Mutta ei siinä silleen mitään että tulevaisuuden ruokajutuissa hyönteisillä on minusta paikka. Pallon kantokyky ylittyy (on ehkä jo ylittynyt) ja täytyy etsiä omituisiakin ratkaisuja kun ihmiskunta ei osaa lopettaa sikiämistä.
Jouduin hetkeksi poistumaan päätteeltä, joten jäi hiukan avaus viesti kesken, mutta jatketaan tähän.
Onko sirkan tulevaisuus proteeni ym lisänä jauhettuna esim leivässä? Onko muita vastaavia parempia ravintoon lisättäviä aineksia? Esim. Madot, toukat, hamppu?
Jos on, niin alkutuottajien katteet esim. Maidon ja perunan tuotannossa on minimaaliset. Toki alkuun voi mennä hyvin, jos buumi jatkuu, mutta miten käy kun tuottajia on riittävästi? Putoaako katteet? En osaa sanoa, mutta toivottavasti hyvin.
Sirkan jalostus
Tällä hetkellä tuottajat näyttää maustavan sirkkoja esim chilillä ja myyvän pikku naposteluun. Itse tullut joskus naposteltua kuivalihaa. Lähinnä mietin voiko sirkka vallata markkinoita tältä alueelta? En tiedä, mutta toivotaan.
Tarkoitus ei ole torpata sirkan/hyönteisen kasvatusta, vaan miettiä pystyykö tällä tekemään rahaa. Jos pystyy, niin miten pääsen itse parhaiten hyötymään tästä. Mikä on se hitti joka lyö läpi?
Itse en vielä ole sirkkoja maistanut, mutta maistan, kun pussi kaupasta käteen sattuu, Ennakoluulot on tietysti tällä alalla voitettava. Miten helposti se käy, niin aika näyttää.
Vaikea uskoa että näissä katteet pääsisi nousemaan pitkäksi aikaa kovin korkealle. Ensimmäisten toimijoiden pitää ottaa paljon riskiä puuttuvan asiakaskunnan ja toimivien järjestelmien kanssa esim karkailevat sirkat, mahdolliset ongelmat prosesseissa yms esim tautien tai jatkuvuuden suhteen. Alkuun panostuksia tekniikkaan, tuotantoon ja markkinointiin. Sitten jos jotain pientä buumia ja menekkiä on havaittavissa, niin isot pelurit kiilaavat markkinoille valtavan koneistonsa kanssa (S-ryhmä, kesko, elintarvikejätit). Katteet olisi varmaan helpointa ja kestävintä tehdä brändin kautta, mutta niihin voi olla hankalaa ja kallista sijoittaa (isot kuten fazer, saarioinen, taffel, joihin ei välttämättä edes voi sijoittaa ja hyönteisten osuus tulee olemaan pieni osa tuloksesta tai pienet tahot joihin voi olla mahdotonta sijoittaa ja jotka ovat valtavan riskisiä.)
Luonnonvesissä tapahtuvaa kalankasvatusta vastustetaan varsin voimakkaasti veteen pääsevien ravinteiden ja muiden päästöjen takia, mutta kirjolohen tehdasviljely tuntuu etenevän Suomessakin. Eipä näihinkään taida päästä sijoittamaan, mutta elintarvikealan ja ruokailutottumusten muutoksia on mielenkiintoista tarkkailla.
Ei ne sirkat itsessään miltään maistu (kokeiltu on) joten ei naposteltavana mitenkään kuivalihan kanssa kilpaileva kokemus. Itse näkisin nuo ennemmänkin jauhettuna muissa tuotteissa nostamassa proteiinipitoisuutta. Sirkkafarmin pystytys ei vaatine suuria panostuksia, joten barrier of entry on matala ja katteiden sen puolesta uskoisin pysyvän pienehköinä.
Tässähän on lähinnä kyse vaan siitä, että miten saadaan tuotettua ihmiskunnan tarvitsema proteiini mahdollisimman ekologisesti kestävällä tavalla. Eli sirkkaproteiini on lähinnä "pakollinen paha", kun on mahdotonta tuottaa tarpeeksi nautaa kaikille. Pitkällä aikavälillä mielenkiintoiselta vaihtoehdolta vaikuttaa labrassa kasvatettu liha:
Saattaa vielä mennä vielä hetki, että Prisman tiskiltä saa labrassa kasvatetun pihvin, mutta kustannukset tulevat alas vauhdilla (purilainen 300,000$ vuonna 2013 vs. 600$ vuonna 2018). Mikäli hinta, maku ja koostumus saadaan kaikki kohdalleen labra lihassa en näe syytä sille, miksi mauttomia sirkkoja haluttaisiin syödä.
Sirkoissa on ainakin omaan silmään sellainen fundamentaalinen ongelma, että en tiedä kenelle ne on suunnattu. Jos ihmistä kiinnostavat ilmastoasiat, hän todennäköisesti syö paljon kasvisruokaa, missä löytyy monia hyviä proteiinivaihtoehtoja. Ja tälle henkilölle sirkat ovat huonompi valinta. Toisaalta jos ihmistä ei kiinnosta ilmastoasiat, ei asia vaikuta hänen ruokavalioonsa, vaan lähinnä valintoihin vaikuttavat maku, hinta ja terveys, jolloin sirkat eivät tällekään henkilölle ole todennäköisesti houkutteleva valinta. Helpoiten sirkkojen yleistymisen voisi kuvitella tapahtuvan, jos tuote olisi halpaa bulkkituotetta jauhelihan tyylisesti, mutta tällöin tuskin katetta jää kasvattajalle paljoa.
