Vinsk1 tyhjensikin pankin jo vastauksellaan. En ole todellakaan alan ammattilainen, mutta elän käsityksessä, että noita 70- ja 80-luvun taloja on korjattu aika reippaasti. Voi toki olla, että korkojen nousu on saanut taloyhtiöt pihistelemään, kun kaikki muutkin kulut ovat nousseet.

Tässä North Railin statistiikkaa heinäkuulta. Volyymit ovat palanneet taas hyville tasoille hiljaisemman Q2:sen jälkeen. Haminassa taas uusi kuukausiennätys.

Kuva

Nurmisen (North Railin) Suomessa kulkevia junia, jotka olivat myös keväällä negatiivisessa uutisoinnissa voi seurata täältä: https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=today&range=37&type=T&operator=3803&cancelled=notall

Nurmisen sijoituskeississä on tällä hetkellä paljon optioarvoa, joka kannattaa ottaa huomioon, jos suora Kiinan juna aukeaa.

Nurmisella olisi valmius aloittaa suorat junayhteydet Kiinaan. Tämä linja oli miltei 400% kasvussa ja toi vuonna 2021 liikevaihtoa 46,8M€. Kevätkaudella junia kulki 4-6 per kuukausi ja heinä-elokuussa 13 kpl ja loppuvuodesta lähemmäs 20 junaa kuukaudessa. Nyt tuo liikevaihto on nollassa. Kannattaa tosin muistaa, että noita liikevaihtolukuja tukivat silloiset ongelmat tavaralogistiikassa. Toimitusjohtajan mukaan mm. saksalaiset yhtiöt hyödyntävät suoraa junayhteyttä ja Nurminen on valmiina aloittamaan kuljetukset, kun se on mielekästä.

Hyvä, että saivat tiedotteen ulos, jossa oikaisivat mediassa ja keskusteluissa levinnyttä väärää tietoa. Harmiksi vain mainehaittaa on jo tullut ja saapa nähdä lähteekö media korjaamaan noita kirjoituksiaan. Jotta ei menisi ihan vieraisiin pöytiin huuteluihin, niin avaan keissini Nurmisesta ja miksi uskon sen olevan Hesulin parhaita keissejä tällä hetkellä.

Tässä North Railin maaliskuun kuljetukset:

Harjavaltaan kulkevat kuljetukset ovat näitä viimeaikaisissa uutisissa puhuttuja nikkelikuljetuksia. Eniten junia kulkee Kotkan Mussalon satamaan, joissa on kyydissä lannoitteita.

North Rail ei ole ainakaan kuljetusmääristä päätellen joutunut kärsimään nykyisistä lakoista, jotka kyllä osuvat muuten Nurmisen Suomen Terminaali/huolintaliiketoimintaan. Kannattaa kuitenkin huomioida, että vain 20% Nurmisen liikevaihdosta tulee terminaali/huolintaliiketoiminnasta, joita lakot suoraan haittaavat.

 Huomioitava asia Nurmisen eps:in jakaumasta on, että n. puolet tulee North Railista ja kuljetuksia voi kukin seurata reaaliajassa täältä: Julia - Tarkennettu haku (juliadata.fi)

Baltia

Baltian tulosajurina ovat rautatiekuljetukset Kazakstanin ja Latvian välillä. Baltian liiketoiminnot hyötyvät Venäjän vastaisista pakotteista, jolloin Kazakstanin rahti saapuu Latvian satamiin, koska länsimaalaiset alukset eivät enää mene Venäjän satamiin. Baltian rautatiekuljetukset tehdään partneriverkoston kautta, kuten muissa rautatieliiketoiminnoissa (pl. North Rail). Baltian liikevaihto oli vuonna 2023 74,6M€ ja siellä työskentelee n. 30 henkilöä, joten liikevaihto per työntekijä on yli 2M€, joka kertoo mm. tehokkaasta organisaatiosta.

Nurmisen vertailukelpoinen liiketulos oli 21,5M€ vuonna 2023 ja tästä yli puolet tulee Baltain liiketoiminnasta, josta paikallinen johto omistaa 49% ja Nurminen Logistics vain 51%. Baltian hurja tuloskunto ei kuulu meille osakkeenomistajille kokonaan ja pelkästä liiketuloksesta puhuminen ei ole ehkä Nurmisen tapauksessa järkevää Baltian ison vähemmistön takia.

Tässä jutussa haastatellaan Nurmisen Baltian partneria. Viime vuoden "jytkyn" takana olivat North Railin lisäksi rautatiekuljetukset Latvian ja Kazakstanin välillä. Venäjän rautateiden läpikulku ei ole kuitenkaan sanktioitua. Nämä Kazakhstanin volyymit kulkevat nyt mm. Latvian satamiin. Nurmisen kaksi isointa asiakasta Kazzinc ja Global Transport and Logistics Pte. Ltd liittyvät suoraan näihin Kazakhstanin metallien kuljetuksiin. Viimeisen vuoden uutisvirran puolesta Baltiaan saattaisi tulla vielä lisää volyymeja. Baltian liiketoiminnasta kannattaa myös huomioida, että siellä ei ole juuri fyysistä omaisuutta, joka näkyisi poistoissa, joten kassavirran osalta Baltialla ei ole yhtä suurta osuutta kokonaisuudesta kuin liiketuloksella mitattuna.

New logistics routes and cargo groups in the port of Riga | Freeport of Riga Authority (rop.lv)

Latvia offers Kazakhstan use of its ports to ship goods to Europe (interfax.com)

LDz chief: Kazakhstan is Latvia’s important rail transport partner - Baltic News Network (bnn-news.com)

Trans-Kaspia

Säännölliset kuljetukset Trans-Kaspialla alkoivat marraskuussa 2022 ja vielä H1'23:lla liikevaihto oli lähellä nollaa, mutta toimitusjohtaja on kertonut, että odottavat reitiltä paljon, kun ovat he ovat sopineet sopimuksia loppuvuodelle 2023 ja 2024. H1'23:lla reittiä käyttivät lähinnä ruotsalaiset asiakkaat. Tällä reitillä on iso potentiaali ja reipas osa orgaanisesta kasvusta voi tulla tältä reitiltä. Reitti ei ole vielä merkittävä (osuus vuoden 2023 liikevaihdosta (0 - 4,3M€), mutta sen volyymimäärät kasvoivat n. 60% vuonna 2023. Reitillä on vielä pullonkauloja, kuten hitaat satamat, tariffimaksut ja laivojen rajallinen määrä Kaspian merellä, mutta muilla sidosryhmillä on intressejä kasvattaa reitin kapasiteettiä. Mielenkiintoisesen aspektin Nurmiselle tuo Huthien hyökkäykset Punaisella merellä. Ensimerkit kriisin vaikutuksista alkavat näkyä jo kuljetusvolyymeissa, kun Trans-Kaspian volyymit kasvoivat tammikuun aikana 147%.

Trans-Caspian International Transport Route records 147% surge in cargo transportation — Daryo News

Muut rautatiekuljetukset ja multimodaali

2024 tulosta kasvattavat uusi reitti Haaparannasta Göteborgiin. Aluksi junia kulkee yksi viikossa ja myöhemmin kolme junaa viikossa. Muita reittejä ovat mm. Narvikin junat Etelä-Ruotsiin, laivareitti Italiasta Pohjoismaihin, joka voidaan mennä myös junalla Keski-Euroopan läpi sekä muut kuljetukset Euroopassa ja Aasiassa. 2023 lopulla yhtiö sai lupaprosessin maaliin jätekuljetuksia varten, jotka kuskataan lämpövoimaloihin. Yhtiöllä on varmasti suunnitteilla uusia reittejä eri puolilla maailmaa. Marraskuussa myyntijohtaja kertoi haastattelussa, että he tähtäävät merikuljetuksiin kaikkialla maailmalla ja rautatieyhteyksiin Euroopan ja Aasian alueilla. Nämä liiketoiminnat ovat matalasta myyntikatteesta huolimatta siitä hyviä, että ne eivät sido ollenkaan pääomia tai investointeja ja tehokkaan organisaatiorakenteen ansiosta näissä on mahdollisuus tehdä hyvin korkeaa sijoitetun pääoman tuottoa. Uskon, että uudessa strategiassa mainitut yrityskaupat tulevat suuntautumaan tälle sektorille. Näissä kuljetuksia Nurmisella ei ole omaa kalustoa vaan hyödyntävät yhteistyöverkostoa (valtiollisia rautatieyhtiöitä ja muita logistiikkayhtiöitä) ja liiketoiminnan logiikka perustuu eri alueiden läpimenoon, jolloin Nurmisen liiketoiminta hyödyntää myös paikallisia kumppaneita kasvavilla volyymeilla, kun logistiikka on isossa kuvassa volyymipeliä. Oman ymmärrykseni mukaan muut rautatiekuljetukset (pl. North Rail) toimivat siten, että Nurminen varaa kumppaneiltaan esim. rautatievetoja ja myy asiakkaita näihin juniin. Mikäli junat kulkisivat tyhjinä, joutuisi Nurminen maksamaan junakuljetukset, mutta ei saisi itse maksua niistä.

Nurmisella olisi valmius aloittaa suorat junayhteydet Kiinaan Venäjän kautta. Tämä linja oli miltei 400% kasvussa ja toi vuonna 2021 liikevaihtoa 46,8M€. Linjalla kuljettettiin n. 20% koko Suomen Kiinan tuonnin arvosta. Tämän linjan potentiaali on kasvanut entisestään, kun Nurmisen asiakaskunta on kasvanut Pohjoismaissa ja Euroopassa. Nurmisen arvonlisä reitillä on myös kasvanut North Railin 12 veturin ansiosta, kun Nurmisella olisi mahdollisuus käyttää Suomen puolella omia vetureita VR:än sijasta. Nurmisella on reitillä luontainen kilpailukyky, kun Suomella on sama raideleveys kuin itänaapurin "Onnelan" kanssa, jolloin telinvaihdolle ei ole tarvetta. Tästä voidaankin päätellä, että Nurmisella on valtava optioarvo näpeissään, jos junayhteys jonakin päivänä aukeaa.

Terminaali

Terminaaliliiketoiminta teki vuonna 2022 10% ebit-marginaalilla 2M€ liiketulosta, joten tämä liiketoiminta ei olennaisesti vaikuta koko konsernin lukuihin, mutta Nurminen omistaa liiketoiminnan 100%. Tämä liiketoiminta on kotimaista vienti- ja tuontiliiketoimintaa. Liiketoiminta on silti tärkeä ja synerginen muille liiketoiminta-alueille, kun asiakkaille voidaan myydä koko logistiikkaputki eli huolinta, kuljetukset ja terminaalipalvelut, jolloin asiakas saa koko palvelun yhdeltä tiskiltä. Terminaalit ovat myös tärkeitä Nurminen Nordic Hub -konseptille.

Valuaatio

Nurmisen valuaatio on kyllä vaikea pähkinä, koska pelkkä liiketulos ei ole hyvä mittari isojen vähemmistön takia. Verot aiheuttavat myös hankaluutta, koska niitä maksetaan tällä hetkellä vain Baltian liiketoiminnasta ja numerot eivät ole täysin vertailukelpoisia muihin yhtiöihin. Sen lisäksi yhtöllä on isoja ässettejä taseessa (terminaalit ja veturit), joihin investointitarve on matala, mutta ne aiheuttavat isoja poistoja, jotka näkyvät P/E-luvussa mutta eivät kassavirrassa.

Nurminen treidaa 2023 luvuilla tällä hetkellä FCF-tuotolla 27%, joka lienee pörssin korkein, mutta tästä pitää miinustaa vähemmistöjen osuus, jonka jälkeen FCF-tuotto on n. 18%.

Tässä karkea laskelma: Vuonna 2023 poistoihin ja investointeihin jäi 3,4M€ ero, joka on aika merkittävä Nurmisen tapauksessa. Jos tuo 3,4M€ erotus laitettaisiin karkeasti Inderesin ennustamaan vuoden 2024 tilikauden tulokseen olisi PE-luku 5,8x.

Omistajarakenne

Nurmisen omistajalistoilla ei ole yhtään rahastoa ja hallintarekkarin osuus on 2%. Tämä kertonee siitä, että osake on ollut aikaisemmin salonkikelvoton, mutta toki markkina-arvokin oli vain 10M€ muutamia vuosia sitten, joten osakkeen voidaan sanoa olevan roskakorissa. Yleensä nousevissa firmoissa omistajalistoille tulee ensin kotimaisia rahastoja ja myöhemmin kv-sijoittajat löytävät yhtiön ja yhtiöön lyödään kv-kertoimet. Näinhän on käynyt kaikissa Hesulin kärkikeisseissä vuosien varrella (mm. Revenio, Admicom, Talenom ja Qt). Tämän takia pääomistajien myynnit ovat mielestäni ihan hyvä asia, varsinkin epälikvideissä pienyhtiöissä, koska top 10 -omistajat pitävät näpeissään 70% osakkeista ja myynnit parantavat likviditeettiä.

Spekulointi

Mielestäni Nurminen on hyvä sijoituskohde, koska Nurminen toimii globaalilla toimialalla, joka on hieman vanhoillinen ja siinä on käyttämätöntä potentiaalia. Ympäristöarvot tukevat myös Nurmista tulevaisuudessa, kun päästöjä aletaan mittamaan enemmän, joista rautatiet hyötyvät vähäpäästöisenä kuljetusmuotona. Nurmisen liiketoiminta ei sido käyttöpääomaa ja operatiivisen rahavirran suhde investointeihin on pörssin parhaasta päästä, josta mainitsin myös Kolmessa markkinasoturissa. Rahavirtaa tullaan käyttämään mm. yritysostoihin, joilla laajennutaan kansainvälisesti mielenkiintoisiin taskuihin, joilla pystytään kehittelemään uusia palveluita ja saamaan jakelukanavia olemassaoleville palveluille. Tämän lisäksi Nurmista hinnoitellaan tällä hetkellä vielä käänneyhtiönä, kun vuoden 2024 PE on 7,5x Inderesin ennusteella. Uskon, että markkina alkaa hinnoittelemaan Nurmista uusilla kertoimilla, mikäli yhtiö pystyy todistamaan nykyisen tuloskunnon olevan uusi normaali. Vuoden 2024 ohjetuksessa odotetaan kasvavaa liikevaihtoa ja liiketulosta. Tuloskunto on tällä hetkellä sen verran hurja, että nykyiset velat lyhentyvät näppärästi.

Inderesin ennuste odottaa liikevoiton laskevan 42% ennusteperiodilla.

Nurmisella oli tilinpäätöksessä 35,6M€ nettovelkaa, josta on huomioitava, että n. 18M€ liittyi Vuosaaren terminaaliin, josta Nurminen omistaa 51% yhdessä Ilmarisen kanssa. Terminaali on yhtiöitetty ja Nurminen on siellä vuokralla. 2023 likvidit rahavarat olivat 12,8 miljoonaa euroa. Baltian liiketoimintojen osuus likvideistä varoista oli 11,4 miljoonaa euroa.

Kolme markkinasoturia: "Oma fokus kiinnittyy pitkän ajan teemoihin ja lyhyen ajan markkinaliikkeisiin en kauheasti jaksa keskittyä." | Sijoitustieto.fi

Karon juttuun liittyen, ottaisin huomioon, että Nordic Lights on First North -markkinapaikalla, joten se käyttää FAS-kirjanpitostandardia, jossa yrityskaupoista syntynyttä liikearvoa poistetaan vuosittain toisin kuin päälistan yhtiöillä. Nordic Lights poistaa liikearvoa vuosittain reippaalla 3M€:lla, joka heikentää raportoitua liikevoittoa, joten Nordic Lightsin kuten muidenkin First North -yhtiöiden kohdalla katsoisin mielummin EBITA:a kuin EBIT:iä.

12kk rullaavava EBITA, josta on oikaistu kertaluonteiset listautumiskulut (2,5M€) on 10,8M€ ja yritysarvo antirahoilla 3,85€ kurssilla 91M€. EV/EBITA on 8,4x ja oik. P/E 10,7.

Nordic Lights nosti marraskuussa liikevaihto-ohjeistuksen haarukkaa 15-25% --> 20-25% paremman näkyvyyden johdosta. Yhtiöllä on listauksen jälkeen paremmat mahdollisuudet toteuttaa kasvustrategiaa myös epäorgaanisesti. Uskoisin, että yrityskaupoilla laajennutaan uuteen markkinarakoon (esim. turvavalot) tai vahvistetaan maantieteellistä aluetta (P-Amerikka).

Nordic Lights on tuplannut markkinaosuutensa viidessä vuodessa 3%-->6%, joten näen Karon tapaan yhtiöllä olevan mahdollista kasvattaa myös jälkimarkkinan osuutta yhtiön kokonaisliikevaihdosta, kun työkoneita aikanaan huolletaan ja tilalla ovat jo Nordic Lightsin valot.

Yhtiö tekee korkeaa kannattavuutta (2021 EBITA-marginaali 13,42%) ja yhtiö kasvaa orgaanisesti tänä vuonna 20-25%. Ensi vuoden ohjeistus on 10% orgaanista kasvua. Yhtiö on erittäin edullisesti arvostettu kasvuosake, joka kärsii mielestäni näkyvyyden puutteesta, kun se listautui keskellä markkinamyllerrystä eikä Inderes seuraa sitä. Yhtiö on tosin ostanut Inderesiltä tuloswebcasteja, joten toivotaan, että se tulee myös Inderesin seurantaan. Yhtiön läpinäkyvyys paranee ensi vuonna, kun se alkaa raportoimaan myös Q1- ja Q3-luvut.

Edit. Tänä vuonna oikaistavia kuluja ovat listautumiskulut (2,2M€) ja liikearvopoistot (3,2M€), jotka ovat raportoiduissa luvuissa mukana. Näin ollen oikaistu EBIT nousee 5,4 -->10,8 ja arvostuskertoimet näyttävät houkuttelevilta.