Anna
Viimeisimmät viestit
Asuntomarkkina Suomessa
22.7.2014 - 13:08
Tarkennuksena vielä, että noita homeita ja itiöitähän on siis jokapaikassa
Kuten Kilppari sanoi, homeititiöitä on aivan kaikkialla. Ne itävät, kunhan saavat kosteutta ja ilma ei vaihdu.
Itse homeasia on käytännössä mitätön
-Homeiden erittämät myrkyt, mykotoksiinit kuten aflatoksiini, aiheuttavat syöpää, ovat hermomyrkkyjä... itiöitä on kaikkialla mutta myrkkyjä tulee hengitysilmaan vain silloin kuin itiö pääsee itämään.
-Suosittelisin tutustumaan homemyrkkyjen vaikutuksiin. Vaikka eläimissä, jos kerran kiellätte niillä olevan mitään vaikutusta ihmisten terveyteen.
Effects of Prenatal Aflatoxin B1 Exposure on Behaviors of Rat Offspring
These results indicate that prenatal exposure to AFB produced a delay of early response development, impaired locomotor coordination, and impaired learning ability in the offspring of rats exposed to AFB during middle pregnancy, and the early gestational exposure appears to produce more effects than latter exposure.
http://toxsci.oxfordjournals.org/content/53/2/392.full
Aflatoxins cause growth suppression in animals. Limited evidence suggests that such effects may also occur in humans
http://toxsci.oxfordjournals.org/content/120/suppl_1/S28.full
Aflatoxicosis is primarily a hepatic disease. The susceptibility of individual animals to aflatoxins varies considerably depending on species, age, sex, and nutrition. In fact, aflatoxins cause liver damage, decreased milk and egg production, recurrent infection as a result of immunity suppression (eg. salmonellosis), in addition to embryo toxicity in animals consuming low dietary concentrations. While the young of a species are most susceptible, all ages are affected but in different degrees for different species. Clinical signs of aflatoxicosis in animals include gastrointestinal dysfunction, reduced reproductivity, reduced feed utilization and efficiency, anemia, and jaundice. Nursing animals may be affected as a result of the conversion of aflatoxin B1 to the metabolite aflatoxin M1 excreted in milk of dairy cattle.
The induction of cancer by aflatoxins has been extensively studied. Aflatoxin B1, aflatoxin M1, and aflatoxin G1 have been shown to cause various types of cancer in different animal species. However, only aflatoxin B1 is considered by the International Agency for Research on Cancer (IARC) as having produced sufficient evidence of carcinogenicity in experimental animals to be identified as a carcinogen.
http://www.ansci.cornell.edu/plants/toxicagents/aflatoxin/aflatoxin.html
Asuntomarkkina Suomessa
22.7.2014 - 13:02
Muutoinhan käyttöikämitoitus on nykyään suurinpiirtein seuraava:
-Runko 100/200 vuotta, käytännössä vanhentuvaa on vain rungon päämitat, voi olla, että 100 vuoden päästä halutaan asua jotenkin eri tavalla kuin nykyään. Aivan kuten 100 vuotta sitten, silloin tehtiin aika pieniä koppeja.
- Vesikatto, julkisivut ja parvekkeet eri rakennetyypeistä riippuen huoltoväli 25 vuotta.
- LVI-järjestelmät 50 vuotta, tuo lasketaan jo niin lyhyeksi ajaksi, että huollettavuus on nykyään suunniteltava
- Sähköjärjestelmissä on eri osille eri aikoja, mutta nuo muuttuu ainakin tietoliikenteen osalta niin tiheästi, että joku 25 vuotta on sen osalta maksimi. Muuten tuo 50 toteutuu helposti.
- Pinnat 10 vuotta. Tuokin vähän nimellinen aika sillä kaikki kyllä kestäisi sen 25-30 vuotta, mutta ihmiset tykkää uusia niitä tiheämmin.
Kun kerroin yhden heikon lenkin 1800-luvulta, niin heitetään vastaava sitten 1970-luvulla käytössä oleiden osaltakin.
-Juuri tällaista informaatiota ihmiset tarvitsevat tehdäkseen parempia kauppoja. Tuohon postaukseen olisi tietysti voinut laittaa myös kyseisten remonttien keskimääräiset hinnat mukaan.
-Entä ne omakotitalot? Asiantuntija kun olet, voisit kirjoittaa sellaisen arvioimisesta pikaohjeet? Aika moni sellaisen hankkii kalliiseen hintaan ja useimmiten ilman mitään tietämystä asiasta.
Asuntomarkkina Suomessa
21.7.2014 - 01:54
Kerrostaloissa toki menee vanhemmatkin, mutta omakotitaloissa ei vanhempiin pitäisi sotkeutua ellei satu itse olemaan alan ammattilainen ja osaa arvostella ratkaisuja, rakennusosien käyttöikiä ja järkeviä korjausmenetelmiä
-Näinpä, en olekaan alan ammattilainen joten en mene sotkeentumaan omakotitaloihin. Valitettavasti en arvosta nykyrakentamista kovin korkealle. Pahoittelen jos tämä lämmittää, ja toki saa vastaankin sanoa ja kommentoida. Minulla on tällaiset mielipiteet, voithan yrittää järkevällä argumentoinnilla osoittaa että olen väärässä. Minä saatan ihan muuttaa mielipidettänikin, jos joku tarpeeksi hyvin asiat perustelee. :)
Kerrostalojen osalla yli 50 vuoden käyttöikämitoitusta on oikeastaan vaan rungolla ja perustuksilla, joten niistä vanhemmistakin voidaan vielä leipoa ihan toimivia. Ja kun nuo yleensä tuppaavat olemaan aika iskevillä paikoilla, niin siksi niitä kannattaa remppailla yli tehokkaan käyttöiänkin.
-Kai se halvemmaksi tulee vaihtaa kerrostaloon putket etc. kuin rakentaa uusi? Ennenvanhaan rakennettiin kestämään satoja vuosia. 50:nen vuoden asunnon tehokas käyttöikä runkoineen päivineen on nykyajan inhottavaa kertakäyttökulttuuria. Helsinki on nuori kaupunki, mutta kun käy vaikka Tallinnassa tai jossain muualla, niin sieltä löytyy kivitaloja - siis ihan kivestä, ja toki myös tiilestä - jotka tulevat kestämään rungoltaan täysin priimakuntoisina seuraavatkin parisataa vuotta. En voi mitään sille, että inhoan sitä kun kaikki rakennetaan hajoamaan, jopa talotkin. Mitä järkeä on rakentaa asunto jonka käyttöikä on 50 vuotta ja sitten repiä se alas ja rakentaa uusi, kun se olisi alunperinkin voitu tehdä kestämään? Nyt jollekin käy niin että se ostaa jostain lähiöstä asunnon, ja sitten se kämppä ja koko lähiökin onkin jo purku-uhan alla.
mutta tuomitsemalla esimerkiksi 70-luvulla rakennetun talon on kyse samasta kuin naisen määrittely tyhmäksi hiuksen värien perusteella. Kyse on rakenneratkaisuista. Niissäkin vielä kuhunkin ratkaisuun liittyy useita tekijöitä joista sitten riippuu onko ratkaisu ko. rakennuksessa hyvä vai ei. Jos halua keskusteluun on, niin voin jatkaa jonkun rakenneratkaisun osalta, mutta en minkään rakennusvuoden perustelua hyväksi tai huonoksi.
-Näistä kuulisin mielelläni lisääkin. Varsinkin vaikka niistä eri vuosikymmenten hyviksi ja toimiviksi koetuista rakenneratkaisuista. Ja myöskin murheenkryyneistä. Oikeasti kiinnostaa. Ja luultavasti kiinnostaa muitakin lukijoita. Sinulla kun sitä asiantuntemusta on, niin voisit vaikka kirjoittaa vähän pitemmänkin postauksen aiheesta?
Betoni ei homehdu.
-Ei niin, eristevillat homehtuvat kun rakennetaan huolimattomasti.
"Tiiveys on paha asia"
-En ole sanonut. Olen ainoastaan sanonut että vanhaa hirsitaloa ei saa muovittaa koska se homehtuu jos se ei hengitä.
Tuossa homehysteriassa on kauan aikaa sitten ylitetty terveen järjen raja.
-Terve järki lensi ikkunasta ulos kun alettiin rakentaa homehtuvia asuntoja. Minulla oli elimistö jatkuvasti puolustustilassa homemyrkkyjen takia, koko lapsuuteni. Tuo tulehdustila ei ole kovin terveellistä pidemmänpäälle. Aiheuttaa niitä allergioita, astmaa ja autoimmuunisairauksia ynnä muuta kivaa. http://homepakolaiset.fi/
-Voimme kuitenkin varmaan olla yhtä mieltä siitä, että home laskee huomattavasti asunnon arvoa, olipa sen terveyshaitoista mitä mieltä tahansa. Näinollen on -ev ostaa homeista kämppää ja sellaisen hysteerinen varominen on rahojensa suojelua.
Sijoitustieto.fi - Kehitysehdotukset ja palaute
21.7.2014 - 01:23
Kaipailen "lainaa" toimintoa. Yhtenäinen quote-seinä ilman nimiä on hieman raskas. Lisäksi jos foorumilla olisi jonkinlainen postauksistatykkäysnappi, niin ei tarvitsisi komppailla tai jakaa plusykkösiä.
Asuntomarkkina Suomessa
20.7.2014 - 22:38
Siksi ostinkin kerrostaloasunnon koska halusin ostaa jotain jota ymmärrän. Ovat helposti arvioitavissa ja hahmotettavissa. Ihmettelen miten voi olla että toisinaan huonoa ja hyvää (putkirempattua ja remppaamatonta etc.) kämppää myydään samalla hinnalla. Alakerrastani myytiin samankokoinen kämppä 29 % kalliimmalla kuin mitä maksoin omastani. Tässä oli neliöhinta 5000 e per neliömetri ja ilmoitus ehti olla näkyvillä vain 24h ja oli jo monta ostotarjousta.
Upouusikin asunto voi olla riskiostos, kun piileviä vikoja saattaa olla ja rakennusyhtiöiden kanssa joudutaan tappelemaan että saadaan korjatuksi. Muovimatto laitetaan sementin ollessa vielä märkä ja eristevillat jätetään sateeseen kastumaan... Sitten on upouusi talo heti alkujaan homeessa.
Ja mitä homeeseen edelleen tulee, niin itse asuin elämäni ensimmäiset 16-v läpihomehtuneessa talossa, kunnes muutin pois. Se oli todella toksinen läävä... ulkopuolellakin haisi jo. Sanomattakin selvää että täysin arvoton ja ei siellä olisi edes saanut asua. Poispäästessäni paranin allergioistani - olivat homemyrkkyjen aiheuttamia.
No tuo menneisyys opetti että koitan ottaa asioista selvää ennen kuin hutkin. :) (Huumorintaju olisi ollut koetuksella jos olisin vielä päätynyt ostamaan homekämpän.)
Asuntomarkkina Suomessa
20.7.2014 - 21:04
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?t=14352&f=17 Tuossa on yksi surullinen tarina miten hyvä talo on pilattu remontilla asuinkelvottomaksi. En osaa liittää kuvaa tänne, mutta toisessa kuvassa ekalla sivulla näkyy kaksikin karmeaa remppavirhettä. Toivottavasti saivat kaupan purettua.
(Ostajan kannattaa olla tarkkana mitä ostaa. Usein homeongelmaa ei näe päällepäin, vaan se tulee sitten jossain vaiheessa ikävänä yllätyksenä, kun etsitään syyllistä mystiselle sairastelu- ja allergiakierteelle.)
Se on muuten aika sairasta että 20% Suomen rakennuskannasta kärsii homevaurioista. 60-, 70-, 80-, ja 90-luvuilla rakennettiin huonosti, enkä kyllä viitsisi koskea 2000-luvullakaan rakennettuihin elementtitaloihin.
Omassa asuntokaupassani päätin välttää homepommin ja ala-arvoisen rakentamisen suon katselemalla vain ennen 1950 rakennettuja asuntoja. Luulisi myöskin että Jugend- ja art deco-ajan asunnot pitävät arvonsa paremmin, koska niitä ei enää tule lisää. Kukaan ei enää rakenna puolenmetrinpaksuisia tiiliseiniä (ja naisena minulla on pahanpuoleinen fiksaatio seiniin :D).
Toisaalta, ns tuulipuvut -suuri massa- lopulta päättävät asuntojen hinnat, ja he eivät ymmärrä laadukkaan rakentamisen perään sen enempää kuin eivät tajua putkirempan kustannuksien tai vuokratontin vaikutusta asunnon todelliseen arvoon.
Itsellänikin on muuten ollut sellainen ajattelutapa, että tontti merkitsee paljon ja asunto tulee siinä kyljessä. Koska tontin arvo kasvaa ja ei tarvitse rempata. Ehkä tässä jonakin päivänä vielä pääsee ostamaan sen oman tontin ja rakennuttamaan kämpän. :) Tuon saavuttaakseen pitäisi varmaan opetella osakesijoittamisen abc ja vähän enemmän...
Asuntomarkkina Suomessa
20.7.2014 - 11:11
Vuosikausien lopputulemani samasta asiasta on tämä: asuntotuotanto on kilpailun rajoittuneisuudesta johtuen ollut kroonisen alhaista. Tästä syystä ylikysyntä on vallinnut vuosikymmeniä. Tästä syystä johtuen hinnat ovat karanneet valtavan paljon tuotantokustannusten yläpuolelle. Tulevina vuosikymmeninä Helsingin seudulle tulee satoja tuhansia uusia asuntoja kaavoituksen myötä. Hinnat tulevat laskemaan. Koska? Sitä en tiedä, enkä yritäkään, mutta asuntoinvestointi on -EV, mikäli edellinen pitää paikkaansa. Jos ei pidä, olisin hyvin kiitollinen faktoista, jotka eivät tätä käsitystä tue.
Tonttien määrä kasvaa rajusti. Kalasatamaan tuli juuri 20 000 ihmistä lisää, samoin Jätkäsaareen. 2040 mennessä pk-seudulle tulee 400 000 lisää asukasta kaavan mukaan, josta pelkästään Helsinkiin yli 100 000.
Entä kun pelkästään Helsingin väkiluvun ennustetaan ilmeisesti kasvavan peruskäyrän mukaan 150 000:lla henkilöllä vuoteen 2040 mennessä ja Helsingin seudun väkiluvun 300 000:lla henkilöllä vuoteen 2040 mennessä? Väestömäärä voi tietysti kasvaa nopeammin tai hitaammin kuin ennusteet, mutta jos tuo keskimääräinen ennuste toteutuu ja asuntoja tuotetaan Helsinkiin päälle 100 000 kpl ja Pk-seudulle 400 000 kpl niin eihän se riitä tyydyttämään kysyntää niin paljoa, että hinnat hirveästi laskisivat. Pikemminkin vaikuttaisi siltä, että juuri ja juuri pystytään vastaamaan akuuteimpaan kysyntään Helsingissä ja kaikki menee kuumille kiville mitä tulee. Vai ?
.