RVP
Viimeisimmät viestit
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa
18.12.2019 - 10:18
Laitoin sulle Jens viestin siihen kämppien myyntiä varten tehtyyn sähköpostiin.
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa
15.11.2019 - 22:07
...
Helsingissä tuntuu, että joka viikonlopulle ois aina jotain rientoja, ja yks parhaimmista asioista Lontoossa on ollut, että on voinut vaan rentoutua ja ottaa iisisti. Käynyt hyvissä rafloissa ja elokuvissa. Mulla on paljon kirjallisuutta odottamassa, mutta ei oo koulukirjojen jälkeen jäänyt energiaa niihin. Ravintolaskene on täällä ihan eri luokkaa ja vieläkin on vaikka kuinka pitkä lista mestoja, joissa haluaisi käydä. Täältä löytyy esim. 67 michelin tähden ravintolaa. Liikenneruuhkat on jotain uskomatonta, eikä ne oo vaan jonkun erityisen ajan vuorokaudesta, vaan ihan aamusta iltaan ja viikonloppuisinkin. Ennen pokerimenestystä liikuin Suomessa tosi paljon julkisilla ja oon oppinut käyttämään niitä täällä taas. Metro on hemmetin kätevä ja useimmiten paljon nopeampi vaihtoehto kuin taksi.
...
Tuli tosta Lontoossa rentoutumisesta mieleen vinkata yksi kohde sieltä, jos on vielä käymättä. Erinomainen paikka mennä viettämään rouvan kanssa päivää.
Kew Gardens on kasvitieteellinen puutarha kaupungin länsilaidalla, kohtuu kaukana, mutta silti metromatkan päässä.
Varsinkin näin talvella siellä on kiinnostavinta nämä kaksi vanhaa ja massiivista kasvihuonetta, Palm House ja Temperate House.
Paikalla riittää kokoa, joten kannattaa varata kunnolla aikaa. Siellä on myös erittäin hyvä gift shoppi, jos vaikka tuskailee tuliaisten tai joululahojen kanssa.
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa
11.9.2017 - 21:27
RVP kirjoitti:Jeans kirjoitti:RVP kirjoitti:P.S. Kokeilitko koskaan sitä Sprtiz-teknologiaa lukemiseen? Olis mielenkiintosta kuulla sun ajatukset siitä.
En oo kokeillut ja tässä jaksossa mulla on pelkkiä fyysisiä kirjoja, mutta pitää kyl jossain vaiheessa! Onko siitä ollut selvää hyötyä itselles?
...
Tää on jokaisen kokeiltava. Sen verran suuri value jos pystyt potentiaalisesti lukemaan moninkertasella lukunopeudella, paremmalla keskittymisellä ja käytännössä missä tahansa. Vaikka dösässä voi lukea mukavasti pelkästään tuijottamalla kännykän pientä screeniä, koska fontti on silti tarpeeksi suuri, kun ruudulle ei tarvii mahtua kuin maksimissaan joku neljä sanaa kerrallaan.
"Pikalukemista tutkiva psykologi Elizabeth Schotter Kalifornian yliopistosta kertoo, ettei Spritz auta meitä lukemaan nopeammin. Pikalukeminen pohjautuu pääasiassa näennäistieteelle.
Schotterin tekemän tutkimuksen mukaan lukija liikuttaa aina vaistomaisesti katsettaan edestakaisin ja palaa usein jo aiemmin luettuihin sanoihin. Tämä helpottaa tekstin ymmärtämistä. Kun palaaminen taaksepäin estetään, kuten Spritz tekee, omaksumiskyky heikkenee.
Korkean lukuvauhdin on myös huomattu suoraan heikentävän ymmärtämistä, tapahtuipa se pikalukijan avulla tai ei. Vaikka silmää miten avitettaisiin, emme pysty ylittämään aivojen muita rajoitteita."
Lähde: http://www.hs.fi/teknologia/art-2000002747916.html
En ole itse kokeillut.
Hmmm, ihan mielenkiintoinen näkökulma ja tulipahan taas sukellettua syvemmälle tutkimukseen. Tässä taas huomaa kuinka click-bait-bullshittiä hesarinkin tiedeuutiset usein on. (Paywallin takana joten jäi lukematta tota sun pasteemaa pidemmälle)
Tää artikkeli on vuodelta 2014 ja pohjautuu ilmeisesti tähän tutkimukseen:
Recent Web apps have spurred excitement around the prospect of achieving speed reading by eliminating eye movements (i.e., with rapid serial visual presentation, or RSVP, in which words are presented briefly one at a time and sequentially). Our experiment using a novel trailing-mask paradigm contradicts these claims. Subjects read normally or while the display of text was manipulated such that each word was masked once the reader’s eyes moved past it. This manipulation created a scenario similar to RSVP: The reader could read each word only once...
Eli tässä on rinnastettu RSVP:tä, joka ei itsessään ole sama kuin Sprtizin teknologia, johkin omaan viritykseen missä peitetään sanoja sen jälkeen kun ne on luettu.
Väite, että Spritz ei auta lukemaan nopeammin on tietenkin ihan täysin perätön. Toki luetun ymmärtämisessä tulee varmasti tradeoffia jonkun tietyn nopeuden jälkeen, mutta kyllä se aivan varmasti auttaa nopeammin lukemaan.
Vuoden 2016 tutkimuksessa sama tutkijaryhmä sanookin jo näin: (lähde)
The research shows that there is a trade-off between speed and accuracy. It is unlikely that readers will be able to double or triple their reading speeds (e.g., from around 250 to 500–750 words per minute) while still being able to understand the text as well as if they read at normal speed.
Tässä puhutaan jo aika hurjista lukemista, normaalina 250 wpm, joka ainakin mulle tuntuu jo huomattavasti nopeammalta kun mun tavallinen lukutahti. Ja jos sen nostaa vielä 500-750 wpm:ään, niin en yhtään ihmettelisikään jos vähän huonommin jää mieleen.
Voisin myös kuvitella että tässä on valtavia yksilöllisiä eroja ja osa voi hyötyä keskittymisessä vaikka lukemalla samalla nopeudella kuin normaalisti vetäisi. Tai normaalia hitaammat lukijat voi nostaa tahtia tavallisien nopeuksien ylärangelle ilman sivuvaikutuksia. Jne.
Olisi kyllä kiva nähdä jotain tutkimusta tuosta luetun ymmärtämisestä joltain muultakin taholta kun Spritziltä iteltään, missä kuitenkin oikeesti testattais Spritziä ja jonkun tietyn harjottelujakson jälkeen jne.
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa
10.9.2017 - 21:56
Jees, kiitos selvennyksestä! Luulen päässeni paremmin perille.
RVP kirjoitti:P.S. Kokeilitko koskaan sitä Sprtiz-teknologiaa lukemiseen? Olis mielenkiintosta kuulla sun ajatukset siitä.
En oo kokeillut ja tässä jaksossa mulla on pelkkiä fyysisiä kirjoja, mutta pitää kyl jossain vaiheessa! Onko siitä ollut selvää hyötyä itselles?
Olin taas itseasiassa unohtanut pidemmäksi aikaa koko systeemin, koska sille on sen verran harvoin löytynyt just sopivaa käyttöä. Nyt kun se tuli mieleen, niin kävin kattomassa App Storesta, löytyiskö jo vihdoin kunnollista e-readeriä ja kyllähän sieltä löytyi.
Appin nimi on ReadMe! ja äsken testasin sitä muutaman minuutin ja se näyttää todella hyvältä. Ilmanen appi joka löytyy sekä App Storesta, että Google Playsta ja siihen voi ostaa subscriptionin 0,99e per kuukausi tai 4,99e per vuosi, joka mahdollistaa synkkauksen kaikkien laitteiden välillä. Eli voit lukea kirjaa nyt Android-puhelimella ja jatkaa illalla samasta kohdasta iPadillä. Tää vaatii rekisteröitymisen ja sähköpostin varmennuksen, mutta älkää antako sen haitata.
Tää on jokaisen kokeiltava. Sen verran suuri value jos pystyt potentiaalisesti lukemaan moninkertasella lukunopeudella, paremmalla keskittymisellä ja käytännössä missä tahansa. Vaikka dösässä voi lukea mukavasti pelkästään tuijottamalla kännykän pientä screeniä, koska fontti on silti tarpeeksi suuri, kun ruudulle ei tarvii mahtua kuin maksimissaan joku neljä sanaa kerrallaan.
Ne on myös parantanu tätä teknologiaa ja nyt on hyvin intuitiivinen systeemi tehty selaamiselle taakse- tai eteenpäin, jos vaikka meni jotain ohi tai haluat lukea lauseen uudelleen.
Itse sovelluksen käytettävyys tuntuu olevan hyvin tehty ja uuden kirjan lisääminen käy helposti. Oli monta eri vaihtoehtoa, sähköpostista, dropboxista tai selaimesta yms. Ja osaa lukea .epub-kirjoja ja .pdf-tiedostoja.
Latasin ite nopeesti Project Gutenbergistä kokeeksi Huckleberry Finnin, ja sen 366 sivua appi näyttää menevän 7 tunnissa ja 39 minuutissa tolla perusnopeudella eli 250 sanaa minuutissa. Tosta hyvin nopeesti totuttelemalla pitäis pystyä siirtymään ainakin 300 sanaan minuutissa, mikä laskisi ton ajan jo 6 tuntiin ja 23 minuuttiin. Tääkin on ihan kätevä toiminto, että kertoo kauan menee vielä lukea tää kappale ja koko kirja loppuun.
Onkin tullut luettua todella vähän viime aikoina. Mulla on ollut erittäin pitkään kesken tuo "How not to be wrong: the power of mathematical thinking", minkä mainitsit teilläkin olleen kotiläksynä. Se on loistava kirja, mutta ei se juuri etene jos lukee silloin tällöin sängyssä sen kaks sivua ennenku nukahtaa. Taidanpa painaa sen loppuun Spritzillä vähän nopeemmin.
Jos joku ei muuten tiedä Project Gutenbergiä, niin se on saitti mistä saa ilmaseks ladata e-kirjoina kutakuinkin kaikki teokset, joiden tekijänoikeudet on vanhentuneet tai on muuten vaan public domainissa. Kaikkiaan yli 55 000 kirjaa. Mun henkilökohtanen suosikki, minkä oon sieltä lukenu on Benjamin Franklinin omaelämäkerta. Lämmin suositus sille ja kokeilkaa vaikka sillä tuota Spritziä. Ei maksa mitään.
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa
10.9.2017 - 16:54
...
RVP kirjoitti:Keskustelusta jäi myös uupumaan yks pointti. Näillä matseilla on kohtalaisen iso mahollisuus tulla perutuksi tai merkittävästi lykätyksi. Varsinkin MMA:n puolella tapahtuu ihan jatkuvasti, että main eventtejä jää ottelematta, kun toinen tai molemmat paskoo ittensä treeneissä, testaa plussat ylläriverikokeessa tai epäonnistuu painonvedossa. Tämmönenkin biitti tekis varmasti aika pahaa ammattivedonlyöjälle, kun on rolli ollu puol vuotta kiinni varmassa Floydissa.
Voi olla että on nähty myös riskiä siinä, että mitä pidemmällä ottelusta lyöt vedon sisään, sitä enemmän aikaa on Floydilla murtaa lasikätensä säkkiä lyödessä tms. ja päättää otella silti, koska niin isot fyrkat kyseessä.
Toisaalta jos ei usko omiin mahdollisuuksiinsa ennustaa oddsien tulevaisuutta, en oikeen näe syytä lyödä vetoa sisään päivääkään ennen matsipäivää. Jos on coinflippi päätyykö oddsit ylös vai alas nykyisestä matsipäivänä, eikö aina kannattaisi ottaa pienemmän varianssin vaihtoehto ja lyödä tai jättää lyömättä vasta viime hetkellä?
Tämä on just syy miks halusin lyödä aikaisin. Ammattibetsaajat ottaa nää riskit huomioon ja vaatii siksi isompaa riskipreemiota sitä kauemmin matsiin on aikaa. Niillä on luultavasti korkeampi tuottovaade kassalleen kun mulla, jolloin pääsen keräämään hyvää "korkoa" matsin alkuun lyömällä ammattibetsaajien valitsemilla kertoimilla.
...
En oo ihan varma saanko tästä kunnolla kiinni. Yritän vähän avata miten ymmärrän tän niin voit osottaa, missä menee pieleen. Tarkotus ei oo vängätä vastaan, vaan uskon että multa puuttuu nyt joku palanen tästä.
Oletanko oikein, että tässä allekirjotetaan se, että vedonlyöntisaitit joutuu tarjoamaan korkeampaa kerrointa sille smart moneyn suosikille vastaamaan sitä tahtia, millä hupibetsaajat lyö underdogia? Ja siinä mielessä ammattivedonlyöjät "valitsee" kertoimen, että se on se kerroin, millä tarpeeksi rahaa valuu ammattilaisilta suosikille, että vedonlyöntisaitille ei jää suurta liabilityä underdogin voitolle?
Ja mitä lähemmäs matsia tullaan ja tuo vaadittu riskipreemio laskee, niin eikö silloin ammattibetsaajat lyö joko enemmän rahaa sillä samalla kertoimella tai saman verran rahaa tyytymällä pienempään kertoimeen? Sillon ammattilaiset "valitsis" pienemmän kertoimen mikä se alunperin oli ja näiden kahden kertoimen väliä tarkoitat tuolla "korolla"?
Mutta eikö tää sillon oo ihan suora ennustus, että kerroin tulee laskemaan, mitä lähempänä ottelua ollaan? Vai onko siinä muu smart money kun ammattivedonlyöjät tai se hupibetsaajien puoli joka negatoi tän efektin odotusarvollisesti? Jos taas se efekti negatoituu noiden muiden vaikutuksien takia, niin mistä se korko sillon syntyy?
P.S. Kokeilitko koskaan sitä Sprtiz-teknologiaa lukemiseen? Olis mielenkiintosta kuulla sun ajatukset siitä.
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa
10.9.2017 - 14:17
anssimu kirjoitti:Samaa mieltä pellesnuslosin kanssa tosta pelistä,
Et siis usko, että smart moneylla riittää rahaa lyödä Mayweatheria pitääkseen kertoimen alhaisena vai miksi? Kuten mainitisin esim Betfairilla vaihto vaan 7 miljoonaa.
anssimu kirjoitti:lisäisin vielä sen, että vedonlyönnin smart money odottaa lähemmäs matsia ennenku lyö isot rahat kiinni mayweatherille, koska ei haluu sitoa rahaa pitkäksi aikaa siihen ja toiseksi koska tuularit painaa gregoria niin mayweatherin kerroin todennäköisesti vielä nousee tai pysyy samassa (ennenkuin smartmoney liikahtaa isosti).
Tää on huonoa logiikkaa, jota mun on vaikea uskoa. Matsiin on vaan puolitoista kuukautta eikä smart moneylla oo mitään takeita, että kertoimet pysyy yhtä hyvinä lähemmäs matsia. Mä en näe syytä miksei nyt jo kerättäis edget pois jos niitä on tarjolla. Tämä pitäisi mahdollisesti paikkansa maailmassa, jossa smart money olisi yksi taho, joka kilpailisi kaiken dumb moneyn kanssa. Todellisuudessa smart money koostuu tuhansista (tai useammista) yksittäisistä ammattimaisista vedonlyöjistä, jotka kilpailevat myös toisiaan vastaan. Nopeammat syövät edgen pois hitaammilta. Aivan kuten osakemarkkinoilla tai millä vaan muilla markkinoilla. Toki jos näin uskot niin se selittää myös edellisen pointtisi.
...
Mietin vähän aikaa kumpaan ketjuun tän laitan, mutta tulin siihen tulokseen, että tää liittyy enemmän Jenssin metaan kun ite matsiin.
Ymmärrän, että osakkeiden puolella informaatio treidataan nopeasti pois ja edget kestää millisekunneista muutamaan päivään. Mutta jos matsin kaikki faktat on ollu tiedossa jo vaikka kaks kuukautta ja ylikerroin on vielä olemassa, eikö se ole itessään todiste että se markkina ei oo tehokas ja ne samat voimat voi pitää sen ylikertoimen yllä loppuun asti?
Mistä tää markkinoiden tehottomuus vois sitten johtua? Mun näkemyksen mukaan juuri oddsien epätasasesta jakautumisesta. Niinkun aikasemmin täällä puhuttiin, on hupipelaajalle huomattavasti houkuttelevampaa betsata isoa underdogia, kun jotain 1,15 kerrointa.
Tää johtaa siihen että hupipelaajien raha kallistuu selvästi toiselle puolelle.
Lähdetään sit viemään tätä loppuun vedonlyöntisaitin näkökulmasta, joka kuitenkin lähtökohtasesti yrittää olla ottamatta ite riskiä ja balansoida vedot niin että ne jakautuu tasasesti molemmille lopputuloksille ja välistä korjataan vaan vigi.
Tehdään tää ajatustyö ilman vigiä selkeyden vuoksi: (sanokaa jos tässä menee laskut pieleen, en oo näitä hirveesti tehny)
Sanotaan, että Mayweatherin todellinen voittotodennäkösyys on 97%. Saadaan Mayweatherille kerroin 1/0,97 = 1,0309. Ja McGregorille 1/0,03 = 33,3333.
Jos vedonlyöntisaittina annetaan McGregorille kerroin päälle 33, on ihan mahollista että hupibetsaajat lyö siihen 10 miljoonaa. Mitä veikkaatte, lyökö siihen vastaavasti smart money 33,3333/1,0309 * 10 miljoonaa = 323 miljoonaa Mayweatheriä kertoimella 1.0309?
Eli sillon kun lähdetään antamaan jo ihan ensimmäistä kerrointa tähän matsiin ja vaikka siihen lisättäis isokin vigi päälle, meiän on pakko ottaa tää valmiiks huomioon tai meille tulee hyvin nopeesti todella iso liability McGregorin voitolle.
Tässä on vielä sekin, että smart money kilpailuttaa kertoimensa varmasti ja löisi tähän päälle vielä arbitraasivedot McGregorille meidän saitilta ja Mayweatherille toiselta, joka on arvioinut paremmin tän smart vs. hupirahan todellisen suhteen.
Tän saman logiikan pitäisi päteä kaikessa vedonlyönnissä, mutta kamppailulajeissa näitä spotteja vois kuvitella tulevan useammin ku muissa lajeissa. Loppujen lopuks tähän efektiin vaaditaan vaan tarpeeks suuri mismatchi ja tarpeeks suuri porukka joka on valmis betsaamaan sitä isoa underdogia.
Keskivertoa kovemmallakin Huuhkaja-fanilla on kuitenkin aika realistinen käsitys siitä, kuinka Saksaa vastaan käy kun ruvetaan nahkakuulaa potkimaan. Sama ei kuitenkaan tunnu pätevän, kun otetaan miehestä mittaa nyrkit pystyssä. Varsinkin MMA:ssa on niin paljon muuttujia, että on paljon helpompi uskotella itelleen (ja organisaation puolesta faneilleen), että tässä vois käydä vaikka miten. Ja on siinä tietysti joku totuuskin, mutta ei se varsinaisesti estä näiden todennäkösyyksien melko tarkkaa arvioimista.
Joka tapauksessa nää on varmasti semmosia spotteja, joita kannattaa jäädä tarkkailemaan. Pidän erittäin todennäkösenä, että näitä vastaavia matseja tullaan näkemään tulevaisuudessa ja luultavasti vielä kasvavalla tahdilla tän Money Fightin taloudellisen menestyksen takia. Kamppailulajeissa mestaruustasolle pääseminen tuntuu vaativan ihan poskettoman uskon omiin kykyihinsä ja sen rinnalla kulkee usein aika suuri ego. Kuinka kauan suuret egot jaksaa katella julkista länkyttämistä, vielä jos tilaisuuteen tarttumisesta maksetaan moninkertaisesti normimatsiin verrattuna?
Tässä nyt viimesin esimerkki siitä provosoinnista mikä on meneillään: https://www.thesun.co.uk/sport/4427188/anthony-joshua-ufc-heavyweights-watch-who-call-out/
Palaan vielä tohon ajoituskysymykseen eli onko jotain perää, että smart money löisi myöhään tai että edgeen kannattaa tarttua heti kun sen näkee:
Mun mielestä kuulostaa hyvinkin loogiselta, että suurin osa hupivedonlyöjien vaihdosta tapahtuu lähellä matsipäivää. Sillon tehdään se päätös että ostetaan PPV ja katotaan porukassa ja promoominen huipentuu yms. Eikö tämä taas loisi painetta smart moneylle jäädä odottelemaan sitä, ennen kuin lyö omansa sisään?
Keskustelusta jäi myös uupumaan yks pointti. Näillä matseilla on kohtalaisen iso mahollisuus tulla perutuksi tai merkittävästi lykätyksi. Varsinkin MMA:n puolella tapahtuu ihan jatkuvasti, että main eventtejä jää ottelematta, kun toinen tai molemmat paskoo ittensä treeneissä, testaa plussat ylläriverikokeessa tai epäonnistuu painonvedossa. Tämmönenkin biitti tekis varmasti aika pahaa ammattivedonlyöjälle, kun on rolli ollu puol vuotta kiinni varmassa Floydissa.
Voi olla että on nähty myös riskiä siinä, että mitä pidemmällä ottelusta lyöt vedon sisään, sitä enemmän aikaa on Floydilla murtaa lasikätensä säkkiä lyödessä tms. ja päättää otella silti, koska niin isot fyrkat kyseessä.
Toisaalta jos ei usko omiin mahdollisuuksiinsa ennustaa oddsien tulevaisuutta, en oikeen näe syytä lyödä vetoa sisään päivääkään ennen matsipäivää. Jos on coinflippi päätyykö oddsit ylös vai alas nykyisestä matsipäivänä, eikö aina kannattaisi ottaa pienemmän varianssin vaihtoehto ja lyödä tai jättää lyömättä vasta viime hetkellä?
Laitan vielä pari esimerkkiä historiallisista, lajiloikkauksen aiheuttamista mismatcheistä, jos joku haluaa ruveta rakentamaan omaa ennustustaan noista rahavirtojen liikkeistä. (Nää siis UFC:stä)
Showpainija CM punk vs. MMA-ottelija Mickey Gall
Tästä voi kattoa koko matsin huonolaatusena youtubevideona.
Lähtökerroin Mickey Gallille 1,33 ja paras vedonlyöntisaittien tarjoama kerroin ennen matsin alkua 1,27.
Lähde kertoimille, josta näkee myös käyränä saittien tarjoaman keskikertoimen kehityksen.
Nyrkkeilijä James Toney vs. MMA-ottelija Randy Couture
Tästä matsi vähän pätkittynä youtubesta.
Lähtökerroin Randy Couturelle 1,17 ja paras ennen matsin alkua 1,18.
Showpainija Brock Lesnar vs. MMA-ottelija Frank Mir
Lähtökerroin Frank Mirille 2,60 ja paras ennen matsin alkua 2,55.
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa
22.6.2016 - 12:35
...
Päätin alkukesästä, etten lähde etsimään mitään uutta tietokonepeliä tai vastaavaa ajan kuluksi vaan yritän keskittyä lukemiseen. On varmasti kulunut yli tunti päivässä talousuutisten lukemiseen Financial Timesista tai samankaltaisilta sivustoilta. Oon ottanut ihan erityistehtäväksi oikeasti lukea ne artikkelit alusta loppuun asti. Varmaan suurin kehitys koulun alottamisen jälkeen on ollu attention spanin kehittyminen. Aluksi kun lähti lukemaan pidempää artikkelia tai kirjaa niin joka toinen minuutti keksi muuta tekemistä, facebookiin selailua tai välipalan syömistä tai mitä lie.
...
Tää varsinki selaimessa lukemisen tuska on varmasti jokaselle tuttua, mutta siihen on tarjolla pientä helpotusta teknologian puolelta.
Homman nimi on Spritz ja kannattaa kattoo tää video niin saa heti käsityksen siitä miten se toimii. Käytännössä se pilkkoo tekstin sillä tavalla, että jokanen sana näytetään samassa kohtaa ruutua erittäin nopealla tahdilla peräjälkeen. Sanat on aseteltu niin, että se kohta mihin silmien pitää kattoa ymmärtääkseen sen, tulee keskelle ja se kirjain on värjätty punaseks.
Ihan muutaman minuutin totuttelun jälkeen pystyy lukemaan 300 sanaa minuutissa vauhdilla vaan tuijottamalla samaa kohtaa ruudulla. Pidemmällä totuttelulla 450 sanaa minuutissa pitäis onnistua.
Lukukokemus on todella erilainen kun normaalisti ja ainakin itellä tää systeemi parantaa keskittymistä. Sanat vilisee niin nopeesti, että niihin kiinnittyy huomio väkisinkin. Vähän sama kun kattoo englanninkielistä leffaa missä on tekstitykset. Vaikka ei yhtään haluis lukea niitä tekstejä turhaan niin sinne ne silmät aina väkisin menee.
Hetken aikaa kun Sprtizillä lukee niin menee semmoseen tiettyyn flow'hun missä näkökenttä tiivistyy siihen lukukohtaan ja sitä tekstiä imee melkeen suoraan alitajuntaan. Ainakin omien tutkimuksiensa mukaan väittävät parantavan luetun ymmärtämistä ja en lähtisi väittämään vastaan. Oma perinteinen lukeminen on kuitenkin suurelta osin sitä, että silmät skannailee eteenpäin ja aivot miettii jotain ihan muuta ja parin rivin jälkeen taas herää, että enhän mä muista yhtään mitä tossa sanottiin, ja ei muuta kun uusiks. Sit vielä selaimella lukemisessa omat distractionit kun näkee kuinka pitkä selauspalkki siellä reunassa häämöttää ja toisessa välilehdessä kutkuttelee facebookit jne.
Tän Sprtizin saa siis Chromeen ja vissiin Safariinkin ilmasena lisäosana mikä laitetaan vaan kirjanmerkkipalkkiin ja siitä kun klikkaat sitä missä tahansa saitilla niin voit alottaa Sprtizillä lukemisen. Sen saa täältä: http://www.spritzlet.com/
Vauhtia voi ite säätää ja kannattaa rohkeesti laittaa nopeemmaks. Liian hidasta tekstiä on ikävämpi lukea kun pikkasen liian nopeeta. Rewindilla pääsee myös takasin kappaleen alkuun jos jotain meni ohi.
Huonoja puoliakin tästä löytyy ja siks ei tälläsessa muodossaan vielä pysty kokonaan korvaamaan tavallista artikkelien lukemista. Ehkä isoin juttu on kuvat ja kaaviot yms. mitkä ei näy ellei erikseen käy selailemassa alaspäin. Siks tän käyttö rajottuu aika pitkälti semmosiin teksteihin missä nää ei oo tärkeessä osassa. Voisin kuvitella että pidempiin Financial Times -artikkeleihin ja sen sorttiseen tää saattais käydä oikein hyvinkin.
Tällä olis erittäin kiva sutasta esim. noi waitbutwhy -artikkelit läpi yheltä istumalta, mutta ne sisältää niin paljon hienoja piirroksia mitä ilman ne ei oikeen aukee kokonaisuudessaan. Se on tän ehkä parhaita puolia, että jos jossain tekstissä alkuun pääsee niin se tulee kyllä vedettyä loppuun käytännössä aina. Normaalissa lukemisessa se defaultti-vaihtoehto on enemmän siellä lopettamisen puolella kun pitää ite aktiivisesti lukea eteenpäin ja scrollailla, mutta tän Sprtizin kanssa se vaatii oikein erikseen päätöksen että nyt mä meen ja klikkaan ton pausen ja lopetan. Eikä se ees oikeestaan tuu mieleen, kun infoa tulee semmosella tahdilla sisään, ettei siinä kerkee ajatukset harhailla.
Myös se on huono puoli, että suomeks tää ei toimi läheskään niin hyvin ku englanniks. Sanat on niin tolkuttoman pitkiä, että toi Sprtizi rupee katkomaan niitä tavuihin ja en tiedä onko ne sanojen kiintopisteetkään yhtä hyvin optimoituja. Ruotsiks vois toimia ihan mukavasti.
Viimeksi kun kävin iOS ja Androidin puolella kattomassa noita eReadereitä tällä teknologialla varustettuna niin ei oikeen löytynyt kunnollista. Nyt saattaa olla tilanne jo toinen eli kannattaa sekin käydä kurkkaamassa. Täällä ainakin mainitsevat jo useampia vaihtoehtoja. Vois meinaan puhtaammin tekstiin nojaavat koulukirjat hujahtaa mukavalla tahdilla.
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa
10.4.2016 - 20:47
Kiitos mielenkiintoisesta setistä RVP. Uskotko, että mobiili-VR tulee pyörimään ihan omilla appeilla, vai tuleekohan kännyköihin tarpeeksi tehoja (vai onko jostain muustakin kiinni), että yksi pelintekijä voisi kehittää saman pelin kaikkiin eri virtual reality-alustoihin, vähän niin kuin nyt kehitetään sekä konsoleille että PClle?
Ehdottomasti tulee pyörimään kaikilla alustoilla ja noi pelinkehityksen työkalut on vahvasti siirtyny viime vuosina tommosiin keskitettyihin ratkasuihin ku Unity, Game Maker: Studio ja Unreal Engine, mistä pystyy samasta koodista puskee ulos PC, Mac, iOS, Android, konsolit ja vaikka Windows Phonen jos tahtoo.
Mutta siinä on kuitenkin pelimekaniikkojen ja suorituskyvyn kanssa aika paljon ratkastavaa ja se tulee rajottaa varsinkin tätä ekaa sukupolvea näistä peleistä. Alku tulee melko varmasti suosimaan pelimekaniikkojen puolesta niitä pelejä mitä voi luontasesti pelata istualtaan paikallaan, ja kontrollien pitää olla varsinkin mobiilin puolella niin yksinkertasia, että niitä pystyy käyttää pään liikkeillä ja maksimissaan sillä sivunapilla mikä niissä mobiili-VR-laseissa on.
PC:n ja konsolien puolella tulee alkuun jo aika standardiks joku puikko yhessä tai molemmissa käsissä millä sitä pystyy ohjaamaan, ja niitä on tulossa (ja jo olemassakin) mitä pystyy mobiiliin liittää bluetoothilla tms. Mut se on taas yks lisästeppi käyttäjälle ja ainakaan noiden Cardboardien kanssa se tuskin tulee validiks vaihtoehdoks kontrolleille.
Suorituskyvyn puolella oon nähny jo aika vakuuttavaa Suomessa tehtyä teknologiaa millä pystytään noilla uusimmilla puhelimilla tekee todella monimutkasta 3D-ympäristöä optimoidusti piirtäen, mutta se on vielä betassa ja vaatii lisäks käsittääkseni jotain streamausta netin yli yms.
Luultavasti siis tää eka kultaryntäys mobiililla tulee suosimaan todella kevyitä ja simppeleitä 3D-pelejä ja ns. 2.5D-pelejä eli semmosia pelejä mitkä piirretään perspektiiviin niinku se ois 3D:tä, mutta graafisesti se on vaan 2D-spritejä ja siinä ei tarvii mallintaa sitä monimutkasta 3D-ympäristöä.
Mutta toistaseks niitä pelejä missä noi kaikki ominaisuudet yhdistyy on niin vähän, että käytännössä mitään tarjontaa ei vielä oo. Ja sitä ei millään varmuudella taida kukaan tietää, että mitä sieltä on tulossa. Rinnastaisin sen tilanteen johki vuoden 2007 App Storeen, mihin noi Angry Birdsit ja muut pääs livahtamaan. Latu on auki, hiihtäjiä on vähän ja ne on vielä kovin huonokuntosia. Sieltä ne kuitenkin tulee.
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa
10.4.2016 - 12:58
Nyt kun trollit on saatu takas sillan alle (toivottavasti) ja keskustelukin siirtynyt mukavasti omalle osaamisalueelle niin uskaltaa tulla kommentoimaan.
Tässä pelialan keskustelussa näyttää vallitsevan ihan globaalisti semmonen käsitys, jota ite pidän harhana, että millon mobiili kasvaa tai PC tekee comebackia tai on tulossa uus konsolisukupolvi tms. niin sen täytyy olla niiltä toisilta pois.
Mun näkemys on, että nää kolme kilpailee keskenään paljon vähemmän kun miltä se ekaks vaikuttaa.
Pelit, pelaajat itessään ja ne tilanteet missä pelataan jakautuu aika nätisti näihin kolmeen kategoriaan, vaikka on niissä tietysti overlappia.
Hardcore:
Käytännössä noi kaikki tän threadin aikasemmat esimerkit, PC-singleplayerit, netin yli pelattavat multiplayerit jne.
Mid-core:
Vähän kärjistettynä ne mitä voi pelata kaverin kanssa sohvalla ja vähän helpommin lähestyttävät hardcore-pelit.
Casual:
Lähinnä mobiilijutut ja tyyliin pasianssi.
PC:t on jo nyt siirtyny enemmän ja enemmän läppäreihin ja mäkkeihin ja hardcore-pelaaminen on varmaan yks merkittävimmistä syistä mikä pitää pöytäkonemarkkinat elossa.
PC on aina ollu suorituskyvyssä edellä ja en nää miten se tulis muuttumaan. Siellä missä on suorituskyky, tullaan vähän väkisinkin kehittämään uusimmat teknologiset harppaukset grafiikoiden yms. osalta. Varsinki tämmösten asioiden kanssa ku VR, se tulee pakosti viemään sen kilpailun kovimman kärjen tapahtumaan sinne.
Kilpapelaaminen on vihdoin breikkaamassa ja tulee pitää PC:n korkeella. Se näyttää tapahtuneen tän Free to Play -trendin kautta joka hiottiin mobiilissa jo Clash of Clansien yms. kautta kuntoon. Eli barrier of entry saadaan käytännön nollaan ku peli on ilmanen ja sitä kautta käsittämättömän suuret Aasian markkinat mukaan. Siihen lyödään päälle ladder-mekaniikat missä jokanen pelaaja pystyy suoraan kilpailee omalla tasollaan ja pyrkii samalla niitä tasoja ylöspäin. Ja siellä ihan ylimmällä tasolla homma on huippu-urheiluun rinnastettavaa ja turnauksien palkintorahat alkaa pikkuhiljaa heijastaa sitä.
Viime vuonna jo kolmella näistä PC:n free to play -peleistä oli yli miljardin revenue ja luultavasti 95% tänkään threadin lukijoista ei oo ees kuullu noista kahesta, jos nyt edes League of Legendsistä.
Hardcore-yleisön nälkä on niin kova, että vaikka sijottajien rahahanat jostain käsittämättömästä syystä menis kiinni, kyllä ne osaavat studiot saa ne kalkut kasaan viimeistään kickstartterista tms.
Mobiilin puolella tablettipelaaminen kilpailee ehkä enemmän tosta Mid-coresta konsolien kanssa, mutta puhelimien osalta ne painii ihan omassa sarjassaan.
Aina tulee olemaan kysyntää lyhyiden sessioiden peleille mitä voi pelata missä vaan, koska vaan, ja sinne väliin PC ja konsoli ei tuu koskaan samalla tavalla mahtumaan, vaikka on se pasianssi vieläkin Suomen suosituin peli. Varsinki nyt kun stigma pelaamisesta on käytännössä kokonaan poistunu ja perheenäidit yms. on noiden suurimpia kuluttajia.
Konsolilla on ehkä se vaikein paikka tossa välissä kun se joutuu kilpailemaan sekä ylös, että alaspäin tossa hierarkiassa, mutta en usko että se on mihinkään katoomassa. Ei suurin osa ihmisistä vaan koskaan tuu pitämään yllä jotain viimesimmän mallin gaming-PC:tä ja yhtälailla semmonen sosiaalinen sohvapelaaminen on tabletilla aika kaukana konsolista.
Piratismi oli varmasti yks iso syy miks ison rahan singleplayerpelit niinku GTA siirty ensisijasesti konsolille, mutta multiplayerin osalta piratismi näyttäs olevan ratkastu jo aikaa sitten ja GTA:kin on siirtyny viimesimmässään jo multiplayeriin ja seuraavaan on tulossa oikeen rahan pokeripelit yms.
Yksittäiset pelit niinku GTA on varmasti liikuttanu konsolipelimyyntien viisaria todella merkittävästi ihan vaan siks että se on portattu PC:lle vasta vuoden myöhemmin tms.
Ja koska Microsoft ja Sony saa automaattisesti monopolijakelun niiden omille konsoleilleen, niillä on valtava insentiivi haalia uusia asiakkaita käytännössä keinolla millä hyvänsä. Se näkyy siinä että ne tarjoaa isoja diilejä pelifirmoille siitä, että ne saa väliaikaset exclusive-oikeudet näihin ison tuotannon peleihin. Hyvänä esimerkkinä tää Remedyn uusin Quantum Break, mitä varten on tuotettu omaa TV-sarjaa jne.
Se myös tarkottaa sitä että ne voi myydä niiden laitteet nollamarginaalilla tai vaikka tappiolla.
Ja siitä päästään sujuvasti VR:ään.
PlayStation VR:stä saa tästä videosta aika hyvän kuvan. Eli lokakuussa ilmestymässä ja hintaan 400 dollarii/euroo, missä on mukana ite VR-lasit ja se konsoli. Tätä kun vertaa siihen että lähtis ostaa Oculus Riftin tonnilla ja siihen päälle kunnon PC:n toisella tonnilla, niin eiköhän se VR:n mid-core oteta tolla haltuun.
Näillä kaikilla kolmella genrellä on edessä VR-harppaus ja en nää, että se välttämättä merkittävästi muuttais näitä asetelmia.
Samsungilla on käynnissä iso pushi niiden omille mobiili-VR-laseille eli Gear VR:lle. Massiivinen kampanjana, missä saa noi parin huntin lasit kaupan päälle kun ostaa niiden uuden Galaxy S7 -puhelimen. Google puolestaan spämmää niiden överihalpisratkasua eli Cardboardia pitkin maailmaa. Mäkkäri ja kokis on jo hahmotellu miten ne saa niiden pahveista ilmaset VR-lasit asiakkailleen.
Jos jollekki ei oo tuttua miten tää mobiili-VR toimii, niin sinne laseihin vaan sujautetaan se oma kännykkä missä pyörii peli/äppi ja puhelimen gyrometrien ja noiden kalliimpien lasien omien sensorien avulla tiedetään et mihin päin katot jne. Näyttöjen resoluutiohan puhelimissa on nyt jo parempi ku esim. noissa Oculus Rifteissä, mutta suorituskyky on vielä iso haaste monimutkasemmille 3D-peleille.
Mobiili tulee olemaan valtaosalle ensikosketus VR:ään. Ja veikkaisin että esim. lentokoneiden entertainment systemeissä kun on siirrytty vanhasta sisäänrakennetusta kosketusnäytöstä pikkuhiljaa iPadiin, niin siitä seuraava steppi on että istutaan VR-lasit päässä ja se tulee luultavasti olemaan helpoin toteuttaa mobiilin kanssa, kun ei tarvii samalla tavalla johtoja ja voi käyttää omaa puhelinta jne.
Tappaako VR sit kaiken perinteisen, näytöillä ja telkkareilla tapahtuvan PC- ja konsolipelaamisen? Tuskin sekään tapahtuu ainakaan millään vähänkään lyhyemmällä aikavälillä. Niinku noista tän threadin esimerkeistä näkyy niin vähintäänkin tommonen nostalgiannälkä ja se yksinkertanen fakta, että kaikki pelimekaniikat ei vaan tuu soveltuu VR:ään, tulee pitää sen aika pitkään elossa. Ehkä sit ku voit sun Augmented Reality-piilolinsseillä pelata sitä Panzer Generalia ajatus-kontrolleilla.
Hups, tarkotus ei ollu kirjottaa mitään waitbutwhy-blogia mut lähti vähän lapasesta.
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa
1.1.2016 - 16:41
...
Oliko niin että Talebin Black Swan jutut liittyvät tähän? On ollut tarkoitus tutustua tarkemmin mutta en ole vielä ehtinyt. Kaikille blogin lukijoille: Saa muuten suositella hänen kirjojaan, missä järjestyksessä kannattaa aloittaa ja mitkä kirjoista ovat lukemisen arvoisia. Lomalukemisen tarpeessa.
Oon joitain vuosia sitten lukenu Talebilta Fooled by Randomnessin ja muistan tykänneeni. Myös myöhempi tuotanto on ollut lukujonossa pitkään ja alko lähennellä kärkipäätä.
Ihan viimesen parin päivän aikana kuitenkin leimahti yllättävä twitter-feudi Talebin ja Sam Harrisin välille. Oman käsityksen mukaan Taleb nauttii kohtuu hyvästä maineesta ajattelijana ja mun oma respecti Harrisille sillä rintamalla on oikeestaan se maksimi.
Ihmettelin siis että mistähän tässä on kyse kunnes Sam laitto kovat piippuun postaamalla nämä videot:
https://youtu.be/H11t5zBd3fU?t=26s (6min)
https://www.youtube.com/watch?v=aKDNeb81qME (4min)
https://www.youtube.com/watch?v=XAbSmTGJhEA (2min)
Ekassa videossa pudottelee tämmösiä helmiä kun:
Before the scientific enlightenment, we were much wiser. What did we do? We knew how to take decisions based on incomplete information, incomplete understanding and incomplete knowledge - what I call "opacity". And that's what religions did.
Ja kyllä noi kaks viimestäkin nykäs hälytyskelloja siihen malliin, että vieläkin korvissa soi.
Kirjoista saatava value perustuu aika merkittävällä tavalla lukijan ja kirjottajan väliseen luottamukseen, kun käytännössä lähdeteoksia ja -tutkimuksia harvemmin tulee itse käytyä läpi. Se luottamus on näiden perusteella Talebin osalta perustavanlaatusesti järkkynyt.
Toki hyvä argumentti seisoo tukevilla jaloilla kirjailijan muista näkemyksistä huolimatta, mutta ainakaan Talebilta sitä en uskalla enää face valuena ottaa. Harris puolestaan on kerta toisensa jälkeen osottanut ajattelutapansa sen verran kirkkaaksi, että uskallan käytännössä pitää hänen positioitaan asiassa kuin asiassa omina defaultteina.
Ainakin omassa lukujonossa Talebin myöhempi tuotanto putosi vähintään pari pykälää alaspäin ja mikäli niin kävi muillakin niin ehdottaisin korvikkeeksi tätä mikä mulla nyt on kesken eli How to Measure Anything.
Jo kirjan alkupuoliskolla tulee mielestäni erittäin hyödyllinen konsepti siitä että hieman kärjistäen jokaisella on arvioissaan henkilökohtanen bias joko overconfidenceen tai underconfidenceen ja tämän huomioiminen ja kalibroimmalla häivyttäminen tuo merkittävää lisä-EV:tä elämässä ylipäätään.
Pokerin puolella vastaavaa kalibrointia oon nähny lähinnä sittareiden shovetilanteiden ICM-intuitioiden osalta, mutta uskaltaisin väittää että käteisenkin puolella on varmasti merkittävää valueta systemaattisesti testauttaa omia arvioitaan vihujen rangeista eri spoteissa.
Kirjassa oli myös hienosti laitettu sanoiksi sellainen yleinen väärinkäsitys siitä että mittaaminen on ainoastaan jotain semmosta missä on joku tarkka instrumentti kuten mittanauha tai vaaka joka sylkee "tarkan" luvun ja se on siinä. Siinä määriteltiin mittaaminen kaikeksi epävarmuuden vähentämiseksi joka pätee hienosti myös noihin vaaka yms. esimerkkeihin. Tiedettiin jo etukäteen että Pyysingin elopaino on jossain 70 ja 130kg välillä ja kun se vaaka kertoo luvuksi 105,3kg, ollaan vähennetty epävarmuutta, mutta ei vieläkään tiedetä sitä mikrogrammalleen jne.
Ylläpidolle: Mulla on sisäänkirjautuneena kaikki teksti sinistä ja linkit ei oikeen erotu tosta tekstistä sen takia. Embediä noille videoille en osannu myöskään laittaa. Onko täällä semmonen toiminnassa?