Onko tällainen tapaus saanut sinut Jens erityisen varovaiseksi? Kun lähtökohtaisesti varsinkin suomalaiset ovat suhteellisen sinisilmäisiä ja luottavat esimerkiksi hotellin työntekijöihin ehkä jopa liikaakin. Tapaus herätti ainakin minut että tullut toisinaan melko huolettomasti reissuilla kuljettua.
Toki kuten mainitsin niin varmaan ainakin tullut hieman skeptisemmäksi kaiken suhteen. Pelaan sen verran vähän nykyään, etten näe tällaisen kusetuksen riskiä enää erityisen vakavana. Enkä tän perusteella nyt liika alkaisi tavallisena suomalaisena stressaamaan reissuilla. Tässä tapauksessa rikollisilla oli kuitenkin hyvin tarkoin valittu kohde.
Henrixx kirjoitti:
Kerro minulle miten tämä ei ole antisemitismiä?
Miten tämä on ollenkaan relevanttia mainita?
Näistä on toki vaikea tietää onko trolleja vai ei mutta pelataan varman päälle. Kesti hetken tajuta, mutta joo voishan ton varmaan tulkita niin, että tarkoitin ettei rikollisten kiinnisaaminen kiinnostanut vaan pelkkä raha just sen takia, että ovat juutalaisia. Tämä ei tietenkään ollu tarkoitukseni. Mulla on useita juutalaisia ystäväpiirissäni ja yksi yhtiökumppaninakin. Jos lukee kirjoituksiani on varmaan huomannut, että niihin päätyy usein kaikenlaista irrelevanttia. Kirjoitan useimmiten näitä alas ilman sen kummempaa suunnittelua yhdellä pikaisella rutistuksella ja painan "Tallenna". Kun näihin kuluu niin paljon aikaa jo tälläkin tavalla niin ei yleensä energia riitä enää viestin hienosäätöön.
Oon kuulu kaikkee tarinaa aina just Goldmanista, niin miten arvioisit omaa osaamistasi noihin Goldmanilla työskenteleviin kavereihisi? Kumminkin oot ite ymmärtääkseni saanu hyvii arvosanoja, ollu SIGillä, nyt LSEssä ja aika paljon käytännön kokemusta, niin sanoisitko että heidän tietotaitonsa on paljon korkeampi vai pystysitkö ite ihan hyvin olee siellä duunissa ja pärjätä hyvin. Olis mielenkiintoista kuulla kun mitä olen lukenut, niin Goldmanilla kaikki on jotain yli-ihmisii.
Mielenkiintoinen keissi. En ollut tästä lukenut aikaisemmin. Miten luotettava Jeans pidät esim. Pokerstarsin käsien jakoja nettipokerissa? Näistähän taitaa netissäkin olla vaikka minkälaista tarinaa. Melko katkeraakin tilitystä.
Heh joo, niiden luotettavuuteen uskon kyllä 100-prosenttisesti. Pokerstarssilla ei ole mitään intressiä riskeerata miljardien arvoista liiketoimintaa sillä, että tekisi salaa jostain pelaajasta onnekkaamman kuin toisesta jossain NL200 pöydässä.
HenkkaJo kirjoitti:
Oon kuulu kaikkee tarinaa aina just Goldmanista, niin miten arvioisit omaa osaamistasi noihin Goldmanilla työskenteleviin kavereihisi? Kumminkin oot ite ymmärtääkseni saanu hyvii arvosanoja, ollu SIGillä, nyt LSEssä ja aika paljon käytännön kokemusta, niin sanoisitko että heidän tietotaitonsa on paljon korkeampi vai pystysitkö ite ihan hyvin olee siellä duunissa ja pärjätä hyvin. Olis mielenkiintoista kuulla kun mitä olen lukenut, niin Goldmanilla kaikki on jotain yli-ihmisii.
Sinne on toki tosi vaikea päästä hommiin, mutta ymmärtäkseni itse duuni, mitä siellä ainakin ekat vuodet tehdään ei ole liian haastavaa. Enimmäkseen todella pitkiä päiviä Excelin pyörittelyä. Ovat kuitenkin sanoneet, että siinä kehittyy ja oppii todella paljon uutta nopeasti, joten varmasti heillä on kovempi osaaminen niihin hommiin kun mulla. Uskon tosin kyllä, että itsekin pärjäisin niissä hommissa.
Näistä on toki vaikea tietää onko trolleja vai ei mutta pelataan varman päälle. Kesti hetken tajuta, mutta joo voishan ton varmaan tulkita niin, että tarkoitin ettei rikollisten kiinnisaaminen kiinnostanut vaan pelkkä raha just sen takia, että ovat juutalaisia. Tämä ei tietenkään ollu tarkoitukseni. Mulla on useita juutalaisia ystäväpiirissäni ja yksi yhtiökumppaninakin. Jos lukee kirjoituksiani on varmaan huomannut, että niihin päätyy usein kaikenlaista irrelevanttia. Kirjoitan useimmiten näitä alas ilman sen kummempaa suunnittelua yhdellä pikaisella rutistuksella ja painan "Tallenna". Kun näihin kuluu niin paljon aikaa jo tälläkin tavalla niin ei yleensä energia riitä enää viestin hienosäätöön.
Ei ollut mikään trolli, enkä tiedä miksi sitä tulkittaisi siksi?
Henrixx kirjoitti:
Ihan syystäkin! Tällainen viha ja kohdistettu syyttely luo loppupeleissä tällaista.
Olisiko jens maininnut jos he olivat kristittyjä tai ateisteja. Miksi ei kommentoinut Bill Marriottin uskontoa. Mitä tapahtui oli väärin, se että olet vihainen ja mainitset vain juutalaisen on epämielyttävää.
En edelleen ymmärrä miksi se oli mainittu vaikka väität että oli irrelevantti mutta et maininnut muita uskontoja. Voi olla ystäviä ja olla avomielinen henkilöitä kohtaan mutta samalla pitää ryhmiä kohtaan stereotyyppi joka voi olla erittäin haitallista.
Heh joo, niiden luotettavuuteen uskon kyllä 100-prosenttisesti. Pokerstarssilla ei ole mitään intressiä riskeerata miljardien arvoista liiketoimintaa sillä, että tekisi salaa jostain pelaajasta onnekkaamman kuin toisesta jossain NL200 pöydässä.
Ihan samoilla linjoilla. Oppirahat ne on pokerissakin maksettava.
Moikka Jens! Pakko näin aluksi sanoo että kiitokset uskomattoman mielenkiintosesta blogista, ollut hieno seurata jäbän menoa ja jatka samaan malliin. Mietin että käytätkö sijoitustoimintaan omaa sijoitusyhtiötä? Missä vaiheessa olisi järkevää perustaa oma yhtiö esim. osaketreidausta varten vai onko järkevää ollenkaan?
Miten tuo Interactive Brokers on mielestäsi toiminut, suosittelisitko? Etenkin kiinnostaisi kuulla, että miten helppo sinne on siirtää varoja, tarvitaanko esim. jotain bank reference letter tyyppisiä dokumentteja pankilta, soitteleeko sieltä joku account manageri non-stop, ja onko heidän analyysit ja analyysityökalut mielestäsi hyödyllisiä.
Muutkin saa mielellään vastata jos on jotain kokemuksia.
Miten tuo Interactive Brokers on mielestäsi toiminut, suosittelisitko? Etenkin kiinnostaisi kuulla, että miten helppo sinne on siirtää varoja, tarvitaanko esim. jotain bank reference letter tyyppisiä dokumentteja pankilta, soitteleeko sieltä joku account manageri non-stop, ja onko heidän analyysit ja analyysityökalut mielestäsi hyödyllisiä.
Muutkin saa mielellään vastata jos on jotain kokemuksia.
Itse avasin juuri firmalle tilin IB:hen. Sinänsä ainoa ulkopuolelta tarvittu dokumentti oli kaupparekisteriote. Muuten riitti itse tehdyt hallituksen päätökset ja valokuva henkkareista jne. Lisäksi taisi haluta jonkun laskun, jossa näkyy osoite. Firmatilin kanssa joutui myös mifid/emir/fatca jne luokittelu sotkuun, jossa IB ei yhtään auttanut. Olettaisin henkilökohtaisen tilin avaamisen olevan paljon helpompaa ja edellyttävän lähinnä kopiot henkkareista sekä jonkun sähkölaskun tjsp, josta näkyy kotiosoite. Kukaan ei ole ainakaan minulle soitellut tuolta perään, mutta kysymyksiin on saanut vastauksen luokkaa seuraavana arkipäivänä.
Rahaa laitoin yöllä siirtymään suomalaisesta pankista, niin tänään kolmen aikaan näkyi IB:n tilillä. Pienoisena kuriositeettina saapuvasta rahasta piti ilmoittaa IB:n portaalissa etukäteen, minkä jälkeen sai maksutiedot.
Taas voi todeta, että nopeasti se aika kuluu. Syyskausi ja kaksi ekaa tenttiä on ohi. Ei jälleen ihan nappiin mennyt kun tuli sählättyä aikataulujen kanssa, jotka näyttävät siis tältä:
Oon 95% varma, että tota ”January exams ”-kohtaa ei ollut alun perin ja se lisättiin sivustolle vasta myöhemmin. Oletin siksi, että tammikuun tentit ovat Lent Termin alussa ja ehdin varata lomareissun Miamiin, joka sisälsi viikon risteilyn 4.-11. päivä, ja paluulento 14. päivä. Olin kuullut, että LSEllä ollaan tosi tiukkoja uusintatenttien kanssa, enkä edes kehtaa kirjoittaa tänne minkälaista kunnon selitystä koitin painaa syyksi miksen pääsisi tentteihin vaan olisi pakko tulla uusintaan. Olin ihan varma, että menee läpi mutta vastaukseksi tuli silti yllätyksekseni tyly tyyliin, että oma ongelmasi ja on jokaisen opiskelijan vastuulla olla perillä aikatauluista. Tarjoivat toista vaihtoehtoa, eli tulla vuoden päästä tekemään tentti ja siten valmistua koulusta puoli vuotta myöhässä. Meni aikamoiseksi säädöksi, mutta sain vaihdettua reissun ja paluulennon samalle 11.1. ettei risteilyä tarvinnut perua. Yölennolla saapuisin välilaskun kautta sunnuntai-illaksi Lontooseen. Tenttiviikon aikana tulisi olemaan kaksi tenttiä, joiden ajankohdat eivät olleet vielä selvillä. Pidin sormet ristissä, ettei kumpikaan osuisi ainakaan maanantaille, jotta ehtisin edes päivän palautua jetlagista ja kerrata matskua. Tietenkin tentit pamahtivat maanantai- ja tiistaiaamulle.
Ekassa tentissä, Topics in Financial Reporting, mokasin kun laskin liian rauhassa ekaa tehtävää läpi ja huomasin yhtäkkiä, että tässähän tulee hirveä kiire. Aikaraja on kaksi tuntia ja tentit on selvästi suunniteltu niin, ettei juurikaan jää aikaa yli. Toisessa tentissä, Accounting, Strategy and Control, oli sama juttu, mutta onneksi olin varautunut. Kirjoitin alusta loppuun koko kaksi tuntia täysiä ja olin valmis minuuttia ennen, kun aika loppui. Piti vastata kolmeen viidestä tehtävästä esseellä. Lihakset kädessä kipeytyi kunnolla tentin aikana, kun ei oo juurikaan Hankenin jälkeen kirjoittanut käsin ja sain 7 sivua raapustettua. Hankenilla oon tottunut siihen, että yleensä jää tyyliin tunti ylimääräistä aikaa käydä rauhassa läpi vastaukset ja tsekata, ettei oo tullut huolimattomuusvirheitä. Mielestäni kummatkin tentit menivät olosuhteet huomioiden kuitenkin ihan hyvin. Jotenkin saan entistä paremmat kiksit kun ne ovat ohi, jos oon laittanut itseni erityisen tiukoille ennen niitä.
LSEllä on tiukat tenttisäännöt ja jokaisen opiskelijan on luettava sellainen usean sivun dokumentti, jossa ne käydään läpi. Milloin saapua paikalle, mitä olla mukana, minkälaista laskinta saa käyttää, pitää lopettaa kirjoittaminen tasan sillä sekunnilla, kun aika loppuu jne. Tyyliin minuuttia ennen ekan tentin alkua selvisi, että vieressä istuvalla aasialaisella tytöllä on väärän mallinen laskin mukana. Ei siis mikään grafiikkalaskin vaan ihan perus, mutta ei vaan se sallittu merkki. Se takavarikoitiin eikä tyttö juurikaan ehtinyt protestoida vaan joutui aloittamaan tentin ilman laskinta, koska ilmeisesti varalaskimia ei ole. Tentin jälkeen kuulin, kun tyttö semisti itku kurkussa jutteli valvojan kanssa, joka vaan vastasi, ettei voi tehdä asialle mitään. En oo varma saako tuosta syystä edes uusintatenttiä.
Ekassa tentissä myös ajan loputtua valvoja ilmoittaa ankaralla äänellä jotain tyyliin ”time is up, everyone stop writing”. Istun eturivissä, joten en näe tarkalleen mutta joku/jotkut jatkavat kirjoittamista kun hän korottaa ääntään ja toistaa ”hey, stop writing now!”. Tästä 10 sekuntia niin lähes huutaa jollekkin ”if you don’t stop writing now I will report you!”. Tässä vaiheessa kehtaan kääntyä katsomaan ja silmälasipäinen äijä istuu nolona naama punaisena, kuitenkin kirjoittamisen lopettaneena. Sinänsä ymmärrän, että erityisesti kun aika on tiukassa niin jos on jäänyt joku laskutehtävä ihan viittä vaille valmiiksi ja pitäisi vaan viidessä sekunnissa kirjoittaa vastaus alas niin voi olla kiusausta, mutta en kyllä ite uskaltais tai edes kehtais ottaa sellaista riskiä. Selvästi pidetään tiukasti säännöistä kiinni.
Tutkinnon kursseista noin yleisesti niin opetus jakautuu ”lecture”ihin ja ”seminars”eihin. Lectures ovat luentoja, joissa ryhmät ovat isoja, 100+ oppilasta. Niissä ei ole läsnäolopakkoa ja osassa kursseista ne kuvataan Moodleen, jossa niitä voi jälkikäteen katsoa. Proffa puhuu ja oppilaat kuuntelevat. Seminaareissa taas on läsnäolopakko ja ryhmät ovat pienempiä, 20-50 oppilasta. Niissä haetaan enemmän vuorovaikutusta proffan ja oppilaiden välille. Keskustelut menevät välillä ihan kiinnostaviksi, kun luokassa on niin paljon sitä ns. diversityä. Opiskelijaa on mm. Saudi-Arabiasta, Iranista, Azerbaidzhanista, Indonesiasta, Intiasta, Montenegrosta ja viisi Zhang-nimistä. Kuten oon maininnut aiemmin niin tyyliin puolet on aasialaisia. Useimmiten kurssilla on kerran viikossa luento ja kerran viikossa seminaari. Seminaariryhmiä on useampia ja jos on tarpeeksi nopea pääsee aika hyvin valitsemaan itselleen sopivan aikataulun. Onnistuin valkkaamaan syyskaudelle aika ma-ke painotteisen lukujärjestyksen ja perjantain kokonaan vapaaksi.
Kaksi kurssia, joista kirjoitin tentit olivat tutkintoni ainoat Accounting-kurssit. Accounting, Strategy and Control -kurssin päädyin valitsemaan sen takia, että sitä vetää Wim Van Der Stede. Hän on koko LSEn Department of Accountingin johtaja ja ymmärtääkseni yksi kurssin aiheen maailman johtavia tutkijoita. Hän on myös kirjoittanut kirjan Management Control Systems, jota käytettiin kurssikirjana. Joku kyseli täällä blogissa mitä kurssikirjoja on käytetty, niin en kuitenkaan ehkä suosittelisi tän hankkimista. Oli melko kuiva ja isoon osaan kirjasta ei keskitytty luennoilla lainkaan. Painopiste oli case studyissa ja akateemisissa tutkimuksissa.
Tällä kurssilla oli pelkästään seminaareja, joita oli kahdesti viikossa. Jokaisen viikon ekan seminaarin aikana käytiin aina teoriaa läpi, ja tokan aikana opittuun teoriaan liittyvä case study. Case studyt olivat useimmiten Harvard tai Stanford Business Schoolin case studyja, ja välillä case studyja Van Der Steden kirjasta. Case studyt ovat 10-50 sivuisia tekstejä, jotka seuraavat useimmiten jonkin tosielämän yrityksen tapahtumia muutaman vuoden ajalta. Minkälaisista lähtökohdista yritys lähti, minkälaisia muutoksia päädyttiin tekemään ja millaisia tuloksia niistä syntyi. Näihin piti aina valmistautua lukemalla kyseinen case study ja pohtimalla muutamaa kysymystä etukäteen. Seminaarissa sitten keskusteltiin keissistä. Semisti työlästä oli, että jos proffa esitti kysymyksen, johon kukaan ei vastannut, hän alkoi valitsemaan luokasta kylmiltään sellaista jengiä, joka oli ollut pidemmän aikaa hiljaa, ja pakotti vastaamaan jotain. Tän takia oli hyvä aina vaan vastata heti, jos oli jotain sanottavaa.
Tällaisella case study -opetustyylillä tosiaan teoria jäi paremmin muistiin ja sen ymmärsi konkreettisemmin. Useimmiten keskusteluissa tuli ilmi, ettei asia ole niin simppeli kuin mitä teoria antaa ymmärtää, vaan että useimmiten päätöksillä oli hyviä ja huonoja puolia, ja joutui miettimään trade-offeja.
Kurssin aihe on siis Management Control Systems, eli oikeastaan se, minkälaisilla toimenpiteillä yritys saa sovitettua työntekijän ja yrityksen edut yhteen ja saa työntekijän toimimaan yrityksen parhaaksi. Taloudelliset kannustimet ovat suuressa roolissa, mutta syvennyttiin niiden ongelmiin ja muihinkin täydentäviin vaihtoehtoihin. Käytiin läpi miten yritykset päättävät budjetistaan ja tavoitteistaan, ja siitä ristiriidasta, kun arvioitavat osastot tietenkin yrittävät vääntää itselleen mahdollisimman löysän budjetin ja tavoitteet, jotta saavuttavat ne ja siten bonuksensa suuremmalla todennäköisyydellä. Käytiin kanssa mm. läpi subjektiivisen arvioinnin hyötyjä ja heikkouksia ja lopuksi inter-firm ratkaisuja, eli esim. joint ventureja tai alliansseja. Minkälaisilla sopimuksilla minimoidaan riskejä, kuten esim. free-rider ongelmaa, että yksi osapuoli pyrkii vaan hyötymään muiden tiedosta jakamatta omaa osaamistaan. Joitain näitä juttuja on vähän vaikea kääntää suomeksi, enkä jaksa jokaista juttua lähteä googlettamaan, joten pahoittelut finglishistäni. Jokaisella viikolla käytiin uutta teoriaa läpi ja aina löytyi joku aiheeseen relevantti Van Der Steden akateeminen tutkimus, joka oli linkattu luettavaksi sille viikolle. Tässä esimerkki slideista neljänneltä viikolta kun käytiin läpi suunnittelua ja budetointia:
Eli luettavaa silloin oli luku 8 Management Control Systems -kirjasta plus noi kaksi akateemista tutkimusta. Tässä syksyn aikana akateemisten tutkimusten lukeminen on tosiaan tullut tutuksi. Aluksi oli todella hidasta puuhaa kun on niin työlästä tekstiä, mutta pikkuhiljaa siihen tottuu. Toki vähän ehti onneksi päästä makuun jo kandia vääntäessä Hankenilla.
Hauskaa oli, että Van Der Stedellä, siis aiheen johtavalla tutkijalla, on kurssin johdanto-slideissa tällanen:
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten kävisi, jos joku oikeistolainen poliitikko Suomessa väittäisi julkisesti samaa...
Kurssilla tehtiin yksi ryhmätyö, joka oli todennäköisesti valittu sen ajankohtaisuuden takia. Siinä piti pohtia erilaisia asioita liittyen Stanford Business Schoolin case studyyn vuodelta 2008, joka kertoi Carlos Ghosnista ja miten hän käänsi Nissanin vuodelta 1999-2008 ongelmayhtiöstä menestykseksi samalla kuin pyöritti Renaultia. Renaultilla ja Nissanilla oli mielenkiintoinen allianssi, jossa ne jakoivat toistensa kanssa runsaasti proprietary tietoa, vaikka olivat joillain markkinoilla kilpailijoita. Allianssin myötä saavuttivat myös skaalaetuja, kun esim. pystyivät käyttämään osittain samanlaisia osia autoissaan ja yhteisen purhasing organizationin saada enemmän neuvotteluvoimaa isommilla hankintamäärillä. Nissan lähetti insinöörejä Renaultille oppimaan ja toistepäin. Kumpikin yhtiö menestyi. Vuonna 2001 Ghosnista tuli Nissanin toimitusjohtaja ja vuonna 2005 samaan aikaan Renaultin toimitusjohtaja. Hänestä tuli tunnettu tähti sekä Ranskassa, että Japanissa.
Jos on seurannut talousuutisia niin tietää, että tilanne on mennyt hyvin mielenkiintoiseksi.
Kooste tapahtumista vuosi sen jälkeen kun Japanilaiset pidättivät Ghosnin. Häntä syytetään tilinpäätösten väärentämisestä ja sitä kautta oman palkkansa vähättelemisestä $80 miljoonalla sekä yritysten omaisuuden väärinkäytöstä. Hän väittää olevansa syytön ja syytteiden olevan poliittisesti motivoituneita. Sinänsä syytteet kuulostavat erikoisilta, koska Ghosn kieltäytyi 2009 jenkkien tarjouksesta General Motorsin toimitusjohtajan positiosta, joka olisi tuplannut hänen palkkansa, koska koki olevansa lojaali Renaultille ja Nissanille.
Ghosn pääsee vapaaksi odottamaan oikeudenkäyntiään $13,8 (tai jotain sinne päin) miljoonan takuita vastaan. Häneltä takavarikoidaan passit ja valvotaan vuorokauden ympäri, mutta onnistuu silti karkaamaan (audio equipment boxin sisällä) Japanista Libanoniin. Harmi, ettei tätä ehtinyt tapahtua koulukurssin aikana, olisi ollut hauska kuulla Van Der Stedin näkökulma tästä.
Ghosn väittää, että karkasi koska ei tule saamaan reilua oikeudenkäyntiä Japanissa. Väittää myös Macronin järkyttäneen Nissanin salaisella liikkeellä lisätä Ranskan valtion omistusta Renaultissa käyttäkseen hyväkseen uutta regulaatiota, joka antaa long-term sijoittajille double voting rightsit. Koska Renault omistaa ison siivun Nissania, Ranskan valtio saisi liikaa valtaa Nissaniin, jota Japani ei hyväksy ja pyrkii estämään sen pidättämällä Ghosnin, tai jotain sinne päin. En oo ehtinyt tähän viimeisimpään käänteeseen perehtyä.
Sen verran uskomaton tarina, että tästä tehdään salee vielä leffa.
Vaikka kurssi ei sinänsä ollut erityisen relevantti pörssisijoittamisessa kehittymiseen niin uskon, että aihe on tärkeä yleisesti ymmärtää. Kun hyväksyy ja ottaa huomioon sen, että ihmisillä on tapana toimia omien etujensa mukaisesti, ja ymmärtää miten tätä pystyy mahdollisimman tehokkaasti kontrolloimaan, pääsee pitkälle kaikenlaisissa elämän tilanteissa. Esim. startup-sijoittamisessa omistajana ja erilaisissa yksinkertaisemmissa voitonjakosijoituksissa, joissa en itse ole operatiivisessa roolissa tulee varmasti vielä tilanteita, jolloin joudun näitä pohtimaan.
Vanhat LSEn tentit ovat julkisia ja tässä esimerkki tän kurssin parin vuoden takaisesta tentistä:
Tulipa taas pitkä kirjoitus. Oli tarkoitus kirjoittaa muistakin kursseista mutta saa jäädä toiseen kertaan!
Onpa mukava lukea kouluasiaa! Kuulostaa siltä, että rima on laitettu (ja pidetään) korkealle LSEssa, hyvä niin. Keep up the good work.
Jos blogille löytyy kalenterista aikaa, niin ois mielenkiintosta kuulla insighteja luokkahuoneen sisältä, tuollasella porukalla saa varmasti mielenkiintoisia keslusteluja erityisesti casien parissa.
Olipa raju vuosi, joka päättyi +27,60% salkun tuottoon pelkillä Suomi-osakkeilla. Hulluinta tuloksessa on, että heinäkuussa ennen lunastusta 39% salkusta oli Afarakia:
Tämä ei sinänsä ollut tarkoituksellinen paino, vaan olin joutunut myymään kaikki likvidit osakkeet pois rahantarpeen takia muutamaa pörssin ulkopuolista sijoitusta varten. Aktiiviomistajilta kantautui silloin tällöin minunkin korviini asti tiedonmurusia ja istuin melko hyvin fiiliksin possan päällä. Kun 1,015e lunastustarjous tuli, laitoin kaikki Afarakit myyntiin suunnitelmana ostaa niitä halvemmalla takaisin pörssistä lunastuksen jälkeen. Jostain syystä lunastustarjouksen aikaa jatkettiin viikko viikon jälkeen. Otin jossain vaiheessa riidit, että tämä johtuu siitä, ettei tarpeeksi moni ole kiinnostuneita myymään, mikä johtaisi siihen, että Afarak saa lunastettua vaan osan 26 miljoonasta tavoitellusta osakkeista ja osakkeen hinta todennäköisesti jatkaa pörssissä sen jälkeen yli 1,015 euron hinnalla treidaamista. Vedin 70% osakkeistani pois ja osallistuin vaan 30% ostotarjoukseen. Viime hetken päätös osoittautui erittäin kalliiksi, koska ostotarjoukseen oli osallistunut yli tuplasti enemmän myyjiä, kun tuo 26 miljoonaa osaketta. Näin ollen kaikki sai osakkeita lunastettiin pro rata mukaan vaan hieman alle 50% siitä, mitä oli tarjonnut lunastettavaksi. Sain siis myytyä vaan noin 15% Afarak-osakkeistani ja ottaen huomioon nykyisen 0,5 euron markkinahinnan, tämä päätös maksoi salkulle noin -7% tuoton.
Overall Afarak toi vuodelle noin -8% tappiot, mikä tarkoittaa sitä, että loppusalkulla onnistuin 2019 tekemään +35,6% tuotot. Kaikki muu menikin sitten täysin nappiin. Detection Technology oli isossa ylipainossa ja tuotti 56%. Incap tuotti 133%. Omistin Rautea alkuvuodesta 21 euron hintaan ja onnistuin mymään ne täydellisesti 28 euron huipuissa. Ostin kahdesti Nordeaa pohjilta ja myin kalliimmalla. Ostin reilusti Kamuxia 5 euron hintaan ja myin liian aikaisin 6,2-6,5 euroon hintaan. Tankkasin Aallon Groupia 9,5-10 euroon joita holdaan edelleen. Osallistuin isosti Fodelian antiin ja pienemmin Herantis Pharman antiin. Aloin loppuvuonna tankkaamaan Nohoa reippaammin 9-10 euron hintaan. Myin ison osan Incapeista pois 18,5 euron hintaan. Oikeastaan kaikki muu paitsi Afarak meni täydellisesti. Tein myös muutamia muita treidejä, joista en viitsi julkisesti puhua, koska uskon tilanteiden vielä tulevan eteeni uudelleen. 27,6% tuoton lisäksi tein noin 3% lisää Interactive Brokersilla short Tesla – long Alphabet treidilläni. Kävi älyttömän hyvä tuuri, kun juoduin realisoimaan positioni pörssin ulkopuolista sijoitusta varten ennen Teslan viimeisintä nousua. Longasin myös kultaa ja shorttasin hetken Bitcoinia, mutta nämä kummatkin positiot olivat suurin piirtein breakevenissä.
Fodelian ja Herantis Pharman annit olivat mielenkiintoisia. Fodelia oli sen verran uskomaton, että olin päättänyt, etten kirjoita siitä julkisesti. Akin 40 kilon pikavoitto sai kuitenkin sen verran julkisuutta, että voin yhtä hyvin kertoa omani. Mielestäni Fodelian luvut näyttivät kohtalaisilta, mutta paljon tärkeämmin aistin kovaa hypeä sijoitusfoorumeilla ja Twitterissä. Tämän lisäksi useampi arvostamani sijoittaja kertoivat osallistuvansa antiin. Päätin aluksi osallistua samalla summalla, kun osallistuin aikoinaan Aallon Groupin antiin, eli 800k eurolla. Fodelian instituutioanti oli yhteensä 4,3 miljoonan euron kokoinen, joista ankkurisijoittajat olivat sitoutuneet merkitsemään 2,8 miljoonaa. Jäljelle jäisi siis vaan 1,5 miljoonalla eurolla osakkeita, jolloin ottaen huomioon mun merkinnän, anti ylimerkittäisiin lähes varmasti. Päätin tämän takia viime hetkellä nostaa merkintäni 1,2 miljoonaan euroon, toivoen noin muutaman sadan tonnin pottia. Anti odotetusti keskeytettiin ekana mahdollisena päivänä mutta instituutioanti ylimerkittiin vaan 3,4-kertaisesti, jolloin huolestuin hieman tuleeko tästä mitään voittoa ja pääsenkö isosta positiosta eroon. Joitain päiviä myöhemmin ilmoitettiin, että sain osakkeita 304k euron edestä 4,3 euron merkintähintaan. Ekana päivänä kurssi pompahti ~20% 5,2 euroon ja sain 2/3 positiosta myytyä. Tokana päivänä aamulla myin loput 5,3 euroon. Olisi voinut mennä vieläkin paremmin kun kurssi jatkoi seuraavina päivinä nopeasti nousuaan lähes kuuteen euroon. Sain myynneistä kuitenkin yhteensä 368k euroa. Olin siis tehnyt sijoitusurani isoimman pikavoiton, 64 tuhatta euroa!
Herantis Pharma oli toinen mielenkiintoinen spotti. Olin yhtenä koulupäivänä lounaalla suomalaisen LSEssä kandia suorittavan tyypin kanssa, jonka oon joskus aikaisemmin ohimennen maininnut täällä blogissa. Hän kertoi pienestä Helsingin pörssissä olevasta lääkeyhtiöstä nimeltä Herantis Pharma, joka kehittää tuotetta Parkinsonin tautiin. Mielenkiintoisen keissistä teki, että se oli melko unohdettu yhtiö, joka likviditeetin lisäämisen toivossa suunnitteli rinnakkaislistautumista Ruotsin Nasdaq First North Growth Market Sweden -markkinapaikalle, josta löytyy muita samanlaisia verrokkeja. Oletin tämän mahdollisesti nostavan kurssia kun kiinnostus osaketta kohtaan lisääntyy. Päädyin ostamaan kokeiluerän.
Mielenkiintoiseksi keissin teki, että listautumisannin merkintäaikana kurssi lähti Helsingin pörssissä nousuun. Merkintähinta annissa oli 71 ruotsin kruunua eli noin 6,7 euroa per osake, mutta annin vikana päivänä osakkeen kurssi Helsingin pörssissä oli useamman sadan tonnin vaihdolla noussut yli 10 euroon! Ei ollut tarkoitus osallistua antiin, erityisesti koska se ei ollut avoinna suomalaiselle piensijoittajalle, mutta vikana päivänä hintaero oli niin suuri, että oli pakko selvittää onko se vielä mahdollista. United Bankers järjesti annin, soitin ja sain sieltä kiinni jonkun tyypin. Vastattiin, että on mahdollista osallistua antiin 50k euron minimimerkinnällä, mutta anti oli menossa kiinni neljältä iltapäivällä. Tuli hieman kiire kun oli muutama tunti aikaa avata United Bankersille asiakkuus ja täyttää jotain lappuja. Mulla ei oo Lontoon kämpässä tulostinta tai skanneria, mutta rakennuksen lobbyssa on concierge, jonka tyypit pystyy hoitamaan nää. Juoksin sit kiireessä pari kertaa edes takas täyttämässä lappuja ja lähettämässä skannattuja versioita UBlle. Olisin halunnut betsata isommin, mutta oli vaan 150k euroa likvidiä enkä uskaltanut lyödä yläkanttiin kun tää oli uusi tapa osallistua antiin enkä halunnut tilannetta, jossa olisi ollut epäselvää saanko ajoissa kaikki rahat hoidettua. Iskin siis 150k euron merkinnän ja muutaman päivän päästä tuli ilmoitus, että anti on ylimerkitty. Luultavasti siis tämä sisäpiiritieto oli jo levinnyt jollekkin, joka oli sitten innostunut ostamaan Helsingin pörssistä osaketta. Sain sen jälkeen tiedon, että sain 47k eurolla merkattua osakkeita. Tässä vaiheessa ne eivät vielä olleet tulleet kaupankäyntiin, mutta omistin noin 40k euron kokeiluerän osakkeita jotka olin ostanut kokeilueränä aiemmin ja jotka päätin myydä kun kurssi pyöri 9-10 euron hujakoilla. Kun annin osakkeet tulivat kaupankäyntiin, kurssi tipahti kahdeksaan euroon. Päätin myydä loput ja tein tällä operaatiolla yli 15k euron tilin. Yhteensä näistä kahdesta antiseikkailusta tuli siis noin 80k euroa, jolla sain tavallaan mukavasti Lontoon opintoni ja asumiseni maksettua.
Vuonna 2018 hävisin OMXHGI-indeksille lähes 10%, mutta tänä vuonna biittasin sen sitten hieman tätä paremmin. Tein paljon onnistuneita pienempiä treidejä, ja jos sijoituskassa olisi ollut pienempi niin tuottoprosenttini olisi ollut vielä huomattavasti isompi. Yhteensä olen nyt edelleen hieman yli 50% indeksiä edellä viimeiseltä viideltä vuodelta, johon ei voi kuin olla tyytyväinen ottaen huomioon, miten paljon kaikkeen muuhun on mennyt aikaa tällä ajanjaksolla. En malta odottaa sitä, että valmistun koulusta ja pääsen täysipäiväisesti keskittymään tähän!
2020 on jo lähtenyt vahvasti käyntiin ja kolme top pickiäni ovat:
Kamux - Tästä oonkin jo kirjoittanut. Sain hyvin tankattua sitä viime vuoden lopulla Interan myyntidipistä alle 7 euron.
Noho - Luvut näyttävät hyvältä. Inderesin Vilen, Taalerin Heikkilä ja Evlin Kujala ovat bulleja. Ostopäätöksen ratkaisi kuitenkin kun keskustelin pikkujoulukaudella tuttavani kanssa, joka on kovan luokan tekijä ravintola-alalla Suomessa. Jotenkin keskusteluaihe meni Nohoon, ja kyselin hieman läpällä mitä mieltä hän on Nohosta ja niiden bulkkikamasta, koska hän on sellainen safkahifisteliä, että oletin häneltä tulevan kunnon dissausta. Yllätyksekseni hän vastasi tosissaan, että he ovat erittäin hyviä siinä mitä tekevät, hän on ostanut niiden osakkeita ja uskoo kovasti niiden tulevaisuudennäkymiin. Eikä hän tietääkseni ole edes mikään pörssisijoittaja.
Aallon Group - Harvoin olen eri mieltä Accounting 101 kanssa enkä tässäkään tapauksessa. Superdefensiivinen yhtiö järkevillä kasvunäkymillä ja käteispuhdistettuna ei älyttömästi arvostettu. Tai no viimeisimpien päivien nousun jälkeen alkaa vähän olla.
Muita jotka myös kiinnostaa on:
Detection Technology - Edelleen kova usko erittäin kovaan yhtiöön. Tilapäisesti ehkä hieman kallis, mutta pitkällä aikavälillä omistan mielelläni. Tästä voisi joskus kirjoittaa analyysia.
Vincit - Oisin suositellut tätä vahvemmin jos oisin ehtinyt, kun tässä oli Kamuxin tavoin yksi iso myyjä, joka myi ihan liian kovalla tahdilla likviditeettiin nähden ja piti kurssia alhaalla, mutta myyjän kama loppui toissapäivänä ja ehtikin nousta 6%. Saattaa olla ihan hyvä keissi silti.
Incap - Vuoden ohjeistus on luultavasti varovainen ja hyvä todennäköisyys, että ylittyy. Intian tehtaan laajennus myös lähestyy, jolloin kapasiteetti ja sitä myötä tulos kasvaa, kunhan kysyntä ja marginaalit pysyy.
Glaston - Ikuinen pettäjä, mutta halvalta näyttää jos tilauksia tulisi tai fuusio alkaisi näyttämään tulosta.
Pakko sanoa, että aika vakuuttavaa tulosta vuosi toisensa jälkeen! Mahtavaa kun Sijoitustiedossa on niin monta osaavaa sijoittajaa, ketkä jakavat insightia sijoituksistansa. Ehkä sitä itsekin joskus oppii hyväksi sijoittajaksi kun teitä kuuntelee. Mainitsit joskus, että pidät sijoituksia vakuutuskuoressa. Onko nämä ne ja voiko vakuutuskuoressa olla muutakin kun osakkeita? Kysyn sen takia, kun en oikein ymmärrä vakuutuskuoren ja osakesäästötilin eroa. Jostakin luin, että osakesäästötilin tappiot voi vähentää verotuksessa, toimiiko vakuutuskuori samalla tavalla?
Noho - Luvut näyttävät hyvältä. Inderesin Vilen, Taalerin Heikkilä ja Evlin Kujala ovat bulleja. Ostopäätöksen ratkaisi kuitenkin kun keskustelin pikkujoulukaudella tuttavani kanssa, joka on kovan luokan tekijä ravintola-alalla Suomessa. Jotenkin keskusteluaihe meni Nohoon, ja kyselin hieman läpällä mitä mieltä hän on Nohosta ja niiden bulkkikamasta, koska hän on sellainen safkahifisteliä, että oletin häneltä tulevan kunnon dissausta. Yllätyksekseni hän vastasi tosissaan, että he ovat erittäin hyviä siinä mitä tekevät, hän on ostanut niiden osakkeita ja uskoo kovasti niiden tulevaisuudennäkymiin. Eikä hän tietääkseni ole edes mikään pörssisijoittaja.
Kirjottelin NoHosta itse kun myin vahingossa ATH:ssa osakkeet. Resta ei osannut hoitaa sataa puljua ja Smile piti hommaa pystyssä. Olen edelleen sitä mieltä, että varsinkin Tampereen suunnalla (90% rafloista ja baareista) hoitaa asiansa päin sitä itseään. Toki kovaan kasvuun on käytetty rahaa ja nyt näkyy vihdoin viivan alla. Management on keskitasolal silti ihan totaalisen hanurista.
Tuostakin lafkasta olisi saanut ja saisi paremman, mutta Royalin osto on mielestäni aivan pommi. Ei rahallisesti, mutta tota hommaa hoidetaan niin päin mäntyä, että yllättävän hyvää jälkeä ovat saaneet. Tuokin korttitalo romahtaa aika hätäseen kohta.
Mandatum Traderace päättyi viime kuun alussa ja jäin kakkoseksi +0,86% tuotolla kahdelta kuukaudelta. Oli hauska ja mielenkiintoinen setti, vaikka osui vähän huonoon ajankohtaan, kun koulukiireet painoivat päälle. Juuri sille ajanjaksolle ei sattunut löytymään tarpeeksi hyviä treidaustilanteita, ja suoritukset meni tällä kertaan väärin päin, kun kevensin Kamuxia tulokset ylittävään osariin, ja nostin Incapin positiota osariin, joka selvästi alitti odotukset. Jos nuo osarit olisivat yllättäneet toistepäin, niin olisin voittanut kisan selvällä marginaalilla. Noh nokka kohti uusia pettymyksiä!
Mutuinvest kirjoitti:
Moikka Jens! Pakko näin aluksi sanoo että kiitokset uskomattoman mielenkiintosesta blogista, ollut hieno seurata jäbän menoa ja jatka samaan malliin. Mietin että käytätkö sijoitustoimintaan omaa sijoitusyhtiötä? Missä vaiheessa olisi järkevää perustaa oma yhtiö esim. osaketreidausta varten vai onko järkevää ollenkaan?
Kiitti! Käytän sijoitusyhtiötä, mutta se onko järkevämpi sijoittaa pörssiosakkeisiin osakeyhtiön kautta vai henkilökohtaisesti ei ole mikään selvä päätös ja riippuu monesta asiasta, joita en tällä kertaa lähde syvemmin avaamaan. kaleerin blogista löytyy hyvää infoa verotuksesta ja salee tästäkin aiheesta.
Useampi ja useampi kansainvälinen yritys kilpailuttaa nykyään maita verotuksen perusteella, enkä sen takia usko, että yhteisöveroa hirveän helpolla enää nostetaan. Päinvastoin uskon tämän johtavan entistä alempiin yhteisöveroprosentteihin, kun maiden kilpailu suotuisemmasta yrityksen toimintaympäristöstä sen kuin kovenee. Pääomaveroprosenttia taas erityisesti vasemmistohallitukset pystyvät nostamaan helposti. Sen kuin väitetään, etteivät rikkaat osallistu tarpeeksi talkoisiin. Tämä kehitys suosisi siis sijoittamista osakeyhtiön kautta, joten jos nykytilanteessa tulee siihen tulokseen, että vaihtoehdot ovat erittäin lähellä toisiaan, valitsisin osakeyhtiön.
Paras ratkaisu olisi varmaan globaali yhtenäinen yhteisövero jokaisessa maassa, jottei yksittäiset maat pystyisi saamaan edgeä itsekkäillä toimilla. Tosin tähän tuskin lähivuosikymmeninä on mitään mahiksia, sen verran riitaisaa ja itsekästä porukkaa me ihmiset.
bablabo kirjoitti:
Miten tuo Interactive Brokers on mielestäsi toiminut, suosittelisitko? Etenkin kiinnostaisi kuulla, että miten helppo sinne on siirtää varoja, tarvitaanko esim. jotain bank reference letter tyyppisiä dokumentteja pankilta, soitteleeko sieltä joku account manageri non-stop, ja onko heidän analyysit ja analyysityökalut mielestäsi hyödyllisiä.
Muutkin saa mielellään vastata jos on jotain kokemuksia.
vsquid kirjoitti:
Itse avasin juuri firmalle tilin IB:hen. Sinänsä ainoa ulkopuolelta tarvittu dokumentti oli kaupparekisteriote. Muuten riitti itse tehdyt hallituksen päätökset ja valokuva henkkareista jne. Lisäksi taisi haluta jonkun laskun, jossa näkyy osoite. Firmatilin kanssa joutui myös mifid/emir/fatca jne luokittelu sotkuun, jossa IB ei yhtään auttanut. Olettaisin henkilökohtaisen tilin avaamisen olevan paljon helpompaa ja edellyttävän lähinnä kopiot henkkareista sekä jonkun sähkölaskun tjsp, josta näkyy kotiosoite. Kukaan ei ole ainakaan minulle soitellut tuolta perään, mutta kysymyksiin on saanut vastauksen luokkaa seuraavana arkipäivänä.
Rahaa laitoin yöllä siirtymään suomalaisesta pankista, niin tänään kolmen aikaan näkyi IB:n tilillä. Pienoisena kuriositeettina saapuvasta rahasta piti ilmoittaa IB:n portaalissa etukäteen, minkä jälkeen sai maksutiedot.
Hyvin on toiminut. Trader Workstation -käyttöliittymä on monimutkainen mutta siihen tottuu. Tosin käytän sen toiminnoista ehkä 10% ja riittää hyvin. IBllä on EUn pankkitili ja tilisiirrot sujuu kätevästi kumpaankin suuntaan muutamassa päivässä. Mulla on siellä osakeyhtiölle avattu tili ja kuten vsquid mainitsi niin sen avaaminen oli kyllä työlästä. En oo vieläkään varma ruksasinko kaikkiin kohtiin oikein kun tein yksin sen. Jos ei oo sellanen tee-se-itse kaveri niin voi olla sen arvoista ulkoistaa tuo tehtävä jollekkin kirjanpitäjälle tai juristille.
Erik kirjoitti:
Onpa mukava lukea kouluasiaa! Kuulostaa siltä, että rima on laitettu (ja pidetään) korkealle LSEssa, hyvä niin. Keep up the good work.
Jos blogille löytyy kalenterista aikaa, niin ois mielenkiintosta kuulla insighteja luokkahuoneen sisältä, tuollasella porukalla saa varmasti mielenkiintoisia keslusteluja erityisesti casien parissa.
Kiitti Erik! Suurimmaksi osaksi keskustelut ovat kyllä liittyneet kouluaiheisiin, joten ei ihan heti tuu mieleen keskusteluja, jotka olisi tarpeeksi mielenkiintoisia ulkopuoliselle, mutta pidän mielessä jatkoa varten.
HenkkaJo kirjoitti:
Pakko sanoa, että aika vakuuttavaa tulosta vuosi toisensa jälkeen! Mahtavaa kun Sijoitustiedossa on niin monta osaavaa sijoittajaa, ketkä jakavat insightia sijoituksistansa. Ehkä sitä itsekin joskus oppii hyväksi sijoittajaksi kun teitä kuuntelee. Mainitsit joskus, että pidät sijoituksia vakuutuskuoressa. Onko nämä ne ja voiko vakuutuskuoressa olla muutakin kun osakkeita? Kysyn sen takia, kun en oikein ymmärrä vakuutuskuoren ja osakesäästötilin eroa. Jostakin luin, että osakesäästötilin tappiot voi vähentää verotuksessa, toimiiko vakuutuskuori samalla tavalla?
Joo vakuutuskuori on hyvin samankaltainen vaihtoehto kuin osakesäästötili, paitsi huonompi. Ymmärtäkseni tappioita ei saa vähentää jos sulkee vakuutuskuoren. Sit vakuutuskuoresta menee yleensä se 0,2-0,6%/vuosi hallintokulua.
Nyt vuodenvaihteessa tosin vakuutuskuoresta tuli mielestäni käytännön hyödytön. Ennen on siis saanut nostaa kaikki omat pääomat ulos kuoresta verovapaasti niin kauan kun jättää voitot kuoreen. Muutoksen jälkeen veroja joutuu maksamaan siinä suhteessa, mitä kuoressa löytyy voittoja. Esimerkiksi laitan vakuutuskuoreen miljoona euroa, joka 10 vuoden aikana nousee kahteen miljoonaan. Ennen sain nostaa sijoittamani miljoonan ulos verovapaasti ja vasta siitä toisesta miljoonasta, joka on voittoa, alkoi mennä veroja. Nyt uudistuksen jälkeen koska kuoressa on 50% omaa pääomaa ja 50% voittoa, joudun maksamaan 50 prosenttisesti veroa kaikesta rahasta, mitä nostan sieltä ulos.
Saapasmono kirjoitti:
Kirjottelin NoHosta itse kun myin vahingossa ATH:ssa osakkeet. Resta ei osannut hoitaa sataa puljua ja Smile piti hommaa pystyssä. Olen edelleen sitä mieltä, että varsinkin Tampereen suunnalla (90% rafloista ja baareista) hoitaa asiansa päin sitä itseään. Toki kovaan kasvuun on käytetty rahaa ja nyt näkyy vihdoin viivan alla. Management on keskitasolal silti ihan totaalisen hanurista.
Tuostakin lafkasta olisi saanut ja saisi paremman, mutta Royalin osto on mielestäni aivan pommi. Ei rahallisesti, mutta tota hommaa hoidetaan niin päin mäntyä, että yllättävän hyvää jälkeä ovat saaneet. Tuokin korttitalo romahtaa aika hätäseen kohta.
Tällaiset anekdoottiset tiedot ovat imo tosi arvokkaita, kiitti niistä. Nyt kun sanot niin mullakin tulee mieleen mesta tai pari Helsingissä, joita voitaisiin ehdottomasti pyörittää paremmin. Toki tässä pitäisi verrata kilpailjoiden tasoon, tekevätkö he paremmin. Viitsitkö avata näitä tarkemmin täällä ja linkkaisitko kirjoitukseesi?
Fodelian ja Herantis Pharman annit olivat mielenkiintoisia. Fodelia oli sen verran uskomaton, että olin päättänyt, etten kirjoita siitä julkisesti. Akin 40 kilon pikavoitto sai kuitenkin sen verran julkisuutta, että voin yhtä hyvin kertoa omani. Mielestäni Fodelian luvut näyttivät kohtalaisilta, mutta paljon tärkeämmin aistin kovaa hypeä sijoitusfoorumeilla ja Twitterissä. Tämän lisäksi useampi arvostamani sijoittaja kertoivat osallistuvansa antiin. Päätin aluksi osallistua samalla summalla, kun osallistuin aikoinaan Aallon Groupin antiin, eli 800k eurolla. Fodelian instituutioanti oli yhteensä 4,3 miljoonan euron kokoinen, joista ankkurisijoittajat olivat sitoutuneet merkitsemään 2,8 miljoonaa. Jäljelle jäisi siis vaan 1,5 miljoonalla eurolla osakkeita, jolloin ottaen huomioon mun merkinnän, anti ylimerkittäisiin lähes varmasti. Päätin tämän takia viime hetkellä nostaa merkintäni 1,2 miljoonaan euroon, toivoen noin muutaman sadan tonnin pottia. Anti odotetusti keskeytettiin ekana mahdollisena päivänä mutta instituutioanti ylimerkittiin vaan 3,4-kertaisesti, jolloin huolestuin hieman tuleeko tästä mitään voittoa ja pääsenkö isosta positiosta eroon. Joitain päiviä myöhemmin ilmoitettiin, että sain osakkeita 304k euron edestä 4,3 euron merkintähintaan. Ekana päivänä kurssi pompahti ~20% 5,2 euroon ja sain 2/3 positiosta myytyä. Tokana päivänä aamulla myin loput 5,3 euroon. Olisi voinut mennä vieläkin paremmin kun kurssi jatkoi seuraavina päivinä nopeasti nousuaan lähes kuuteen euroon. Sain myynneistä kuitenkin yhteensä 368k euroa. Olin siis tehnyt sijoitusurani isoimman pikavoiton, 64 tuhatta euroa!
Olipas todella mukavaa lukea tämä stoori. Olimme näköjään Fodelian ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä vastakkaisilla puolilla, eli sinä myit ja minä ostin. Tosin mun ostot oli aika karkkirahoja sun positioon verrattuna.
Ensinnäkin, onnittelut hienosta onnistumisesta! Sinuna olisin varmasti toiminut täsmälleen samoin, eli kun positio on noin iso, olisin pyrkinyt sitä riskienhallintasyistä keventämään mahdollisimman nopeasti. Oma tilanteeni oli aivan eri, kuten kommentista voi lukea.
Ensimmäisen päivän ostoista olen nyt myynyt noin 2/3 vajaalla kuudella eurolla ja loput 1/3 olen jättänyt salkkuun.
Sinä teit 64k euron pikavoitot ja mä tein noin kuuden tonnin tilin.
Mukavaa, että Fodeliasta riitti meille molemmille.
Loistavaa juttua kyl taas. Todella arvokasta kun availet ajatuksia.
Pieni kommentti tuohon sijoitusvakuutukseen. Olet oikein kuvaillut tuon sijoitusvakuutuksen elementit verotuksellisesti ja kuluineen, joskin tätä nykyä saa myös tappiot vähentää.
Eli jos avaa sijoitusvakuutuksen ja laittaa sinne 500k. Sijoitusvakuutus tuottaa lopulta tappiota sen purettaessa vaikkapa 100k, niin ne saa vähentää verotuksessa kuten muutkin sijoitustappiot.
Uusi lainsäädäntö muutti pääomien nostamisen, sekä tuon tappioden vähentämisen.
Loistavaa juttua kyl taas. Todella arvokasta kun availet ajatuksia.
Pieni kommentti tuohon sijoitusvakuutukseen. Olet oikein kuvaillut tuon sijoitusvakuutuksen elementit verotuksellisesti ja kuluineen, joskin tätä nykyä saa myös tappiot vähentää.
Eli jos avaa sijoitusvakuutuksen ja laittaa sinne 500k. Sijoitusvakuutus tuottaa lopulta tappiota sen purettaessa vaikkapa 100k, niin ne saa vähentää verotuksessa kuten muutkin sijoitustappiot.
Uusi lainsäädäntö muutti pääomien nostamisen, sekä tuon tappioden vähentämisen.
Tulkitsinko oikein, että jos tämä Petteri Orpon toive (ja varmaan monen muun), että osakesäästötilin raja nostettaisiin ensin 100 tuhanteen ja sitten poistettaisiin kokonaan joskus tulevaisuudessa toteutuu, niin silloin vakuutuskuoren hyöty on 0? Oliko, niin että osakesäästötililtä saa nostaa oman pääoman verottomana?
Kyllä se isolta osin niin tekisi. Veikkaanpa että pankit joille sijoitusvakuutukset ovat todella isoa bisnestä kyllä lobbaavat voimakkaasti minimien pitämiseksi. Toivottavasti katto silti poistuu.
Toki vakuutuksen sisälle saa muutakin kuin osakkeita, eli vaikkapa kiinteistö rahastoja, etf-tuotteita tai strukturoituja. Rahastojen pitäminen sijoitusvakuutusten sisällä(poislukien kiinteistörahastot) on kuitenkin hieman hattu hatulle, ja turhia kulurakenteita. Strukseilla taasen käydään niin vähän kauppaa että sijoitusvakuutuksen kulut ylittävät verohyödyn, ja jotain korkokuponki strukseja lukuunottamatta en oikein pidä kannattavana toimintana muutenkaan.
Orpo ajaa hyvää asiaa. Toivottavasti uudistus menee pian läpi.
Osakesäästötililtä nostetuista varoista on tuottoa se osa säästövarojen käyvästä arvosta, joka ylittää verovelvollisen osakesäästötilille tekemien rahasuoritusten määrän. Osakesäästötilin tuotto luetaan veronlaiseksi pääomatuloksi silloin, kun tuotto nostetaan osakesäästötililtä. Säästövarojen nostosta tuotoksi katsotaan se suhteellinen osuus, joka nostohetkellä vastaa osakesäästötilillä jäljellä olevan tuoton osuutta jäljellä olevasta säästövarojen määrästä. (TVL53 b §:n1momentti)
Eli jos talletettu 50.000€ ja saldo on 100.000€ ja tililtä nostetetaan 20.000€, niin 10.000€ on pääomaa ja 10.000€ tuottoa.
Lisätääs tänne Tesla-ketjuun postaamiani nykyiseen Teslan arvostukseen perustuvia karkeita laskelmia, jotta sit viiden vuoden kuluttua kun luen tän blogin taas läpi niin pääsen ihmettelemään kuinka kartalla tai pihalla sitä tulikaan oltua.
Lisätääs tämäkin vielä tänne blogiin kun varmaan moni lukijoista ei seuraa Tesla-ketjua:
Tää Mika Anttosen tuore esitys on mielestäni mielenkiintoisin juttu ilmastomuutokseen liittyen hetkeen ja ehdottomasti 22 minuutin kuuntelemisen arvoinen. Toki on hyvä pitää mielessä Anttosen mahdollisia omia intressejä ST1 takia, mutta Suomesta (tai välttämättä maailmasta) ei varmaan löydy montaa henkilöä, jotka ymmärtävät ongelman ja sen kustannustehokkaan ratkaisun yhtä hyvin kuin hän. Alkaa 53:00 :
- Raakaöljyn tislauskäyrä on tärkeä ottaa huomioon. Raakaöljyn jalostus tuottaa aina samat useat eri öljytuotteet kuten bensiinin, lentopetrolin ja petrokemian raaka-aineet. Jos lentopetrolia halutaan, bensiiniä tulee väkisin kaupan päälle ja jos bensiiniä ei polteta auton tankissa, se poltetaan jossain muussa käytössä. Vaikka bensiinin käyttö vähenisi liikenteen sähköityksen myötä se ei itsessään vähennä öljyn kulutusta, koska petrokemian raaka-aineille ja lentopetrolille ei löydy vaihtoehtoja ja lentopetrolia saadaan raakaöljystä max. 10%.
- Tämän hetkiset sijoitukset uusiutuviin ei riitä lähellekkään ja todennäköisesti 1,5 tai kahden asteen lämpemenisen juna on jo mennyt ja maapallon tulee varautua 3-4 asteen lämpenemiseen.
- Ilmastomuutoksen ongelma saadaan hoidettua, mutta siihen menee 50-70 vuotta. Tapahtuu kahdessa eri pääluokassa. Ensimmäinen on se, että pitää saada maapallolle Saharan kokoisen maa-alueen verran uutta metsää. Toinen on energianjärjestelmän uudistus kokonaan siten, että hiili kiertää. Hiili otetaan sieltä missä se on ongelma, eli ilmakehästä teknologian avulla nimeltä Power-to-X. Tämän lisäksi on aurinko- ja tuulienergiaa. Tällä energialla otetaan vedestä vety ja yhdistetään se ilmakehän hiilidioksiidiin, jotta saadaan synteettista metaania, eli maakaasua. Tämä voidaan nesteyttää suoraan ja saadaan metanolia, joka käy sellasenaan jo laivoihin ja voimalaitoiksiin, ja toimii sähkön energiavarastona. Aineesta voi myös valmistaa polttoaineita nykyisiin käyttöliittymiin niin paljon kuin haluaa. Näin päästään myös raakaöljystä eroon, koska tällä tavalla voidaan tehdä esim. lentopetrolia. Tämä ratkaisu on Anttosen mukaan huomattavasti halvempi kun ei tarvita rakentaa koko maapallon infrastruktuuria uudestaan vaan järjestelmät voidaan pitää aikalailla niin kuin ne on nyt. Tässä yhteydessä Anttonen kommentoi myös erittäin skeptisesti akkuperusteisia sähköautoja.
Oli mukavaa kuulla, että Anttoselle on ollut paikka vapaana EUn kokouspöydissä tähän liittyen. Mitä mieltä jengi on tästä? Onko järkeä vai vaan "Big Oil"-juttuja, kuten Muskilla on tapana sanoa.
Tässä Tesla-keskusteluuni kirjoittamani vastaus myös tänne.
Jeans kirjoitti:
Aiheeseen muuten sopii viime aikoina netissä kiertänyt Mika Anttosen tuore esitys, jossa hän oli hyvin skeptinen akkuperusteisten sähköautojen suhteen. Mielestäni mielenkiintoisin juttu ilmastomuutokseen liittyen hetkeen ja ehdottomasti 22 minuutin kuuntelemisen arvoinen. Toki on hyvä pitää mielessä Anttosen mahdollisia omia intressejä ST1 takia, mutta Suomesta (tai välttämättä maailmasta) ei varmaan löydy montaa henkilöä, jotka ymmärtävät ongelman ja sen kustannustehokkaan ratkaisun yhtä hyvin kuin hän.
......
Oli mukavaa kuulla, että Anttoselle on ollut paikka vapaana EUn kokouspöydissä tähän liittyen. Mitä mieltä jengi on tästä? Onko järkeä vai vaan "Big Oil"-juttuja, kuten Muskilla on tapana sanoa.
Anttonen puhuu vakuuttavasti, mutta hän on oman bisneksen lobbari. Monet hänen väitteistään eivät yksinkertaisesti ole totta, ja on surullista, että hänen puheet saavat Suomessa näin suuren painoarvon. Anttosen päätelmät johtavat aina siihen, että öljyn käyttöä ja jalostamista ei kannata vähentää, istutetaan vaan metsää saharaan ja varaudutaan lämpötilan nousuun - näin karrikoidusti.
Tässä kirjoituksessa on käyty Anttosen puheen virheelliset väittämät läpi, suosittelen vahvasti lukemista:
Niille jotka eivät jaksa linkkiä avata, poimin jotain vastauksia:
Quote:
- Raakaöljyn tislauskäyrä on tärkeä ottaa huomioon. Raakaöljyn jalostus tuottaa aina samat useat eri öljytuotteet kuten bensiinin, lentopetrolin ja petrokemian raaka-aineet. Jos lentopetrolia halutaan, bensiiniä tulee väkisin kaupan päälle ja jos bensiiniä ei polteta auton tankissa, se poltetaan jossain muussa käytössä. Vaikka bensiinin käyttö vähenisi liikenteen sähköityksen myötä se ei itsessään vähennä öljyn kulutusta, koska petrokemian raaka-aineille ja lentopetrolille ei löydy vaihtoehtoja ja lentopetrolia saadaan raakaöljystä max. 10%.
Öljyntuotannon jakeita voi muuttaa toisikseen. Pidempiä raskaampia jakeita voidaan pilkkoa pienemmiksi ja kevyemmiksi, ja kevyempiä voidaan polymerisoida raskaammiksi, kuten Anttonen itsekin sanoo myöhemmin power-to-x puheissaan. Lentokerosiinia voidaan valmistaa esimerkiksi kräkkäämällä. Lisäksi lentokoneissa voidaan käyttää biopolttoaineita. Väite ei siis ole totta. Totta lienee se, että kaikki pumpattu ja jalostettu öljy käytetään.
Quote:
Power-to-X. Tämän lisäksi on aurinko- ja tuulienergiaa. Tällä energialla otetaan vedestä vety ja yhdistetään se ilmakehän hiilidioksiidiin, jotta saadaan synteettista metaania, eli maakaasua. Tämä voidaan nesteyttää suoraan ja saadaan metanolia, joka käy sellasenaan jo laivoihin ja voimalaitoiksiin, ja toimii sähkön energiavarastona. Aineesta voi myös valmistaa polttoaineita nykyisiin käyttöliittymiin niin paljon kuin haluaa. Näin päästään myös raakaöljystä eroon, koska tällä tavalla voidaan tehdä esim. lentopetrolia. Tämä ratkaisu on Anttosen mukaan huomattavasti halvempi kun ei tarvita rakentaa koko maapallon infrastruktuuria uudestaan vaan järjestelmät voidaan pitää aikalailla niin kuin ne on nyt. Tässä yhteydessä Anttonen kommentoi myös erittäin skeptisesti akkuperusteisia sähköautoja.
Power-to-X:n hyötysuhde on huono, ja siksi aurinko- ja tuulienergiaa tarvittaisiin paljon enemmän kuin sähköpohjaisessa taloudessa. Jos puhutaan esimerkiksi liikenteestä, Power-to-X on hyötysuhteeltaan vielä huonompi kuin vetyautot. On huomattavasti halvempaa ja tehokkaampaa siirtyä suoraan sähköpohjaiseen liikenteeseen.
Lehtirannan kirjoituksesta: "Jos Suomen kaikki noin 2,5 miljoonaa autoa olisivat sähkökäyttöisiä, sähköä kuluisi suunnilleen saman verran kuin huippuvuonna 2007 (10 TWh lisäys). Tuo 10 terawattituntia on 36 000 terajoulea (TJ). Suomessa öljynjalostus ja kemikaalien valmistus käyttivät 2018 noin 898 000 TJ energiatuotteita ja tarjosivat 758 000 TJ, erotus 140 000 TJ. Tässä on mukana vientiä ja muutakin kuin liikennepolttoaineita, mutta sähköautoihin siirtyminen pienentää oleellisesti jalostamoiden energiankulutusta. Tämä voi kattaa suuren osan sähköautojen energiantarpeesta."
Jos taas mietitään tuota "infrastruktuurin uudelleen rakentamista", niin nimenomaan Power-to-X vaatisi niitä jättimäisiä investointeja: tuotanto- ja jalostuslaitosten rakentamista, vielä enemmän uusiutuvaa energiaa huonon hyötysuhteen takia, jakeluinfrastruktuurin, metanolia käyttävät laitteet, jne jne. Vertaa tuota nyt sähköpohjaiseen talouteen, jossa jo elämme.
Energian varastointiin tarvitaan nykyistä parempia ratkaisuja, ja niitä onneksi kehitetäänkin kovaa vauhtia, myös Suomessa. Mutta Power-to-X ei ole missään muualla kehityksen kärjessä kuin Anttosen puheissa.
Anttosen tulevaisuuden visiot ovat aina sellaisia, joissa öljynjalostuksen merkitys ei pienene ja bensa-asemat eivät vähene. Sopivat ratkaisut sitten rakentuvat sen ympärille. Oikeasti on paljon järkevämpää siirtyä enemmän sähköpohjaiseen talouteen.
Vastataan nyt tällä kertaa, mutta tiedoksi tulevaisuudessa, etten parin viikon välein ala päivittelemään holdauksiani. Kyllä, omistan edelleen, eikä tietääkseni oo mitään uutta infoa tullut. Perusswingailua, jotkut hepat ovat nousseet ja jotkut laskeneet. Oon huomannut, että erityisesti vähälikvidimmät laput lähtevät usein muutamaksi päiväksi keulimaan ihan liikaa kun mainitsen ne täällä ja palautuvat sen jälkeen takaisin. Joten vinkkinä jos niitä haluaa ostella, että kannattaa joko olla tosi nopea, tai sit mahdollisesti odottaa tilanteen rauhoittumista.
Oon huomannut, että erityisesti vähälikvidimmät laput lähtevät usein muutamaksi päiväksi keulimaan ihan liikaa kun mainitsen ne täällä ja palautuvat sen jälkeen takaisin. Joten vinkkinä jos niitä haluaa ostella, että kannattaa joko olla tosi nopea, tai sit mahdollisesti odottaa tilanteen rauhoittumista.
Oon huomannut, että erityisesti vähälikvidimmät laput lähtevät usein muutamaksi päiväksi keulimaan ihan liikaa kun mainitsen ne täällä ja palautuvat sen jälkeen takaisin. Joten vinkkinä jos niitä haluaa ostella, että kannattaa joko olla tosi nopea, tai sit mahdollisesti odottaa tilanteen rauhoittumista.
Oletko ihan tosissasi tuossa kommentissa? :)
Perustelisitko vähän.
Kuten sanoin tää oli vaan huomioni siitä, mitä usein on käynyt. Jos pitäisi pohtia mikä tähän voisi olla syynä, niin loogiselta vaikuttaisi se, ettei kirjoitukseni tuonut uutta informaatiota eikä muuttanut markkinoiden mielipidettä yhtiöstä. Tällöin vaikka muutama blogin lukija tankkailisi kilpaa yhtiötä ja nostaisi sen hintaa hetkellisesti, se palautuisi kuitenkin jälkeenpäin markkinoiden näkemyksen mukaiseen tasapainohintaan. Toki riskinä on se, että osakevalintani tuokin markkinoille uutta informaatiota tai pikemminkin uutta analyysiä jo ulkona olevasta informaatiosta, joka herättää markkinat/muuttaa markkinoiden käsitystä yhtiön arvosta. Tällöin jos jää venailemaan hinnan palautumista, voi tietenkin olla, että jää kokonaan ilman omistusta. Mutta jos ostaa aina sokkona mainitsemiani osakkeita pari päivää myöhässä +5-10% nousun jälkeen, ei todennäköisesti pääse kiinni hyviin tuottoihin, ja paras tapa olisi tietenkin itse analysoida se yhtiö ja funtsia onko mun jutuissa järkeä. Kyllä tässä on tullut ja tulee jatkossakin varmasti paljon huteja, mutta kunhan saisi vähän enemmän osumia kun huteja, niin pitäisi mennä ihan ok.
Oon huomannut, että erityisesti vähälikvidimmät laput lähtevät usein muutamaksi päiväksi keulimaan ihan liikaa kun mainitsen ne täällä ja palautuvat sen jälkeen takaisin. Joten vinkkinä jos niitä haluaa ostella, että kannattaa joko olla tosi nopea, tai sit mahdollisesti odottaa tilanteen rauhoittumista.
Oletko ihan tosissasi tuossa kommentissa? :)
Perustelisitko vähän.
Kuulostaa korvaan oudolta, mutta jos mietit, että jotkut täällä mainituista yhtiöistä, niin niiden vaihto on 20 – 100 K euroa per päivä. Sanotaan, että 15 ihmistä ottaa täältä neuvosta vaarin. Keskimäärin jokainen sijoittaa 2k. Tämä tekee 30 K ylimääräistä vaihto euroa, eli 150% - 30 % ylimääräistä normaaliin vaihtovolyymiin verrattuna. Ihan hyvin voi vaikuttaa kurssiin.
Toivottavasti, et loukkaannu tästä jatkokysymyksestä.
Uskotko oikeasti, että se, että juuri sinä mainitsit jostakin yrityksestä täällä, tosiasiallisesta
vaikutti merkittävästi johonkin osakekurssiin?
Tunnetko tai koetko, että olet tässä suhteessa näin merkittävä henkilö?
Jos näin todella on, olisikko väärin hyötyä tästä asetelmasta?
Aah niin siis epäilit ylipäätänsä sitä, että voisin vaikuttaa mihinkään kursseihin. Toki tätä on mahdotonta sanoa varmasti, mutta 95%+ varmuudella uskon, että näin on käynyt. Tämän saisi aika helposti selville tutkimalla kirjoituksieni päivämääriä ja Helsingin pörssin päivätuottodataa siltä ajalta. Sanotaan, että jos oot valmis lyömään tarpeeksi ison vedon tästä, niin voisin sen tehdäkin.
Esimerkiksi juuri mainitun Aallon Groupin päivävaihto on 5k-50k ja tiedän, että jotkut miljoonasalkun omistavat pokerinpelaajat seuraavat tätä blogia ja ovat ostaneet mainitsemiani osakkeita.
Voisin ehdottomasti jonkin aikaa hyötyä siitä esim. niin, että hehkuttaisin aina sellaista osaketta, josta haluaisin päästä eroon ja myisin nouseviin kursseihin. Tosin tämä tuskin toimisi hirveän pitkään. Muistaakseni joku ruotsalainen sijoitusbloggaaja sai tän tyylisistä källeistä ihan tuomionkin.