pitkä aika, toisaalta osinkojen ja lyhyiden arvonmuutosten kuvaaminen tuottona jne. Pitkä aika ymmärretään usein viiden vuoden jaksona, mutta tämä ei ole Ellisin mukaan oikea näkökulma.

Useimmat yksityishenkilöt alkavat sijoittaa kolmenkympin korvilla ja jatkavat sijoittamistaan pitkälle 80-vuotiaiksi. Heidän sijoitushorisonttinsa on puoli vuosisataa. SE on pitkä aika.

Useimmat instituutiot on rakennettu olemaan toiminnassa ainakin sata vuotta. Näiden pitkäikäisten sijoitustoimijoiden pitäisi olla tottunut hallinnoimaan juuri velkakirjaomaisuuden osuutta salkuissaan.

Useimmilla yksityisillä sijoittajilla on enemmän varoja sijoitettuna bondien ja talletuskorkotuottojen tapaisiin omaisuuseriin kuin he ymmärtävätkään. Kun he tutkiskelevat salkkuaan, he laskevat mukaan vain varsinaiset bondituotteet. He eivät sisällytä ajattelussaan sijoitusomaisuuden osaksi kahta tärkeää bondiekvivalenttia: tulevaisuuden työeläketulot (jotka ovat inflaatiosuojattuja, valtion takaamia maksupäivälle oikaisulaskettuja tuloja) ja oman kotinsa omaisuusarvoa (suhteellisen stabiili varallisuuserä, jonka arvo ei muutu osakemarkkinoiden arvonmuutosten mukaisesti ja jonka nimellisarvo nousee inflaation vaikutuksesta).

Ellisin mukaan useimmilla sijoittajilla nämä rahamarkkinasijoitusten kaltaiset (fixed-income equivalents) varallisuuserät ovat suhteellisen suuria ja joillakin näiden laskennalliset tuotot ylittävät heidän lisäeläkesijoitustensa arvon. Siksi sijoitusvarallisuuden kokonaisuutta rakennettaessa, nämä erät tulisi huomioida bondiosuuden suuruutta arvioitaessa salkun - erityisesti eläkesalkun - allokaatiossa.

Yksityissijoittajat menettävät merkittävästi tuottoja, jos he pysyttelevät puoli vuosisataa perinteisessä 60/40 osake/bondiportfoliossa. Asian ottaminen esille on sikäli ajankohtaista, että vielä voi parantaa mahdollisuuksiaan rahoittaa pidentyvään elinikäänsä. "The sooner we deal with it, the easier the solving will be."

Juttu on ollut nyt vapaasti luettavissa, Financial Times: Most of us have too much in bonds (ft.com)

Tämä on minusta hyvä näkökulma, enkä ollut tullut tätä näin ajatelleeksikaan. Itse olen allokoinut salkkua 80/20 osake/bondisuhteella ja arvioinut olevani rämäpää. En ole ottanut huomioon muita omaisuuseriä ja eläketulon kertymää, jota kukaan ei voi enää minulta poistaa, jollei Suomen valtio taas tapansa mukaan muuta "ikuisia" eläkelakeja.

Tämän kirjoittajan Charley Ellisin huomio asiassa on aivan varteenotettava, kun bondipositoiden tuotto aikanaan taas laskee  korkojen laskiessa. Silloin voi huoletta sijoittaa osakkeisiin sata lasissa.

4
0