Voidaanko periä takaisin liikaa maksettu sijoitus?

Voidaan. Vertaa tilanne että tilillesi tulee virheellinen tilisiirto, joka ei ole sinulle tarkoitettu. Mikäli tuhlaat rahat voidaan vielä lätkäistä syyte ja tuomio kavalluksesta.

Kommervenkki kirjoitti:

Voidaan. Vertaa tilanne että tilillesi tulee virheellinen tilisiirto, joka ei ole sinulle tarkoitettu. Mikäli tuhlaat rahat voidaan vielä lätkäistä syyte ja tuomio kavalluksesta.

Juu, ei kannata törsätä:

https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/is-siivoojan-tilille-ilmesty…

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711282200565502_u0.shtml

Toki saatavilla on vanhenemisaikansa. Ellei kolmessa vuodessa tule karhua liikaa maksetuista, rahat saa pitää.

https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Maksut-laskut-perinta/velkojen-van…

Akilla taisi mennä puurot ja vellit sekaisin, koska yseessä ei ole ns. kuluttajasaatava.

"Yritysten kuluttajilta perimät velat, jotka perustuvat luoton myöntämiseen sekä tavaran tai palvelun hankintaan, ovat ns. kuluttajasaatavia. Kuluttajasaatavia ovat siis esimerkiksi lainat, osamaksuvelat ja tavaran tai palvelun hankintaan liittyvät laskut."

Rikoshyöty voidaan periä ilman vanhenemisaikaa (myös rikosoikeudellisen vastuun päätyttyä), joten 3v vanheneminen ei tule tässä tapauksessa ilmeisesti kyseeseen. 

On.

Edit: en näe tässä ketjussa muita erilaisia mielipiteitä kuin että koska tuo mahdollisesti vanhenee.

Keksitkö itse jonkun järjellisen perustelun, miksi sitä _ei_ tarvitsisi maksaa takaisin?

"Kavalluksesta tuomitaan myös se, joka anastaa löytämiään tai erehdyksen kautta haltuunsa saamia varoja tai muuta irtainta omaisuutta."

Mietipä nyt itse saako ne rahat laillisesti pitää.

Kavalluksesta tuomitaan sakkoon tai enintään vuosi ja 6 kk vankeutta.

Tupla

Et kertonut kuinka suuresta virheestä (summasta) oli kyse. Oletettavasti kyseeseen tulisi kavallus:

https://www.minilex.fi/a/kavallus-on-esimerkiksi-lainavarojen-anastamis…

" Kavalluksen tunnusmerkit täyttää myös löytöomaisuuden anastaminen. Sama koskee erehdyksellä tekijän haltuun tullutta omaisuutta."

Tässä tapauksessa syyteoikeus vanhenee viidessä vuodessa.

https://oikeus.fi/syyttaja/fi/index/syyttajalaitos/syyteoikeudenvanhent…

Sitten onkin kyse on lähinnä siitä, huomaavatko toisessa päässä asian ajoissa vai eivät. (Et sanonut onko rahalaitos jo pyytänyt maksamaan virheellisen osuuden takaisin). Jos huomaavat ja summa on niin merkittävä, että pankin mielestä se olisi päivänselvästi pitänyt sinun todeta maksettu määrä virheelliseksi, niin riski on myös siinä, että hakevat sinulle syytettä kavalluksen yrityksestä vaikka maksaisitkin ne pyydettäessä takaisin.

Käsittääkseni jos summa on riittävän iso, luokkaa kymmeniä tuhansia, kyseessä on törkeä kavallus, jonka syyteoikeus vanhenee kymmenessä vuodessa. Jos taas kyse on tonneista kyseessä on kavallus, joka vanhenee viidessä vuodessa. Yleensä näistä rahat lähettävän puolen mokista tulee kuitenkin rikosprosessi vain jos vapaaehtoinen palautus ei onnistu eli rahat on tuhlattu tai rahoja ei haluta palauttaa.

Summan suuruudesta riippuen viiden tai kymmenen vuoden jälkeen rahoja ei käytännössä enää voida periä takaisin, jos oikeuteen ei ole menty tai perintätoimia aloitettu.

Mahdollisten sanktioiden lisäksi pohdittavaksi tulee myös korkolain mukainen (viivästys)korko, jos summa on sen verran suuri, että katsotaan että saajan olisi pitänyt huomata saaneensa perusteettoman edun. Tässä toki vaikuttavana tekijänä on myös saajan rahaliikenne kaikkiaan, jos persaukiselle tipahtaa vaikka kymppitonni ylimääräistä käyttötilille, niin varmasti huomaa jotain ylimääräistä tulleen, mutta jos sama tulee aktiivisijoittajalle, jolla rahaa liikkuu jatkuvasti huomattavia summia molempiin suuntiin, voidaan ehkä olettaa asian jäävän huomaamattakin. Tässä tapauksessa ilmeisesti rahan ilmestyminen tilille oli odotettua, sitä tuli vaan liikaa. Jos sitä tuli pari prosenttia liikaa, niin ehkäpä sitä ei huomaa, jos vaikkapa tuplaten, niin vaikeampi selittää ettei huomannut virhettä.

Voihan sitä gamblätä ja toivoa ettei kukaan hoksaa, oddsit taitaa olla kuitenkin aika heikot. Pienimmän riesan tie on olla itse aktiivinen asiassa.

Tuosta vanhenemisesta. Äkkiseltään olisin sitä mieltä, että tässä pätee Laki velan vanhentumisesta, jonka 4§ mukaan

Velka vanhentuu kolmen vuoden kuluttua 5–7 §:ssä tarkoitetusta ajankohdasta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.

Tässähän lienee kyseessä perusteeton etu, jota koskee saman lain 7§ 2. mom. 4. kohta (alla koko pykälä, ko. kohta boldattuna):

Vahingonkorvauksen tai muun hyvityksen vanhentumisaika alkaa kulua:

1) sopimusrikkomukseen perustuvassa hyvityksessä siitä, kun ostaja on havainnut virheen tai puutteen kaupan kohteessa tai kun muu velkojana oleva sopijapuoli on havainnut virheellisyyden sopimuksen täyttämisessä taikka hänen olisi pitänyt se havaita;

2) asiamiehen, edustajan tai muun toimeksisaajan tekemään virheeseen tai laiminlyöntiin perustuvassa vahingonkorvauksessa siitä, kun toimeksisaaja on tehnyt tilityksen tai, jollei vahingonkorvauksen peruste käy ilmi tilityksen tiedoista, siitä kun päämies on havainnut virheen tai laiminlyönnin taikka hänen olisi pitänyt se havaita;

3) muuhun kuin sopimussuhteeseen perustuvassa vahingonkorvauksessa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta; ja

4) perusteettoman edun palautuksessa siitä, kun vaatimuksen esittäjä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksessä tehdystä maksusta, sopimuksen pätemättömyydestä tai muusta edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta ja perusteettoman edun saajasta.

Vahingonkorvauksen tai muun 1 momentissa tarkoitetun velan vanhentuminen on kuitenkin katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta taikka vahinkoon johtaneesta tai edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta. Tämä määräaika ei kuitenkaan rajoita vahingonkärsijän oikeutta vaatia korvausta henkilö- tai ympäristövahingosta.

Rikoksesta johtuvaa velkaa ei katsota tämän tai muun lain nojalla vanhentuneeksi niin kauan kun rikosasiassa voidaan nostaa syyte tai kun rikosasian käsittely on vireillä tuomioistuimessa.

hauturi kirjoitti:

Tuosta vanhenemisesta. Äkkiseltään olisin sitä mieltä, että tässä pätee Laki velan vanhentumisesta, jonka 4§ mukaan

Velka vanhentuu kolmen vuoden kuluttua 5–7 §:ssä tarkoitetusta ajankohdasta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.

Tämä pelasti päiväni. Mie nimittäin muistelin kolmea vuotta vanhenemisajaksi professori P.J.Muukkosen oikeustieteiden perusteiden vuoden 1986 luentojen pohjalta. Sitten hain vääränn linkin asian tueksi ja postasin vanhenemisajaksi virheellisellä argumentilla kolme vuotta.