BullBull wrote:

Vuokra markkinahintaan, vai voiko sitä vuokrata itselle "alihintaan". 

 

Ei voi vuokrata alihintaan. Tai jos vuokraat niin verottaja tulkinnee peitellyksi ansiotuloksi tai osingoksi. Lähipiirijärjestelyt ja niiden hinnoittelu lienee se ensimmäinen verotarkastuksessa läpi käytävä asia. Toki yhden asunnon omistava firma tuskin nousee ensimmäisenä verottajan tutkaan ja tarkastettavaksi. Jos haluat pelata varmaan päälle niin ota vuokravälittäjältä arvio käyvästä vuokratasosta ja dokumentoi yhtiön asiakirjoihin.
 

BullBull wrote:

Mitä sanotte yleisesti ottaen, onko järkevää ostaa asunto itselle sijoitusyhtiön kautta?

Tietysti on monta henkilökohtaista muuttujaa, jotka vaikuttaa järkevyyteen, mutta mielellään kuulisin mielipiteitä, kiitos.

Muutama nyrkkisääntö tietämättä tarkelleen tilannettasi:

• -Jos katsot vanhaa kohdetta ja tarve velkavivulle niin sijoita henkilökohtaisesti, saat enemmän vipua ja paljon järkevämmillä ehdoilla. Eri juttu jos yhtiölainotettuja kohteita tarjolla ja pääset fiksuun vipuun sitä kautta yhtiöllä kiinni.
• -Jos vain 1 kohde suunnitteilla, vältä yhtiön hallinnon tuomaa byrokratiaa ja kustannuksia ja sijoita henkilökohtaisesti.
• -Jos enemmän flippikohteita tarkoitus viedä läpi, niin yhtiö voi olla fiksu, maksat myyntivoitoista vain 20% rahan pysyessä ja kumuloituessa yhtiön sisällä.

Tänään näemmä päivälleen tasan 10v tämän blogin pystyyn laittamisesta. Aika harvakseltaan tullut kirjoiteltua, mutta onhan tätä kautta hauska palata ajassa taaksepäin ja lukea omia ajatuksiaan talouteen ja sijoittamiseen liittyen.

Aikanaan tavoite oli irtaantua oravanpyörästä noin 10 vuodessa ja riittäväksi potiksi tuolloin arvelin velatonta asuntoa + noin 200ke sijoituspääomaa. Tuolloin ajatuksena että suht. maltillisten palkkatulojen kanssa asuntosijoitukset boostaisivat pääomat riittävään kokoluokkaan.

Asuntosijoittamiset toki edesauttaneet varallisuuden kasvattamista, mutta lopulta vasta riskinotto yrittäjyyden kautta edesauttanut kunnollista varallisuuden kasvua. Ehkä blogin nimeäkin voisi näin peruutuspeiliin katsoen hieman rukata.

Kuva

Tulee kerran vuodessa vuodenvaihteeseen päivitettyä omaa tase-exceliä. Luvut toki suuntaa antavia ja esim. firmassa sisällä oleva opo laskettu tähän mukaan euro-eurosta (ei muuta liiketoiminnan arvoa). Todellisuudessa firmasta ei saa pihalle euroja ilman, että verottaja tulee jonkinlaisella välistävedolla peliin. Toisaalta varallisuuserät arvotettu käytännössä pääosin hankintahinnoin, jolloin esim. osakesijoitusten sisällä oleva arvonnousu kompensoisi tuota piilevää verorasitetta. 

Yhtiötoiminta startattu 2020, mikä aika hyvin erottuu graafissa. Sitä aiemmin paineltu enemmän tai vähemmän maltillisilla palkkatuloilla, joita toki sijoitustoiminnan tuotot ovat jonkin verran boostanneet.

Ajatusmaailma taloudellisesta vapaudesta muuttunut aika paljon vuosien varrella. Lapset mukaan yhtälöön ja muutenkin erinäistä kulupuolen kasvua. Itse en ole excelin -viilaja arkimenojen osalta, eli esim. laadukkaaseen ravintoon, harrastuksiin, hyvinvointiin ja muuhun järkevään kulutukseen laitetaan rahaa niin paljon kuin mieli tekee ilman sniiduiluja tai että niihin meneviä euroja lasketaan Myös matkailu lasten kanssa on imo sellainen mihin voi ja pitääkin panostaa, lasten kokemuksiin tehdyillä investoinneilla voi olla iso ROI pitkässä juoksussa. Isompien ja turhempien investointien osalta sitten vähän tarkempaa (tästä viimeaikoina tullut esim. auton osalta lipsuttua). Rahaa menee kuitenkin siihen malliin, että 200ke salkun tuloilla ei mitenkään koveeraisi perheen kustannuksia. Jos nyt asiaa pohtisi, niin ehdottomasti menisi nolla perään alkuperäiseen suunnitelmaan.

Näin jälkikäteen ajatellen merkittävin virhe lähinnä se, ettei omaa bisnestä laittanut aiemmin pystyyn. Toisaalta olen jokseenkin risk -averse tyyppiä. 2020 sattui moni asia loksahtamaan kohdilleen ja uskallus juuri riitti firman starttaamiseen covideista ja muista huolimatta. Osaaminen toki kumuloitunut melko hyvin yrittäjyyteen valmistavissa palkkatöissä pitkään, eli graafit voisivat näyttää erilaisemmilta jos olisi lähtenyt liian aikaisin ns. soitellen sotaan. 

Erityisesti asiantuntijuuttaan työnantajille palkan muodossa myyville henkilöille voin kyllä suositella yrittäjyyttä varauksetta. Muutama oma havaintoja matkan varrelta:

-Mikäli suurin assetti on korvien välissä ja euroja sitovat investoinnit lähinnä läppärit, puhelimet, tietoliikenneyhteydet ja kirjanpito,  riskit firman starttaamiseen lähes olemattomia. Itse sain alkuvaiheeseen starttirahan, jonkin verran laskutusta oli jo lähdössä tiedossa ja yrittäjäkassaan liittymällä (huom. YEL-maksuvelvoite sosiaaliturvan ylittävään tasoon) mahdollisuus 18kk suoja-aikaan ansiosidonnaisen osalta, eli jos homma ei rokkaa, niin paluu aiempaan palkkatasoon sidotulle ansiosidonnaiselle.  Oma analyysini mukaan riskit olivat siis korkeintaan jotain tonneja vrt. jatko palkkatyössä. Upside merkittävä jos hommat lähtevät rullaamaan. Ansiosidonnaisella paluu ei omalle kohdalle olisi ollut mikään ikävä skenaario, olisin tuolloin ollut mielelläni valmis hetken "lomailemaan" ansiosidonnaisen turvin, ja vastaavan palkkatason duuniin palaaminenkin olisi pitänyt onnistua suht. kivuttomasti.   Isoja alkuinvestointeja vaativat bisnekset ovat  sitten täysin eri juttu ja nostan hattua niille yrittäjille, joilla vatsahappoja ottaa merkittäviä velkoja heti starttiin ilman tiedossa olevia kunnollisia tulovirtoja.

-Firman kautta tekeminen luo merkittävän eron varallisuuden kumuloinnissa, jos tuloa pystyy tekemään huomattavasti enemmän kuin palkannostotarpeet ovat. Hyvätuloisen palkansaajan veroprogressio kun nousee helposti 50% paremmalle puolelle, niin yrittäjä saa palkka-/osinkotuloja optimoimalla isommissakin tuloissa helposti lukittua veroprosentin max. noin 26-27% tasolle. Merkittävä ero kannusteessa tehdä pitkää päivää maksaako tuloista veroja 26% vai 60%. Sijoitustoimintaa helppo pyörittää firman kautta sillä pääomalla, jota ei kannata heti jakaa ulos.

-Vapaus valita omien päiviensä sisältö. Suurin henkinen helpotus itselle on vapautuminen byrokration rattaista. Ei tarvitse pitää tuntikirjanpitoa tai selitellä päiviensä sisältöä työnantajalle, ei tarvetta laatia henkilökohtaisia tulostavoitteita ja kehittymissuunnitelmia, ei tarvetta neuvotella lomien pitoajankohdasta, ei tarvetta juosta jonninjoutavissa sisäisissä palavereissa,. ei tarvetta jatkuvasti ruinata lisää palkkaa ja perustella arvoaan työnantajalle. Toki vastuu asiakkaille säilyy, eli luvatut asiat pitää yrittäjänäkin suorittaa, eikä tuuraajia ole taustalla. Työnantajan kustantamista perhevapaista, lomista, saraistelusta jne. toki turha haaveilla.

-Oman firman perustaminen nykypäivänä sen verran helppoa, että voisin kuvitella, että jatkossa erityisesti eri alojen tuottavimmille asiantuntijoille, joilla oma rahankäyttö jotakuinkin hallinnassa, alkaa olla melkolailla no-brainer pistää oma konsulttifirma pystyyn ja myydä palkan sijaan laskutuksella omaa panostaan vaikka aiemmalle työnantajalle. Toimeksiantosopimusten kanssa pitää olla tarkkana ettei tulkita palkkasuhteeksi ja asiakkaita ehkä fiksua hankkia enemmän kuin yksi. Jos osaamiselle kysyntää, niin aina löytyy hommia ja uskoisin että enenevissä määrin firmat myös mielellään ostavat osaamista joustavasti palkkaamisen sijaan. Yhtälössä voivat hyvin voittaa kaikki muut paitsi verottaja. 

-Jos mahdollista niin tuntiveloituksen sijaan kannattaa aina myydä lopputulosta, eli laskutusperusteena mieluiten jokin prosentti tai muu osuus asiakkaan saamasta hyödystä. Työntekijät käytännössä myyvät aikaansa palkkaa vastaan, yrittäjällä enemmän mahdollisuuksia saada tulot irtaantumaan työhön käytetystä ajasta.

Yrittäjyys aiheena varsin lähellä sydäntä. En ehkä tähän kirjoitukseen enempää oksenna aiheesta, mutta katsotaan jos jaksaisi omia ajatuksiaan ja havaintojaan jatkossa tänne aiheeseen liittyen kirjoitella. Aiheeseen liittyvät kysymykset ja kommentit myös lukijoilta aina tervetulleita!

Täältä löytyy todella kattava kirjoitus yrittäjän verotuksen optimointiin: https://mkkvkmn.com/palkkaa-vai-osinkoa-laskuri/

Sekä alla vielä ote kirjoituksen taulukosta, jossa käsitelty optimipalkkanostotasoa. Jos tuloksellinen firma ja yhtään osingonjakopohjaa, niin tuo noin 25ke ensin palkkana, jonka jälkeen sitten osinkoja jakamaan 8%:n säännön puitteissa.

Kuva

YEL:iin liittyen imo hyvä tuoreehko podcast Roni Arvosen Kuuntelija kanavalla jakso 9, jossa Jocka Träsback vieraana.  En lähde linkkailemaan, mutta löytyy ainakin Spotifystä ja Youtuben kautta. 

passukka wrote:

Sitominen palkkatasoon lopettaa palkanmaksun, koska ei napostele maksaa 24 % lisäveroa. Hämmentää vapaaehtoinen verojen maksaminen kaikesta koulutuksesta huolimatta.

Nykyjärjestelmähän ohjaa siihen että 3+3v suoja-aikojen jälkeen YEL:iä maksetaan selvästi enemmän kuin jos YEL laskettaisiin nostetun palkan mukaan. Nykyjärjestelmä on siis aikapommi, joka tulee räjähtämään käsiin, ellei muutoksia tehdä. YEL:n sitominen palkanmaksuun tuskin lopettaisi palkkojen maksamista, mutta toki toisi optimaalisen palkanmaksupisteen ylärajaa alaspäin, ja siten voisi vaikuttaa keskimääräiseen palkanmaksutasoon. 

Toki aina voi toivoa että yrittäjät eivät olisi YEL -maksuvelvollisia lainkaan, mutta ei liene realistinen vaihtoehto. Itselleni kyllä kävisi hyvin ettei YEL:iä maksettaisi lainkaan ja samalla voisin myös luopua koko takuueläkkeestä. Sisälläni ei kuitenkaan asu niin suurta demaria, että kehtaisin olla vaatimassa muiden eläkkeenmaksajien subventoimaa eläkettä, jonka maksamiseen en itse ole millään tapaa osallistunut. Toki järjestelmän mukaan mennään, eli maksetaan se mikä minimissään pitää, mutta ei ylimääräistä. 

Innilator wrote:

Jos tarkoitat ”aloitteilla” muutamaa aktiivista kokoomuslaista somessa, niin joo. Tämä YELin arvioverotushan on Marinin hallituksen tekosia, joten ”oikeisto”hallituksella on ollut jo pari vuotta aikaa tehdä jotain - ainoa konkreettinen asia on kampaviinerikomitean perustaminen pohdiskelemaan sinänsä aivan selvää asiaa.

Tuo palkkaan sidottu YEL ei loogisena tietenkään pyramidille kelpaa, koska se vain johtaisi pieneneviin ansiotuloveroihin ja YEL-maksuihin, varakkaat yrittäjät vain muuntaisivat ansiotulojaan osingoiksi.

Pakko myöntää etten ole politiikasta kovin hyvin ajan tasalla. Jostain podcastistä, jossa kokoomustaustainen haastateltava vieraana, jäin käsitykseen että jotain asialle olisi tekeillä. Voi hyvin olla toiveajattelua. 

Veikkaanpa että YEL:iä maksetaan nyt keskimäärin pienempään työtuloon perustuen vrt. nostettu palkka. Moni varmaan maksaa minimejä ja nostaa kuitenkin verotuksellisesti vähintään optimaalista n. 25ke liksaa. Sitominen palkkatasoon todennäköisesti nostaisi kerätyn YEL:n määrää. Vaikea nähdä mitään erityistä perustetta miksi pitäisi olla eri linjaus yrittäjä vrt. palkansaaja. Mutta ehkä poliitikoille liian simppeli malli ja halutaan jotain monimutkaista häkkyrää tähän viritellä.

syyskvarttaali wrote:

"Vastauksessaan Varma ilmoitti nostavansa työtuloni yli 75.000 euroon, koska toimialalla toimitusjohtajan palkka on vähintään tuo. Lähes puolen vuoden kirjeenvaihdon ja kovan todisteluni jälkeen sain poistettua koko työtulon. "

Toimitusjohtajaa ei moni holdari valitse, voi olla vain hallituksen jäsen ja varajäsen roolit. 

Liekö kaupparekisterin mukainen tittelikään riittävä todiste eläkefirmalla. Olen käsityksessä että aika mielivaltaisia tulkintoja voivat tehdä. Moni ottanee tuon 4ke korotuksen mieluummin kuin lähtee vääntämään asiasta eläkefirman kanssa. Toki nimimerkki Piensijoittaja tilanteessa jossa puhdas sijoitusfirma vähällä aktiivisuudella, tuo vääntö kannattaa tehdä että pääsee koko YEL:stä eroon.

Jotain aloitteita taitaa eduskunnassa olla järjestelmän muuttamiseksi. Toivotaan että kerkeävät nykyhallituksen aikana jotain asialle tekemään. Vähintään joku selkeämpi järjestelmä olisi paikallaan esim. nostettuun palkkaan sidottu. Nostaisi monen yrittäjän eläkemaksuja, mutta ainakin poistuisi riski että lätkäistään mielivaltaisia 100te työtuloja korkean liikevaihdon firmoille, jotka eivät välttämättä tee penniäkään tulosta eikä maksukykyä ole. 

Innilator wrote:

Piensijoittaja wrote:

Innilator wrote:

Mutta ilmoittamalla työtulo alle minimin saa.

Jos itse yrittää muuttaa aiemmin ilmoitettua työtuloa, niin eläkeyhtiö luultavasti yrittää nostaa työtulon taivaisiin.  Voi joutua melkoiseen paperisotamylläkkään todistellessaan, ettei eläkeyhtiön päättämä työtulo oikean suuruinen

Jos ilmoittaa työtulon alle minimin, niin YEL-vakuutus lakkaa. Sen jälkeen ei ole enää mitään suhdetta eläkeyhtiöön, joten se ei yritä mitään.

Tosiaan nyt eläkeyhtiöt kaitsevat YEL:n piirissä olevia omia asiakkaitaan. 

Onko mitään instanssia joka valvoo ei YEL:n piirissä olevien yrittäjien toimintaa? Selvää on, että lakiin perustuen yrittäjän pitäisi YEL -vakuutus ottaa, mutta jos kukaan ei valvo tältä osin lain noudattamista eikä noudattamatta jättämistä ei ole sanktioitu, niin monella yrittäjällä lienee suuri houkutus jättäytyä järjestelmästä pois jokusen vuoden päästä kun nuo maksimikorotuskatot poistuvat.

Innilator wrote:

KepilläJäätä wrote:

YEL on tosiaan toinen juttu, koska palveluntarjoajaa (eläkeyhtiö) vaihtamalla vakuutusmaksua ei saa alemmaksi. 

Mutta ilmoittamalla työtulo alle minimin saa.

Siis poistumalla kokonaan YEL -järjestelmästä perustelemalla ettei työskentele yhtiössä, vaikka tosiasiassa näin tekisi?  Uudistuksen myötä tosiaan omat ilmoittelut ei juurikaan auta jos eläkefirmat määrittää ilmoittelusta huolimatta työtulotasosi perustuen yhtiön liikevaihtoon ja toimialaluokkaan. Peruste pitäisi kai olla tällöin ettei työskentele yhtiössä lainkaan, yksinyrittäjillä voi ainakin olla selittämistä mistä myyntiä tulee jos ei kukaan työskentele yhtiössä lainkaan. 

Itse sain erinäisillä perusteilla pidettyä oman YEL tasoni ennallaan (ei aivan minimi, vaan juuri sosiaaliturvatason ylittävä) viime kesänä tehdyssä tarkastelussa, mutta omatunto ei ehkä kestäisi niin radikaalia epärehellisyyttä, että ilmoittaisin etten työskentele lainkaan yrityksessä. Järjestelmä on sysihuono, mutta maksellaan nyt jotain pientä kuitenkin solidaarisuudesta. 

Aikanaan oma peruste maksaa näinkin korkeaa YEL:iä oli mahdollisuus yrittäjäkassaan liittymällä saada lähtöön 18kk suoja-aika/mahdollisuus palata aiempaan palkkaan pohjautuvalle ansiosidonnaiselle jos yritystoiminta ei lähtisi lentoon.  Firman kautta järjestetty työterveys on myös ihan kiva ja käsittääkseni vaatii tuon sosiaaliturvatason ylittävää YEL -maksua? Muilla YEL:n kautta tuleville sosiaaliturville jne. en kyllä painoarvoa laske.  Jälkikäteen ajatellen toki tullut turhaan ylimääräistä maksettua kun ei aivan minimillä lähtenyt liikkeelle.

Ja ettei mene ihan valittamiseksi, niin täytyy olla kiitollinen miten vähillä eläkemaksuilla ja veroilla sitä yrittäjänä lopulta selviää, jos samaa hommaa painaisi työntekijänä niin maksut olisivat ihan poskettomia.