Pätkäpaasto on kyllä ollut jo jonkin aikaa hypen kohteena, miten näet lähinnä tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta mahdollisesti IF + ketoosi tai pelkkä ketoosi, käsittääkseni nuiden kahden kombolla saadaan tehokkaiten minimoitua kumuloituvat terveysriskit mitä ite tiedän.
Tietyt "sosiaaliset" tilanteet voi aiheuttaa pientä haastetta mutta tää vs "hh-pitoinen" ruokavalio niin melkeen joka mittarilla ketoosi mielestäni vie, health-wise.
Pätkäpaasto on kyllä ollut jo jonkin aikaa hypen kohteena, miten näet lähinnä tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta mahdollisesti IF + ketoosi tai pelkkä ketoosi, käsittääkseni nuiden kahden kombolla saadaan tehokkaiten minimoitua kumuloituvat terveysriskit mitä ite tiedän.
Esität tärkeitä kysymyksiä. Vastaan sun kysymyksiin ja laajennan sitä vähän omilla pohdinnoilla. Aivan ensin täytyy myöntää, että en ole riittävän perillä ketoosi-tutkimuksissa, mutta jaan karkeasti ketoosin väitetyt terveyshyödyt kahteen erilliseen komponenttiin, joita käsittelen
Hillihydraattien välttämisen vaikutus insuliini-signalointiin ja sen terveyshyödyt. Tulen tähän kohta tarkemmin, mutta tämän insuliini-signaloinnin vaimentaminen ei vaadi puhdasta ketoosidieettiä, vaan ihmisestä riippuen yksinkertaisempi kohtalaisen vähä-hiilihydraattinen ruokavalio ja/tai sen kuuluisan "höttöhiilarin" välttäminen voi riittää. Jopa ihan puhdas "välimeren ruokavalio" voi olla ihan riittävä (sivuhuomiona tämä on muuten jo ihan käypähoitosuosituksissakin hyväksyttävä ruokavalio: https://www.kaypahoito.fi/nak08394). Joka tapauksessa liiallisten hiilihydraattien välttämisessä avain on minimoida vuorokauden aikainen insuliinineritys ja eri ihmisillä hiilihydraatin määrän vaikutus insuliinineritykseen on erilainen. Tietysti myös hiilarin laatu ja kuidun määrä ruokavaliossa vaikuttaa. Tulen kohta myös tarkemmin siihen, miten omaa insuliinin eritystä vuorokauden aikana voi epäsuorasti mitata ja sen perusteella arvioida syökö liikaa hiilareita.
Toinen mahdollinen terveysvaikutus liittyy ketoositilassa syntyvien ketoaineisiin, erityisesti beta-hydroksibutyraattiin. En ehkä miellä tätä niin tärkeäksi komponentiksi kuin ketoosidieetin (ja muidenkin malttilisen hiilihydraatti-kulutuksen ruokavalioiden) vaikutusta insuliini-signalointiin, mutta voin toki olla väärässä. Asiaa pitäisi tutkia lisää.
On myös tärkeä pohtia ketodieetin mahdollisia riskejä, koska niitäkin todennäköisesti on (varsinkin pitkäaikaiskäytössä) ja niistä lisää kohta.
Aloitetaan ketoaineiden väitetyistä terveyshyödyistä, erityisesti muistin ja alzheimerin taudin kannalta
Ketogeenisestä ruokavaliosta on selkeää hyötyä esimerkiksi tietyillä epileptikoilla (erityisesti lapsilla), ketogeeninen ruokavalio on näillä potilailla jo hoitosuosituksissa, joten tätä asiaa en edes jaksa ruveta perustelemaan kun se on jo lääketieteen piirissä konsensusnäkemys.
Ketoaineista beta-hydroksibutyraatti lienee tärkein. Ketodieettiä, kuten mitään muutakaan dieettiä ei oikein voi kaksoissokkouttaa ihmisillä, mutta voidaan tutkia miten näiden ketoaine-molekyylien annostelu lääkkeenomaisesti vaikuttaa kaksoissokkoutetuissa tutkimusasetelmissa. Esimerkiksi beta-hydroksibutyraatin kaltaisista molekyyleistä ja sen tuotantoa lisäävästä MCT-öljystä (medium chain triglycerides) tai muista MCT-molekyyleistä on muutamia RCT-tutkimuksia. Eritysesti beta-hydroksibutyraatin otaksutaan parantavan muistia/hidastavan dementian etenemistä.
Koska tämä muisti/dementiavaikutus on väitetyin terveyshyöty, niin on tärkeää ymmärtää eri teorioita vaikkapa alzheimerin taudin syntymisen taustalla. Alzheimerin tauti kun on dementioista yleisin ja tulee koskettamaan meitä kaikkia joko suoraan tai perheenjäsenen kautta. Alzheimerin patologiasta on useita hypoteesejä ja yhden suositun teoriaan mukaan kyse on pohjimmiltaan mitokondrioiden toimintahäiriöstä ja tähän beta-hydroksybutyraatilla voisi eri teorioiden ja jopa empiirisen näytön perusteella olla hyödyllisiä vaikutuksia. Alzheimer-tutkijoiden ja neurologien piireissä porukka näyttää jakautuvan alzheimerin patogeneesin osalta seuraaviin leireihin (uskontoihin):
beta-amyloidi-peptidin kannattajat eli BAPtistit, tulee lääkkeestä BAPineuzumab. Huom. aikalailla kaikki tähän liittyvät lääketutkimukset on failanneet.
Ne joiden mukaan Tau-inkluusiot on pääasiallinen tautia ja aivojen degeneraatiota eteenpäin vievä voima eli TAUistit
alfa-synukleistit eli jotka ajattelevat että alfa-synukleiini on taudin patologian käynnistävä voima, mm. lewy-bodien rakennuskappale ja liittyy parkinsonin ja alzheimerin amyloidikertymiin.
Ne jotka ajattelevan, että alzheimer juurisyy on mitokondrioden eräänlainen metabolinen häiriö (liittynee vahvasti ruokavalioon ja ketoaineisiinkin).
Tuskin kukaan sivistynyt ihminen pystyy 100% varmasti tietämään mikä on oikea vastaus alzheimerin taustalla ja onko se näistä yksistään edes mikään. Azheimeria voisi jopa ajatella luokittelevan erinlaisten patologien perusteella eri tyyppisiin alzheimerin tauteihin ja taudin syntytapa on varmasti monitekijäinen näissä kaikissa eri tyypeissä.
Itse kuulun ehkä eniten jälkimmäiseen mainittuun ryhmään (eli mitokondrio-uskontokuntaan). Tiedeyhteisöllä tuntuu olevan laaja konsensus siitä, että alzheimeriin liityy vahvasti hyperinsulinemia (tai insuliiniresistenssi, mielestäni tämä termi on huono) ja häiriintynyt glukoosimetabolia. PET-kuvilla on todettu, että alzheimerintaudissa aivojen glukoosinotto on häiriintynyt. Niinpä ei ole ollenkaan hullu teoria, että ajamalla aivot käyttämään ketoaineita energianlähteenä, voisi toimia alzheimerin taudissa. Tässä yksi havainnollistava julkaisu aiheesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3962811/
Taudin kannalta myös erilaiset riskigeenit ovat tärkeitä, mm. APOE4 -alleeli on tärkeä alzheimerin riski-tekijä ja alzheimer-lääketutkimuksissa, kuten myös elämäntapainterventiotutkimuksissa on erityisen tärkeää katsoa miten lääkkeet/ruokavalio/ym. geneettiseltä perimältään erilaisissa ihmisryhmissä. Esim. yksi APOE4-alleeli (heterotsygootti) perimässä suunnilleen 3-kertaistaa alzheimer-riskin (alleeli peritty joko isältä tai äidiltä) ja kaksi APOE4-alleelia (eli homotsygootti, apoe4 peritty molemmilta) jopa 10-15 kertaistaa alzheimer-riskin. Erilaiset interventiot näyttävät toimivan paremmin riippuen siitä, montako APOE4-alleelia henkilöllä on tai onko niitä ollenkaan. APOE-alleelita on siis neljää erilaista (1-4) ja koska niistä toinen peritään isältä ja toinen äidiltä, niin ihmisen voi APOE-geenin suhteen jakaa kuuteen erilaiseen tyyppiin (E1,E1 / E1,E2, / E2,E2 jne.).
Esim. ketoaineiden suhteen tässä RCT-tutkimuksessa (=randomised controlled trial) tutkittiin MCT-molekyyliä (medium chain triglycerides) nimeltä AC-1202, josta elimistö valmistaa beta-hydroksibutyraattia: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2731764/
Vaikutusta mitattiin ADAS-cog-skaalalla jossa pisteitä annetaan erilaisista muistitesteistä ym. ja yhteistulos tulee välillä 0-70
Koko interventio-populaatiossa 45 päivän kohdalla mitattu adas-cog oli 1.9 pistettä parempi kuin placebolla ja tulos oli tilastollisesti merkitsevä. Tämän kliininen merkitys on kuitenkin käytännössä aika mitätön, koska 1.9/70 = Alzheimer oli 2.7 % parempi kuin placeboryhmässä. Mitä se käytännössä tarkoittaa, että alzheimer on 2.7% parempi? Ei todennäköisesti mitään. Toki kiinnostava kysymys on, mikä on kumulatiivinen vaikutus pitkässä juoksussa, mutta ainakin jo alzheimeriin sairastuneilla näyttäisi adas-cogin suhteen "improvement"-käyrä noudattavan logaritmista kasvua eli vaikutus kokee plateau-vaiheen 45 päivän jälkeen.
APOE4-allelin suhteen negatiivisella ryhmällä adas-cog oli placeboon verrattuna 4.8 pistettä parempi (6.8% parempi) 45 päivän jälkeen ja 90 päivän jälkeen 3.7 pistettä parempi (5.3%). Hieman parempi kuin koko populaatiolla, mutta ei edellenkään mielestäni kliinisesti kovin merkittävä tulos. Ei siinä, että meillä olisi tällä hetkellä mitään parempaakaan lääkettä, kaikki alzheimer-lääkeet on suoraan sanottuna hyödyltään aika mitättömiä.
Ei tämä alzheimerin hoitoa mullista, mutta ehkä betahydroksibutyraatti ja sen tuotantoa lisäävä ketogeeninen ruokavalio voi olla itse alzheimerin kannalta lievästi hyödyllinen.
John Hopkinsin yliopistosta (yksi maailman arvostetuimpia lääkiksiä) on tulossa todennäköisesti tän vuoden loppupuolella tai ensi vuonna dataa mielenkiintoisesta tutkimuksesta, jossa ketogeenisen ruokavalion merkitystä on tutkittu mild cognitive impairment -potilailla tai alkavaa alzheimeria sairastavilla: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02521818
muita mielenkiintoisia ketoosi-ruokavaliotutkimuksia:
Edellä kävinkin jo läpi ne ainoat edes jotenkin laadukkaat tutkimukset, jotka löytyy myös tässä sun linkkaamassa artikkelissa. Niinkuin lehden nimikin "Antioxidants" kertoo, niin kyseessä ei ole mikään laatulehti. Nimestä tulee mieleen hauska sivuhuomio, että antioksidantti-teoriakin nykyään evidenssin valossa aivan humpuukkia vanhenemisen ym. suhteen ja antioksidanteista voi olla jopa vain haittaa. Siksi on mielenkiintoista, että tällaisella nimellä kulkeva lehti on edelleen olemassa. No ei se lehti vielä automaattisesti kerro, että artikkeli olisi ihan täyttä paskaa. Laittaisin tämän artikkelin kuitenkin luokkaan mielenkiintoinen, mutta erittäin spekulatiivinen. Nuo muut clinical trialit mitä tossa artikkelissa oli mainittu on mun mielestä hyödytöntä roskaa. Prekliinisellä tutkimuksellakin voi aina teorisoida, mutta niitä teorioita pitää sitten testata käytännössä ja jos ne ei käytännössä toimi, niin ne teoriat on aikalailla hyödyttömiä siinä vaiheessa.
Ketogeenisen ruokvalion suhteen näyttää siis siltä, että ainakin näissä lievissä dementioissa,muistihäiriöissä,alzheimerissa ym. teoria ketogeeninsen ruokavalion taustalla kestää joten kuten empiiristä testausta.
Toinen kiinnostava kysymys on, että ehkäiseekö ketogeeninen ruokavalio terveillä myöhemmässä iässä alzheimerin puhkeamista. Koska ketogeenisen ruokavalion noudattaminen läpi eliniän on hyvin vaikeaa, niin asiaa on vaikea tutkia. Haluaisin ketogeeniselle ruokavaliolle samankaltaisen tutkimuksen kuin mitä tässä on tehty: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5957301/
Eli em. tutkimuksessa tutkittiin siis alzheimerin taudille tyypillisiä biomarkkereita välimerenruokavalioa noudattavilla ihmisillä vs. länsimaista ruokavalioa noudattavilla. Olisi mielenkiintoista totetuttaa sama tutkimus ja verrata ketogeenistä ruokavalioa ja välimeren ruokavalioa noudattavia henkilöitä. Välimeren ruokavalio on tietysti lähempänä ketogeenista ruokavalioa kuin tavanomainen länsimainen hh-painotteinen ruokavalio, mutta ei se ketogeeniseen tilaan elimistöä aja.
Ketogeenisen ruokavalion riskit
Ketogeeninen ruokavalio lyhyessä käytössä näyttää olevan esim. LDL -kolesterolitasojen kannalta ihan turvallinen ruokavalio ja näyttää toimivan painonpudotuksessa. Näitä tutkimuksia on jo aika paljon, tässä yksi: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2716748/
Ketogeenisen ruokavalion pitkäaikaisvaikutuksista ei ole näyttöä ja siksi ainakin itse välttäisin pitkäaikaista ketogeenisen ruokavalion noudattamista. Esimerkiksi tässä on hyvä review, jossa pohditaan, että pitkäaikainen ketogeenisen ruokavalion noudattaminen voi lisätä metabolisen oireyhtymän ja rasvamaksan (NAFL) riskiä: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5452247/
Asiasta on näyttöä vasta hiirillä, joten lisää ihmistutkimuksia tarvitaan ketogeenisen dieetin pitkäaikaisvaikutuksista. Hiirillä tämä koko systeemi toimii vähän eritavalla, joten en pidä kovin uskottavana, että terveellisellä ruoalla toteutettu ketogeeninen ruokavalio rasvottaisi maksaa. En kuitenkaan ainakaan itse uskalla suositella vielä kenellekään vuosien mittaista ketoosidieettiä, puhumattakaan että eläisi ketoosidieetillä loppuelämän, enkä aio sellaista itsekään noudattaa. Muutaman kuukauden kokeiluja on varmasti turvallista tehdä ja varsinkin jos kokee, että tämä on psykologisesti helpoin ruokavalio pudottaa vaikka ylimääräistä painoa.
Olen itsekin huvikseni testaillut usein ketogeenista ruokavalioa muutaman kuukauden. Kyse voi olla puhtaasti placebosta, mutta kyllä ne aivot tuntuvat toimivan paremmin silloin ja jotenkin mielentila on paljon rauhallisempi ja keskittyneempi. Onhan tässä vähän sen suuntaista näyttöäkin noista dementia/alzheimer-tutkimuksista, että ketoaineet saattaisivat olla aivojen toiminnalle ja muistille hyödyllisiä. Toisaalta tuntuu, että sitten sen parin kuukauden jälkeen fiilis vähän laantuu "takaisin" normaaliksi. Ehkä ihmisen on hyvä syklittää tätäkin asiaa vuodenaikojen mukaan(?). Täysin spekulaatiota tällaiset, mutta voisihan siinä olla evoluutiivisen alkuperän näkökulmasta järkeä vaihdella makrojen koostumusta ruokavaliossa vuodenaikojen mukaan. En tiedä.
Syy pitää hiilihydraattien määrä vähäisenä ja harrastaa paastoamista
Sitten tullaan taas tähän mun mielestä tärkeimpään juttuun eli hiilihydraatteihin ja insuliinisignalointiin, jotka mun näkemyksen mukaan ovat isoin osa myös ketogeenisen ruokavalion mahdollisia terveyshyötyjä. Kaikkein paras keino vähentää insuliinin eritystä on olla syömättä mitään. Mun näkemys siis on, että paastoaminen on kuitenkin se tärkein komponentti eikä niinkään se onko kuinka lähellä ketoosia hiilareiden kanssa.
Perusasioita:
Elimistöllä/soluilla on kolme ravinto-sensori-reittiä ("nutrient sensing pathways", vaikea suomentaa)
Nämä ovat:
Insuliini, jonka eritys nousee pääasiassa ravinnon hiilihydraattien ja proteiinien nauttimisen seurauksena. Insuliini eritys voi tapahtua jo minuuteissa ja hajoaminen/katoaminen elmimistöstä viimeistään tuntien kuluessa
mTOR, jonka aktiivisuus nousee lähinnä ravinnon proteiineihin. mTOR sykli kulkee 18-30 tunnin aikaikkunoissa.
AMPK - mittaa ATP/AMP -suhdetta eli aktiivisuus muuttuu solujen energiantuotannon mukaan (riippumatta siitä mitä syöt). AMPK-säätelyn aikahorisontti on päiviä/viikkoja
Tässä on siis selkeä kaava: Elimistö aistii ravitsemustilaa kolmella eri aikahoristontilla ja erilaisiin makroravinteisiin liityen. Syy miksi paastoaminen on niin tehokas tapa parantaa terveyttä ja pidentää elinikää on siis siinä, että paastoaminen vaikuttaa positiivisesti näihin kaikkiin: Insuliinin eritys laskee, mTOR inhiboituu ja AMPK aktivoituu. Tietysti näistä kahteen jälkimmäiseen vaikuttaa myös lääkkeillä: Eli rapamysiini ja rapalogit inhiboivat mTOR:a ja metformiini aktivoi AMPK:ta, joka myös epäsuorasti johtaa mTOR:n inhiboitumiseen.
mTOR:a olenkin jo aiemmissa päivityksissä käsitellyt. Mennään tällä kertaa siihen, miksi insuliinin vuorokausierityksen AUC (eli Area Under Curve = insuliinikonsentraation määrätty integraali ajan suhteen) on tärkeä pitää matalana säännöllisesti paastoamalla ja/tai minimoimalla turhat hiilihydraatit.
Perusasioita insuliinista
Yleisesti opetetaan, että insuliini lisää solujen glukoosinottoa eli madaltaa verensokeria.
Insuliinilla on kuitenkin muitakin tärkeitä vaikutuksia kuten esimerkiksi:
De Novo lipogeneesi eli suomeksi solunsisäinen rasvantuotanto --> insuliini edistää elimistössä rasvan tuotantoa muista lähteistä ja edistää rasvan kertymistä rasvakudokseen (adiposyytteihin)
Vähentää elimistön rasvakudoksen hajoamista (lipolyysi)
Vähentää autofagiaa eli vaurioituneiden soluorganellien "siivoamista". Postprandiaalinen eli ruokailunjälkeinen insuliinieritys estää autofagian jopa kokonaan
Insuliini on anabolinen hormoni eli se aktivoi kasvua.
Koska insuliini on kasvutekijä, niin insuliinilla on suora yhteys esimerkiksi syöpään (syöpä on solujen hallitsematonta kasvua).
Kuten jo edelläkin ketogeenisesta ruokavaliosta puhuttaessa tuli esiin, myös dementia ja alzheimerin tauti on liittynyt hyperinsulinemiaan, insuliinisäätelyn häiriöön ja mitokondrioiden häiriintyneeseen metaboliaan: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2474785/
Lähes kaikkiin kroonisiin sairauksiin näyttää liittyvän jokin hyperproliferaatio-komponentti (syöpä,ateroskleroosi) ja insuliini on tässä prosessissa myötävaikuttaja ollen proliferaatiota edistävä anabolinen hormoni.
Hyperinsulinemia evidenssin valossa näyttää lisäävän riskiä kaikkiin yleisimpiin kroonisiin sairauksiin eli syöpään, dementiaan ja ateroskleroosiin
Insuliini näyttää solutason selitysten perusteella edistävän näitä kaikkia edellä mainittuja sairauksia
Pitämällä insuliininerityksen mahdollisimman matalana säännöllisellä paastoamisella ja/tai vähähiilihydraattisella/välimerenruokavaliolla, voidaan ehkäistä näitä sairauksia tai lykätä niiden puhkeamista myöhemmäksi, jolloin terve elinikä ja mahdollisesti myös absoluuttinen elinikä pitenee. Yksi tärkeä osatekijä tässä interventiossa on nimenomaan madaltunut insuliini-signalointi ja sen hyödylliset vaikutukset.
Jos insuliinin vuorakausieritystä haluttaisiin luotettavasti mitata, niin se pitäisi tehdä esim. valtimokatetrin kautta. Se ei ole kovin käytännöllinen tapa. Säännöllinen plasman glukoosin mittaaminen ja varsinkin verensokeritason heilunnan (keskihajonnan) mittaaminen on hyvä proxy insuliinin eritykselle eli
mitä matalampi keskimääräinen verensokeri (kunhan se ei mene hypoglykemiaan niinkuin se ei mene ellet sairasta tyypin 1 diabetesta), niin sen matalampi insuliinin eritys
Mitä matalampi insuliinin vuorokaudensisäinen vaihtelu eli keskihajonta, niin sitä matalampi insuliinineritys
Luonnollisesti näihin lopputuloksiin päästään seuraavasti:
paastoaminen esimerkiksi intermittent fastingin muodossa (16 tuntia paastoa ja 8 tunnin sisällä ruokailut)
Myös ravinnon kuidut ovat tärkeitä insuliinitasapainon kannalta eli runsaskuituinen ruokavalio myös todennäköisesti alentaa insuliinin tarvetta. Kuitu onkin mainittu tärkeänä osana esim. tyypin 2 diabeteksen hoitosuosituksissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4950069/
Näistä on vielä vähän tutkimusta olemassa, että mitä eksakteja numeerisia rajoja verensokerin keskiarvolle ja keskihajonnalle tulisi käyttää terveillä ihmisillä, mutta itse mittailen verensokeria pitkin päivää (silloin jos tarkoituksena on muuttaa ja tutkia uutta ruokavalioa) ja pyrin pysymään seuraavien raja-arvojen sisällä
Oraalinen glukoosirasitustesti kertoo myös hieman insuliininerityksen tasosta eli se suoritetaan nauttimalla aamulla 12 tunnin paaston jälkeen 75 grammaa glukoosia sisältävä liuos.
Tätä ennen mitataan paastoverensokeri (oma tavoitteeni on pitää se 4.0-5.0mmol/l alueella, vaikka normaaliarvo on alle 6.1 mmol/l)
lisäksi verensokeri mitataan 1 tunnin kohdalla ja 2 tunnin kohdalla
Diagnostiset rajat otetaan 2 tunnin kohdalla mitatusta tuloksesta:
Heikentynyt glukoosinsieto: kahden tunnin arvo 7.8–11.0 mmol/l
Diabetes (tyyppi 2): kahden tunnin arvo 11.1 mmol/l tai enemmän
Oma tavoitteeni on pysyä alle 5.6 mmol/l
Sivuhuomiona on muuten lopuksi todettava, että se on mielenkiintoista miten tyypin 2 diabeteksen insuliinihäiriötä kutsutaan edelleen "insuliiniresistenssiksi". Mun mielestä täsmällisempi termi on hyperinsulinemia ja liiallinen glukoosin saanti, koska insuliinihan toimii tyypin 2 diabeetikoilla aivan erinomaisesti sen suhteen, että ne esimerkiksi kerää rasvaa ja lihoo helposti (insuliini siis lisää rasvan varastointia ja estää rasvan hajoitusta). Jos solut olisi oikeasti insuliinille resistenttejä, niin silloinhan tämä rasva-aineenvaihdunta ei toimisi näin tehokkaasti. Nykyään rationaalisempi evience based -näkeymys asiasta taitaa olla nimenomaan se, että tyypin 2 diabetes johtuu liiasta glukoosista ja hyperinsulinemiasta joka on vasteena liialliselle hiilareiden saannille (ehkä proteiinien myös), jolloin solut pakkautuu täyteen glukoosista ja edes valtava määrä insuliinia ei saa glukoosia verestä soluihin.
Tälle hypoteesille löytyy paljonkin empiiristä näyttöä mm. siitä, että erittäin tiukka verenglukoosikontrollointi insuliinipistoksin on vain pahentanut tyypin 2-diabeetikoiden tilannetta ja itse asiassa vain lisännyt mm. obesiteettia ja kuolleisuutta sekä parantanut vain mikrovaskulaarisia komplikaatioita, mutta ei makrovaskulaarisia komplikaatioita tai ennustetta., :
Hypoteesiani tukee myös se, että nimenomaan ne ainoat glukoosin määrän absoluuttiseen vähentämiseen elimistössä pyrkivät tyypin 2 diabetes-lääkkeet eli metformiini ja SGLT2-estäjät ovat niitä tehokkaimpia ja parhaimpia lääkkeitä. Näin on yksinkertaisesti siksi, että ongelma ei ole niinkään "insuliiniresistenssi" vaan liiallinen glukoosinsaanti ja hyperinsulinemia.
Järjestän tähän tiivistetysti vähän muutamia ajatuksia viimeaikasista treideistä.
Biopharma
GW Pharmaceutcials ei ehkä ajoituksen kannalta olekaan niin hyvä shortti tällä hetkellä, joten otin sen kiinni. Voi olla, että markkina tajuaa tilanteen vasta kun Zogenixin lääke hyväksytään markkinoille joten en halua ottaa liikaa lyhyen aikavälin positiivisten katalystien riskiä ja lisäksi vielä aika moni analyytikko on erittäin bullish tähän osakkeeseen.
Iovance therapeuticsit meni myyntiin lopulta myyntiin. LN-145:n tutkimusdata alkaa olla aikalailla täyteen hinnoiteltu, joten ei mulla ei ole enää mitään syytä holdata tätä. 140% tuotto muutamaan kuukauteen riittää mulle.
Sangamo therapeuticsit meni myös myyntiin, tää ei nyt jotenkin nappaa kun katsoo geeniterapiakenttää kokonaisuutena. Vaikuttaa vähiten houkuttelevimmalta.
QTNT -tutkimuspositio meni myyntiin. Ei ole aikaa ja kiinnostusta perehtyä syvemmin ja pintapuolisesti vaikuttaa nyt ihan järkevästi hinnoitellulta. https://quotientbd.com/
KNSA myös myyntiin, vähän sama homma kuin edellinen. Ehkä jopa hyvä shortti joskus tulevaisuudessa(?)
GILD (ja galapagos erityisesti) teki mun mielestä ihan hyvän diilin, joten ostin tähän isosti heti pre-marketista. Uskoisin, että tää voi kääntää sijoittajasentimentin nyt vähäksi aikaa. Oon tässä itse asiassa konsensuksen kanssa aika samaa mieltä, että firma todennäköisesti treidaa kaikkineensa n. 20-30% alle fair valuen, mutta todennäköisesti en ala tätä muutamaa viikkoa pitempään kattomaan salkussa. Mun on vaikea tehdä tästä omaa analyysiä ja en yli kuukauden mittaisissa positioissa mielellään luota muiden tekemiin analyyseihin, vaikka ne GILDin kohdalla ihan järkeviltä näyttääkin. Konsensusnäkemyksellä ei kuitenkaan usein mitään ylituottoja tehdä.
Muutamia spekulatiivisia ostoja jotka on tutkimuksen alla: UROV, NXTC, TH, EIGR, BPMC
Urovant näistä erityisen mielenkiintoinen ja potentiaalisesti alihinnoiteltu. Tästä käynnissä pitempi analyysi tulevaan blogiin.
MOTUS GI näyttää aika harvinaiselta tapaukselta. Konservatiivisten peak sales -estimaattien perusteella firma treidaa vähintään 50% alle fair valuen, jopa huomattavasti enemmän. Pure-Vu- konsepti on erittäin perusteltu ja ratkaisee tärkeän ongelman. Markkinapenetraatio on alkamassa ja kilpailuasetelma erinomainen Motuksen kannalta. Merkittävin riski tässä on mun nähdäkseni tuotteen markkinointi, mutta en usko, että tämä vaatii mitään erityisiä ponnisteluja. Myös potentiaalinen acquisition kohde reilulla preemiolla. Otin tähän (vähän liian) ison longin.
Shortit
Helixmith (viromed) näyttää helvetin hyvältä shortilta, mutta IB:ltä en pystynyt tätä shorttaamaan??? Pitääpä selvitellä asiaa http://www.viromed.co.kr/main/
SAGE therapeutics voisi hyvinkin puolittua odotuksia selvästi huonompiin myyntilukuihin. Myös muutama kysymys herännyt itse tuotteesta, joihin en ole vielä keksinyt vastausta. Osakkeessa on nyt paljon hypeä. En mene ihan vielä kunnolla shortiksi, koska tässä on mahdollisesti positiivisia katalystejä tulossa lähiaikoina.
Pidän varsin todennäköisenä, että Interexon (XON) ratsastaa lähinnä muotisanoilla ja hypellä ilman mitään konkreettista ja toimivaa tuotetta. Target-markkinatkin on erittäin kovan kilpailupaineen alla, joten 1.3 miljardin valuaatiolla (EV) olen erittäin mielelläni pienesti shorttina tähän: https://investors.dna.com/
Kevensin vähän kannabis-shortteja kun markkina näyttää aika ylimyydyltä teknisesti.
MRNA: En ole muuten koskaan nähnyt näin epähoukuttelevaa pipelinea: https://www.modernatx.com/pipeline mutta firma osaa selvästi XON:n tapaan hypettää ja pöhistä kaikenlaisten muotitrendien ympärillä.
Tesla alkaa näyttää kokonaisportfolio huomioon ottaen erittäin hyvältä hedgeltä.
Otin jenkkien 10-vuotiset bondit shorttiin futuurioptioilla ja harkitsen samaa saksan 10-vuotiselle. Ajatus tässä on lähinnä treidin asymmetria ja hedgaus-ominaisuudet mun long gold -positiolle.
Koska mun kannabisartikkelista on tulossa kunnon kirjallisuuskatsaus kannabiksen lääkekäytöstä ja hoidollisesta tehosta erilaisiin tiloihin, niin harkitsen vakavasti että lisään sen osan artikkelista tänne foorumille etukäteen. Näen kuitenkin asian niin, että jos esitän julkisesti terveysväitteitä jonkin lääkkeen tai päihteen puolesta/sitä vastaan, niin mulla on myös vastuu perustella mihin lähteisiin vetoan. Tarkoitus olisi kuitenkin pitää artikkelien lukukokemus edes jotenkin siedettävällä tasolla, niin ehkä laitan ne perustelut tänne kommentina.
Esittelyissä käy ilmi että Motus GI markkinoi Pure-Vu:ta tänä vuonna vain sairaaloille. Suurin ongelmahan on tosiaan potilailla, jotka otetaan gi-kanavavuodon (ja yleistilan / alle 90 Hb:n) vuoksi osastolle ja sitten haluttaisiin tehdä kolonoskopia (CSK) sairaalajakson aikana. Ja em. tyhjennykset onnistuvat huonommin vs terve hyväkuntoinen ihminen tekee tyhjennykset rauhassa kotonaan elektiivistä toimenpidettä varten.
Mikä on arviosi markkinasta: sairaaloiden “subakuutit” CSK:t vs. elektiiviset CSK:t? Tiedän, että puuttellinen tyhjennys haittaa myös elektiivisiä toimenpiteitä mutta haittaako se siinä määrin että julkisen puolen elektiivinen toiminta / yksityiset terveysjätit hankkivat laitteen gastroenterologeilleen? Eli jääkö masiina yo- ja keskussairaalatasolle vai näetkö että tässä olisi jokaisen kolonoskopistin pakko saada -apulaite?
Ja mikä tuon Pure-Vu 2gen:n hinta on? Oletan että “sleeve”, joka puetaan skoopin kylkeen on kertakäyttöinen. Eli tahkotaanko rahaa laitteen lisäksi kertakäyttöisten lisäosien kanssa kuinka paljon. Tarkempaa nippelidataa tuntuu löytyvän heikosti firman sivuilta. Toisaalta olen myös huono kaivamaan kun ei kerralla löydy…
Hyvää settiä ja anti-aging jutut kiinnostaa jatkossakin. Ilmoittele, jos päädyt jossain vaiheessa säätämään jostain metformiinia, resveratrolia, NMNää tai muuta vastaavaa.
Sivuhuomiona on muuten lopuksi todettava, että se on mielenkiintoista miten tyypin 2 diabeteksen insuliinihäiriötä kutsutaan edelleen "insuliiniresistenssiksi". Mun mielestä täsmällisempi termi on hyperinsulinemia ja liiallinen glukoosin saanti, koska insuliinihan toimii tyypin 2 diabeetikoilla aivan erinomaisesti sen suhteen, että ne esimerkiksi kerää rasvaa ja lihoo helposti (insuliini siis lisää rasvan varastointia ja estää rasvan hajoitusta). Jos solut olisi oikeasti insuliinille resistenttejä, niin silloinhan tämä rasva-aineenvaihdunta ei toimisi näin tehokkaasti. Nykyään rationaalisempi evience based -näkeymys asiasta taitaa olla nimenomaan se, että tyypin 2 diabetes johtuu liiasta glukoosista ja hyperinsulinemiasta joka on vasteena liialliselle hiilareiden saannille (ehkä proteiinien myös), jolloin solut pakkautuu täyteen glukoosista ja edes valtava määrä insuliinia ei saa glukoosia verestä soluihin.
On kyllä mielenkiintoisia kirjoituksia ja näitä lukee ihan mielellään, vaikka eivät suoranaisesti liitykkään sijoittamiseen. Varsinkin yllä oleva osoittaa kyllä, että oot näistä hyvin kartalla.
Kuten arvelitkin, niin ketogeenistä ruokavaliota luultavasti kannattaa myös syklittää kuten montaa muutakin terveyteen liittyvää tekijää (esim. feast & famine, kovaa treeniä-palauttavaa liikkettä). Eihän ihminen ole koskaan saanut ruokaa tai mitään samoja ravinteita jatkuvasti ja tähän on sopeuduttu. Se voi toki olla taas eri asia mikä olisi optimaalista ja miltäkin kannalta. Toisaalta kenellä meistä on muut elämän ja terveyden osa-alueet siinä kunnossa, että hifistelyllä on merkitystä. Ja miten moni oikeasta operoi niin korkealla tasolla, että moinen oikeasti kannattaa.
Makkone: "Mikä on arviosi markkinasta: sairaaloiden “subakuutit” CSK:t vs. elektiiviset CSK:t? Tiedän, että puuttellinen tyhjennys haittaa myös elektiivisiä toimenpiteitä mutta haittaako se siinä määrin että julkisen puolen elektiivinen toiminta / yksityiset terveysjätit hankkivat laitteen gastroenterologeilleen?"
Erittäin tärkeä kysymys, toki akuutisti tai esim. inpatient -populaatiossa skopioiden laatu on varmasti huonompi. Tässä tutkimuksessa privaatissa open-access endoskopiaklinikalla adekvaatti puhdistus oli 4 kertaa todennäköisempää kuin julkisessa sairaalassa in-patient populaatiolla: https://www.giejournal.org/article/S0016-5107(04)02776-2/fulltext
Toisaalta tässä multicenter-tutkimuksessa inclusion -kriteerinä oli ainoastaan elektiivisiä outpatient-potilaita ja yleisin yksittäinen indikaatio skopialle oli "Screening/surveillance": https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22239959
"According to the protocol, all patients referred to the participating centers for routine colonoscopy were prospectively enrolled. Patients were excluded only when referred for emergency colonoscopy, a previously failed colonoscopy for the same referral, or when inpatients.")
Tässä populaatiossa inadekvaatti puhdistus oli raportoitu jopa 33% potilaista, mutta tutkimuksen ongelmana se, ettei tässä käytetty standardoitua menetelmää (esim. Boston bowel prep scorea) sen määrittelyyn, mitä inadekvaatti tarkoittaa. Se oli kuitenkin tässä tutkimuksessa määritelty seuraavasti: "...collection of semisolid material that is cleared with difficulty or ... solid or semisolid material that cannot be effectively cleared.", ...no ehkä ei ole syytä olla luottamatta kliinikkoon tässä tutkimusasetelmassa.
Kyllä mä siis näkisin, että tuo on myös elektiivisssä toimenpiteissä isohko ongelma ja niissäkin helposti 10-15% tapauksista on näkyvyyden kanssa vaikeuksia, koska puhdistus ei ole onnistunut tarpeeksi hyvin. Kirjallisuus näyttää laajalti tähän suuntaan, ehkä toi 33% on vähän liiottelua:
Voishan näistä käydä joltain skopioita tekevältä kliinikolta kyselemässä näkemystä.
Tärkeimmän asian eli arkkinan kannalta ne säästöt on kuitenkin ehkä helpommin perusteltavissa isoille endoskopia-yksiköille, joiden potilasmateriaali painottuu inpatient ja akuutteihin keisseihin eli todennäköisesti kuitenkin suuria sairaaloita on ne joille ensisijaissti myydään. Arvioisin markkinaosuuden painottuvan 80-90% näihin. Tämä on oikeastaan pääteltävissä myös firman presentaatiosta, jossa puhutaan lähinnä inpatient -markkinasta: https://d1io3yog0oux5.cloudfront.net/_84d1006341b338fb423768ec3c302a0f/motusgi/db/253/1235/pdf/Motus_Corporate+Presentation_July+2019%281%29.pdf
Tuotteen hinta noiden säästölaskelmien perusteella on esitetty olevan 65k worksationista ja 950 dollaria tuolle kertakäyttö-sleevelle mikä tulee siihen skoopin kylkeen. 950 dollaria on kohtuullinen hinta, koska epäonnistuneeseen kolonoskopiaan in-patient potilaalla liittyy aivan merkittäviä lisäkustannuksia: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26093612
Pelkästään jenkeissä tehdään vuosittain 1.5 miljoonaa in-patient kolonoskopiaa eli pelkästään noiden kertakäyttö-osien myynnistä tulisi 2% markkinaosuudella lähes 30M liikevaihtoa vuodessa tuolla 950 dollarin hinnalla.
Parin tunnin päästä on Fedin korkopäätös ja pressitilaisuus. En kovin usein tee näihin liittyen mitään betsejä, koska edgen perusteleminen on näihin aika vaikeaa. Mulla on kuitenkin tällä kertaa sellainen lievä bias sen suuntaan, että powell onnistuukin puhumaan enemmän haukkamaiseen suuntaan ja on kommunikoinnissaan kömpelö. On se ennenkin yllättänyt negatiivisesti. Markkinan odotukset on myös aika tapissa. Olen aika tiivisti seurannut miten eurusd on treidaillut viimeiset pari viikkoa ja näyttää aika vahvasti siltä, että tuolla on stoppeja otettu ulos shorttaajilta useaan otteeseen ylös päin, mutta markkina silti peruuttelee aina takaisin alas isoilta tasoilta eikä tahdo nousta euro-positiivisiin uutisiinkaan. Jos katsoo fedin track recorcia, niin aiemmasta neljästä fomc:stä kolme kertaa on eurusd päätynyt laskuun 5 päivää kokouksen jälkeen. Oon siis nyt alkuviikoista lisäillyt eurusd shortteja. Kasvatin myös shortteja pitkiin jenkkibondeihin enemmän suhteessa lyhyiden korkojen longeihin. Osakemarkkinoilla en näe oikein hyvää setupia lähteä spekuloimaan tällä, joten pidän optiolongit samana, mutta valuuttojen ja korkojen puolesta pidän jonkinlaista "hawkish" yllätystä todennäköisempänä ja tämän treidin asymmetria tuntuu olevan myös tähän suuntaan. Kohtahan se nähdä miten pieleen tää menee.
Moni muuten varmaan ihmettelee (ja itsekin tahdon aina unohtaa tämän) miksi jenkkikorot treidaa niin paljon ylempänä euromaiden korkoihin nähden, vaikka voisi kuvitella länsimaista vahvimman talouden eli USA:n valtionlainojen olevan se ultimaattisin turvasatama. No syy on yksinkertaisesti valuuttahedgauksen kustannuksissa eli jenkkisijoittajalle euromaiden bondit on houkuttelevampia kun valuutan hedgaamalla (myymällä currency forwardia) saa jenkkisijoittaja n. 3% yieldin, jolloin kokonaistuotto bondeissa on negatiivisen koron jälkeen jotain luokkaa 2.7%. Eurosijoittajalle taas jenkkikorkojen valuuttahedgaus käänteisesti maksaa jolloin kokonaistuotto menee miinukselle n. -0.8% 10-vuotisessa us treasuryssa eli euroalueen bondit on vähemmän negatiivisina houkuttelevampia eurooppalaisille (itse en kyllä valitsis mitään, missä on negatiivinen tuotto-odotus). Euroopassa myös eläkeyhtiöiden täytyy matchata riittävä määrä duraatioriskiä eläkevastuisiin nähden, joten sitäkin kautta euroalueen valtionlainoille voisi tulla enemmän kysyntää täällä kuin jenkkibondeille. Johdannaisammattilainen vineer Bhansali (joka on muuten kirjoittanut hyvän kirjan tail risk hedgauksesta) osaa selittää tän korkopariteetin paljon paremmin kuin minä tässä artikkelissa: https://www.forbes.com/sites/vineerbhansali/2019/06/17/trading-sardines-the-case-of-currency-hedged-negative-yielding-bonds/
Niinkuin mm. Mikko mäkinen on blogissaan erinomaisestikin todennut, ei tässä maalaisjärjellä ajateltuna ole mitään järkeä, että ostamalla pitkiä valtionlainoja lukitset itsellesi negatiivisen tuotto-odotuksen ellei deflaatio syvene/onnistut ajoittamaan ostot ja myynnit oikein. Jos uutta QE:ta tulee kehiin, niin se on itse asiassa ollut ainakin jenkeissä pitkille koroille bearish case (korot nousee, pitkien bondien arvot laskee), mikä oli mm. Stanley druckenmiller call, jota aikanaan jengi piti vähän erikoisena, mutta joka osoittautui täsmälleen oikeaksi. Tässä Kevin Muir avannut hyvin asiaa: https://twitter.com/kevinmuir/status/1156234280265277440
"we show the relationship between Global Liquidity and the term structure of World interest rates as depicted by the slope of the G4 government yield curve. Term premia again play a role here because tight liquidity conditions, by forcing investors into demanding more ‘safe’ assets, push up bond prices and simultaneously pull down their yields and term premia. Thus, the general ‘flatness’ of yield curves across the major economies again testifies to generally weak Global Liquidity conditions. It is simply not the case, as many suggest, that Central Bank QE lowers bond yields. Rather, because government bonds are ‘safe’ assets, ‘reverse QE’, in fact, causes lower yields, and QE raises bond yields. This follows because term premia widen as the extra liquidity persuades investors to take more risks, so shifting asset allocation from ‘safe’ bonds to risky equities."
Vaikka lyhyet korot painettaisiin nollaan ja keskuspankit aloittaisi aggressiiviset uudet QE:t, niin mun on silti helppo nähdä, miten pitkissä koroissa riskin asymmetria on edelleen voimakkaasti ylös. Tässä shorttaamalla voi olla vielä pitkään väärässä, mutta se ei maksa hirveästi mitään ja esim. yhdistettynä long gold -positioon se voi olla erittäin hyvä yhdistelmä. Euroopassa tilanne voi olla vähän toinen noiden eläkelainsäädäntöjen takia (en tiedä koska en ole asiantuntija), mutta jos käytännössä kaikki pitävät miinuskorkoja ad infinitum 10-vuotisissakin valtionlainoissa 100% varmana asiana, niin onhan se aika selvää mihin suuntaan sen ison liikkeen riskit on. Tästä syystä näen yield curve steepenerin niin houkuttelevana treidinä:
Jos taantuma tulee tarkoittaa se sitä, että lyhyet korot painuvat nollaan ja toisaalta myös lisää QE --> korkokäyrä nousee
Jos talous onnistuukin kääntymään, niin inflaatiopaineet nousevat --> pitkät korot nousee ja neutraloi tappioita lyhyiden korkojen longista.
Talous on hyvin korkosensitiivinen, joten en usko markkinoiden missään vaiheessa lähivuosina odottavan keskuspankeilta aggressiivista koronnostoa, mikä rajoittaa longin tappioriskiä lyhyissä koroissa. Sen sijaan pitkät korot eivät ole keskuspankin otteissa, joten niissä voisin nähdä enemmän nousupotentiaalia.
Näen, että tässä vaiheessa sykliä tällä treidillä on hyvin vaikea hävitä paljon.
Oon siis nyt alkuviikoista lisäillyt eurusd shortteja. Kasvatin myös shortteja pitkiin jenkkibondeihin enemmän suhteessa lyhyiden korkojen longeihin. Osakemarkkinoilla en näe oikein hyvää setupia lähteä spekuloimaan tällä, joten pidän optiolongit samana, mutta valuuttojen ja korkojen puolesta pidän jonkinlaista "hawkish" yllätystä todennäköisempänä ja tämän treidin asymmetria tuntuu olevan myös tähän suuntaan. Kohtahan se nähdä miten pieleen tää menee.
Noniin, turpaan tuli korkotreideistä, mutta eihän se ihan perseelleen sentään mennyt valuuttatreidien puolesta. Osakkeet tekivät täysin sen mitä odotinkin, mutta en uskaltanut tähän ottaa muuten näkemystä kuin pienellä vix call spreadilla. Kohta alan katsella osto paikkoja S&P 500 call spreadeille, jos tää lasku tästä vähän lähtee kääntymään.
Nettona tästä illasta hieman päälle 500€ ei oo huono tulos, vaikka korot ei menny ihan niinkuin odotin. Tai meni oikeastaan siihen asti, kunnes powell otti vähän sanojaan takaisin. Taidan silti ottaa pienen viskin tähän. Harvoin tulee näitä päivätreidailtua mutta nyt näytti että on selkeä paikka ottaa näkemystä, joka meni vielä aika putkeen.
On kuitenkin mielenkiintoista, että korkokäyrä loiveni selvästi takaisin alaspäin (mitä pidin epätodennäköisenä, mutta en yllättynyt). Outoa on kuitenkin, että sen sijaan taas pankit (XLF) olivat selkeä yliperformoija muihin sektoreihin nähden, vaikka pankeille yield curve flattening on nimenomaan huono asia. Reagoiko jompi kumpi siis väärään suuntaan? Kasvatin shortteja hieman pitkiin korkoihin, koska mielestäni jos QT loppuu niin se tukisi korkeampia korkoja ja tässä pitkien korkojen liike oli enemmänkin risk off -tyylinen, koska osakkeet myivät aika rajusti. Pidän todennäköisenä, että korkokäyrä lähtee taas nousuun ja pitkät korot jopa myy, kun osakemarkkina vähän rahoittuu. Miksi muuten pankit olisivat jääneet yhtä isosti myymättä?
Treidailin molempien korko - ja valuuttapositioiden ympärillä vielä press releasen jälkeen ja powellin puheen aikana, joten sain koroista hieman "damage controllia". Olin jo ennakkoon 60k€ shorttina dollaria vastaan, ja myin lisää alun pomppuun sekä ennen powellin puhetta. Näistä tuli lähemmäs tonni voittoa. Koroissa oli oikeastaan pakko mennä CFD:llä, kun futuurit vielä liian isoja omalle salkulle ja optiospreadit kömpelöitä(vaikka käytän niitä pitempiin positioihin). Selkein telli, että eurusd menee viemäristä alas oli, kun powell puhui "I didn't say just one rate cut"...korot ampaisi saman tien alas, mutta eurusd ei reagoinut tähän juuri mitenkään ja pomppu oli hyvin lyhytikäinen sekä myytiin nopeasti. Kun tällainen positiivinen viesti myydään, niin se on yleensä aika vahva merkki sen puolesta että dollarin suunta on vain ja ainoastaan ylös. eurusd alkoi myös paljon vahvemmin ilmentää samaa kaavaa mikä on ollut jo koko viikon voimassa eli käydään hakemassa stop lossit aiemman "value arean" paikalta ja sitten myydään isosti alas tehden uudet pohjat. Ohessa pienet treidailut (short nuoli alas, osto nuoli ylös) tän casen ympärillä TLT:ssä (CFD) ja EURUSD:ssa.
Jätin maltillisen 25k shortin eurusd:hen. Näkisin että tämä on nopeasti lähiviikkoina 1.09 tasoilla ja jopa 1.06 voidaan käydä. Jos Fed jatkaa tällä linjalla, euroopassa kasvu ei saa tuulta alleen ja jenkit eivät ihan heti mene taantumaan, niin en pitäisi mahdottomana, että eurusd olisi jopa pariteetissa vuoden loppuun mennessä. Ei näitä kuitenkaan kannata miettiä liian pitkälle, koska meistä kukaan ei tiedä mistään mitään.
Nyt voi kysyä mikä merkitys on 25bps cutilla, jos dollari jatkaa vahvistumistaan tällä tavalla. Oli muuten hyvä päätös alkukeväästä luopua emerging markets longista, tänäänkin aika selkeä reaktio ja EEM selkeä aliperformoija huhtikuusta lähtien. Ei vieläkään houkuta ostaa tähän, mutta kyllä sekin päivä vielä joskus tulee.
Nordean pääanalyytikon mukaan tuo fedin koronlasku eli "rahapolitiikan kevennys" meinaa jatkossa vahvempaa euroa (heikompaa dollaria). Tää on mun käsittksen mukaan "klassinen" käsitys koron ja valuutan kausaalisuhteesta.
Sun näkemys ilmeisesti on päinvastainen ja betsaat vahvempaa dollaria tän korkopäätöksen perusteella? Pystytkö vielä lyhyesti tiivistämään miksi näin vai käsitinkö jotain väärin?
Nordean pääanalyytikon mukaan tuo fedin koronlasku eli "rahapolitiikan kevennys" meinaa jatkossa vahvempaa euroa (heikompaa dollaria). Tää on mun käsittksen mukaan "klassinen" käsitys koron ja valuutan kausaalisuhteesta.
Sun näkemys ilmeisesti on päinvastainen ja betsaat vahvempaa dollaria tän korkopäätöksen perusteella? Pystytkö vielä lyhyesti tiivistämään miksi näin vai käsitinkö jotain väärin?
Mun näkemys on täysin päinvastainen, koska markkina odotti löysempää keskuspankkia kuin mitä tänään nähtiin ja markkina selvästi pettyi koska dollari vahvistui mm. euroa vastaan 0.7%. Valuutat on aina vähän hankalia vetää perusteluita mihinkään yhteen faktoriin, mutta lähtökohtaisesti:
Ei riitä että Fed löysentää vaan sen pitäisi löysentää enemmän kuin EKP, BoJ ym.
Kasvudifferentiaalit tukee jenkkejä
Lähiaikoina dollarilikviditeetti supistuu
Vaihtotase-differentiaalit ei näytä niin rumalta kun huomioi output-gapit
Valuuttojen "hinnanmuodostuksella" voi teorisoida päivät pitkät, mutta itse tykkään pitää nämä hommat yksinkertaisena. Kaikkien mittarien perusteella dollari on kuulemma yliarvostetumpi kuin koskaan, mutta eipä ne arvostustasot ole osakkeissakaan koskaan olleet hyvä syy mennä shortiksi.
Jaan Nordean FX-analyytikoiden näkemyksen (eri tyyppejä kuin tää pääanalyytikko joka on mun mielestä ihan pihalla tässä) "dollar smilesta" (arttikkelin viimeinen kuva) eli ainoa tilanne missä näkisin dollarin heikkenevän on globaali synkronoitu kasvu: https://e-markets.nordea.com/#!/article/50627/fed-watch-first-cut-in-a-…
Nyt tässä herkästi tulee feedback -loop kun dollari vahvistuu, niin se ruokkii globaalia synkronoitua slowdownia (mikä on dollari positiivinen) koska se haittaa jenkkiyrityksiä ja kehittyviä markkinoita (joilla on dollarimääräistä velkaa), mutta ei hirveästi kuitenkaan auta esim. Eurooppaa samalla tavalla kuin heikentyvä dollari auttaisi jenkkejä. Nyt jos tämä sykli ruokkii itseään sitä kautta, että talouden hidastuessa ja volatiliteetin kasvaessa dollari aletaan nähdä turvasatamana, niin se vain pahentaisi skenaariota. Näkisin äärimmäisessä skenaariossa, että eurusd on tasolla 0.90 vuoden 2020 loppuun mennessä ellei Fed tee jotain aivan odottamatonta (esim. iso QE täysin puskista ja korkojen leikkaus enemmän kuin markkina odottaa). Markkinahan odottaa tällä hetkellä vain sitä että QT päättyy ja vielä noin 50-75 bps leikkuuta ensi kesään mennessä. Toki nää suhteet muuttuu kun EKP:ta kohtaan odotukset muuttuvat.
Tärkeänä pidän myös sitä miten hinta käyttäytyy. Dollarilla on ollut käytännössä kaikki sen heikentymistä puoltavat tekijät voimassa ja silti se on vain vahvistunut:
Kauppasota
Dual deficit
Excess liquidity
Fed leikkaa korkoja
Debt ceiling
Fedin itsenäisyys kyseenalaistettu
Vahvistuva kulta
Jne
Olen koko vuoden lukenut esim. noiden linkkaamani fiksujen Nordean FX-analystien juttuja dollarista. Heillä on ollut aivan viime aikoihin asti bearish biase dollariin. Kun näin fiksu jengi on pitkään väärässä, niin tässä täytyy olla jotain miksi tää vahvistuu viikosta toiseen ja en usko että on kovin paljon mitään, mikä saisi tän just nyt heikkenemään muuta kuin esim. iso yllätys QE + korot nopeasti nollaan. Se taas nostaisi pitkiä korkoja (kuten em. viestissä peurstelin ) ja siksi pidän yield curve steepeneriä hyvänä hedgenä tälle valuuttatreidille. Ja oikeastaan toinen hyvä hedge on kulta, joka näyttää tarjoavan tähän treidiin konveksisuutta eli molemmat voivat mennä yhtä aikaa ylöspäin. Kun kulta on nousutrendissä, niin näkisin että se suorastaan räjähtäisi ylös jos dollari voimakkaasti heikkenisi (dollari tn. heikkenisi hyvin löysään keskuspankkiin joka tarkoittaisi todennäköisesti alhaisempia reaalikorkoja, joka hyödyttäisi kultaa).
Sitten on nää pitemmät keskustelut miten dollarin asema globaalina reservivaluuttana on uhattu ja koko homma romahtaa käsiin. Tähän toki kulta on tail risk hedge, mutta en ajattele vielä näin pitkälle. Tämä skenaario on vielä kaukana tulevaisuudessa. Meistä jokainen kuolee joskus, todennäköisesti dollarikin, eikä kukaan tiedä mitä siitä seuraa.
Pitää myös muistaa näitä treidatessa, että hintoja ohjailevat narratiivit muuttuu ajan myötä. Tänään on nämä muutamat asiat mitkä heiluttaa dollaria, pitää osata katsoa eteenpäin ja miettiä mitkä tekijät ajavat hintoja ensi vuonna, koska ne voi olla aivan erit.
Kiitos vastauksesta! Jotenkin hassua että Nordean pääanalyytikko on eri linjoilla saman firman niiden analyytikoiden kanssa, jotka aihetta oikeasti harrastavat. Ei sinänsä yllätä jos paljolti tällaisia edustustehtäviä ja mediasuhteiden ylläpitoa hoitava henkilö ei ole ihan cutting edgellä kaikkien yksittäisten talousilmiöiden suhteen, mutta jotenkin luulisi että hyödyntäisi omien spesialistiensa osaamista tällaisissa kysymyksissä.
Toisaalta voi olla, että toimittajilta tulee puheluita ja niihin sitten kiireessä sanotaan jotain mikä ensimmäisenä mieleen juolahtaa. Vaikka sitten se "klassinen" defaultti käsitys koron ja valuutan suhteesta.
Otin muuten sun vihjeestä vähän Motus Gi:tä ja Urovantia salkkuun eilen osin paikatakseni aukkoa, joka jäi kun myin taannoin yhden terveydenhuoltosektorin ETF:n pois. Jos siis olet jossain vaiheessa vääntämässä niistä jotain analyysia niin täällä ainakin yksi kiinnostunut lukija. Muutama ammus olis vielä kyseiselle sektorille jäljellä.
Kiina ostaa USD:ta kontraktakseen tulleja. Oletan tämän selittävän USD suhteellisen vahvuuden.
Kai tämäkin on mahdollista, en itse osaa tällaista johtopäätöstä ihan heti tehdä.
Rogue kirjoitti:
Ei sinänsä yllätä jos paljolti tällaisia edustustehtäviä ja mediasuhteiden ylläpitoa hoitava henkilö ei ole ihan cutting edgellä kaikkien yksittäisten talousilmiöiden suhteen, mutta jotenkin luulisi että hyödyntäisi omien spesialistiensa osaamista tällaisissa kysymyksissä.
Niin, ja en nyt tiedä laittaisinko YLEn haastatteluun jotain makrokvanttia selittämään monimutkaisia syy-seuraussuhteita, kun menevät kuitenkin 99% ohi kohderyhmästä :D
Pitää kattoa, enköhän noistakin jaksa jotain analyysiä vääntää uuteen blogiin joka tulee englanniksi.
....niin nythän sieltä saatiin vähän tän tyylinen reaktio + Trumpin tullit. EURUSD kävi odotetustikin testaamassa täsmälleen tuota "psykologista" 1.111 rajaa. Myin tähän lisää tänään shortiksi. Toki nyt lähiaikojen riski voi olla, että Trump näkee kauppasodan panoksien noston helppona työkaluna heikentää dollaria. Trump haluaa heikon dollarin ja kauppasota on yksi tapa (yrittää) heikentää sitä. En kuitenkaan menisi vannomaan, että tämä tulee onnistumaan, koska ei se ainakaan tähän mennessä ole ollut kovin tehokas tapa, sillä dollari on kauppasodan aloittamisen jälkeen vain noussut.
Olen nyt erittäin isosti shorttina pitkiin jenkkikorkoihin. Ostin myös lisää call spreadeja S&P 500:een, alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Nähdäkseni pitkissä koroissa viimepäivien reaktio on ollut vähän epärationaalinen risk off- reaktio. Kun tämä hälvenee, niin saadaan varmaan jonkinlainen rekyyli ja viimeistään siinä vaiheessa jos fed alkaa puhua uudesta QE:sta, niin näkisin, että se iso liike on pitkissä koroissa ylös. Tällä hetkellä väärässä olemiseni on ollut toistaiseksi aika halpaa.
Joo, kyllähän in-patient -kolonoskopioissakin riittää tahkottavaa, jo pelkästään USA:n volyymeillä. Kokonaisuudessaan mielenkiintoinen keissi, otin pienen longin nyt. Täällä siis myös yksi lisälukija sun MOTS-pohdinnoille. Kurssi mataa alimmillaan, liikevaihtoahan MOTS ei käytännössä ole vielä aikaiseksi saanut eli loppuvuosi on melko kriittinen kun kerta ovat nyt alkaneet oikeasti markkinoita Pure-Vu kakkosta endoskopiayksiköille.
Pieni mörkö on myös se, miksi VC-t eivät rahoittaneet MOTS:ia pidemmälle, miksi he listautuivat pörssiin noin aikaisessa vaiheessa...
Opiskelujen aloitukset on menneet aika kiireisissä merkeissä. Otin kaikki kannabisshortit kiinni, koska siellä on tultu nyt niin paljon alas että on pakko olla tyytyväinen. Esimerkiksi Canopy growth corp tullut alas -50% siitä kun avasin oman shorttini kesällä. Eiköhän tällekin sektorille saada jonkinlainen ralli jos osakkeet eivät jatka laskua. Sitten on taas mukava paikka availla shortteja. Näkemys kannabissektorin suhteen ei ole muuttunut siitä mitä esim. tässä twiittiketjussa lyhyesti tiivistin aiemmin kesällä:
Ei tämä ainakaan helpota kannabiksen viihdekäytön yleistymistä USA:ssa, kun kansallisen terveyspolitiikan johtava äänitorvi on tätä mieltä.Viimeisin kommentti "way too far too fast": https://t.co/iYaV44Bxw4
Pilviosakkeiden hintoja katsellessa legalisaatiota pidetään 100% varmana https://t.co/ptyaLjE2kq
Eurusd:ta on ollut mukava treidata koko kesän, laskutrendissä pienien käänteiden treidaaminen on ollut harvinaisen helposti ennustettavaa. Kevensin tällä kertaa viimeismpään laskuun shorttipositiota hieman vähemmän, koska nyt pidän todennäköisenä, että muodostetaan jonkinlainen uusi trading range 1.05-1.09 alueelle. Jos käydään tuttuun tapaan hakemassa vauhtia edelliseltä value arealta eli tällä hetkellä 1.1075 tasoilta, niin lisään taas shorttipositiota tähän. Kuten edellisessäkin artikkelissani puhuin, dollarin nousu helposti vain ruokkii dollarin nousua ja feedback-vaikutukset kiihdyttävät nyt lähiaikoina eurusd:n laskua.
Kulta on ollut edelleen yllättävän vahva, joten positiota löytyy. Mielelläni olen tässäkin treidaillut nousurangen ympärillä.
Ostin myös alkuviikosta salkuun noin 4%:n verran Bitcoinia ja Ethereumia. Tämä ei ole oikeastaan mikään kannanotto sen puolesta näenkö näissä teknologioissa mitään tulevaisuutta, ja oma näkemykseni on sen suhteen neutraali sikäli kun en ole aiheen asiantuntija. Sen sijaan väitän ymmärtäväni jotain markkinapsykologiasta ja näkisin helposti, että samat voimat mitkä kultaa ovat ajaneet viimeaikoina rajusti ylös vaikuttavat myös kryptovaluuttoihin eli pelko miinuskoroista ja uusista massiivisista elvytysohjelmista saa ihmiset todennäköisesti ostamaan paniikissa kryptovaluuttoja. Tässä voitaisiin kohta taas puhallella uutta kuplaa tähän omaisuusluokkaan jos ihmiset sille päälle sattuvat (tai puhaltaa jo olemassa olevaa kuplaa isommaksi - miten sen nyt haluaa ottaa.)
Mulla on nyt jotenkin sellainen fiilis, että ihan jopa ajoituksenkin suhteen saksan Bundissa on vuosituhannen shorttipaikka. Olen jo jenkkien pitkiä korkoja shorttina vs. longina lyhyisiin korkoihin, mutta tässä olen vähän varovaisempi, koska lähiaikoijen triggerit voivat vielä antaa paremman hinnan shortata näitä. Vaikka fedin korkopolitiikan ei pitäisi minkään järjen mukaan ohjata pitkiä korkoja ja QE:n pitäisi olla pitkille koroille bearish, niin silti markkina on treidannut viimeiset fed-kokoukset täysin päinvastoin. Ei tätä vastaan kannata lähteä taistelemaan vaan kannattaa kääntää se omaksi eduksi. Saksan Bundi vaikuttaa nyt teknisesti niin yliostetulta ja kaikki tuntuvat näkevän ainoana skenaariona vain miinuskorkotulevaisuuden, joten väitän, että tämä kaikki on nyt jopa yli 100% hinnoissa. Voihan hinnat tästä aina hullummaksi mennä, mutta on nyt monella tapaa sellainen fiilis, että pienikin käänne narratiivissa ja pitkissä koroissa tullaan Saksassakin rajusti ylös. Olen siis nyt pienesti optioilla shottina myös saksan bundiin.
Urovant tais olla aika nappiosuma! Muutenkin tosi syviä mietteitä hyvin kirjoitettuna. Kiitos hyvästä blogista ja toivottavasti homma jatkuu!
Thanks! Urovantilta kyllä ihan hyviä askeleita kohti markkinapenetraatiota. Edelleen pitäisin firman hinnoittelua aika kummallisena (vähintään 50% upsidea jäljellä mun fair value arvion "jakauman alaosaan" nykyinformaation perusteella). Omistan firmaa kahdesta syystä: Ensinnäkin mun näkemyksen mukaan Vibegron tuo selkeän kilpailuedun olemassa oleviin b3-agonisteihin käytettävyyden (nopea vaikutus, ei titraamista, sopii hypertensiosta kärsiville potilaille) ja haittavaikutusprofiilin (ei pidennä QTc:tä, ei CYP2D6-välitteisiä lääkeinteraktioita yms.) osalta. Nämä on ihan käytännön työn kannalta merkityksellisiä seikkoja, koska OAB:sta kärisivä potilasryhmä on keskimäärin iäkästä, käyttää paljon muitakin lääkkeitä ja kärsii korkeasta verenpaineesta. Nyt meillä on tälle jengille lääke, joka on ensinnäkin tähän mennessä parhaiten tutkittu B3-agonisti, joka ei nosta verenpainetta ja joka sopii varmasti yhteen CYP2D6-metaboloituvien lääkkeiden kanssa. Antikolinergien dementia-riski on vähän kiistanalainen asia vielä, mutta toki tämäkin on yksi potentiaalinen katalysti urovantin puolesta (jos siis saadaan lisääntyvää näyttöä, että antikolinergit lisää dementiariskiä). Näkisin jo nyt perusteita miksi vibegronista pitäisi tulla selkeä ensilinjan lääke OAB:n lääkehoitoon ja varsinkin jos uusi tutkimusnäyttö alkaa vahvistaa antikolinergien kognitiivista haittavaikutusprofiilia.
Pelkästään jo vibegron on tässä mun näkemyksen mukaan aliarvostettu, mutta sitten tässä on vielä geeniterapiapuoli (erittäin spekulatiivinen toki), jonka saa käytännössä ilmaiseksi optioksi tähän. Olen mielelläni mukana hajautetusti kaikessa geeniterapiassa, jossa on saatu kliinisellä tasolla edes jotain järkevää aikaan (kuten UROV) ja toisaalta olen sellaisissa geeniteknologiossa taas mielelläni shorttina, joissa ei käytännön tasolla ole saatu mitään aikaiseksi, mutta hypeä on luotu sitäkin enemmän (esim. Interexon). Varmasti näistä kliiniselle tasolle päässeistä geeniterapioista vähintään 90% feilaa ainakin ensimmäisen sukupolven ratkaisuissa, mutta kyllä näistä osa myös lyö läpi.
Tomi Haataja kirjoitti:
Eurusd:ta on ollut mukava treidata koko kesän, laskutrendissä pienien käänteiden treidaaminen on ollut harvinaisen helposti ennustettavaa. Kevensin tällä kertaa viimeismpään laskuun shorttipositiota hieman vähemmän, koska nyt pidän todennäköisenä, että muodostetaan jonkinlainen uusi trading range 1.05-1.09 alueelle. Jos käydään tuttuun tapaan hakemassa vauhtia edelliseltä value arealta eli tällä hetkellä 1.1075 tasoilta, niin lisään taas shorttipositiota tähän. Kuten edellisessäkin artikkelissani puhuin, dollarin nousu helposti vain ruokkii dollarin nousua ja feedback-vaikutukset kiihdyttävät nyt lähiaikoina eurusd:n laskua.
EURUSD näyttää hämmästyttävän hyvin noudattavan samaa kaavaa. Kurssi kävi taas käytännössä täsmälleen ton edellisen value arean korkeimmassa kohdassa ja viihtyi siinä pari minuuttia kunnes kääntyi uuteen laskuun. Avasin tietysti tohon uusia shortteja alkuperäisen suunnitelman mukaan, joita keventelin tänään, koska en halua ottaa liikaa näkemystä huomiseen EKP-kokoukseen. Tässä nyt kuvina esitetty mitä tarkoitan eli oikeastaan ainoa tekninen juttu minkä olen havainnut valuutta - ja välillä myös raaka-ainetreidaamisessa todennäköisesti hyödylliseksi, on näiden kaupankäyntitasojen (ja sen miten kurssit reagoi niihin uudelleen osuessaan) seuraaminen. Eli katsotaan millä hinnoilla tapahtuu voluumimääräisesti eniten kauppaa ja logiikkana on, että jos aikaisemmin suosittu hintataso ei enää pidä vaan hinta pomppaa jompaan kumpaan suuntaan, niin ihmisten päässä näkemys on todennäköisesti muuttunut siitä, mitä se oli kun tuo kaupankäyntitaso oli muodostumassa. Tietysti näissä on myös paljon kohinaa, mutta yleisesti ottaen näiden taktinen hyödyntäminen silloin, kun sulla on makronäkemys jonkin asian suhteen, vaikuttaa ihan toimivalta. Osakkeissa taas en ole havainnut näiden toimivan oikestaan ollenkaan (ehkä päivätreidaamisessa?). Koroissa ja raaka-aineissa vaihtelevasti. Toki tää on vaan anekdoottista tietoa.
Alemmasta kuvasta näkee miten noin 8 kk aikana 1.1385 - 1.1400 tasolle syntynyt value area käytiin testaamassa ja kyseisen kaupankänytitason nopea hylkäys oli mulle vahvistava signaali, että ihmisten näkemykset, likviditeetti ym. millä näitä kurssiliikkeitä kukanenkin haluaakaan selittää, euron suhteen oli muuttuneet pessimistisempään suuntaan. Sama toimii pienemmässäkin mittakaavassa kuten ylemmästä kuvasta voi nähdä 1.1200-1.1250 ja nyt 1.1075-1.1085 tasot, joiden kohdalla avasin uudet shortit. Stop loss näissä määräytyy sit sen perusteella että kauanko markkina käy noissa kauppaa (jos liian kauan niin alan epäillä trendin jatkumista), onko momentum näiden tasojen kohdalla nouseva vai laskeva ja ylipäätään näyttääkö markkina siltä, että se ei suostukaan enää jatkamaan pitkän aikavälin trendiä.
Nyt pitäisin todennäkösimpänä vaihtoehtona, että eurusd käy ainakin testaamassa 1.05-1.08 trading rangea ja todennäköisesti jää sinne vähäksi aikaa. Toinen vaihtoehto on, että pohjat nähtiin viime viikolla.
Ainahan sitä voi toki kaikkea selittää omien näkemystensä tueksi silloin kun treidit osuu oikeaan. Kuitenkin tällaisissa ajatusleikeissä on enemmänkin kyse siitä että yritetään suodattaa kohinaa, jolloin reagointi tapahtuu todennäköisemmin oikeisiin signaaleihin (onko trendi oikeasti kääntynyt vai ei) vs että haetaan jotain breakout-tasoja, katsellaan liukuvia keskiarvoja, ylimyyty indikaattoreita tms. jotka perustuu hyvin vähän "oikeaan kaupankäyntiin" ja enemmänkin intuitiivisten kuvioiden piirtelyyn ja yksinkertaisiin tilastoharhoihin.
Tomi Haataja kirjoitti:
Mulla on nyt jotenkin sellainen fiilis, että ihan jopa ajoituksenkin suhteen saksan Bundissa on vuosituhannen shorttipaikka
Olis muuten aika hyvä läppä jos olisin onnistunut poimimaan maailmanhistorian korkeimman hinnan saksan bundista (katso kuva alla) ja mennyt juuri tuona päivänä shortiksi (3.9.2019) ja tietysti kirjoittanut asiasta isosti suomen suurimpaan sijoitusmediaan. No en ehkä välttämättä pidä kovin todennäköisenä, että olisin onnistunut näin tekemään, mutta lupaan tietenkin kirjoittaa asiasta paljon kirjoja ja esiintyä suurena kaikkien asioiden guruna, jos näin pääsee käymään. Laitan myös samalla kaikki tekniset indikaattorit ja supersysteemit myyntiin, joiden perusteella onnistuin tuon pohjan poimimaan, vain 99,90€ ensimmäiselle sadalle ostajalle. Sen jälkeen lupaan olla seuraavat 20 vuotta bearish osakemarkkinaan ja sitten perustella tätä näkemystä "koska olin tuhatvuotisen korkotrendin käännöksessäkin oikeassa"...
Eilinen oli hyvä esimerkki siitä, miksi keventelen positioita reilusti ennen keskuspankin kokouksia ym. datajulkistuksia, joita ainakaan minä en osaa ennustaa. Jos yksikin lause EKP:n korkokouksessa voi muuttaa sentimentin täysin seuraavaksi pariksi viikoksi tai parhaimmillaan loppuvuodeksi, niin mahdollisuus tehdä tuottoa tällaisissa tilanteissa on aika huono varsinkin suhteutettuna poikkeukselliseen volatiliteettiin. Ostelin EURUSD shortteja lisää kiinni vielä press releasen jälkeen, koska arvelin samanlaista reaktioita kuin aiemmassakin EKP:n kokouksessa. No sellainen sieltä tulikin. Olen nyt hyvin pienellä positiolla liikenteessä sekä kullan (long) että eurusd:n (short) osalta, koska tilanne vaikuttaa nyt hyvin hankalalta ottaa näkemystä.
Pitkät korot, erityisesti saksan 10-vuotinen bundi taas on oiva esimerkki siitä miten yleensä tapahtuu, kun kaikki ja kaikkien koirat, kissat ja mummot on longina (tai shorttina) johonkin, jossa ovat olleet pitkään oikeassa ja sitten tätä trendiä ylläpitävä narratiivi (jonka suhteen kaikki ovat samaa mieltä) värähtää edes hieman toiseen suuntaan: 2 kuukauden tuotot pyyhkiytyy pois kahdessa viikossa. Tällaisia on mukava mennä shortiksi erityisesti optioilla, koska voit jopa pari kertaa olla ajoittamisen kanssa väärässä ja hävitä aina hieman, kunnes lopulta teet 6-kertaista tiliä sijoitetulle pääomalle.
Keventelin näitä shortteja pitkiin korkoihin tänään hieman, ettei position koko kasva suhteettoman suureksi osaksi salkkua. Näkisin kuitenkin edelleen nousuvaraa pitkissä koroissa.
Nyt on oikeastaan sellainen tilanne, että en keksi hirveästi mitään treidattavaa tai mulla ei ainakaan makron suhteen ole mitään vahvaa näkemystä. Olen vasta ihan lähiaikoina oppinut, että kun menee hyvin, niin kannatta olla entistä tarkempi siitä mitä ideoita seuraavaksi treidaa. Mulla ainakin iskee helposti vauhtisokeus ja alan harkita seuraavien treidien logiikkaa vähemmän, jolloin tulee otettua sellaisia positioita, joissa +EV.tä ei voi perustella. Nyt siis kevennän positioita ja otan rennosti kunnes tulee taas jotain uusia ideoita mieleen. Osakkeetkin on tulleet 9% ja mun elokuun dippiin ostamat S&P 500 call spreadit yli 100% ylös, joten nyt on ihan hyvä olla tyytyväinen. Olen viime aikoina huomannut, että main stream pankkien painokoneista on alkanut viime aikona tulla ulos samankaltaisia näkemyksiä kuin mitä mulla oli edellistä Sijoitustiedon artikkelia kirjoittaessa. Lähinnä huolettaa erityisesti se, että tosi moni on mun kanssa samaa mieltä siinä, että pitää nyt osakkeiden isoa nousurallia todennäköisenä. Aina kun valtavirta tulee 9% myöhässä tällaiseen liikkeeseen, niin tekee mieli keventää positiota, koska eiköhän sieltä kohta tule taas parempia ostopaikkoja.
Pitäis muuten jo pikkuhiljaa keksiä se nimi sille uudelle blogille...polttelee nimittäin kirjoittaa useammastakin firmasta. Koulussa vaan on sen verran kiireistä, että ei tässä tiedä mihin väliin löytäis kirjoittamiselle aikaa. Tämä vuosi on siinä mielessä tärkeä, että keväällä on useampiakin tenttejä, jotka pitää päästä ekalla yrityksellä läpi tai kesätöihin ei irtoa lupia Valviralta. Eikä ne ihan mitään pieniä tenttejä ole, kun vaikka kirurgiassa tenttialuetta on opiskeltu 2 vuotta ja sivumäärä lienee jotain pari tuhatta. Lääkiksen tenteissä yksi mukava piirre on myös se, että voit osata kaiken erinomaisesti ja vaikka paremmin kuin kukaan proffista, mutta sitten jos tenttivastauksesta ilmenee yksi asia, joka tai jonka tekemättä jättäminen vaarantaa potilasturvallisuuden, niin koko tentti hylätään.
Näinhän se nimittäin menee oikeassakin elämässä, joten käytäntö on mielestäni erinomainen. Jos muuten jotain näiden (kohta) neljän vuoden opiskelujen aikana olen oppinut, niin ainakin arvostamaan yksinkertaisia (tai yksinkertaiselta näyttäviä) asioita. Voit olla maailman viisain ja nokkelin tyyppi, mutta se ei takaa ettet koskaan joutuisi ongelmiin. Suurimmat ongelmat tulee eteen silloin, kun ylenkatsot jotain yksinkertaista asiaa, joka ei sitten oikeasti ollutkaan niin yksinkertainen ja et siitä syystä päättänyt koskaan opetella koko juttua riittävän huolellisesti. Keskimääräinen lääkisopiskelija muistaa kaikki Goodpasturen syndroomalle altistavat geenivariantit ulkoa, on opetellut eri anti-reumaattisten lääkkeiden aloittamisen indikaatiot kymmeneen kertaan (vaikka ei niitä todennäköisesti koskaan tule aloittamaan ellei erikoistu reumalääkäriksi) sekä tietää biokemialliset selitykset henderson-hasselbalchin yhtälöitä myöten siitä, miksi hengitysvajauksesta kärsivä hätätilapotilas on asidoottinen, mutta sitten se yksinkertainen henkeä pelastava toimenpide eli hätätilapotilaan maskiventilaatio tuottaa yllättävän monelle vaikeuksia (puhumattakaan hengitystien turvaamisesta larynxtuubilla tai intubaatiolla), ellei näitä juttuja ole oikeasti harjoitellut vähintään satoja toistoja sadoilla erilaisilla potilailla eli oikean maailman ihmisillä. Ja nykyisillä resursseilla näitä ei muuten ainakaan koulussa harjoitella läheskään niin paljon. Puhun nyt muuten omasta puolestani, koska ainakin itse opin kyseisen taidon luotettavasti vasta oltuani kesätöissä leikkausali-anestesialla. No onneksi jokainen voi hakeutua mihin tahansa erikoisalalle omien taitojen sekä kiinnostuksen kohteiden mukaan, joten Suomessa hätätilapotilaita hoitaa aina kyseisen alan ammattilaiset.
Joka tapauksessa kliseinen “It ain't what you don't know that gets you into trouble. It's what you know for sure that just ain't so” -lausahdus pitää täysin paikkaansa missä tahansa elämän osa-alueella.
Jos nyt miettii ensin sitä, missä suomessa on lääkäripulaa, niin nimenomaan niissä paikoissa jonne kukaan ei halua mennä töihin. Näissä yleensä kynnyskysymys lääkärin näkökulmasta ei ole raha (jos olet valmis menemään jumalan selän taakse tekemään töitä huonoilla resurseilla hirveässä kiireessä, niin siitä kyllä maksetaan, se ei ole se ongelma), vaan kynnyskysymys on ihan yksinkertaisesti työn viihtyvyys, oma mielenterveys ja elämänlaatu. Tämä saattaa kuulostaa kliseeltä, mutta loppujen lopuksi aika harva on lääkärin töissä vain rahan takia. Kun tietty elintaso on saavutettu ja työpaikalla viihtyy, niin kynnys tehdä töitä jossain vähemmän viihtyisässä "suolakaivoksessa" edes tuplapalkalla on aika suuri. Näissä pitää myös miettiä sitä, että kun stressitasot ja kiire kasvaa, niin virheiden määrä lisääntyy, virheistä joutuu ottamaan vastuun ja niitä pääsee sitten selittelemään käräjäoikeuteen. Tähän sivuhuomiona, että peruskoulutusmäärien lisääminen on aika epätehokas ja kustannusvaikuttavuudeltaan (mitattuna QALY/€) huono ratkaisu tähän ongelmaan (tulen tähänkin tarkemmin kohta).
Eli jos ne 1000 lääkäriä nyt halutaan sinne mistä niistä on pulaa, niin 80 miljoonaa euroa vuodessa ei tule riittämään. Jokainen sivistynyt ihminen voi erilaisia julkisia tietokantoja hyväksi käyttäen laskea, paljonko maksaa yhden lääkärin "vakuuttaminen" vuodeksi syrjäiseen paikkaan nimeltä X tekemään arkipäivätyötä klo 8-16 perusterveydenhuollon akuuttivastaanotolle. Eli siis suomeksi paljonko maksaa, että kyseisessä paikassa on 100% varmuudella joka päivä joku töissä. Sitten kun johonkin palkataan lääkäri, niin lääkäri tarvitsee työn tekemiseen myös sairaanhoitajia, laboratoriotutkimuksia (ja laboratoriohoitajia) ja kuvantamistutkimuksia (radiologeja tulkitsemaan niitä), konsultaatiolääkäreitä ja lopulta niiden työssä syntyvien lähetteiden vastaanottajia eli erikoissairaanhoitoa. No kaikki lääkäreistä tyhjät paikat ei tietenkään ole akuuttivastaanottoja vaan on myös rennompaakin "peruslääkärin" työtä, mutta näiden laskelmien pohjalta sanoisin, että 80 mijoonaa euroa vuodessa riittää täyttämään nykytilanteessa noin 180 lääkärin vajeen ja tämäkin optimistisimman laskelman mukaan.
Vaikka tästäkään kustannuksesta lääkärin palkka ei muodosta suurinta osaa, niin joku tulee kuitenkin sanomaan, että lääkärin kustannus on siis liian suuri joten peruskoulutusmääriä on lisättävä vielä viime aikaisten lisäysten päälle. Tässä argumentissa on useita ongelmia.
Tiedän toki, että työmarkkinoilla pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Terveydenhuoltosektoriin pätee kuitenkin terveystaloustieteen lainalaisuudet, koska tavoitteet ovat erit ja markkinan rakenne on vähän eri (kannattaa lukea minkä tahansa terveystaloustieteen oppikirjan ensimmäinen kappale, niin tiedät mitä tarkoitan).
Julkisen terveyssektorin näkökulmasta rahaa on tarkoitus käyttää kustannusvaikuttavasti ja sen tavoitteen toteuttamiseksi julkista rahaa pitää käyttää siinä järjestyksessä, missä elämänlaatupainotettuja elinvuosia (QALY) saadaan eniten lisättyä jokaista euroa kohden. On hyvin vähän perusteita sille, että lääkäreiden peruskoulutusmäärien lisääminen olisi tässä QALY/€-listalla lähelläkään top 20 merkityksellisintä investointia. Tämä jo pelkästään siitä yksinkertaisesta syystä, että lääkärin työajasta noin 30-40% menee ei-koulutusta vastaavan työn tekemiseen, jonka voisi tehdä joku vähemmän koulutettu henkilö (tai tietojärjestelmä) jolloin siihen ei tarvitsis kuluttaa 12 vuotta jotain muuta asiaa opiskelleen ihmisen työaikaa (ja tällaisen ihmisen vaatimaa palkkaa). Syitä on kuitenkin vielä tämänkin lisäksi pitkä lista...
Lääkärin peruskouluttaminen maksaa nykytilanteessa 120-180k koulutuspaikasta riippuen. Koulutusmäärien lisääminen tarkoittaisi nykytilanteessa, että resursseja olisi lisättävä. Tällä hetkellä koulutusmäärät ainakin oulussa on resursseihin nähden jo sen verran suuret, että resurssien kasvattaminen lineaarisesti koulutusmäärien kanssa ei takaisi koulutuksen laadun ylläpitämistä hyvin yksinkertaisesta syystä: Käytännön lääketiedettä opiskellaan opiskelemalla ja tutkimalla sairaita ihmisiä yliopistosairaalassa kouluttavan erikoislääkärin ohjauksessa. Oulussa (ja varmaan muuallakin) on jo tälläkin hetkellä todella huonot resurssit käytännön opetukseen (N:ää tulee liian vähän, halukkaita lääkärikouluttajia ei ole tarpeeksi), joten koulutusmäärien lisäämiseksi pitäisi lisätä myös yliopistosairaalan rahoitusta merkittävästi niin, että sinne saataisiin lisää potilaita (eli lyhyemmät jonot erikoissairaanhoitoon), lisää erikoislääkäreitä ja sitä ennen lisää erikoistuvia lääkäreitä (koska erikoislääkäreistä on pulaa monilla aloilla).
Sitten kun tutkimusnäytön valossa merkittävin ongelma ei ole se, että meillä on liian vähän lääkäreitä, vaan se, että meillä on liian vähän yleislääkäreitä (eli yleislääketieteen erikoislääkäreitä) perusterveydenhuollon yksiköissä. kuitenkin tutkimusnäytön valossa ihanteellinen määrä yleislääketieteen erikoislääkäreitä perusterveydenhuollon yksikössä on 2/3 kaikista lääkäreistä (kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta). Kun peruskoulutus kestää 6 vuotta ja sen päälle erikoistuminen toiset 6 vuotta, niin tarvitaan 12 vuotta, että peruskoulutusmäärien lisääminen näkyy erikoislääkäreiden määrässä. Koulutusmääriä on kuitenkin kuluneella vuosikymmenellä jo lisätty aika merkittävästi ja näistä vasta ensimmäiset vuosikurssit ovat alkaneet nyt valmistua. Menee vielä ainakin seuraavat 6 vuotta ennen kuin nähdään edellisten lisäysten vaikutus erikoislääkäreiden määrään. Tietysti myös ulkomailla kouluttautuminen on nostanut suosiotaan (mikä on erinomainen asia mielestäni).
Usein ihmiset tekevät kuitenkin ensin töitä ennenkuin alkavat erikoistua, jos ylipäätään erikoistuvat ollenkaan, mistä päästäänkin toiseen aiheeseen erittäin läheisesti liittyvään ongelmaan eli erikoistumisen houkuttelevuuteen. Tässä raha alkaa olla kynnyskysymys, koska yliopistosairaalassa erikoistuvan lääkärin (eli siis jo valmiin lääketieteen lisensiaatin) peruspalkka on huonompi, kuin lääkärin töitä ensimmäistä kesää tekevän peruskoulutusvaiheen opiskelijan palkka (eli se, mitä 4 vuotta opiskelleen lääketieteen kandidaatin palkka voi olla). Toki tähän voi erilaisilla lisätöillä vaikuttaa (päivystykset), mutta ne tuleekin sen normityöajan päälle. Kuka haluaa viettää kaikki illat 16-22 sairaalalla päivystämässä? Toinen kynnyskysymys on tietysti myös työn viihtyvyys, johon vaikuttaa yliopistosairaaloiden resurssit (jotka on tiukilla).
Eli siis ihannemaailmassa peruskoulutusmäärien lisääminen sillä ehdolla, että koulutuksen resursseja lisättäisiin kahta kauheammin, varmasti toisi lääkärityövoiman kustannusta alemmas, mutta on erittäin perusteltua kysyä onko tämä rajallisten resurssien maailmassa kustannusvaikuttava tapa lisätä ihmisten terveyttä, kun parempiakin kohteita samalle rahalle on, eikä edes niihinkään riitä julkiset rahat tällä hetkellä. Sitten kun vielä miettii sitä realiteettia, että niitä koulutuksen resursseja ei kuitenkaan oikeassa elämässä lisättäisi koulutusmäärien lisäystä vastaavaa määrää poliittisten syiden takia (ei sitä esim. tehty 2010 luvun alussakaan), niin en kyllä keksi perusteluja sille, miten huonosti koulutettujen lääkäreiden määrän lisääminen olisi tehokas tapa lisätä ihmisten terveyttä. Viisainta olisi nyt laittaa rahat erikoistumiskoulutukseen, peruterveydenhuollon johtamiseen, peruskoulutuksen laatuun ja työskentelytavan kehittämiseen (ja tietojärjestelmiin). Jos näiden jälkeen jää vielä rahaa, jolle ei löydetä kustannusvaikuttavampaa käyttökohdetta (tai muuten yhteiskunnan näkökulmasta tärkeää käyttötarkoitusta), niin lisätään sitten näiden jälkeen toki lääkäreiden peruskoulutusta.
Tässä ei kuitenkaan ole tuotu edellä kuvailemaani terveystaloustieteellistä näkökulmaa juurikaan esille. Siitä näitä pitäisi kuitenkin tarkastella.
Tomi Haataja kirjoitti:
14.9.2019 Osakkeetkin on tulleet 9% ja mun elokuun dippiin ostamat S&P 500 call spreadit yli 100% ylös, joten nyt on ihan hyvä olla tyytyväinen. Olen viime aikoina huomannut, että main stream pankkien painokoneista on alkanut viime aikona tulla ulos samankaltaisia näkemyksiä kuin mitä mulla oli edellistä Sijoitustiedon artikkelia kirjoittaessa. Lähinnä huolettaa erityisesti se, että tosi moni on mun kanssa samaa mieltä siinä, että pitää nyt osakkeiden isoa nousurallia todennäköisenä. Aina kun valtavirta tulee 9% myöhässä tällaiseen liikkeeseen, niin tekee mieli keventää positiota, koska eiköhän sieltä kohta tule taas parempia ostopaikkoja.
Osakemarkkinoiden ajoittaminen on toiminut mulla viimeaikoina vähän pelottavan hyvin. Tälläkin kertaa aavistukseni osui oikeaan eli tulihan sieltä taas parempi ostopaikka 5% alemmalta tasolta ja sain myytyä optiopositioita lähellä huippuja. Käytän edelleen sanaa ostopaikka, koska vaikka taantuma näyttää edelleen todennäköiseltä, niin mun on vaikea nähdä osakkeiden suurta romahdusta ja sen mahdollisuutta. Ainakaan siitä näkökulmasta, etteikö osakkeita (tai call spreadeja) kannattaisi vielä omistaa. Toki mun muut näkemykset vähän hedgaa salkun osakeriskiä epäsuorasti eli olen edelleen heinäkuun artikkelin teeman mukaisesti longina kultaan, longina euro-dollarifutuureihin, shorttina eurusd:hen, longina lyhyisiin jenkkikorkoihin ja shorttina pitkiin jenkkien (ja saksan) valtionlainoihin.
Toisaalta nyt mulla on vähän sellainen kutina, että vaikka isompaa pudotusta ei tulisikaan, niin on aika vaikea nähdä isoa nousurallia enää todennäköisenä. Taantuma on ehkä aavistuksen taas lähempänä ja kun osakkeiden suuri nousuralli tuntuu olevan nyt niin suosittu näkemys (samoin kuin osakkeiden suuri romahdus), niin ehkä tässä treidataan ei-mihinkään-suuntaan seuraavat 6-12kk. Nyt on hyvin vähän treidattavia ideoita mielessä makron osalta.
Tietysti myös ulkomailla kouluttautuminen on nostanut suosiotaan (mikä on erinomainen asia mielestäni).
Mä oon lähtökohtaisesti pitänyt tätä huonona ja epäreiluna asiana. Esim. ajatellaan Suomen lääkiksiin olevan 100 hakijaa, joista viisi parasta pääsee sisään. Tämän jälkeen sijalla 8, 13, 24, 27 ja 45 olevat maksavat itselleen ulkomailta opiskelupaikan, valmistuvat siellä lääkäreiksi ja palaavat Suomeen hommiin. Jos olisi mielummin päästetty 10/100 hakijaa sisään Suomen lääkiksiin olisi meillä nyt saman verran, mutta parempia lääkäreitä.
Tosin nyt tuli vasta mietittyä asiaa taloustieteellisestä näkökulmasta ja kyllähän Suomi säästää hemmetisti rahaa siinä, että jengi menee ulkomaille kouluttautumaan ja maksaa vielä itse koulutuksensa. Tämä sulla oli varmaan mielessä kun kirjoitit, että tämä on mielestäsi erinoimainen asia?
Jotta tämä saataisiin selville pitäisi jollain tavalla pystyä vertailemaan kuinka paljon huonompia lääkäreitä nykysysteemi tuottaa kun 1) opiskelupaikat eivät jakaudu parhaalle mahdolliselle ainekselle ja 2) esim. Itä-Euroopan lääkikset eivät ole yhtä laadukkaitta kuin Suomen lääkikset (?), verrattuna niihin kustannuksiin, mitä ylimääräisten opiskelupaikkojen avaamisesta Suomeen syntyisi.
Lisäyksenä vielä, että ulkomaan kautta lääkäriksi opiskelu on eräänlainen valintakriteeri itsessään, jonka kautta valikoituu kyllä motivoituneempaa jengiä. Jos olet valmis muuttamaan ulkomaille opiskelemaan lääkäriksi, haluat sitä luultavasti niin paljon, että motivaatio pysyy myös sitten lääkärin töissä, ja tällekin on jokin arvo annettava.
"Toki mun muut näkemykset vähän hedgaa salkun osakeriskiä epäsuorasti eli olen edelleen heinäkuun artikkelin teeman mukaisesti longina kultaan, longina euro-dollarifutuureihin, shorttina eurusd:hen, longina lyhyisiin jenkkikorkoihin ja shorttina pitkiin jenkkien (ja saksan) valtionlainoihin"
Kulta
Kulta kiistattomasti medium aikavälillä nousussa. itse en treidaa sitä nousuun enää, koska 10 v jenkkikorko lyhyen aikavälin vola suht reipasta eli ei välttämättä mene lyhyemmällä aikavälillä medium aikavälin pohjista läpi. Toinen mahdollisuus kullan nousuun olisi dollarin jyrkkä alamäki eli ehkä ainakin eurusd:n kova nousutrendi. Dollarin kannalta kuva on viime vuosina myös muuttunut radikaalisti kun sen kannalta olennaisin valutta eli cad ei enää reagoi yhtä voimakkaasti öljyn hinnan heilahteluihin. Käytännössä cad on ollut suhteellisen vahva viime kuukaudet.
eurusd
Samaa mieltä. Eurusd kiistattomassa laskutrendissä. Ei ole kiitenkaan romahtanut eikä vola ole huimaa eikä ole vahvaa vastasuuntarallia eli ei merkkejä vahvasta pohjasta, vielä. Olen tredannut ja jatkan treidaamista alaspäin.
Valtiolainat
Korkokäyrien muoto on varsin erilainen euroalueella ja jenkkilässä. Tältä osin en välttämättä laittaisi samaan kehityskoriin, vaikka pääsuunta molemmilla yleensä sama. En treidaa näitä.
Osakeindeksit
Teknisesti sp500 heikentynyt viime vuosina ja kuukausina mutta trendi edelleen ylöspäin. Stoxx 600 näyttää että voisi breikata ylöspäin. Euroopan osalta noteeran myös että europpa nauttinut aika reippaasta devalvaatiosta viimeisen vuoden aika kun katsotaan suuret eli eurusd ja eurjpy. Tämänkin pitäisi tukea breikkiä ylöspäin. Euroopan osalta voi noteerata huikean divergenssin pankkien (stoxx 600 banks - sx7p) ja yleisen indeksin välillä (stoxx 600 - sxxp). Eli finanssikriistä stoxx 600 yli + 100 % ja stoxx 600 pankit + 10 %. Käytännössä pankkeja lukuunottamatta euroopan osakemarkkina on siis performinut erttäinkin hyvin. Pankeista myös, että tällä hetkellä korkokäyrän muoto europassa on edullisempi kuin jenkkilässä. Eli Draghin lausunto, jonka mukaan euroopassa pankkien tuloskunto liittyy hyvinkin paljon siihen, että liiketoiminan hoidossa yleisesti on huimasti parannettavaa ei ole täysin tuulesta temmattu. Summa sumarum ja ceteris paribus, treidaan osakkeita ylöspäin.
Eurodollarifutuurit
Olisi mielenkiitoista kuulla lisää tästä, koska en tunne. Eikö kyse ole kuitenkin lyhyen koron instrumentista ?
Mä oon lähtökohtaisesti pitänyt tätä huonona ja epäreiluna asiana. Esim. ajatellaan Suomen lääkiksiin olevan 100 hakijaa, joista viisi parasta pääsee sisään. Tämän jälkeen sijalla 8, 13, 24, 27 ja 45 olevat maksavat itselleen ulkomailta opiskelupaikan, valmistuvat siellä lääkäreiksi ja palaavat Suomeen hommiin. Jos olisi mielummin päästetty 10/100 hakijaa sisään Suomen lääkiksiin olisi meillä nyt saman verran, mutta parempia lääkäreitä.
Tosin nyt tuli vasta mietittyä asiaa taloustieteellisestä näkökulmasta ja kyllähän Suomi säästää hemmetisti rahaa siinä, että jengi menee ulkomaille kouluttautumaan ja maksaa vielä itse koulutuksensa. Tämä sulla oli varmaan mielessä kun kirjoitit, että tämä on mielestäsi erinoimainen asia?
Sun ajatuksessa on kyllä pointtia, jos oletetaan, että nykyinen (tai kohta valitettavasti edesmennyt) pääsykoe mittaa soveltuvuutta lääkäriksi. Uskon, että se mittaakin eli tavallaan esittämäsi pointti epäreiluudesta pitää paikkaansa. Mutta palaan tähän pääsykoeasiaan vielä lopuksi. Varmasti ulkomaille opiskelemaan lähteminen toki jonkinlaista alakohtaista motivaatiota mittaa, jos suljetaan pois ne tapaukset, missä esim. rikkaat vanhemmat "päättää", että lapsi lähtee nyt opiskelemaan lääkäriksi, sille hommataan kiva kämppä ym. asumisolosuhteet ja lennätetään se aina loma-ajoiksi kotiin Suomeen. On siellä kuitenkin myös ihmisiä, jotka on ihan vaatimattomista olosuhteista lähteneet opintolainalla ja omilla/perheen säästöillä opiskelemaan vaatimattomiin olosuhteisiin, joten tuo vaatii jo aikamoista motivaatiota.
Pointtini oli juurikin se, mitä sanoit, että Suomi säästää siinä rahaa ja jos ulkomailta tulee hyvin koulutettuja suomea puhuvia lääkäreitä suomeen takaisin töihin, niin en näe asiassa ongelmaa. Olen tässä myös yksilönvapauksien kannalla: Eli vaikka kannatan sitä, että lääkärikoulutusta säännellään erittäin tiukasti (potilasturvallisuuden takaamiseksi), niin mielestäni ihmisellä tulee olla oikeus kouluttautua ulkomailla. Jos on näyttöä siitä, että tuon koulutuksen laatu ei ole sen huonompi kuin Suomessa, niin ei ole mitään järkeä kieltää näiden lääkärien työskentelyä Suomessa.
Nyt tullaan siihen, että kun ulkomailla kouluttautuminen yleistyy koko ajan vauhdilla, niin pitäisi alkaa enemmän kiinnittämään huomiota siihen, onko ulkomailla koulutettu suomalainen lääkäri oikeasti pätevä toimimaan Suomen terveydenhuollossa. Ulkomaisilla yliopistoilla voi olla rahan takia jopa paine houkutella yhä enemmän jengiä sisään, säästää koulutuskustannuksissa ja sylkeä ulos mahdollisimman paljon lääkäreitä mahdollisimman nopeasti jos he huomaavat, että suomella ei tarpeeksi paljon kiinnosta heidän koulutuksen laatunsa.
En rehellisesti sanottuna tiedä kovin hyvin miten Latviassa, Romaniassa, Virossa ym. koulutetaan lääkäreitä, mutta jo järjellä voisi päätellä, että siellä homma on todennäköisesti vähemmän kehittyneempää, potilasmateriaali on huomattavan erilaista ja hoitosuositukset ovat erilaisia kuin Suomessa. Suomessa on muutenkin varsin korkea lääkärikoulutuksen taso, jonka laadun kanssa on vaikea kilpailla. Muutamia ulkomaaopiskelukokemuksia kuulleena sanoisin koulutustason olevan selvästi heikompaa Suomeen verrattuna, mutta asiaa pitäisi tutkia huolella. En saa muutamista tämän asian tarpeellisuutta havainnollistavista esimerkeistä sen tarkemmin puhua, mutta kyllä näistä kysymyksistä on herännyt kohtuullisesti huolia viime aikoina työnantajilta ja muilta lääkäreiltä. Suomeen pitäisi siis mielestäni ehdottomasti kehittää parempi laadunvalvontajärjestelmä ulkomailta tuleville lääkäreille jo ihan tulevaisuuttakin ajatellen ja miettiä kuka tämän kulut kustantaa (-->loogisesti ne ulkomailla kouluttautuvat lääkärit?).
Tämän laadunvalvontajärjestelmän tärkeyttä voi olla äkkiseltään vaikea hahmottaa, koska se ei ole pelkästään potilasturvallisuuteen liittyvä asia, vaan myös yhteiskunnan resursseihin liittyvä asia:
Huono lääkäri on lähinnä kuluerä (ja pahimmassa tapauksessa helvetin iso sellainen) koska tässä yhteydessä minun määritelmän mukainen huono lääkäri esimerkiksi:
tekee turhia (=ei tilanne-sidonnaiseen tieteelliseen näyttöön perustuvia) tutkimuksia tai sitten jättää erittäin tärkeitä harvoin tehtäviä tutkimuksia tekemättä silloin kun niitä nimenomaan pitäisi käyttää
tekee huonoja lähetteitä tai jättää niitä monissa olennaisssa tilanteissa tekemättä (tai lähettää puutteellisilla tiedoilla), koska ei tiedä mitä suomalaisessa erikoissairaanhoidossa voidaan ja ei voida hoitaa ja miten (tämä on mielestäni yksi potentiaalinen ongelmakohta, jos ei ole opiskellut suomessa)
aiheuttaa toiminnallaan virheitä joita muu systeemi joutuu jatkuvasti paikkaamaan (suomessa huononkin lääkärin on vaikea töpeksiä pahasti, koska meillä on sen verran tarkka ja huomaavainen terveydenhuoltojärjestelmä joka yleensä korjaa virheet ennenkuin niistä aiheutuu suurta vahinkoa)
ei osaa valita potilaille optimaalisia hoitomuotoja
Kaikesta em. huolimatta palkka on kuitenkin huonollakin lääkärillä sama kuin muilla
Hyvä lääkäri taas nettona ei ole kuluerä vaan tuottava yksilö, koska tekemällä em. asiat edes keskimäärin oikeaoppisesti, vähentää väestön sairastavuutta (ja siitä koituvia kuluja) sekä lisää ihmisten tekemiä työpäiviä ja niiden tehokkuutta.
Edellä määrittelemieni "hyvän" ja "huonon" lääkärin erottaminen toisistaan ei äkkiseltään ole läheskään niin itsestäänselvää kuin voisi luulla. Potilaan näkökulmasta em. määritelmän mukainen huono lääkäri voi vaikuttaa jopa poikkeuksellisen hyvältä lääkäriltä (tilailee mukavia tutkimuksia, on huolissaan ja lähettää potilasta muille lääkäreille tutkittavaksi).
Asia mistä olen myös erittäin paljon huolissani suomalaisen lääkärikoulutuksen puolesta on se, että tästä vuodesta alkaen puolet sisäänpääsijöistä valitaan ylioppilastodistuksen perusteella ja on puheita siitä, että ylioppilastodistuksen merkitystä olisi jatkossa vielä lisättävä valintaprosessissa.
(Disclaimer: Mulla on henkilökohtainen bias uskoa, että nykyinen pääsykoe on paras soveltuvuuskoe lääkärin ammattiin (ja ylioppilaskokeet soveltuvat siihen huonosti), koska sain itse pääsykokeesta omana hakuvuotenani tietääkseni tiedekunnan parhaat pisteet ja Helsingin lääkiksessäkin oli vain 2 sisäänpäässyttä minua paremmilla pisteillä, kun taas ylioppilaiskokeissa kirjoitin hakuvuotenani tasaisen "surkean" rivin E:tä ja M:ää.)
Uskoni pääsykokeen ylivertaisuudesta perustuu siihen, että
Pääsykokeessa on paljon enemmän tehtäviä ja paljon vähemmän aikaa --> mittaa kykyä priorisoida asioita ja hallita ajankäyttöä, mikä on lääkärin työssä erittäin olennaista
Pääsykokeeseen liittyy paljon enemmän stressiä ja sen voi uusia vain kerran vuodessa --> mittaa paineensietokykyä paremmin, sekin olennainen taito tässä työssä
Tehtävissä on usein ollut paljon enemmän soveltavuutta ja eri luonnontieteitä sekaisin --> Mittaa ylioppilaskokeita paremmin kykyä sisäistää monimutkaisia kysymyksiä ja soveltaa aiemmin opittua tietoa
Pääsykokeen tehtävien vastauksissa halutaan nähdä vain olennaisia asioita ja substanssia selkeästi ja tiiviisti esitettynä
Toisin kuin yo-kokeessa, pääsykokeen vastauksissa ei haluta nähdä ei tarinointia, universaaleja itsestäänselvyyksiä (esim. "solusta suurin osa on vettä") tai mietteitä siitä miksi jokin asia voi olla tärkeä tuhannesta eri syystä, kauniita lauseita, kappalejakoja tms.
Uskallan pitää kohtalaisen todennäköisenä, tai ainakin että on kohtalaisen suuri riski sille, että joissain ylioppilaskokeissa, esimerkiksi äidinkielessä, pisteitä jaellaan siitä miten kokelaan esseekirjoituksen rivien välistä sointuva poliittinen näkemys tai erilaiset kielelliset mieltymykset resonoi koetta tarkastavan sensorin poliittisten näkemysten tai kielellisten mieltymysten kanssa (lueppa joskus huviksesi parhaita pisteitä saaneiden äidinkielen esseiden kokoelmaa, niin voit ehkä havaita mitä tarkoitan)
Pääsykoe mittaa paremmin motivaatiota, koska siihen valmistautuminen vaatii enemmän ponnisteluja.
Tässä on vielä monta muutakin pointtia, jotka ei nyt väsyneenä tule kovin selkeästi mieleen.
Ymmärrän, että ylioppilaskokeiden tarkoitus on olla yleissivistystä mittaavia ja että yleissivistys on tärkeä lähtökohta yliopistossa opiskeluun (myös lääkikseen). Suurimmassa osassa yliopistoaloja pätee se, että sieltä ei valmistuta mihinkään tiettyyn ammattiin vaan jokainen voi tehdä ihan mitä tahansa. Työnantajat sitten huolehtivat näiltä aloilta tulevien ihmisten motivaation, paineensietokyvyn ym. heitä kiinnostavien tekijöiden testaamisen. Lääkiksestä suurin osa taas päätyy lääkärin työhön, joten näiden edellä luettelemieni ominaisuuksien seulonta tulee tapahtua jo hakuprosessin aikana. Seulonta tulee tehdä mahdollisimman objektiivisesti (soveltuvuuskokeet eivät siis tule kuuloonkaan ja ovat lähinnä pseudotieteellistä huuhaata), joten tähän paras vaihtoehto on ollut mielestäni nykyisen kaltainen pääsykoe (mikseipä siihen voisi jonkin pääsykoekirjankin ottaa?)
Minulla ei tietenkään ole tutkimusnäyttöä näiden esittämieni väitteiden taakse, koska jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, että ilman valtavia resursseja tästä aiheesta saa vain ja ainoastaan metodologisesti erittäin ongelmallisia tutkimuksia aikaan, joista on päätöksenteossa hyvin vähän hyötyä. Pelkään pahoin, että lääkiksen opiskelijavalinta yo-kokeiden avulla lisää opintojen keskeyttämisten määrää, lisää lääkisopiskelijoiden henkistä oireilua ja heikentää lääkärikoulutuksen laatua. Toivottavasti olen lopulta väärässä, ei se ole poissuljettua tietenkään.
Keissi nimeltä Polyphor eli sveitsiläinen firma, joka on kehittänyt uutta antibioottiryhmää (OMPTA- Outer Membrane Protein Targeting Antibiotics) ns. ESKAPE-ryhmän patogeeneja vastaan, jotka on aika yleisiä sairaalatason infektioita ja joihin liittyy yleisesti laajaa resistenssiä karbapeneemi - ja kefalosporiiniryhmien antibiootteja vastaan. Yleensä jos potilas kuolee sairaalatasoiseen multiresistenttiin infektioon, niin kyse on näiden patogeenien aiheuttamista (tai osaksi aiheuttamista) infektioista ja siksi kaikki uudet antibiootit ovat enemmän kuin kullan arvoisia.
En muuten koskaan kuitenkaan sijoittanut firmaan, enkä tosin tiedä sijoittaisinko vieläkään, mutta hyvän treidauspaikan tämä sentään toi. Sekin kyllä meni puoliksi ohi, kun on miljoona muuta asiaa tällä hetkellä menossa.
Firman markkina-arvo ehti tästä julkaistusta pienellä viiveellä yli tuplaantua 50 miljoonasta eurosta reiluun 100 miljoonaan. Sinänsä hassu reaktio, kun mitään erityisen uutta ei kyseinen julkaisu tuonut. Enemmänkin kyse on siitä, että artikkeli julkaistiin maailman arvostetuimmassa tiedejulkaisussa, jonka vertaisarviointi ja julkaisukriteerit on huippuluokkaa, joten se kertoo että tiedemaailma ottaa tämän uuden lääkeryhmän tosissaan. Alle kympillä tässä oli mun mielestä selkeä ostopaikka kyseiseen "uutiseen". Sen jälkeen on ampunut vähän yli enkä ole osakkeessa muutenkaan enää kiinni. Tarkempaa analyysiä vaatisi ennen suurempia päätöksiä. Mielenkiintoinen keissi silti seurattavaksi. Jos näitä kaikkia ehtisi päivätyökseen isolla pääomalla seurata, niin kyllä tässä lääkärintyötä paremmille tuntipalkoille todennäköisesti pääsisi.
Ilmastonmuutosuutisoinnista ja journalismista ylipäätään
Olen viimeaikoina miettinyt miten voisin optimoida omaa ajankäyttöä asiapitoisen lukemisen ja eri asioiden opiskelun suhteen. Tulin siihen johtopäätökseen, että suurin osa lehtien ym. lukemisesta on ajanhukkaa ja suurin osa muiden ihmisten mielipiteistä on lähinnä hyödytöntä kohinaa, jos niitä ei tarkastella tarpeeksi kriittisesti ja/tai tarpeeksi kriittisessä ympäristössä. Tästä syystä olen lopettanut esim. RealVisionin seuraamisen enkä oikeastaan muitakaan medioita enää seuraa. Olen todennut, että kaikista tehokkainta ajankäyttöä on lukea vertaisarvioituja tiedejulkaisuja.
Ei ole mitään järkeä seurata mitä satunnaiset tyypit ajattelee asiasta X, jos et tiedä kaverin track recordia tai jos hän ei perusteellisesti esitä sitä prosessia miten on päätynyt niihin johtopäätöksiin mitä esittää. Tästä syystä pidän esimerkiksi sijoitustiedon kaltaisista keskustelupalstoista, kun täällä asioista oikeasti tietävät vääntää ja keskustelee keskenään. Omat ja muiden ajatteluvirheet huomaa aika nopeasti.
Ei ole myöskään mitään järkeä lukea tutkivaa journalismia ilmastonmuutoksesta, geeniterapiasta tai lääkekehityksestä, jos jutun kirjoittajalla ei ole näihin asioihin minkäänlaista koulutusta tai hän ei osoita niihin poikkeuksellista perehtyneisyyttä (pelkkä koulutushan ei kerro muutenkaan vielä mitään). Kuulostaapa nyt jyrkältä. Toki juttuja voi huvikseen lukea, mutta jos haluaa oppia kriittistä ajattelua tai ylipäätään kasvattaa omaa substanssiosaamista mahdollisimman laadukkaasti ja ajankäytöllisesti tehokkaasti, niin järkevin vaihtoehto on lukea vertaisarvioituja tiedelehtiä (ja niitäkin vain ja ainoastaan kriittisesti).
The Economist on siinä ja siinä onko hyödyllistä lukea. Uutisten puolesta kyllä. Economist on sinänsä ehkä niitä harvoja julkaisuja, joissa journalismi on sillä tasolla, että kannattaa ainakin selata joka viikko läpi jos jotain lukemisen arvoista löytyy. Tälläkin lehdellä artikkelien taso on kuitenkin aika surkea ainakin niissä aiheissa, joiden suhteen koen esimerkiksi itse olevani jonkinlainen asiantuntija. Ilmastonmuutos-teemalehti oli mielestäni hyvä (tieteellisesti kriittinen ja neutraaali), mutta toisaalta en ole ilmastonmuutoksen suhteen minkäänlainen asiantuntija. Economistia tulee kuitenkin vielä jatkossakin luettua, oli se sitten enemmän vaikka huvin vuoksi.
Vaikka yritän sinänsä välttää auktoriteettiuskovaisuutta, niin ei ole järkevää syytä epäillä, miksi maailman ilmatieteenjärjestön WMO:n (IPCC:lle tutkimusdataa analysoiva ja tuottava lafka) puheenjohtaja, meteorologian tohtori ja luonnontieteitä kattavasti opiskellut fiksu ihminen ei olisi keskimääräistä toimittajaa tai twitter-öyhöä paremmin kartalla ilmastonmuutoksesta ja ilmastonmuutostutkimuksesta.
Taalas kertoo artikkelissa havainneensa samanlaisia systemaattisen harhan lähteitä ilmastonmuutos-uutisoinnissa kuin mitä olen itsekin pannut merkille: IPCC:n raporteista (joita löytyy toista tuhatta sivua) kaivetaan aina juuri ne omaa näkemystä (tai sitä näkemystä, millä saa aikaan myyviä otsikoita) tukevat argumentit tai kohdat. Eli IPCC:n juttuja luetaan kuten eri uskonnot lukevat raamattua. Kun puhutaan myyvistä lehtijutuista, niin yleensähän ne on niitä maailmanloppuskenaarioita mitä sieltä haetaan. Asia saadaan kuulostamaan tieteelliseltä, jopa siltä että kyse olisi tiedemaailman konsensusnäkemyksestä, kun sanotaan "IPCC:n raportti sitä ja tätä" ja sitten sen jälkeen kerrotaan miten lämpökuolema ja nälänhätä hävittää ihmiset maapallolta 50 vuoden sisällä ja että kommunismi on tähän ainoa oikea pelastus. Suosittelen lämpimästi kaikkia ihmisiä lukemaan ne alkuperäiset IPCC:n raportit ja tutustumaan mitä kaikkea siellä niiden maailmanloppuskenaarioiden lisäksi sanotaan. Olen tässä itsekin vielä vaiheessa ja voin suositella, että näistä löytyy sijoittamisenkin näkökulmasta aika mielenkiintoista ja hyödyllistä settiä.
Täysin sama homma pätee pörssiuutisoinnissa: Aina kun joku puhuu pörssiromahduksesta, talousjärjestelmän romahduksesta ja uudesta maailmanjärjestyksestä, niin nämä jutut saavat eniten klikkejä ja palstatilaa. Enkä nyt väitä etteikö vaikka ilmastonmuutos voisi johtaa suureen ihmislajia uhkaavaan katastrofiin. Tulevaisuus on aina joukko erilaisia skenaarioita joilla on jokaisella tietty todennäköisyys. Ilmastonmuutoksen vaikutusten mallintaminen eksaktisti on vain niin kamalan hankalaa ja pienillä muutoksilla eri ennustemalleissa käytettyjen arvojen lähtöoletuksiin saadaan iso vaikutus lopputulokseen. Tulevaisuus voi siis olla huomatttavasti paljon paskempi kuin mitä kukaan meistä osaa odottaa.... tai sitten tulevaisuus ei ole ollenkaan niin surkea kuin mitä lehtiotsikkojen perusteella voisi ajatella.
Tutkimusmetodologisten kysymysten kriittinen tarkastelu ja "tutkimusten opiskelu" on muuten aivan liian aliarvostettu taito. Sijoittamisessakin pärjää huomattavasti paremmin, kun osaa epäillä kaikkea mahdollista ja ajatella kriittisesti. Ilmastonmuutosjuttujen lisäksi klassikkoartikkeleita, joissa näiden taitojen puutteeseen hyvin usein kompastutaan ovat "ruoka-aine X aiheuttaa tautia Y"-tyyliset hesarin ja iltalehden jutut, joiden johtopäätökset on tehty ravitsemusepidemiologisen tutkimusten perusteella. Ja näitä tulee vastaan melkein joka viikko...
Tulin siihen johtopäätökseen, että suurin osa lehtien ym. lukemisesta on ajanhukkaa ja suurin osa muiden ihmisten mielipiteistä on lähinnä hyödytöntä kohinaa, jos niitä ei tarkastella tarpeeksi kriittisesti ja/tai tarpeeksi kriittisessä ympäristössä.
Olen päätynyt vähän samaan. Olen aina lukenut Hesaria ja välillä tehnyt kokeiluja suomalaisista esimerkiksi Long Playn suuntaan. Nyt otin loppukesästä tilaukseen myös FT:n. Lisäksi näitä sijoitusfoorumeja ja Twitteriä tulee selailtua aika aktiivisesti, mutta nämä olen laskenut ihan jo viihteen puolelle suurimman osan ajasta. Käytän perinteiseen mediaan noin tunnin lukuaikaa päivässä ja päälle sitten muut.
Väitän, että pysysin lähi-idän viimeisimmistä rähinöistä ja Brittiparlamentin eroaikeista yhtä hyvin perillä marginaalisella ajalla. En myöskään tiedä saako aiheiden seuraamisesta välttämättä kovin suurta edgeä mihinkään. Osakemarkkinat ovat jo tehneet korjauksensa ennen kuin uutisen on lukenut ja töistä tienaisi enemmän kun käyttäisi lukuajan niiden tekemiseen.
Tässäkin asiassa pätee se sanonta: 10% ajasta riittää siihen, että saa 90% hyödyistä.
Nyt joku vanhan liiton jyrä tulee meidät tästä sivistysrappiosta haukkumaan dekadenteiksi junteiksi, mutta kaipa vaihoehtoiskustannuksia saa pohtia .
