Otit exeliä viime pohjilta salkkuun 4 euron tienoilla. Kurssi nousi yli kympin. Nyt exelin osake on ATL hinnoissa. Seuraatko vielä yhtiötä ja sen kehitystä? Olisiko mahdollista saada kommenttia Exel Compositesiin?
Ylituottoa osakepoiminnalla – maksuton webinaari 6.8.2024 klo 19
Oletko kiinnostunut osakesijoittamisesta? Haluatko oppia sijoittamaan systemaattisemmin? Pidän talousvalmentaja Nina Nordlundin kanssa maksuttoman webinaarin (6.8. klo 19), jossa pureudumme osakepoiminnan saloihin ja esittelemme konkreettisen prosessin, jota käytämme potentiaalisten sijoituskohteiden etsimiseen ja salkun rakentamiseen.
Tervetuloa mukaan oppimaan, keskustelemaan ja inspiroitumaan!
Lue lisää ja ilmoittaudu alla olevan linkin kautta:
Minulla heräsi kysymys esityksestäsi. Miksi sijoitat rahamarkkinarahastoihin? Puhuit myös lyhyistä koroista, mutta ne eivät ole sama asia.
Siitä saa toki riskitöntä tuottoa, mutta eikö osakepoiminnan ja sijoittamisen tehtävänä ole yrittää löytää mahdollisuuksia ylituottoon ja ottaa riskiä? Buffetilla se käy järkeensä koska rahaa on yksinkertaisesti liikaa, ja jenkeissä saa myös korkeampaa tuottoa kuin euroissa.
Minulla on LähiTapiolan korkorahastoja, jota kautta myös Seligsonin rahamarkkinarahasto löytyy. Rahamarkkinarahasto (MMF) on tuottanut 3.8% 12kk. Lyhyt korko 5.82%. High Yield 15% ja Investment Grade 11%. Huomioi että tämä on paras mahdollinen tarkastelu-ajanjakso aivan pohjilta.
Toisella välittäjällä on tarjolla MMF:iä, joista saa 3.39% €, 4.92% $ ja 5.07% £. Oletko hajauttanut eri valuuttoihin?
Jenkeissä ja Britanniassa koronlaskut eivät ole vielä kunnolla alkaneet eli niiden korkorahastoista voisi saada hyvää tuottoa.
Ensinnäkin kiitos ajatuksia herättävästä esityksestä!
Esityksesi jälkeen mieleeni heräsi kysymys siitä, että kuinka sijoitusten hajauttamista voisi lähteä käytännössä nykyisessä markkinaympäristössä toteuttamaan. Lähtötilanteeni on se, että osakesalkustani löytyy yksittäisiä osakkeita Helsingin pörssistä ja Tukholman pörssistä. Sijoittamisen aloitin 2017-vuoden paikkeilla ja viime vuosina Helsingin pörssiin keskittynyt sijoitusstrategiani ei ole ollut erityisen hyvin toimiva. Menneisyys ei määritä tulevaisuutta, mutta nykytilanne on kutenkin laittanut asiaa pohtimaan tarkemmin.
Mainitsit esityksessäsi arvostustasojen vaikutuksesta ostopäätöksiisi. Jäin miettimään esimerkiksi USA:n markkinan arvostustasoja. Kuten tiedetään, Helsingin pörssin korrelaatio ei ole ollut viime vuosina samaan suuntaan muun maailman kanssa. Nyt kuitenkin tilastojen valossa vaikuttaisi siltä, että USA:ssa ainakin tiettyjen isompien yhtiöiden arvostustasot ovat historiallisesti koholla.
Miten käytännössä lähtisit toteuttamaan hajauttamista nykyisessä markkinaympäristössä? Lähestyisitkö asiaa enemmän niin, että esimerkiksi indeksirahastojen kautta lähtisi pienellä panoksella rakentamaan hajautetumpaa salkkua jo nykyisiltä arvostustasoilta vai odottelisitko jonkinlaista korjausliikettä alaspäin? Ongelmana tässä itselläni on se, että Helsingin pörssi puolestaan vaikuttaa isossa kuvassa suhteellisen edulliselta nykytilanteessa.
Kiitos vielä omasta puolestani kaikille perjantain tapahtumassa mukana olleille! Oli hyvää seuraa ja antoisia keskusteluja niin varsinaisessa tapahtumassa kuin jatkoilla Teerenpelissä. Keskustelu jatkukoon täällä blogin puolella.
Alla ajatuksiani jo tulleisiin kysymyksiin.
"LappuLiisalle":
Esityksessä kuvaamani allokaatio piti sisällään koko sijoitusvarallisuuteni ja rahamarkkinasijoitukset (rahamarkkinarahastot, talletukset) luonnollisesti sisältyvät siihen, vaikka olenkin kanssasi samaa mieltä siitä, etteivät ne ole kovin tuottoisia. Kuten esityskalvoillakin pienellä luki, korkosijoitusten (johon rahamarkkinasijoitukset kuuluvat) tehtävänä on salkkuni riskin pienentäminen. Tätä ei tullut hyvin lyhyessä esityksessä sen kummemmin korostettua, joten hyvä kun kysyit.
Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä siitä, että osakkeet ovat riskinottoa ja sitä kautta pääoman kasvattamista varten. Ja osakesijoitusten sisällä osakepoiminnat ovat nimenomaan ylituoton tavoittelua varten.
Korkosijoitusten sisällä rinnastan rahamarkkinarahastot tuotto-riski-profiililtaan pankkitalletuksiin. Kuten toteat, ne ovat vähän eri asia kuin lyhyet korot (eli esim. lyhyen koron rahastot), joissa duraatio, ja siten korkoriski, on vähän suurempi.
Nollakorkojen aikaan en oikeastaan hyödyntänyt rahamarkkinarahastoja, vaan käteinen oli tileillä. Riskitön tuotto kun oli joka paikassa nolla. Kerroin esityksessäni, että normaalitilanteessa (eli kun korkokäyrä on ”normaali”) suosin korkopuolella keskipitkän aikavälin valtionlainoja. Niissä tuotto-riski-suhde on mielestäni aika hyvin ”sweet spotissa”.
Yrityslainoille ja niiden sisällä etenkään HY-lainoille en lämpene. En oikein näe niiden tarjoavan mitään lisäarvoa (ellei marginaalista hajautushyötyä lasketa). Niiden tuotto-riski-profiilihan on melkein sama kuin osakkeilla. Siksi pidän korkosijoitukset mieluummin vähäriskisissä kohteissa, ja osakepainoni hieman korkeampana suhteessa siihen, että salkussani olisi myös HY-lainoja.
Jälkikäteen on tietysti helppo todeta, mitkä omaisuusluokat ovat tuottaneet parhaiten milläkin aikavälillä. Ja jos haluaisin maksimoida pelkästään tuoton, olisin kovalla vivulla vain osakkeissa ja ehkä HY-lainoissa. Järkevä salkunhoito on kuitenkin ihan muuta kuin vain tuoton maksimointia.
Korkojen puolella sijoitan vain euromääräisiin rahastoihin, jotta vältän valuuttakurssiriskin. Kuten sanottu, korkosijoitusten tehtävä on pienentää riskiä, ja valuuttakurssimuutokset voivat heiluttaa korkosijoitusten tuottoja joskus melkoisesti. Valuuttakurssiriskille altistuminen tavallaan vesittäisi korkojen koko roolin. Valuuttasuojattujakin rahastoja toki on tarjolla, mutta suojautuminen ei ole koskaan ilmaista. Ja olen tunnetusti allerginen kaikille sijoittamisen kustannuksille.
"Axulle":
Mukava kuulla, että esitykseni herätti ajatuksia ja sai sinut miettimään maantieteellistä hajauttamista. Otan alla kantaa kysymyksiisi ja tiivistän ajatukseni samalla myös niille, jotka eivät olleet tilaisuudessa paikalla. Huomioi, etten tunne tilannettasi kuin hyvin pintapuolisesti lyhyen kuvauksesi perusteella, joten en uskalla (enkä saa) antaa sen tarkempia neuvoja. Sparrailla kuitenkin aina voi.
Kuten esityksessä kuvasin, sijoitin itsekin vuosikausia vain Suomeen ennen kuin oikeasti tajusin kansainvälisen hajauttamisen hyödyt. Globaalin indeksi- ja ETF-rahastosalkun kasaaminen suorien osakkeiden rinnalle on ollut minulle ennen kaikkea riskienhallintaa. Ulkomaisten yhtiöiden tuntemukseni ei ole koskaan ollut sillä tasolla, että olisin halunnut sijoittaa niihin suoraan kovinkaan merkittäviä summia (yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta). Siksi indeksit ovat olleet luonteva valinta.
Esittelemäni ydin-satelliitti-malli on toiminut hyvin ainakin omalla kohdallani. Indeksiydin on antanut globaalin markkinatuoton ja Suomeen keskittyneet suorat osakepoiminnat (satelliitit) tavoitteeni mukaisen ”ylituoton”. Nyt ihan viime vuosina, kun indeksisijoitukset ovat suuren USA-painon myötä tuottaneet osakepoimintojani paremmin, hajauttamisen hyödyt ovat konkretisoituneet (etenkin kun salkustani löytyy viime aikojen pahimpia murheenkryynejä, kuten Exel, Neste ja Nokian Renkaat).
Toisaalta muutama vuosi on sijoittamisessa pelkkää ”kohinaa”, eikä sen perusteella voi tehdä kovin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. USA tuskin on enää tulevaisuudessa yhtä tuottoisa markkina (etenkään korkeilta nykyarvostuksilta lähdettäessä). Uskonkin edelleen, että suomalaiset osakkeet ovat kilpailukykyinen omaisuusluokka ja systemaattisella osakepoiminnalla voi tehdä globaaleja indeksejä parempaa tuottoa (luotan siis edelleen myös edellä mainittuihin yhtiöihin).
Sijoittamiseen liittyy kuitenkin aina riski ja liiallinen itsevarmuus voi olla tuhoisaa. Mitä jos Suomi on uusi Japani? Minun tulisi olla melkoisen hyvä osakepoimija, jotta pysyisin kovassa vastatuulessa globaalien osakemarkkinoiden tahdissa. Juuri siksi haluan pelata varman päälle ja sijoittaa myös maailmalle.
Jokainen voi luonnollisesti valita indeksien ja osakepoimintojen välisen suhteen itselleen parhaiten sopivaksi. Itse olen päätynyt 50/50-jakoon, mikä mielestäni osoittaa aika vahvaa luottamusta omaan sijoitusosaamiseen. Tyypillisestihän tämän tyyppisessä mallissa osakepoimintojen osuus on huomattavasti pienempi. Tällöin ongelmaksi tulee kuitenkin se, ettei osakepoiminnoilla enää ole niin suurta merkitystä. Omassa strategiassani osakepoimintojen osuus on sen verran suuri, että onnistuneet valinnat vaikuttavat merkittävästi koko salkun tuottoon. Ihan pienellä osuudella analyysiin ei välttämättä enää kannattaisi käyttää niin paljon aikaa. Jos osakepoimintaa ei sitten tee ihan pelkästään harrastamisen ilosta.
Koska oma hajautukseni on jo kunnossa, olen panostanut viime vuosina Helsingin pörssiin, jonka arvostus on maltillinen. Myös kehittyvät markkinat ovat olleet samasta syystä suosiossani ja olen tasapainottanut indeksisalkkuani niiden suuntaan jo useita vuosia (kuten olen monesti kirjoittanut). Kuten yllä olevista ajatuksistani voit päätellä, olen USA:n suhteen ihan samaa mieltä kanssasi. Se on aika kallis markkina. USA:han on tietysti hyvä sijoittaa, koska sen paino globaalissa taloudessa on niin suuri, mutta itse en ainakaan juuri nyt uskaltaisi sitä ylipainottaa, vaikka moni tuntuu niin tekevän.
Jos/kun olet tähän asti keskittynyt vain Helsingin ja Tukholman pörsseihin, eikä hajautuksesi ole siten vielä kunnossa, en ajattelisi ihan niin paljon nykyisiä arvostustasoja. Jos olisin itse sinun tilanteessasi, ottaisin indeksisalkun allokaatiotavoitteeksi suunnilleen globaalit markkinapainot (USA 50 %, Eurooppa 20-30 %, Japani ja kehittyvät markkinat kumpainenkin 10-15 %) ja alkaisin rakentaa salkkua niin, että se lähestyy pikku hiljaa tavoitepainotuksia. Mielestäni ei ole vaarallista, vaikka tavoitepainotuksiin pääseminen ottaa aikaa. Siihen voi kulua useampikin vuosi. Jos joidenkin markkinoiden korkeat arvostukset huolettavat, alkuun voi ylipainottaa markkinoita, jotka ovat edullisia ja alipainottaa markkinoita, jotka ovat kalliita. Haluan korostaa sitä, että voi olla vaarallista jättäytyä kokonaan jonkin kalliilta näyttävän markkinan ulkopuolelle. USA:n arvostushan voi jatkaa nousemistaan vielä vuosikausia ennen kuin kupla puhkeaa. Jos siellä ei ole mukana, voi jäädä paitsioon parhaista tuotoista.
Koska Helsingin pörssi on nyt suhteellisen edullinen, en lopettaisi ostoja (osakepoimintoja) täällä kokonaan, mutta kohdistaisin osan sisään tulevasta kassavirrastani tai jemmassa olevasta ”sijoituskassastani” indeksirahastoihin edellä kuvaamani taktiikan mukaisesti (näin siis nytkin toimin, mutta toimisin samalla tavalla, vaikka kaikki sijoitukseni olisivat nyt vain Suomesta). Jos USA jossain vaiheessa korjaa alas, ja esimerkiksi kehittyvät markkinat nousee yhtä suureen suosioon kuin it-kuplan puhkeamisen jälkeen (vuosina 2003-2007), siirtäisin painotuksen toisinpäin (eli pieni ylipaino USA:han ja alipaino kehittyviin).
Korostan, että tämän tyyppistä ”taktista allokointia” ei kannata missään tapauksessa tehdä ”mutulla” tai tulevia markkinaliikkeitä ennustamalla, vaan systemaattisesti perustuen esimerkiksi johonkin arvostuskertoimeen (kuten P/E tai P/B). Kuten tapahtumassa näytin, salkun systemaattinen tasapainottaminen on rationaalinen tapa tuoton parantamiseen, koska se perustuu puhtaasti matematiikkaan. Olen simuloinut tätä paljon historiadatalla ja strategia on toiminut eri aikakausina ja eri omaisuusluokilla ja instrumenteilla. Usein kuultu kritiikki markkinoiden ajoittamista ja allokaatiomuutoksia kohtaan koskee nimenomaan ennustamista vaativia strategioita. Tutkimusten mukaan kukaan ei osaa ennustaa tulevaisuutta (minkä jokainen toki ymmärtää ihan maalaisjärjelläkin), mutta varsinkin indeksien kohdalla arvostustasot kertovat hyvinkin luotettavasti eri markkinoiden ja omaisuusluokkien pitkän aikavälin tuotto-odotuksista.
