Tunnusluvut ja rahavirtalaskelma

Itselläni menee aina sekaisin nuo liikevoitot, käyttökatteet, oikaisuerät ja nettotuotot. Nettovelkaantumisaste (Net gearing%) näyttää myös laskevan jos yrityksen kassaan tulee enemmän rahaa, vaikka velan määrä ei pienenisi laskukaavan takia, joka arvottaa likvidit varat kahdesti osoittajassa ja nimittäjässä. Vastaavasti velkojen takaisinmaksu heikentää nettovelkaantumisastetta lyhyellä aikavälillä. Monet mieltävät yhtiön tekemän tuloksen olevan sama asia kuin kassaan jäävät rahat. Se voi kuitenkin koostua myös esimerkiksi yhtiön omistaman kiinteistön arvonnoususta, varastossa olevan tavaran arvon muutoksesta tai myyntisaamisista. Tulokseen siis liittyy spekulaatiota ja epävarmuutta joka voi realisoitua myös tappiona seuraavalla kvartaalilla. Näin olen asian ymmärtänyt.

Esimerkiksi Outokummun 2017 ensimmäisen kvartaalin osakekohtainen tulos oli 0,42 euroa:

https://cns.omxgroup.com/cds/DisclosureAttachmentServlet?messageAttachm…

Rahavirta liiketoiminnasta oli negatiivinen. Yhtiön ruostumattoman teräksen toimitukset olivat noin +5% edellisen vuoden vastaavan ajan toimituksiin verrattuna, jolloin toiminta oli kokonaisuutena tappiollista. Taseesta nähdään että yhtiön omaisuus on enimmäkseen käyttöomaisuushyödykkeitä, eli myytäväksi tarkoitettua tavaraa. Tulkitsen tämän niin että yhtiön tilikaudella tekemä voitto on ollut lähinnä varaston arvon muutoksia. Eikö tämä ole kriittistä syklisellä alalla, jossa maailmanpoliittiset tapahtumat vaikuttavat voimakkaasti ruostumattoman teräksen hintaan?

Rahavirtalaskelma puolestaan kertoo kaiken oleellisen: Paljonko liiketoiminta tuottaa rahaa, paljonko yritys investoi ja maksaako yritys velkojaan pois vai velkaantuuko se. Monet hyvinä pidetyt yhtiöt paljastuvat keskinkertaisiksi kun tarkastelee niiden rahavirtalaskelmia. Velan kasvaessa kannattavuus heikkenee korkomenojen kasvun myötä ja kohta ollaan taas hakemassa sijoittajilta rahaa osakeanneilla. Tämä on tilanne erityisesti kiinteistöfirmojen kohdalla.

Ihmettelen myös kiinteistöfirmojen loan-to-value arvoa. Jos riskittömät korot nousevat, nousevat firmojen rahoituskulut ja toisaalta kiinteistöjen tuotto-odotukset, mikä heikentää niiden arvoa. Kiinteistöfirmat ajautuvat vaaralliseen tilanteeseen, jos vähittäiskaupan kasvu jää jälkeen yleisestä talouskehityksestä, erityisesti euroalueen kehityksestä.

Tällaisia olen pohtinut. Olen kiitollinen jos joku voi korjata mahdollisia vääriä käsityksiä.