RichardN
Viimeisimmät viestit
Nordea
15.8.2019 - 14:46
Average downin ainoa informaatiosisältö liittyy sijoitukseen liittyvään verovelkaan. Mitään muuta merkitystä ostohinnalla ei ole. Oma excelini näyttää koko hallinnassa olevan omaisuuteni aina nettomääräisesti eli jokaisesta luvusta on vähennetty tulevat verot ja tulevat myyntikulutkin.
Holdaus on ostopäätös nykykurssilla nykymäärän nollakuluilla ja veroneutraalisti (plus spreadin huomiominen).
Itsekin käytän hiluilleni välillä avg down; tai aika useinkin. Musta se on ihan kelpo strategia hajauttaa (vitustako sitä tietää missä ne pohjat on) kunhan seuraa tapahtumia ja jos kykenee erottelemaan kohinauutiset jotka vain ajan kuluksi lyö lyötyä aidosta uudesta infosta.
Kun kurssi laskee oman ostopäätöksen jälkeen, syntyy lisäinformaatiota oman hinnoittelumallin oikeellisuudesta (virheellisyydestä).
Mitä kohinaan tulee, niin 8 %:n vuosituotto-odotuksella päiväkohtainen EV on +0,030789 %. Erota siitä sitten kohina.
Politbyroon hyväksymiä otoksia Dharman mielenkiintoisista päivistä
15.8.2019 - 12:05
Varmaan niitä tilastoidaan eri tavoilla, ja lehdet sitten kirjoittelevat tilastojen perusteella mitä sattuu. Ainoa todellinen alueellinen aspekti yhteisöveroissa on kuitenkin miten sen tuotto jaetaan kunnille.
Kaikessa on kyse tulonjaosta. Totuuden jälkeisenä aikana hesalaisille valehdellaan laaja-alaisesti. Tämä keissi vain eräänä esimerkkinä, joka taas nousee isosti esiin, kun hallitus alkaa valmistella maakuntauudistusta.
Politbyroon hyväksymiä otoksia Dharman mielenkiintoisista päivistä
15.8.2019 - 11:32
Yhteisöverot kerätään kokonaisuutena, josta osa jaetaan valtiolle ja osa kunnille (aiemmin myös ev.lut. kirkolle). Kunnille jako tapahtuu toimipaikkojen ja metsäomaisuuden mukaan. Ei sillä pääkonttorin paikalla (tai kotipaikalla) ole muuta merkitystä kuin se, että tokihan pääkonttorissakin on (paljonkin) väkeä töissä.
Ei yhteisöveroilla ole mitään tilityskuntaa, eikä niitä kerätä missään tietyssä kunnassa.
Yhteisöverot tilastoidaan alueellisesti. Tästä syntyy väärinkäsitys, jota hesalaiset käyttävät hyödykseen. Siis se, että Hesa muka elättäisi muuta Suomea, koska Hesan verotuloista siirretään valtionosuusjärjestelmän kautta 300+me vuodessa muulle Suomelle. Tämä valhe on toistunut poliittisessa keskustelussa ainakin 20 vuotta.
Tilanne on kärjistynyt, koska muun Suomen talouskehitys on ollut Hesaa heikompaa. Hesa yrittää väittää synnyttäneensä itse yhteisöverotulonsa, mutta ne tulevat kaikkialta maailmasta ja Suomesta.
Jos yhteisöverotuloissa ei olisi mitään alueellista aspektia, ei yllä olevia lehtijuttuja olisi.
Politbyroon hyväksymiä otoksia Dharman mielenkiintoisista päivistä
15.8.2019 - 09:41
Sois taas European tour -päivä. Jaksaiskohan sitä katsoa tänään klubin pelinkin. Huomenna Vierumäelle. Sää suosii.
Politbyroon hyväksymiä otoksia Dharman mielenkiintoisista päivistä
15.8.2019 - 08:44
Katso kuntasi tilanne: Näin rikas Uusimaa rahoittaa köyhiä kuntia – ”En halua marmattaa, mutta toivoisin enemmän ymmärrystä muilta”
...
Kuntaliitto julkisti viime lauantaina vuotta 2018 koskevat valtionosuuslaskelmat.Luvuista ilmenee, että rikas Uusimaa maksoi viime vuonna runsaat 600 miljoonaa euroa valtionosuuden tasausta.
Suurin lasku lankesi Helsingille, 319,3 miljoonaa euroa. Seuraavina tulivat Espoo 173,4 miljoonan euron, Vantaa 41,6 miljoonan ja Kauniainen 14,3 miljoonan euron summilla.
Vaikka Helsinki lähettää paksun tukun rahaa muualle Suomeen joka vuosi, ylipormestari Jan Vapaavuori (kok) ei valita.
– On oikein, että meillä on tämäntyyppinen järjestelmä, ja on tärkeää ymmärtää, että tässä maassa eletään ihan samassa veneessä, Vapaavuori sanoo.
”Toivoisin enemmän ymmärrystä muilta”
Vapaavuori korostaa, ettei pääkaupunkiseudun menestys ole muulta maalta pois.
– Maan sisäinen vastakkainasettelu ei ole mistään kotoisin. Tämä (valtionosuuden tasaus) on konkreettinen osoitus siitä, että kansainvälisessä kilpailussa pärjäävä pääkaupunkiseutu on koko maan etu.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2aa3a088-6cb9-4312-8b32-11dfc9285cd0
Vapaavuori antaa tässä ymmärtää, että Hesa on pärjännyt niin hyvin, että se saa valtavasti verotuloja, jotka sitten jaetaan koko Suomeen. Tosiasiassa nuo verotulot eivät ole syntyneet hesalaisten toiminnasta, vaan koko Suomen ja maailman ja ne on vain tuloutettu Helsingissä/Espoossa.
Politbyroon hyväksymiä otoksia Dharman mielenkiintoisista päivistä
15.8.2019 - 08:41
Mitä tarkoittaa yhteisöveron maksaminen johonkin kaupunkiin?
Yrityksen kotipaikkakuntaan.
EDIT: Propagandassa yhteisöverotulot luetellaan alueellisesti (kuten yllä artikkelissa "Uudenmaan maksamat verotulot"). Kyse on kuitenkin vain yhteisöverojen osalta yrityksen voittojen tilityskunnasta, ei tuotantopaikkakunnasta. Tästä saadaan hesalaisten propagandaan ajatus, että hesalaiset elättävät muuta Suomea.
Politbyroon hyväksymiä otoksia Dharman mielenkiintoisista päivistä
15.8.2019 - 08:37
Ymmärtääkseni yhteisövero maksetaan siihen kaupunkiin/kuntaan missä yhtiön työntekijä on töissä eli esim. (luvut täysin tuulesta temmattuja) UPM:llä Kotkassa 2000 työntekijää, Lappeenrannassa 3000, Ivalossa 4, Helsingissä 3 - Yhteisövero jyvitetetään jollain mystisellä kaavalle siten, että yhteisöverosta tilitetään Helsinkiin 0,06%, Kotkaan n. 40%, jne.
Luvut ovat puutaheinää ja keksittyjä, mutta periaate on vissiin tuollainen.
Mielellään kuulisin asiasta ammattilaiselta, koska tästä asiasta ollaan tingattu ennenkin.
Yhteisöveron _tuotto_ jaetaan melko monimutkaisella kaavalla. Sen sijaan verotulot syntyvät pääkonttorikunnassa:
Tässä on Suomen todellinen rahasampo – Yritykset Uudellamaalla jauhavat joka vuosi yli 27 miljardia euroa
Uudenmaan maakunta on verotulojen osalta Suomen todellinen veturi.
Ella Kajaste / arkisto
Verotulojen osalta uusmaalaiset yritykset ovat koko Suomen selkäranka, sillä ne maksavat veroja ja maksuja yli 27 miljardia euroa vuodessa. Uusimaa rahoittaakin muuta Suomea.
Uudeltamaalta kerätään veroja huomattavasti sen väestöosuutta enemmän ja yksityisen sektorin työpaikoissa se on selkeä ykkönen. Tämä selviää Helsingin seudun kauppakamarin teettämästä Yritysten todellinen jalanjälki -tutkimuksesta, jossa on laskettu ensimmäistä kertaa uusmaalaisten yritysten verojalanjälki.
Uudellamaalla toimivat ja sitä kotipaikkanaan pitävät yritykset tuottivat valtion kassaan edellisvuonna yhteensä 27 miljardia euroa: yli 11,6 miljardia euroa arvonlisäveroja ja erilaisia välillisiä tuoteveroja, lähes 2,3 miljardia yhteisöveroja, yli 225 miljoonaa kiinteistöveroja, noin 6,8 miljardia palkkaveroja ja 5,5 miljardia eläkevakuutusmaksuja.
– Yhteisöverojen mojova osuus oli toki mittavan yritysmäärän ja maakunnassa sijaitsevien lukuisten pääkonttoreiden vuoksi ounasteltavissa. Kokonaispotti ja Uudenmaan painoarvo oli silti odotettua suurempi, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen.
Se, että UPM maksaa Helsingissä 178me veroa ei tarkoita, että helsinkiläiset maksaisivat 178me veroa, joka sitten jaetaan maaseudulle. Se on kiinalaiset kuluttajat kun elättää Helsinkiä.
Hesalaisten propagandassa siis tehdään se virhe, että samastetaan verotulojen tilityskunta niiden tuottamiskuntaan. OP-ryhmä tekee tuloksensa koko Suomessa, UPM koko maailmassa. Hesalaiset luulevat, että näiden maksavat veroeurot ovat heidän tuottamiaan.
Politbyroon hyväksymiä otoksia Dharman mielenkiintoisista päivistä
15.8.2019 - 08:07
Väsynyt hokema on, että valtio kuppaa Helsingistä verotuloja muulle Suomelle eli "Helsinki elättää maaseutua". Enpä ole ikinä nähnyt missään mainittavan sitä, että Suomen suuryritykset pitävät pääkonttoreitaan joko Helsingissä tai Espoossa ja maksavat yhteisöveronsa näihin kaupunkeihin. Kyllähän hesalaiset ovat näiden liikeyritysten voitot tuottaneet, or not https://yle.fi/uutiset/3-10485059
Esimerkiksi UPM maksoi vuonna 2017 yhteisöveroa 172 miljoonaa euroa, OP-ryhmä 187me. Montako prosenttia näistä tuloista syntyi liiketoiminnasta Helsingissä?
Elämme vahvasti totuuden jälkeistä aikaa. Sitä vahvistamassa on kontrolliverkosto, jonka takia en voi edes julkisesti listata julkisia megavalheita. Ne kun eivät kestä kriitistä tarkastelua ja siksi niiden kriittinen tarkastelu on tehty niin vaaralliseksi.
Politbyroon hyväksymiä otoksia Dharman mielenkiintoisista päivistä
15.8.2019 - 07:24
Tilastokeskus on muuten poistanut muuttujan "rakennusvuosi" julkisesti saatavilla olevista asuntojen hintojen kvartaalidatasta. Tällä on sellainen "pieni" vaikutus, että alueilla, joilla on paljon eri ikäistä asuntokantaa, oman asunnon arvon määrittäminen on nyt huomattavan paljon vaikeampaa. Esimerkiksi Katajanokka, jonka postinumeroalueeseen kuuluu sekä jugendia että purkukuntoista hitasia, on nyt yksi ja sama alue.
Suomalaisten rahat ovat kiinni asunnoissa ja käyttelytileillä. Mitäs jos käyttelytilin saldon saisi vain kymppitonnin tarkkuudella? Varmaan sentin tarkkuuden poistuminen olisi lööppikamaa. Mutta asuntonsa arvoa suomalainen ei välitä tietää.
Ainoa keino saada tarkka kuva tietyn kohteen arvosta on kerätä myynti-ilmoituksia ja verrata näitä sitten asuntojen.hintatiedot.fi-dataan. Sekin on koominen data: jos tuloksia on vähän, niitä ei näytetä, jotta "yksityisyys" säilyy eli et voi tietää, mitä naapurisi oikeasti maksoi. No se vaan, että datassa näytetään energialuokka ja sen antovuosi. Lol. Tämän parempaa taloyhtiöindentifikaatiota (yhdistettynä muuhun ao. dataan) ei ole.
Kafkalaisuuteen kuuluu, että kirjain toteutuu ja ajatuksesta ei makseta.
Veikkaus, rahapelimonopoli. Lisenssijärjestelmä tulee?
15.8.2019 - 06:20
Ruotsissa on muuten vakavahko suunnitelma uhkapelimainostamisen bannaamiseksi:
Sweden could ban online casino advertising
Tuskin mediatalot osaavat katsoa 2nd leveliä(kään), mutta tämä vain huomautuksena siitä, ettei monopolin purkautuminen välttämättä johda mainostulojen kasvuun.
Blokkikosken Veikkaus-ura näyttää IMO tulleen tiensä päähän. Nimittäjänkin puoluekirja on vaihtunut ja Blokkikoski rakentanut itselleen exitin tänä kesänä ulostuloillaan. Toki odottaa, että saa vuoden palkkansa mukaansa.
Veikkauksen toimintaan tai asemaan tuskin tulee muita muutoksia. Hyvesignalisoijat löytävät nopeasti uuden kohteen. Vuoden aikana ehtivät käydä parisenkymmentä aihetta läpi katumelusta vanhustenhuollon mitoitukseen. Näistä vain pari-kolme kestoaihetta on ensi vuonna otsikoissa.