Inflaatiosuojatut bondit

Eikös tosiasia ole se, että bondeissa (velkakirjoissa) on tietty kiinteä tuotto suhdanteista tai korkotasosta riippumatta? Sillä hetkellä kun ostat velkakirjan, tiedät tarkalleen paljonko kassavirtaa tulet missäkin vaiheessa omistustasi saamaan, eikä sen tuotto muutu kesken omistuksen.

Jos esimerkiksi ostat velkakirjan joka tarjoaa 2% vuosituoton, ja samaan aikaan inflaatio on ollut myös 2%, on sijoituksesi tarjonnut suojan inflaatiolta.

Itse tarkoitat ilmeisesti velkakirja rahastoja (bond fund) ja ETF:iä, joita treidataan ihmisten kesken toissijaisilla markkinapaikoilla.Tällöin rahasto-osuuksiesi arvo vaihtelee sen mukaan mitä sijoittajat ovat milläkin hetkellä valmiita niistä maksamaan. Minusta olisi mielenkiintoista tietää miten nämä inflaatiosuojatut bond rahastot fundamentaalisesti poikkeavat muista, jos joku osaisi sen selittää.

Veikkaisin että korrelaatio normibondeihin (valtion) on melko korkea mutta ei täydellinen. Inflaatiosuojatut bondit reagoivat melko samoihin asioihin– niissä ei ole juuri luottoriskiä (valtio liikkeeseenlaskijana), mutta on sen sijaan korkoriskiä, joskin inflaatiosuojan vuoksi reagoivat vain reaalisiin koron muutoksiin.

Jos esimerkiksi korkokäyrä nousee 1 % inflaation pysyessä muuttumattomana (reaalikorko nousee 1%) tulisi myös inflaatiosuojatun velkakirjan laskea (about duraation verran). Jos taas samalla inflaatio nousee 1% inflaatiosuojatun bondin hinnan tulisi pysyä muuttumattomana, normibondi edelleen laskee (about) duraation verran.

Nuo ovat kyllä mielenkiintoisia, koska tarjoavat parhaan suojan inflaatiolle. Etenkin nykytilanteessa, sillä jos inflaatio lähee kiiihtymään (tästä ollut pientä viitettä euroopassakin) tulevat pitkän maturiteetin (etenkin euroalue) bondien tuotot olemaan karseita.

Spread inflaatiosuojattu (vihreä) vs. ei-suojattu (punainen) näyttää olevan melko vakaa. Korrelaatio erittäin suuri pl. finanssikriisin alkuaika. Tämä kuva taitaa olla 2014 asti.

Pako osakkeista bondeihin alkaa käydä selvemmäksi:

Tämän ajankohdan ratkaisu: As Inflation Fears Grow, Investors Flock to TIPS

"Fears of rising prices have ignited interest in Treasury inflation-protected securities as a way to hedge against inflation. A popular approach to investing in TIPS has been through mutual funds and exchange-traded funds. This year through Aug. 31, about $47 billion poured into ETFs and open-ended bond funds with inflation protection as their themes, Morningstar Inc. reports. That is up from $8.3 billion in net inflows during the same period in 2020. That has pushed total net assets in this class of funds and ETFs to more than $266 billion."

Lähde: https://www.wsj.com/articles/investment-tips-inflation-11633194238?mod=…

Aloin huhtikuusta alkaen järjestellä Nordea-salkun valtiolainoja ja inflaatioriskin kohotessa lisäsin erityisesti inflaatiosuojattuja US valtiovelkakirjoja eli TIPS:ejä rahastomuodossa. iShares USD TIPS UCITS ETF - tikkeri IUST - onkin pärjännyt hyvin, sillä nousu YTD on ollut 10,98% ja alkukesän noin 201 EUR arvosta se on noussut tämänpäiväiseen 220 EUR arvoon. Alla olevassa kuvassa sinisellä on TIPS:n hinta ja keltaisella S&P500 indeksin kuvaaja kolmelta kuukaudelta.  Positio suojaa salkkua tässä myös Sepen indeksilaskulta ja muilta haahuiluilta.

Osansa asiassa on myös dollarin vahvistumisella toukokuusta lokakuuhun samanaikaisesti.

Nollakorkoharha ei haittaa kotimaisen asuntosijoittajan taskua vähään aikaan, mutta Euroopan ulkopuolelle sijoittavan on syytä olla jyvällä vaihtoehtoisten sijoituslajien kehityksestä myös niiden tuottojen takia. Bondipaino tässä salkussa on vieläkin noin 20% eikä se harmita yhtään. Ei sitä suurentaa tarvitse ellei ihan kaaokseen mennä.

Bondi-aiheesta on ollut artikkeli sijoitustiedossa kuusi vuotta sitten ja uusiakin näkökulmia ja tuotetietoja kaivattaisiin asiaa tuntevilta: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/joukkovelkakirjalainat-…

Sijoittajien kyky tehdä kauppaa Yhdysvaltojen valtiolainavelkakirjoilla on heikentynyt alimmilleen sitten koronavuoden maaliskuun - markkina on tullut nihkeäksi. Tämä huolettaa tärkeintä velkakirjamarkkinaa, kun FED samanaikaisesti alkaa kiristää rahapolitiikkaa, kirjoittaa Kate Duguid Financial Timesissä.

Heikentyminen näkyy valtiovelkakirjojen likviditeetin - kuinka helppoa velkakirja on ostaa tai myydä - alenemisena tasolle, jolla se oli pahimpaan aikaan kaksi vuotta sitten. Samalla hintaheilahtelu on lisääntynyt tässä kuussa, mikä on saanut sijoittajat epäilemään markkinan toimintaa FED:n alkaessa pienentää 9 triljoonan dollarin tasettaan.

Samanaikaisesti on menossa koronnoston ensi vaiheet sitten vuoden 2018, jotta saataisiin taitettua neljäänkymmeneen vuoteen korkeimmilleen päässyt inflaatio. Ukrainan sota on myös johtanut velkakirjojen volatiliteetin nykimiseen viime viikkoina. Poikkeuksellista heilahtelua pidetään epätavallisena ja huolestuttavana tässä 23 triljoonana dollarin markkinassa, joka on globaalin talouden suurin.

Likviditeetti ja markkinan toiminta häipyivät aiheina taustalle, kun FED aloitti valtavan velkakirjojen osto-ohjelmansa kaksi vuotta sitten. Nyt markkinan tukeminen on päättynyt ja FED:n tase alkaa supistua. Arvelut markkinan toimintakyvystä ovat taas alkaneet.

Valtiolainamarkkina muodostaa perustan kansainväliselle rahataloudelle, joten velkakirjojen hintamuutokset vaikuttavat aivan kaikkeen muuhun - kiinnelainoista osakkeiden hintoihin.

FED:n nyt kääntäessä pandemian pohjilla tekemäänsä markkinan tukiratkaisua toisin päin, sijoittajat ovat alkaneet huolestua velkakirjamarkkinan haavoittuvuudesta. Markkinatoimijoina oli ollut pääosin 24 finanssitaloa ennen finanssikriisiä ja ne sittemmin vetäytyivät taustalle tiukempien pääomavaatimusten tultua voimaan. Tilalle astuivat hedge-rahastot ja nopeaa kauppa tekevät traderit, mikä on sittemmin lisännyt volatiliteettia.

SEC on asettanut bondikaupalle uusia ehtoja rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen, mutta tämä työ käy hitaasti.

Nyt markkinamekanismin piirteet näkyvät ilman näkyvää syytä tapahtuvina nopeina hintojen muutoksina ja sitä pidetään markkinan haurautena. Velkakirjojen hintojen volatiliteetti johtaa ennen pitkää talouspolitiikan tiukentamiseen, mistä seurauksena on yhtiöiden ja yksityisten hankalampi rahoituksen saanti sekä edelleen talouden merkittävä hidastuminen.

Linkki FT artikkeliin: https://www.ft.com/content/3494abc9-0b87-4206-8ad3-9e09b5e11730

Bondimarkkina kärsii huonoimmasta vuosineljänneksestä vuosikymmeniin, kirjoittaa Sam Goldfarb The Wall Street Journalissa.

Tämä panee sijoittajat myös miettimään tilaisuutta: U.S. bonds’ worst quarter in more than 40 years is coming to a close. The question for many investors now is whether it is time to buy the biggest dip in recent memory. The Bloomberg U.S. Aggregate bond index—largely U.S. Treasurys, highly rated corporate bonds and mortgage-backed securities—returned minus 6% in 2022 through Wednesday, on track for the biggest quarterly loss since 1980.

Linkki: https://www.wsj.com/articles/bond-market-suffers-worst-quarter-in-decad…

”Aika markkinoilla voittaa markkinoiden ajoittamisen.” — Ken Fisher, Fisher Investmentsin perustaja

Linkki Petra Elersin juttuun: https://www.salkunrakentaja.fi/2022/03/sijoitusgurujen-kootut-viisaudet/

Joten pitäydynpä salkun bondiosiossa jenkkien TIPS:seissä, jotka ovat vuodessa nousseet tässä salkussa noin 11%

ja Kiinan valtiolainoissa, jotka ovat vajaa vuodessa nousseet noin 6,6%.

Lisäilen näitä ajoittain, kun osakeosuuden kasvaessa bondien tavoiteallokaatio 20% salkussa vääjäämättä jää jälkeen. Oikeaa ajankohtaa ei kukaan tiedä, mutta aina voi pienillä määrillä säätää, kun tasaisesti tekee.

Tuskaisen laskun jälkeen bondirahastot ovat tulleet houkutteleviksi, kirjoittaa Chris Flood Financial Timesissä.

ETF-muotoisilla bondirahastoilla on ollut myrskyisät ajat laukkaavan inflaation pakottaessa keskuspankit nostamaan korkotasoja, niiden yrityksissä säilyttää hintojen vakaus. Lisää koronnostoja on odotettavissa tästäkin eteenpäin useiden eri epävakaustekijöiden johdosta.

Yleisimmät bondirahastot ovat kärsineet tappioita, kun korkojen kanssa eri suuntaan kulkevien velkakirjojen hinnat ovat laskeneet samalla kun keskuspankit ovat viestineet tiukemmasta rahapolitiikasta ja sen jatkuvan siihen asti kunnes rahan arvon huononeminen on saatu hallintaan.

Niinpä kymmenen maailman suurinta korko-ETF:ää ovat tuottaneet negatiivistä tuottoa kuluvan vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana: aina miinus 3,4 % SHY eli BlackRockin 26 miljardin dollarin iShares 1-3 Years Treasury Bond ETF tappiosta miinus 16,1 % LQD eli BlackRockin 32 miljardin dollarin iShares iBoxx Investment Grade Corporate Bond ETF tappioon.

Myös suurimmat korkeariskiset high-yield velkakirjat ja kehittyvien maiden velkakirjat ovat olleet huonosti tuottavia vuoden alusta asti. Poikkeuksena ovat olleet TIPS:it eli inflaatiosuojatut bondi-etf:t.

Uudelleen hinnoittelu on herättänyt suuret sijoittajat muuttamaan asennettaan. Useimmat ovat heittäneet aiemman varovaisuuden sikseen ja ovat nyt halukkaita sijoittamaan lisää rahaa velkakirjavaroihin: "A net 40 per cent of asset allocators held “underweight” bond positions in September, according to a survey by Bank of America of 212 investment managers with combined assets of $616bn. However, that was an improvement in sentiment compared with the net 80 per cent “underweight” recorded in October 2021 — the most pessimistic reading in the 20-year history of the survey."

Linkki Financial Times: https://www.ft.com/content/7eb68a63-d3fc-4ca6-a027-0aeab582bda5

Velkakirjojen hintojen voimakas lasku on muuttanut sijoituksen riskin ja hinnan välistä suhdetta, mikä näkyy sijoitusten rahavirroissa:

Bondit ovat tulleet takaisin: puolen vuoden aikana tapahtunut uudelleen hinnoittelu ja taantuman lisääntynyt riski tekee valtiolainojen harkinnan arvoisiksi niiden tuottojen noustua uusille tasoille. Rahavirrat ovat voimistuneet voimakkaasti tämän vuoden kahdeksan kuukauden aikana. Globaalisti nettorahavirta bondietf:iin oli 118 miljardia dollaria tänä vuonna, mikä on kaksinkertainen verrattuna koko viime vuoden 47 miljardin dollarin määrään koko vuonna, ETFGI:n eli lontoolaisen konsulttiyhtiön mukaan.

Kukaan ei tiedä koska korot tulevat huippuarvoihinsa, mutta US FED:n ja EKP:n on jossakin vaiheessa lopetettava korkojen nostot kun talousvahinkojen painoarvot ja vaikutukset työllisyyteen alkavat olla selvillä. Korkojen laskiessa velkakirjojen hinnat alkavat nousta.

"BlackRock has a “neutral” tactical view on EU government bonds and an “underweight” on holding US Treasuries. It is recommending clients should overweight inflation-linked bonds and also investment-grade credit."

Hyvälaatuisten yhtiöiden vakaat taseet puoltavat sitä, että niiden investment-grade-luokan velkakirjat kestävät heikomman talouskasvun oloissa paremmin kuin osakkeet.