Statoil

Nimimerkki MMM kommentoi Statoilia Ostin/Myin ketjussa: 

"Itse en Statoilista kyllä perusta. Jos kattoo kassavirtoja, niin yritys käytti koko operatiivisen kassavirtansa CAPEX:n vuosina 2013 ja 2014. Tämä siis vuosina, jolloin öljyn hinta oli luokkaa 100 dollaria. Samoin kuin muutkin isot öljy-yhtiöt, firma käytti vuosi vuodelta enemmän CAPEX:n ja kokoajan heikommilla tuloksilla, öljyä ei löytynyt samassa suhteessa enempää eikä tuotanto lisääntynyt. Toki Statoililla on paljon muutakin bisnestä. Mutta esim jalostuksessa varmaan on parhaat vuodet nähty, vaikkei se vielä kursseissa näykään.

Hyviä puolia Statoilin ostossa on, että sekä öljy että Norjan kruunu tulee tänä vuonna vahvistumaan - joten varmasti kurssikin. Itse olen sijoitttanut kuitenkin suoraan öljyfutuureihin ja kruunuun"

Tässä öljyn alamäessä alkaa väkisinkin kiinnostamaan mikä olisi hyvä arpa tarrata kiinni ja veikata öljyn hinnannousua. Toivottavasti saadaan tästä lisää analyysia, saattaisi olla oma tuleva arpa... 

Ei analyysiä tarjottavaksi, mutta laitetaan muutama tavoitehinta ja suositus, niin saadaan näille sitten joskus naureskella.

Goldman Sachs: Myy

Norne Sec.: Myy tavoitehinnalla 100 NOK

Morgan Stanley: Ylipaino tavoitehinnalla 140 NOK

Jotkut anaalit sanovat, ettei osinko ole kestävällä pohjalla ja odottavat leikkausta osinkoon, mikä heijastuu myös kurssiin.

Täältäkään suunnalta ei tule analyysiä muuhun kuin osinkoon. Öljyfirmat ovat viimeisten vuosien aikana venyttäneet osingon kestävyyspohjakäsitettä eikä Statoil tee tässä poikkeusta.

Statoilin kvartaalirapsat sisältävät 8-9 ensimmäistä sivua erilaisia adjusted-lukuja, joiden syntyperää en lähtenyt selvittämään, vaan otin suoraan IFRS-luvut. Öljyisten lappujen kanssa käyttäisin aina IFRS-lukuja.

Opettelin aloittaessani sijoittamista tilinpäätösten lukujen taustan tällä (yli)yksinkertaistuksella: tuloslaskelma kertoo pystyykö yritys myymään tuotteensa voitollisesti, kassavirtalaskelma kertoo puhuuko johto totta ja tase on valokuva ajassa tästä prosessista.

Pitkällä tähtäimellä osinkojen kestävä maksaminen perustuu verojen jälkeiseen tulokseen, jos poistot aineellisesta tai aineettomasta omaisuudesta eivät ylitä niiden todellisia arvonalentumisia, eli siis silloin, jos johdon näkemykset kirjanpidossa käytettävistä arvioista pitävät kutinsa.

Analyytikkona käyttäisin aikani pohtimaan asioita, jotka vaikuttavat osakkeen arvoon eli tulevaisuuden kassavirtoihin ja käyttäisin vähemmän aikaani pohtiakseni asioita, jotka kuuluvat osakkeenomistajien päätettäväksi. (osingon maksaminen)

Lucky Luke kirjoitti:

...

Lähiaikojen osingot tosiaan voi olla paineessa, mutta öljyn hinta tässä nyt toistaiseksi on se kurssia määräävä ajuri.

Tottakai öljyn hinta on näissä osakkeissa ylivoimaisesti tärkein driveri. Mahdollisuus osinkojen leikkaukseen vain antaa vielä hennon tönäisyn lisää vauhtia alamäkeen.

Komea tulos tuli Statoililta, kauttalinjan parempi kuin ennusteet :)

Nordea nostnut Statoilin tavoitehintaa tänään 150NOK:sta ---> 160NOK

Nordea nosti Statoilin tavoitehintaa 160 ---> 165

Perustelivat nostoa odotuksella, että tuotanto olisi kasvanut yoy 3,3% hyvän kaasu kysynnän saattelemana.

Enemmän ja vähemmän linjassa omien laskelmien kanssa, olen ehkä aavistuksen pessimistisempi tuloksen suhteen

Itse olen Statoilia tankannut koko alkuvuoden aina alta 133 NOK

Statoil vaikutti tämän ketjun perusteella liiankin hyvältä nykyisellä öljyn hinnalla, niin laitoin luvut valmiille koodipohjalle exceliin, mutta mikäli Statoil on kannattava 40$/bbl hinnalla, niin sitten se on sitä varmasti myös 80$/bbl hinnalla, kun se aikanaan sinne nousee. :)

On ollut hauska nähdä, miten yritysten esityksissä aina öljyn hinnan tippuessa on poistettu osa kustannuksista nollakannattavuuspistettä tavoiteltaessa; viimeisimpänä melkein kaikki Pohjois-Amerikan tuottajat ilmoittaa tuottoprosenttilaskunsa ilman pääomainvestointeja, aivan kuin pankki tai osakkeenomistajat antaisivat rahaa ostaa maata, porata, säröttää, pumpata ja kuljettaa ilman, että koskaan haluavat taalaakaan rahoistaan takaisin.

Statoil ei ole puhdas öljy & maakaasu tuotantoyritys, vaan jalostaa ja tekee muita puuhasteluja siinä sivussa, eikä 230s vuositilinpäätökseen mahtunut kassavirtalaskelmaa parempaa kuvausta mihin pitkäaikaista pääomaa yrityksessä on käytetty tai liikevaihdon sisällön kuvausta. Sigh. Poratakseen maasta öljyä tai maakaasua, on tilinpäätöksessä oltava ulkopuolisen yrityksen tekemä reserviraportti maa-alueen luonnonvaroista. Reservi pitää ymmärtää samalla tavoin kuin hyödykkeen kysyntä - se on jokin määrä tietyllä hinnalla. Öljyn tuottaminen siis vähentää joka vuosi näitä reservejä ja yrityksen on pystyttävä osoittamaan uusia reservejä pitkällä aikavälillä (vuosia), jotta tulevaisuudessakin olisi jotain tuotettavaa. Tätä aikaa, jonka yritys pystyy tulemaan toimeen todistetuilla reserveillä (Proven reserves, "1P") tai todistetut & tuotantoon kytketyt (Proven developed producing, "PDP") kuvataan jakamalla reservit vuosituotannolla (Reserve life index, RLI). Statoilin tapauksessa nämä ovat 7,6 ja 5,3 vuotta vastaavasti. Ts. Statoil pystyy tuottamaan vain 5 vuotta ilman kunnon investointeja ja mielestäni tuloslaskelman läpimenevät poistot "DD&A" ovat aivan liian matalat.

Sisällytin jalostuksen kustannukset, koska sen täytyy olla hyvin nollasummapeliä tai kokonaiskustannuksineen hieman tappiollistakin, kun varastot ja tankkerit maailma täyttyvät raakatavarasta. --> liikevaihto - "todelliset kustannukset" ovat siis hyvin lähellä puhdasta tulosta öljyn & maakaasun tuotannosta. Spreadsheetin sanomana kuitenkin on, että viimeisen neljän vuoden aikana uusien reservien tuonti on maksanut 30,1 tai 35,9 taalaa öljyekvivalenttibarrelilta (6mcfe=1boe=1bbl), jonka päälle on lisättävä "käteiskustannukset" eli vihreät cash costit. En jaksa uskoa, että noin suuri ero neljän vuoden aikaisilla poistoilla ja todellisilla kustannuksilla syntyy pelkästään vahingossa ja tämänkin voisi antaa anteeksi, jos RLI olisi 20 tai 30 vuotta. Liian alhaisilla poistoilla Statoil maksaa ylisuuria veroja, koska Norjan valtio haluaa rojaltinsa verotettavasta tulosta eikä ole sitonut sitä Brentin / Henry Hub hintaan kuten Yhdysvaltojen ja Kanadan osavaltiot ja provinssit.

Kannattavuuteen liittyen, moni muukin yritys olisi kannattava, jos se voisi viedä tuloslaskelman läpi 1/2-2/3 poistoina todellisista poistoista, mikäli tätä epäilee kannattaa itse laskea pääomakustannukset menneiltä vuosilta ennen -12 ja tuotojen reservien suhteen (tuodut reservit = vuosituotanto + kahden peräkkäisen vuoden välinen reservien erotus). Olen valmiina muuttamaan mielipidettä, jos ne ovat selvästi tuloslaskelman poistoja pienemmät. Statoilin kuin muidenkin öljyn tuottajien hintakehitys määräytyy aivan muista tekijöistä kuin todellisista kustannuksista ja tuotoista, ainakin toistaiseksi, enkä siten ota kantaa onko halpa vai ei. Kokonaisuudessaan nämä näyttävät kuitenkin varsin hyviltä kustannuksilta amerikkalaisiin offshore-serkkuihinsa verrattuna. Voin varmaankin excel-pohjan upata jonnekin, jos se jotain kiinnostaa.

Joku tietysti sanoo, että tämähän on täysin ristiriidassa sen kanssa mitä kirjoitin Statoilin osingoista tässä ketjussa aikaisemmin, mutta valitettavasti se ei edes ole; osinkojen maksaminen perustuu siihen paljonko pystyy esittämään tekemään voittoa ja todelliset voitot liiketoiminnasta nähdään, kun tilinpäätöksen tekijöiden "parhaat arvaukset todellisuudesta" realisoidaan, eli kuten amerikassa sanottaisiin, in the end.

Olen vähän odotellut, että palstan öljy ystävät kirjoittelisivat hieman näkemyksiään OPECin tuotannon leikkaus aikeista. Itse näen asian olevan sillälailla, että Saudit voivat todella leikata tuotantoaan ja historiaan peilaten näin varmasti tekevätkin sillä kotimaista kysyntäänsä myötäillen usein laskevat pikkuisen tuotantoaan syksyisin.

Iran tuskin leikkaa tuotantoaan, korkeintaankin jäädyttävät sen määräajaksi. Tämä siksi, että he haluavat heille "kuuluvan" 12,7% osuuden kartellin tuotannosta

Irak ei leikkaa tuotantoaan sillä heidän tuotantonsa ei ole enään suurelta osin omissa käsissään, sitä paitsi sisäiset levottomuudet ja erimielisyydet kurdistanin kohtalosta aiheuttavat poliittisen tilanteen minkä takia on puoli mahdottomuus että maa pystyisi koordinoituun leikkaukseen osallistumaan.

Qatar, Kuwait ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Ecuador ja Angola mahdollisesti pystyisivät osallistumaan tuotannon leikkaukseen halutessaan, Angolan osalta en usko, että ihan hirveästi halua löytyy leikkauksille kun käsitykseni mukaan tuotanto on jo muutenkin ollut melkoisessa alamäessä

Lopuissa maissa pitkälti edellämainittuja sisäpoliittisia tai taloudellisia, tuotannon omistajuuteen liittyviä rajoitteita joiden vuoksi on pikkuisen vaikeaa nähdä miten nämä maat voisivat osallistua kovin suurelta osin leikkaukseen. Venäjä on sitten oma kysymysmerkkinsä.

Statoilin osalta, pikkuisen liian kallista lisä ostoille, uskon että alle 130NOK mennään vielä tässä lähiaikoina

Aykazu kirjoitti:

Olen vähän odotellut, että palstan öljy-ystävät kirjoittelisivat hieman näkemyksiään OPECin tuotannon leikkausaikeista.

Mie luin uutisen pitkälti samalla tavoin: Saudit aikovat leikata, ja toivoisivat muidenkin leikkaavan. Ja epäilin, että muut eivät juuri pysty tähän. Ansiokas geopoliittinen öljykatsaus muuten.

Kiitoksia Aki, kartellin ulkopuolisten tuottajien osa onkin sitten varsin paljon erillainen, Yhdysvalloissa on ollut melkoinen ryntäys Permian basiniin, kyseisen alueen öljyvarat ovat ns heavy oil kategoriaa eli ei liuskeöljyä kuten tuntuu moni asiasta kirjoitteleva luulevan. Permian on kuitenkin tällä hetkellä mahdollisesti yksi parhaista paikoista tuottaa öljyä ja öljy palvelu-sektorin romahduksen myötä näyttää siltä, että toden totta kyseisen paikan break-even on alle 40$/barrelilta.

Lähes kaikki lautat mitä Yhdysvalloissa on lisätty sitten kesäkuun pohjien on lisätty nimenomaan Permianiin, ei Eagle Fordiin tai Bakkeniin missä sijaitsee merkittäviä liuskeöljy esiintymiä. Permian Basin on myös senkin takia erinomainen paikka tuottaa öljyä, että alueella sijaitsee jo käytännössä valmis infrastruktuuri tuotannon siirtämiseksi joko satamiin tai jalostamoihin jatkokäsittelyä varten. Ylivoimaisesti suurin osa Yhdysvaltojen omasta tuotannosta menee oman maan kulutukseen mutta tänä vuonna poistuneen export bannin seurauksena myös pieniä määriä on löytänyt tiensä vientiin, en lähde erikseen lukuja pyörittelemään sen enempää ne pystyy googlata varsin nopeasti jos joku asiasta on enemmänkin kiinnostunut. IEA ja API antavat joka viikko uudet luvut Yhdysvaltojen tuotannosta ja varastotasoista jotka ovat edelleen erittäin korkealla tasolla historiallisesti. Baker Hughes sitten kertoo uusien lauttojen kohtalon kerran viikossa, yleensä perjantaisin n. klo 20 Suomen aikaa.

Tällä viikolla uutisoitiin näyttävästi Kazakstanissa (Kaspian merellä) sijaitsevan Kashagan öljykentän aloittavan tuotantonsa näinä päivinä kyseinen kenttä on eräs viimevuosikymmenen merkittävimmistä yksittäisistä investoinneista ja raaka-arvio on että kentältä saataisiin alkuun noin 80 000 barrelia päivässä ja tuotanto nousisi loppuvuoteen mennessä sitten sinne noin 180 000 barreliin päivässä. Kyseisen kentän omistajista löytyy melkoinen liuta maailman suurimpia öljy yhtiötä mm. Royal Dutch Shell, Eni, Total ja Exxon Mobil. Onko sitten harmi vai onni että Statoil kohdisti resurssejaan mielummin Johan Svedrup esiintymään kotopuolessa sen sijaan, että olisi lähtenyt tähän investointiin aikanaan mukaan. Henkilökohtaisesti uskon, että se oli onni sillä kyseinen investointi on muistuttanut enemmän ja vähemmän omaa Länsimetroamme kaikessa kurjuudessaan.

Statoil on sinänsä mukava yhtiö, erittäin avoin tiedottamaan oikeastaan kaikesta mahdollisesta niin hyvästä kuin pahastakin, tiedotteet ovat helposti saatavilla yhtiön omilta nettisivuilta ja ne ovat lähtökohtaisesti erittäin helppolukuisia. Samaa ei voi sanoa kaikista yhtiöstä, omasta salkusta löytyy Statoilia, Exxonia ja Royal Dutch Shelliä ja näistä kolmesta sanon ihan suoraan, että Statoilia on huolettomin omistaa juurikin tuon avoimuuden takia, sieltä ei isoja yllätyksiä yleisesti ottaen tule ainakaan varoittamatta.

Norjassa tosin poliittinen myllerrys alaa kohtaan jatkuu edelleen sillä viherhihhulit ovat edelleen lujasti sitä mieltä, että kivikausi oli parempi kuin nykymaailma. Sillätavalla yleisesti suosittelen jokaista joka miettii kysymystä, että miksi ei tosiaan kaikkea energiaa tuoteta biopolttoaineilla tai muuten uusiutuvilla energia muodoilla niin lukekaa tämä linkittämäni postaus Seeking Alphasta se selittää varsin tehokkaasti mikä siinä ajattelussa vaan mättää niin pahasti http://seekingalpha.com/article/4009999-two-views-crude-oil-will-power-…

Aykazu kirjoitti:

Yhdysvalloissa on ollut melkoinen ryntäys Permian basiniin, kyseisen alueen öljyvarat ovat ns heavy oil kategoriaa eli ei liuskeöljyä kuten tuntuu moni asiasta kirjoitteleva luulevan. Permian on kuitenkin tällä hetkellä mahdollisesti yksi parhaista paikoista tuottaa öljyä ja öljy palvelu-sektorin romahduksen myötä näyttää siltä, että toden totta kyseisen paikan break-even on alle 40$/barrelilta.

Öljyäkin on raakana toden totta monenlaista. Hiilivedyt, joita sieltä maasta halutaan kaivaa on eri 'painoluokkia', mitä moolipainoltaan suurempi yhdiste ja mitä tiiviimmin ne asettuvat, sitä tiheämpää yhdiste on makroskooppisesti havaittuna. Käytettäviä hiilivetyjä on ainakin metaani (maakaasu), etaani, propaani, butaani (natural gas liquids), pentaani (oil), heksaani, heptaani, oktaani... (kemiallisesti ilmaistuna kaavalla CxHx+2). Sijoittajan kannalta on tärkeämpää tietää paljonko yritys saa myymästään öljystä tai kaasusta suhteessa WTI/Brent/Henry hub -hintaan kuin tietää hirveästi hiilivetyjen fyysiskemiallisista ominaisuuksista, koska edellämainituissa voi olla suurikin ero markkinahintaan nähden, johtuen siitä, että kuljettaminen ja varastointi maksaa ja hiilivetyjen kanssa makaa paljon epäpuhtauksia kuten rikkiyhdisteitä.

Vakavampi ongelma on tuo break-even tason yleinen ymmärtämättömyys sijoittajien keskuudessa. Ei se yksinkertaisesti voi olla 40$ tynnyriltä Permianissa ja samaan aikaan 70$ tynnyriltä Eagle Fordissa siten, että kaikki poraavat öljylähteitä hymyssä suin. Annan vinkin, olen kiinnostunut järjestämään ihmisille messuja heitä kiinnostavista asioista ja pohdin tuottojani sijoitetulle pääomalle verraten Helsingin keskustaa ja Kittilää kohteeksi messuhallille. Kysyn neuvoa öljy-yritykseltä, miten kannattaisi rahoittajille ilmoittaa messuhallin kannattavuuslaskelma kävijämäärillä ilmaistuna. Vastaukseksi saan, että älä ilmoita paljonko se messuhallin ostaminen tai rakentaminen maksaa Helsinkiin tai Kittilään. Yhtälain kuin minä en saa messuhallia ilmaiseksi Helsingin keskustasta, eivät öljy-yrityksetkään saa ilmaiseksi maa-alueitaan Permianista tai yhtään mistään muualtakaan. Siten tehokkaan informaation markkinoilla (kuvitellaan hetki sellaista maailmaa) öljylähteiden kannattavuus kaikkialla on Yhdysvalloissa yhtä suuri, koska viisaiden yritysjohtojen päätöksessä ostaa alueita toisiltaan tai huutokaupasta (auction) sisältää näiden alueiden kannattavuuksien erot. Erot todellisessa kannattavuudessa johtuisivat siten vain yritysten prosessista löytää, kehittää ja tuottaa alueista hiilivetyjä. En sano, että maa-alueiden ostamisessa informaatio olisi tehokasta, mutta break-even hinnan ilmoittaminen ilman maa-alueiden kustannuksia on sama kuin ilmaisisi kiinteistösijoitustuottonsa ilman rakennuksesta maksamaansa summaa.

Lisäksi Yhdysvaltain öljypalvelusektori tuottaa tällä hetkellä negatiivista EBITDAa, joka on jotain muuta kuin kestävää pitkällä aikavälillä. (Riskiä vastaavaa tuottoa sijoitetulle pääomalle ja niin edespäin)

Aykazu kirjoitti:

Statoil on sinänsä mukava yhtiö, erittäin avoin tiedottamaan oikeastaan kaikesta mahdollisesta niin hyvästä kuin pahastakin, tiedotteet ovat helposti saatavilla yhtiön omilta nettisivuilta ja ne ovat lähtökohtaisesti erittäin helppolukuisia.

Täysin samaa mieltä siitä, että yrityksen tiedottaminen on tärkeä asia pohdittaessa haluanko luottaa rahojani tälle hessulle tai heikille (toimitusjohtajalle). On hyvä lukea vuositilinpäätökestä TJ:n kirje osakkeenomistajille ja yleisemminkin "management's discussion and analysis, MDA) osiota, jotta tietää mitä asioita yrityksessä seurataan ja vastaavasti mitä ei seurata. Se ei kuitenkaan riitä, vaan on nähtävä myös yrityksen arvostustaso; hyvä yritys on hyvä sijoitus vain oikeansuuruisella hinnalla. Huono yritys voi olla hyvä sijoitus oikeansuuruisella hinnalla. Mikään yritys puolestaan ei ole niin hyvä, että siitä voisi maksaa mitä tahansa hintaa. Yhdysvaltain osakemarkkinoilla 60- ja 70-luvuilla vallalla ollut käsitys hyvä yritys = hyvä sijoitus johti suurimpien 50 yrityksen kuplaan, jolloin P/E nousi tässä listan osassa ensin 80-90 ja laski sitten 8-9 tasoille. Jälkikäteen tätä kutsutaan nimellä "nifty fifty". https://en.wikipedia.org/wiki/Nifty_Fifty

Aykazu kirjoitti:

http://seekingalpha.com/article/4009999-two-views-crude-oil-will-power-p...

Pääpirteissään samaa mieltä yleisistä johtopäätöksistä, joita kirjoitus sisältää, mutta imo paremmat perustelut uusiutumattomien nopeasta korvaamattomuudesta tulee energian tuotannon ja kuluttamisen tavoista ja termodynamiikan laeista. Ymmärrettävimmän selityksen meidän energiatottumuksista ja uusiutuvan energian mahdollisuuksista olen nähnyt fyysikko MacKayn kirjassa Sustainable Energy - Without the Hot Air. Löytyy ilmaiseksi e-kirjana, lukemisen ei pitäisi vaatia juuri fysiikan opintoja pohjalle. Vahva suositus ihan jokaiselle.

Pitääpä tuo kirja vilkaista, kiitoksia Apeezi, olen muuten samaa mieltä tuosta mitä kirjoitit Break-eveneistä, että siihen pitäisi sisällyttää kaikki kulut, koska sitten selviäisi se true break-even ja vieläpä tosiaan siten, että palvelusektorin EBITDA olisi selvästi positiivinen sillä silloin se on kestävällä pohjalla

OPEC pääsi sopimukseen tuotannon leikkauksista, olen rehellisesti hieman yllättynyt toisaalta perinteisen pragmaattinen oma itseni tässä ja totean että nyt se tavoite on paperilla ja se pitäisi sitten viedä vielä käytäntöön ja sitten tässä on tietysti nuo kartellin ulkopuoliset osallistujat joilta OPEC oli ilmeisesti saanut lupauksen vielä 0,6mbpd lisä leikkauksesta josta siis itänaapurimme osuus olisi puolet.

Sanottakoon, että kaikki edellytykset sinänsä on saada nämä rajoitteet ihan käytäntöön asti ja siksi lyhyellä aikavälillä todennäköisesti Statoil ja muutkin öljy-yhtiöt pikkuisen keulii. Omat valuaatio mallit oli tehty jo lokakuussa tätäkin skenaariota varten joten minun osaltani nyt vain odotellaan.

Trump laittaa talouspakotteita Iranille. Pojjaat nyt sitä mustaa kultaa

Olipa hyvä, että palailin tähän ketjuun, en nimittäin muistanut tuota kirjaa jonka Apeezi reilu vuosi sitten heitti.

Mutta halusin tänne kirjoitella hieman öljymarkkinasta yleisesti. Mitä on tapahtunut viimeisen vuoden aikana ja mitä mietteitä itselläni on.

Varastotasot tippuu käytännössä kaikissa OECD maissa varsin kovaa vauhtia ja perinteinen talven varastonousu on jäämässä auttamatta lyhyeksi tämä luo painetta öljyn hinnan nousulle ja johtaa todennäköisesti melkoiseen hinnan heiluntaan kun spekulatiivista rahaa virtaa longista shorttiin ja toisinpäin. Kaikenkaikkiaan kuitenkin näyttää siltä, että tänä vuonna varastotasot tulevat tippumaan selvästi alle 5 vuoden keskiarvon.

Tuotannosta, OPEC, Venäjä ja moni muu öljyntuottaja maa jotka olivat reilu vuosi sitten leikkaamassa tuotantoaan ovat pitämässä tuotanto tasot edelleen sovitulla tasolla vuoden 2019 alkuun asti. USA vastaa siis globaalista tuotannon lisäyksestä lähes yksin ja suurin kasvu tulee oletettavasti Permianista ja muutamista muista liuskeöljy esintymistä. Tämä takaa kysynnän jatkumisen perinteisille öljy gradeille sillä USA:n korkea API asteen öljy joudutaan käytännössä "Blandaamaan" sopivaksi, jotta se saadaan tehokkaasti hyödynnettyä jalostamoissa.

Kesällä alkanut hinta-ralli öljyssä ei itselleni tullut yllätyksenä, olemme ilmeisesti jälleen saavuttanut jonkin sortin laki pisteen ja odotan korkeaa heiluntaa öljyn hinnoissa, Brent, WTI spread on pienentynyt merkittävästi johtuen pitkälti USA:n öljy viennistä. Suurten yhtiöiden investointi määrät eivät ole nousemassa ainakaan kovin merkittävästi tänä vuonna joten voimme olettaa OSD sektorin kärsimyksen jatkuvan tai ainakin hinnoittelu voiman olevan varsin olematonta ja toisaalta Land Drillereiden kasvanut kysyntä ainakin Super Spec rigeissä ja korkea käyttöaste luo painetta liuskeöljyn kannattavuuteen.

Liuskeöljy/Heavy oil tuo mukanaan markkinoille valtavasti maakaasua ja näin ollen uskon että NG/LNG hinnat ovat paineen alla vaikka kysynnän kasvu on toki räjähdysmäistä. Teekay Corporation kertoi tässä jokunen kuukausi takaperin, että he odottavat LNG shipmenttien kasvavan tänä vuonna yli 10% vuosivauhdilla, tämä on näissä volyymeissa melkoinen määrä. Toisaalta kasvulle on hyvät perusteet sillä se lienee eräs kustannustehokkaimpia keinoja korvata kivihiiltä energiapaletissa. Tästä Suomeen koppi mutta katsokaapa Wärtsilän tilauskantaa tästä eteenpäin, Wärtsilällä on erittäin hyvä tuotepaletti ja uskon vahvasti, että se tulee näkymään vahvasti myös yhtiön tunnusluvuissa (Ikävää kun se on niin kallis osake).

Itse uskon, että integroidut yhtiöt kuten Statoil, Royal Dutch Shell, Exxon Mobil ja Total (- ja monet muut). Tulevat näkemään erittäin hyvä tuottoisen vuoden, kulurakenteet on saatu uudelleen järjesteltyä, service sektorin hinnoittelu kyky on toistaiseksi melko heikko ja tähän päälle nouseva öljyn hinta niin kyllä sen pitäisi viivan alla näkyä vahvasti.

Itselläni tällä hetkellä salkussa vain RDS.AS osakkeita energia sektorilta johtuen hinnoitteluvirheestä joka poistuu viimeistään vuonna 2019 kun Alankomaat luopuvat osinkoverosta.