Random Walker syventyy ensimmäisessä laajassa kolumnissaan pitkäjänteiseen sijoittamiseen lyhytjänteisessä maailmassa ja siitä syntyvään aika-arbitraasiin.
Hienoa, että joku jaksaa kirjoittaa näistä (osake-)sijoittamiseen liittyvistä perusjutuista kattavasti ja selvästi. Tuota rahastojen kiertonopeutta käytetään usein mittarina lyhytjänteisyydestä, vaikka asia ei ole toki aivan noin yksinkertainen. Jos 60-70 vuotta sitten piti maksaa ajassa ja rahassa elämän ja puoli valtakuntaa ostaakseen ja myydä arvopapereita, niin ostamisen/myymisen halpeneminen ja nopeutuminen kasvattaisivat kaupankäyntiä, vaikka sijoittamisen aikajänne pysyisi samana, siksi se ei yksinään todista lyhytjänteisyyten kasvua.
Erityisesti propsit kannustinten ja psykologian käsittelemisestä lyhytjänteisyyden syiden takana. Nämä ovat varsin ajattomia opetuksia, joita jokaisen sijoittajan pitää (imo) ymmärtää oppiakseen jotain markkinoista. Ihminen on kokonaisuudessaan varsin epärationaalinen, ja siksi myös jää. Vanhojen aikojen sijoitusspekulaatioista on pakko mainita Etelämeren kupla (1720), jossa Etelämeren komppia (kuplan mukaan nimetty laivasto), jonka vuosituotoksi luvattiin 100%, minkä jälkeen laivasto lupasi myös ottaa Englannin valtionvelan hoidettavaksi ja sai siihen parlamentin hyväksynnän. Tämän jälkeen komppanian kurssi raketoi 6-8 kertaiseksi, lol. Mm. Isaac Newton menetti samassa lykyssä omaisuutensa ja osakekauppa suljettiin useaksi vuodeksi kuplan puhjettua, jotta vastaavaa ei tapahtuisi uudestaan. Tätä toivoisi käytettävän useammankin.
Mitä arvopaperimarkkinoiden lyhytjänteisyyteen tulee, meditoin nykyään tällä:
Hyvin kirjoitettu! Mikäli pitkähkö teksti jäi lukijalta kesken, niin se on varmaankin sitä lyhytjänteisyyttä ;)
"Jos sijoittaja ei tyydy keskimääräiseen osakemarkkinatuottoon indeksirahastoihin sijoittamalla, vaan haluaa saavuttaa paremman tuoton, hänellä täytyy olla jonkinlainen etu muihin nähden."
Tämä on kuitenkin hyvä muistaa. Kaikista ei ole hyödyntämään ylireagoimista uuteen informaatioon tai muita mahdollisia tehottomuuksia. Itse asiassa, väitän että hyvin harvasta on. Tästä syystä indeksirahastot ovat monelle se paras vaihtoehto, ellei analyysi itsessään ole mielenkiintoista puuhaa.
