Puoliakaan en käyttämästäsi alan termistöstä ymmärtänyt, mutta senpä takia näissä voi varmasti asiansa osaavalle olla keskimääräistä enemmän edgeä tarjolla.
Voisin kyllä jatkossa panostaa hieman selkeämpään kirjoittamiseen, niin näistä voisi saada enemmänkin irti. Osa näistä on loppujen lopuksi aika yksinkertaisia ymmärtää (ainakin luulen niin), jos on edes lukiobiologia hallussa ja vähän jaksaa googletella. Noita termejä tosiaan on sitten paljon ja niille on vaikea keksiä suomennosta, niin se monesti pistää päitä pyörälle.
Bluebird biolla on lentivirus -pohjainen geeniterapia (LentiGlobin) beeta-thalassemiaan, joka on vähän samantapainen sairaus kuin sirppisoluanemia, mutta jossa mutaatioita voi olla lukuisia erilaisia ja ne poikkeavat hieman SCD:stä jossa on yksi ja sama mutaatio. Terapia on toistaiseksi toiminut aika hyvin pienellä potilasmäärällä: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29669226
Lisäksi tätä on testattu ainakin yhteen SCD-potilaaseen onnistuneesti.
Vaikka tällaiset tutkimukset/kokeilut ovat lupaavia, niin kaukana ollaan vielä siitä, että näitä voitaisin ottaa laajaan käyttöön. Geeniterapian osalta SCD on ainakin hieman ongelmallisempi kuin beeta-thalassemia mm. kantasolujen keräämisen osalta. Ekassa mainitsemassani paperissa oli lueteltu näitä ongelmia paljonkin, mutta mm. CD34+ solujen konsentraatio pitää olla normaalia korkeampi ja tähän on vaikea päästä ilman, että syntyy riskiä potilaalle (jotta kantasoluja saadaan kerättyä verestä, niin potilaalle annetaan vaarallisia lääkeaineita indusoimaan kantasolujen mobilisaatiota vereen. Näissä toki mennään kokoajan valtavasti eteenpäin).
Tietysti myös kaikki geeniterapian riskit on olemassa eli voi syntyä genotoksisia off-target mutaatioita eli suomeksi tarkoittaen sitä, että vahingossa aiheutetaan ei-tarkoituksellisia mutaatioita, jotka voivat lisätä syöpäriskiä liikaa suhteessa hyötyyn. Ainakin tähän mennessä tutkimuksissa on havaittu tällaisia muutoksia pisimmillään vasta 15 vuotta geeniterapian jälkeen, joten ennen laajempaa käyttöä näistä pitäisi saada pitkiä seurantatutkimuksia riittävän suurilla potilasmäärillä. On myös paljon ihan geeniteknologisia ongelmiakin, jotka ratkaisemalla voitaisiin minimoida näitä riskejä. Uskon, että näitä ratkaisuja alkaa tulevalla vuosikymmenellä löytyä huomattavasti nopeammalla vauhdilla.
Olen erittäin varma, että geeniterapia pysyy hoitomuotona sirppisoluanemiassa lähinnä tutkimusasetelmissa pienille tai kohtalaisille potilasmäärille vielä ainakin seuraavat 10 vuotta. Toki joissain syövissä, missä on iso ja nopea kuolleisuus diagnoosin saamisen jälkeen, on järkevää viedä geeniterapiaa nopeasti markkinoille jos jotain lupaavaa löytyy.
Sirppisoluanemiasta kärsivien potilaiden asema ainakin USA:ssa näyttää tilastojen valossa olevan hyvä. 98 % potilaista on jonkinlainen vakuutus, 61% osavaltioiden rahoittama Medicaid, 25% valtion tarjoama Medicare ja 12 % yksityinen vakuutus. Voxelotorin olisi siis melko helppo saavuttaa nopeasti markkinat, mikäli teho tulee osoitetuksi.
Muiden sijoittajien seuraaminen ei välttämättä ole mikään paras idea (siitä seuraa yleensä vain confirmation biasta ym.), mutta olen oman analyysini jo suurimmaksi osaksi tehnyt. Oli siis pakko katsoa minkälaisia hedge rahastoja tässä on mukana ja millä osuuksilla. Muutama hedge rahasto on tässä mukana ja ne omistaa yhteensä noin 315 miljoonan dollarin edestä osakkeita eli noin 12 % osakkeista. Omistusosuus on kasvanut tasaisesti, edellisellä kvartaalilla 950 000 osakkeen verran.
Silmiinpistävää on Joseph Edelmanin 218 miljoonan stake joka on lähes 6% hänen Perceptive advisors hedgerahastosta. Reilua 5% voi pitää jo kohtalaisen isona position kokona tällaisissa. Joseph Edelmania voinee pitää myös jonkinlaisena biotech-maailman guruna. Ainakin hän on saavuttanut rahastolleen noin 30% keskimääräisen vuosituoton kulujen jälkeen vuodesta 1999 lähtien ja esimerkiksi vuonna 2016 kun koko biotech sektori oli 20% miinuksella, niin Edelmanin rahasto tuotti 3,9% plussaa. Kyseessä on siis life sciences hedge-rahasto eli tämä on hänen erikoisalaansa.
Edelman heittää arvioksi, että scd markkinan koko voisi olla 3,5 mrd. ja Voxelotorin onnistuessa 10 mrd markkina-arvoa (4x vs. nykyhetki) voidaan pitää realistisena. Olen itsekin päätynyt aika samoihin lukuihin omissa keskiarvioissani. Toki näissä markkina monesti sitten ampuu yli, jos lämpimurto tulee.
Shorttina osakkeita on 7 miljoonaa kappaletta eli noin 13,5% koko firmasta.
Katsoin huvikseni myös analyytikkoarviot, 10/10 analyytikkoa antaa buy-suostiuksen: Alin tavoitehinta 70 dollaria ja ylin 125. Tip ranksin perusteella noista on osa aika korkean osumatarkkuuden kavereita: https://www.tipranks.com/stocks/gbt/price-target
En tosin tiedä miten luotettavana tuo sivuston tilastoja voi pitää, onko jollain tarkempaa käsitystä?
Enemmänkin tällaiset hedgerahastojen omistukset ja analyytikkoarviot kertoo siitä, onko tässä mahdollisesti jotain hälyttävää. Se ei kerro kuitenkaan välttämättä siitä, että tähän kannattaisi suin päin sijoittaa ilman omaa huolellista analyysiä ja bayesilaista todennäköisyysmääritystä lääkkeen läpimenosta. Edelmanillakin on varmaan kohtalaisen pätevät tyypit tekemässä näistä tutkimusta ja kyllä tuolla analyytikoissakin näkyi M.D tutkinnon ja biokemian/solubiologian ym. alan PhD -tyyppejä löytyvän. Jos tähän mennessä tutkimuksissa olisi jotain selkeitä ongelmia/virheitä, niin tuskin kaikki antaisivat ostosuosituksen.
Miksi Global Blood Therapeutics olisi hinnoiteltu väärin - markkina ei ole tyhmä
Se onkin sitten tärkein kysymys, että jos näin pätevät kaverit näkee tässä potentiaalia ja mun sekä analyytikkojen mielestä tämä osake on edelleen todennäköisyyksiinsä nähden noin 50% aliarvostettu, niin miksei markkina ole ostanut tätä aliarvostusta kiinni? Miksi markkina ei olisi tässä kohtaa tehokas?
Edelmanilla ainakin on jo aika iso positio jota ei ole järkevä enää kasvattaa ja isommille hedge-rahastoille 2,5 mrd. firma voi olla vähän liian pieni herättämään kiinnostusta. Pysyn myös edelleen kannassani, että tämä keissi on hankala ymmärtää väärin, koska yritysjohto on vähän kehnosti kommunikoinut tutkimustuloksia ja toisaalta tutkimusasetelmat ja prekliinisen datan ennustearvo ovat normaalista poikkeavia. Markkina siis arvio tämän suunnilleen, kuten keskimääräisen tässä vaiheessa olevan lääkekehitysprojektin. Keskimäärin se on oikea tapa, mutta tässä kohtaa se on minun mielestäni virhe.
Mielenkiintoista luettavaa ja tärkeintä on toki, että kirjoitat oman kompetenssi alueesi yrityksistä. Ymmärrät näitä varmasti paremmin kuin keskiverto analyytikko, jolla ei ole lääketieteellistä koulutusta.
Mielenkiintoista luettavaa ja tärkeintä on toki, että kirjoitat oman kompetenssi alueesi yrityksistä. Ymmärrät näitä varmasti paremmin kuin keskiverto analyytikko, jolla ei ole lääketieteellistä koulutusta.
Kiitos. Paljon on kyllä vielä opittavaa, mutta kaksin käsin teen duunia analyysini eteen. Sitten pitäisi vielä osata treidata näitä. Maailmassa kuitenkin fiksuja biotech/biopharma analyytikkoja riittää vaikka millä mitalla, mutta sen analyysin muuttaminen ylituotoksi on jo vaikeaa. Esim. Edelmanilla on vakuuttava research-tiimi takana täynnä lääkäreitä ja tutkijoita kaikilta luonnontieteen/life sciences aloilta, mutta haastattelussa hän sanoo ison osan edgestä syntyvän siitä, että osaa lukea markkinoiden psykologiaa ja ajoittaa paremmin kuin muut.
Näkisin, että varsinkin kehitysvaiheen alku-keskivaiheella olevat yhden tai muutaman lääkkeen/terapian firmat voidaan hinnoitella kuten optiot. Näiden kohdalla ajoittaminen ei välttämättä ole niin tärkeää jos osaa tehdä analyysin oikein ja osaa ostaa hintaan, joka tarjoaa +EV:tä.
Biotech/biopharma -sektorin näkymiä ja salkun sisältöä
Biopharma/biotech-sektorin osalta mulla on tällä hetkellä noin 30% salkun arvosta longeja ja 15% shortteja eli noin 15% nettolongina. Tämä on ihan kohtalainen positio, ottaen huomioon, että käteistä on vähän vajaa puolet salkusta.
Ainakin seuravat 5-10 vuotta alan "pöhinästä" tulee olemaan pääasiassa geeniterapiaa. On mahdoton ennustaa millaisia läpimurtoja voi tällä saralla tulla, mutta 2020 - 2030 tulemme hyvin todennäköisesti näkemään aivan valtavaa kehitystä. Jos haluaa biotechia salkkuun, niin ei olisi ollenkaan huono betsi koota vaikkapa equal weight -salkkua näistä pieneksi osaksi koko portfoliota. Ainakin paljon mielummin ottaisin tämän, kuin jotain koko sektroin kattavaa ETF:ää. Toki eipä suomalaisella sijoittajalla ole enää mitään mahdollisuutta edes jenkki-ETF:iä ostaa, mutta jos ETF:stä pitäisi valita, niin tämä voisi olla ihan ok: https://ark-funds.com/arkg
Isot vanhat pharmayhtiöt kuten Amgen, Merck, J&J ja Eli Lilly on aika hukassa geeniterapioiden kanssa. Novartis on oikeastaan ainoa firma, joka on tajunnut asioita ja ehkä GSK:lla on myös ihan ok portfolio näiden suhteen.
Geeniterapia valtaa markkinaa
Olennaisimmat firmat geeniterapian alalla on varmaankin Adverum, Axovant, Abeona therapeutics, Audentes therapeutics, BioMarin, Biolife Solutions, CLBS, Spark, PTCT, Solid, Sangamo, Rocket pharmaceuticals, RGNX, HTGM, Sarepta, Ultragenyx, Voyager, Vericel, UniQURE Tässä olisi nopea lista, mutta onhan noita vaikka millä mitalla. Omasta salkusta löytyy tällä hetkellä PTCT, Spark, QURE, BioMarin, Sangamo ja Ultragenyx. Yhteensä noin 15 % painolla. Geeniterapia on analysoinnin kohteena sellainen suo, että en edes yritä ottaa liikaa aktiivista näkemystä. Näissä pitää myöntää oma rajallisuus ja ymmärtämättömyys. Vaikka yritän jatkuvasti oppia, niin uutta tietoa ja dataa tulee niin valtavalla vauhdilla ettei siinä voi mitenkään pysyä perässä ellei ole vaikka tutkijana töissä alalla. Pointti on tässä koota jonkinlaista equal weight salkkua ja välttää räikeimmät yliarvostukset tai sellaiset terapiamuodot joilla yksinkertaisesti on todella pienet edellytykset toimia. Näen kuitenkin näistä firmoista luodun portfolion olennaisena osana salkkua, koska:
Geeniterapia tulee hyvin todennäköisesti mullistamaan monen taudin hoidon seuraavan 10-15 vuoden sisällä.
Tutkimustulokset eivät korreloi muun pörssin kanssa -->hajautushyöty
Arvostustasot eivät ole yleisesti ottaen vielä karanneet käsistä
Geeniterapia ei ole sijoittajien keskuudessa vielä ihan niin mainstream kuin voisi luulla, mutta on silti erittäin iso mahdollisuus, että positiivisten tutkimustulosten myötä suuret massat saattavat rynnätä näiden pariin nostaen arvostukset pilviin.
Uskon, että nämä tuovat salkkuun hyvää hajautusta ja erittäin asymmetrisen riski-tuotto-profiilin.
Muu biopharma-salkku
Näiden lisäksi salkusta löytyy biopharma-sektorin osalta pienellä painolla Alnylam pharmaceuticalsia, Fibrogenia (palasin tähän vuoden tauon jälkeen, avaan myöhemmin lisää), Gileadia (mielestäni yksi aliarvostetuimpia large cappeja), Rigel pharmaceuticalsia, Zogenixia, Regeneronia ja Global Blood Therapeuticsia, josta kirjoitinkin kaksi edellistä viestiä analyysiä.
Shorttina on GWPH:ta, Beigeneä, Nektar therapeuticsia ja MiMediX:ä.
Shortteja voisi olla reilusti enemmänkin, mutta jostain syystä ei vain ole tahtonut löytyä hyviä kohteita (olen ollut laiska).
Long Zogenix - short GW pharmaceuticals (GWPH)
Ajattelin avata tätä treidiparia hieman. Molempien ykkösmarkkina on tällä hetkellä vaikeiden lääkeresistenttien epilepsioiden hoito (Lennox-gastaut syndrome, Dravet). GW pharmaceuticalsin lääke Epidiolex on ensimmäinen FDA:n hyväksymä kannabispohjainen lääke ja sillä on nyt hyväksyntä vaikean epilepsian hoitoon, mutta tutkimuksen alla on myös iso liuta muita mahdollisia sairauksia (näissä ollaan kuitenkin kohtalaisen aikaisessa vaiheessa). Lisäksi GWPH:lla on kannabispohjainen Sativex-tuote ollut jo pitkään markkinoilla MS-taudin spastisuuden hoitoon, mutta eipä tuo ole juuri lentoon lähtenyt myyntilukujen osalta. Zogenixilla on yksi ainoa tuote ZX008 (fenfluramiini) vaikeisiin epilepsioihin, joka on loppuvaiheen kehityksessä lääkelupaa vailla. Faasi 3 tuloksia on tullut Zogenixilta kesän aikana ulos ja myyntilupapäätöksen odotetaan tulevan tämän vuoden loppuun mennessä. GWPH on siis hieman edellä omassa prosessissa, mutta ei paljon.
Olen shorttina GWPH:ta ja longina Zogenixia yksinkertaisesta syystä: Zogenixin data näyttää huomattavasti parempaa tehoa samanlaisille potilaille kuin GWPH:n epidiolex, haittavaikutuksissa ei ole olennaista eroa ja markkinan hinnoittelu näiden firmojen suhteen on omituisesti vinoutunut: Markkina hinnoittelee GWPH:n valtaavan markkinaa enemmän kuin Zogenix, vaikka Zogenixin lääke on datan perusteella kliinisesti ja tilastollisesti merkitsevästi tehokkaampi.
N=119, Dravet syndrome indikaationa. Ennen tutkimusta koehenkilöille tehtiin 21 päivän hoitojakso stiripentolilla (yksi dravetin syndrooman hoidon tähänasinen kulmakivi) ja noin puolet potilaista eivät reagoineet hoitoon.
Primaaripäätekohta oli keskimääräinen muutos kouristuskohtauksien frekvenssissä 14 viikon jälkeen, joka oli 63,9% (p<0.001) lääkettä saaneiden ryhmässä ja 33.7% placeboryhmässä. Sekundaaripäätekohtina oli niiden potilaiden määrä, joilla kouristuskohtaukset on vähentyneet yli 50 % (kliinisen merkitsevyyden raja) ja yli 75% (kliinisesti erittäin merkittävän raja). Ohessa kuvaaja sekundaaripäätekohdista:
Eli siis esimerkiksi peräti 45 % suurempaa annosta saaneista potilaista saavutti kliinisesti erittäin merkittävän vaikutuksen (kouristukset väheni yli 75%) p-arvolla 0.01. Pienemmälläkin annoksella päästiin tilastollisesti merkitsevään 25,5%:iin potilaista. Data on erittäin vakuuttavaa, osoittaa kliinistä ja tilastollista merkitsevyyttä sekä annosriippuvaista tehoa.
Jos katsotaan GWPH:n vastaavanlaisen tutkimuksen (n=120) tuloksia (löytyy täältä: https://www.clinicaltrials.gov/ct2/show/results/NCT02091375?term=epidio…) niin Zogenixin lääke näyttää huomattavasti tehokkaammalta haittavaikutusten ollessa suunnilleen samaa tasoa. Itse asiassa GWPH:n epidiolexilla näytti olevan placeboon verrattuna hieman vakavia haittavaikutuksia (16,4 % vs. placebo 5% eli 3x placebo) kun Zogenixin lääkkeellä näitä oli suurella annoksella 12,5% vs 10% placebo eli ei tilastollisesti merkitsevää eroa placeboon. Toki ei Epidiolexissakaan päästä tilastollisesti merkitsevään eroon haittavaikutusten osalta koska otanta on niin pieni, mutta voi ainakin sanoa, että epidiolex ei todennäköisesti ole ainakaan turvallisempi lääke. Muiden haittavaikutusten osalta lääkkeet vaikuttivat olevan samaa luokkaa, kun huomioidaan placebo.
Tehon osalta Epidiolex saavutti 99 päivän jälkeen 39% keskiarvolaskun kouristuksissa vs. 13% placebo (vs. ZX008:n 64%) ja yli 75 % parannukseen pääsi vain 23% (vs. Zogenix 45%(suuri annos)/20.5% (pieni annos)). Mielenkiintoista oli että jos katsotaan yli 50% parannukseen pääseitä potilaita, niin Epidiolex ei päässyt tilastolliseen merkitsevyyteen p-arvon ollessa 0.0784. Zogenix pääsi tilastollisesti merkitsevään 70% lukemaan tämän osalta vs. ei-tilastollisesti merkitsevä 62% Epidiolexilla.
Zogenixilla on myös pienempiä pilotti tutkimuksia ja dataa muista faaseista, jotka näyttävät vähintään yhtä hyvää tai jopa parempaa kliinistä tehoa.
Kaiken järjen mukaan kun Zogenixin lääke pääsee erittäin todennäköisesti (yli 95% varmuudella) markkinoille ensi vuonna viimeistään, niin sen tulisi saada Epidiolexia suurempi markkina. GWPH:lla rahaa tulee valumaan muihin kehitysprojekteihin, joista tuottoja tuskin koskaan nähdään (ne on mielestäni sen verran toiveajattelua). Lisäksi Epidiolex on erittäin altis kilpailulle, koska käsittääkseni käytännössä kuka tahansa voi tehdä vastaavanlaisen kannabisvalmisteen ja tuoda sen markkinalle. Pitää itse asiassa katsoa vähän tätä patenttiasiaa tarkemmin, koska en ole tästä täysin varma.
Joka tapauksessa ei ole mitään järkeä, että GWPH:n market cap olisi 4,1 miljardia ja Zogenixin market cap 1,7 miljardia. Analyytikkojen peak sales arvioi GWPH:n epidiolexille 2022 noin 1,2 miljardin myynnin. Tämä analyysi ei huomioi sitä, että on mielestäni n. 90% todennäköisyys, että Zogenixin lääke tulee markkinoille hyvin pian ja vie yli puolet myynnistä itselleen. Konservatiivinen arvio, että Zogenix vie puolet myynnistä antaisi GWPH:n valuaatioksi 4x forward sales arvon 2,4 miljardia. Yhtiö kuitenkin polttaa rahaa tutkimukseen, joka tuskin tuottaa tulosta ja vaikka tuottaisikin, on mielestäni altis kilpailulle. Jos Zogenix taas onnistuu leikkaamaan GWPH:n markkinasta puolet itselleen, se antaisi fair valueksi saman 2,4 mijlardia, mutta koska datan perusteella Zogenixilla on tehokkaampi lääke, niin tämä lienee aika konservatiivinen arvio.
Johtopäätös: GWPH:sta voisi hyvin lähteä 1-2 vuoden sisällä 40% -50 % kannabis-huuman puhaltamaa ilmaa pois ja Zoxenix tulee hyvin todennäköisesti ottamaan 1,2 miljardin markkinasta hieman puolta reilumman siivun itselleen, antaen 30-50% upsidea noin 10% riskillä menettää valtaosan pääomasta (jos paljastuu jotain yllättävää, eikä lupaa tule tai lääke epäonnistuu markkinapenetraatiossa).
Kiitos erittäin mielenkiintoisesta blogista, jatka samaan malliin. On lähes hengästyttävää, että painat samaan aikaan lääkiksessä preklinikkaa (tai ehkä jo klinikkaa) ja suollat tänne kattavaa pohdintaa biopharma-firmoista ja lisäksi treidaat ohessa.
Itse oon lukenu ton Ark Fundsin boss lady Cathie Woodin ajatuksia ja se ainakin osaa muotoilla geeniterapia-asiat niin, että meinaan aina sillä sekunnilla juosta maniassa ostoksille. Ongelma on just se, että mitään koko markkinaa kattavaa ETF:ää ei edes tee mieli ostaa. Yksittäisten firmojen analysointi vaatisi taas jo todella kovaa osaamistasoa ja lopulta jään näiden kahden valinnan limboon ja ostan jotain aivan muuta sektoria...
Tomi Haataja kirjoitti:
Geeniterapia ei ole sijoittajien keskuudessa vielä ihan niin mainstream kuin voisi luulla, mutta on silti erittäin iso mahdollisuus, että positiivisten tutkimustulosten myötä suuret massat saattavat rynnätä näiden pariin nostaen arvostukset pilviin.
Tää on just näin. Väitän, että hyvin pieni osa sijoittajista edes pystyy hahmottamaan sitä tilannetta kun perimän sekvensointi viekin vuonna 2022 vain joitakin minuutteja ja maksaa paria hassua roposta. Se tulee oikeasti muuttamaan tiettyjen sairauksien hoidon ja vieläpä erittäin radikaalisti. Väitteen, että tilanteen hahmottaminen on hankalaa sijoittajille perustan sille, että kun olen käynyt kuuntelemassa kotimaisia alan huippututkijoita (mm. Aarno Palotie) ja heistäkin välittyy sellainen lapsenomainen innostus kun he eivät oikein vielä tiedä mihin tämä koko juna on etenemässä niin miten sitten edes hedge-fundit asiantuntijoineen voisivat pitää markkinat tehokkaina?
Summa summarum, geeniterapian suhteen tulee erittäin jännittävät seuraavat 10-15 vuotta ja junaan aion hypätä jossain muodossa. Ehkä tuo mainitsemasi equal weight -tyyppinen salkku, jossa otetaan riittäviä EV + heppoja salkkuun pieni kasa, voisi olla pohtimisen arvoinen ratkaisu allekirjoittaneellekin.
Arkilla on kyllä ihan mielenkiintoisia näkemyksiä. Ne on välillä ehkä hieman yliampuvia, mutta sehän kuuluu asiaan kun kuitenkin heillä on tuotteita myytävänä.
Geeniterapia -kentällä pelaaminen vaatii treidaamisessa ennen kaikkea hyvää reaktiokykyä. Näkisin, että itselläni ei ole minkäänlaista edgeä tehdä ennustamismielessä analyysiä näiden firmojen terapioista/tekniikoista. Harvalla ylipäätään on ja väitän, että se vaatii vähintään kymmenien vuosien tutkijataustan alalta. Aika kuvaavaa on se, miten nopeasti uutta tutkimusta tulee ulos. Esim. CRISPR -tekniikoista julkaistujen paperien määrä kasvaa eksponentiaalisella vauhdilla:
Geeniterapioiden käyttäytymiseen elimistössä liittyy huomattavasti suurempi stokastinen komponentti, kuin perinteisiin lääkehoitoihin, joten se pitää ottaa huomioon näihin sijoittaessa.
Hyvä lähestymistapa on hajautettu salkku hyvällä riskienhallinnalla ja kyky observoida markkinaa oikein. Ei pidä jäädä odottelemaa ihmeitä jos alkaa selvästi näyttää, että jokin menetelmä kliinisissä tutkimuksissa ei yksinkertaisesti toimi tai jos sijoittajat hylkää jonkin kohteen. Näitä kuitenkin osaan mielestäni ihan kohtalaisen hyvin analysoida.
Makkone kirjoitti:
niin miten sitten edes hedge-fundit asiantuntijoineen voisivat pitää markkinat tehokkaina?
Tähän on pakko tarttua sen verran, että hedgerahastot ja Wall Street ovat kuitenkin niitä, jotka maksavat suurimmat palkkiot, jos satut olemaan maailman paras geenitutkija tai esimerkiksi erittäin kokenut kapean osaamisalueen erikoislääkäri. Näistä on ihan tieteellisiä papereitakin julkaistu, voisin niitä kaivaa vähän paremmalla ajalla. Näiden asiantuntijoiden palkkiot voi nousta aivan älyttömille tasoille verrattuna siihen, mitä ne normipäivätyössä tienaa.
Sanoisin, että suurimman osan ajasta saat näistä firmoista markkinoilta oikean riskin ja sitä vastaavaan tuoton.
Kurssireaktio tähän noin -30% tähän mennessä, koska plasman IDS-tasoissa ei huomattu muutosta. Väittäisin, että -30% on useastakin syystä ylireagointia.
Ensimmäinen ja tärkein on se, että mielestäni suurin osa valuesta on kuitenkin hemofiliaterapioissa ja niiden potentiaalissa. Toinen syy on se, että tutkimuksessa ehdittiin testata vasta pienempiä annostuksia ja tarkoitus oli tutkia lähinnä niiden turvallisuutta sekä vähän hakea merkkejä siitä, onko järkevää jatkaa tutkimusta. Näissä annostuksissa ollaa alkuvaiheessa aika varovaisia. Näiltä osin tutkimus oli onnistunut, koska käytetyt annokset olivat turvallisia ja saatiin pieniä viitteitä mahdollisesta toimivuudesta. Kolmas syy on se, että plasman IDS-tasoista ei voi vielä vetää kovin luotettavia johtopäätöksiä kliinisen kuvan muutoksiin.
Noin 10-15 % negatiivinen reaktio olisi mielestäni ollut tähän paikallaan, joten lisäsin tätä lievään ylipainoon, ajatuksena lyhytaikainen treidi. Jospa tulevina päivinä kaikki ehtivät vähän pohtia näitä tuloksia ja niiden merkitystä paremmin ja kurssi hiljalleen korjautuu johonkin 16 dollarin paikkeille (nyt 13 dollaria). Jos ei korjaudu, niin sitten olen todennäköisesti itse tässä väärässä ja otan osakkeen takaisin normaalipainoon. Kyllä näissä liikkeissä melkein aina jokin perä kuitenkin on, eikä kannata liian itsepäisesti mennä kontraamaan. Tässä kuitenkin tuntuu ihan selvältä ylireagoinnilta.
Eilen tuli myös geeniterapia -sektorin osakket yleisesti keskimäärin 3-5% alas, joten sekin vaikuttaa. Tällaiset liikkeet on tällä sektorilla ihan normaalia ja kuuluu asiaan.
EURUSD
Olen taas hieman shorttina eurusd:ta. Odottaisin USA:n talouskasvun piikkaavaan joko tämän vuoden loppupuolella tai viimeistään 2019 keväällä. Niihin aikoihin dollari tyypilisesti vahvistuu. Lisäksi maailmassa on paljon dollarimääräistä velkaa kehittyvillä markkinoilla. Kun korot nousee, dollareiden kysyntä kasvaa. Se aiheuttaa kehittyviin markkinoihin ongelmia, jolloin kuvittelisin dollareiden kysynnän kasvavan entisestään. Samaan aikaan FED jatkaa taseen purkamista vähentäen dollareita järjestelmästä. En voi olla kuin näkemättä tässä mahdollisen feedbackloop-skenaarion, jossa eurusd jatkaa laskuaan pariteettiin ja mahdollisesti vielä paljon alemmas 0,90 -tasoille seuraavan vuoden sisällä.
Isossa kuvassa dollari on kuitenkin erittäin yliarvostettu valuutta monella eri mittarilla (esim. PPP:llä), mutta nämä eivät sovellu ajoittamiseen.
Kehittyvät markkinat
Dollarista päästäänkin sujuvasti kehittyviin markkinoihin, joiden viimeaikaiset ongelmat on kitetytynyt aika pitkälti juuri siihen. Kehittyvien markkinoiden valuaatiot on aika houkuttelevalla tasolla, mutta en lähtisi vielä isosti longiksi. Tyypillisesti kehittyvillä markkinoilla valuaatiot on saattaneet painua täysin järjettömille tasoille ennen kuin on nähty voimakas mean reversion. En kuitenkaan enää ole shorttina EM:ään vaan katsoisin enemmänkin paikkoja longailla.
Pidän todennäköisenä, että viimeistään ensi vuodesta lähtien jenkit seuraa kehittyvien markkinoiden sukellusta perässä. Loppuvuodeksi ennustan saman teeman jatkuvan, eli jenkit yliperformoi muuta maailmaa.
Naspers
Kirjoittelin tästä jo aiemmin ja olin postiossa, mutta sitten stop-lossit paukkui kun EM-"kriisi" alkoi päästä otsikoihin. Nyt otin taas tätä hieman sisään, kun osake on tullut ihan reilusti alas.
Tämä on mun mielestä pitkällä tähtäimellä yksi parhaimmista tavoista ottaa kehittyviä markkinoita salkkuun. Naspers omistaa 30% Tencentistä eli omistuksen arvo on noin 120 miljardia, mutta Naspers treidaa pörssissä 93 miljardin valuaatiolla. Lisäksi Naspersilla on kattava tech-painotteinen start up- salkku kehittyville markkinoille ympäri aasiaa, afrikkaa, etelä-amerikkaa, itä-eurooppaa ym.. Näistä on muutamista jo vapautettu pääomia mm. pörssilistauksilla. Toki tuossa on poliittista riskiä, koska noista Tencent-omistuksista menee veroa, mutta verojenkin jälkeen tässä on selkeää aliarvostusta tasearvoon nähden. Lisäksi arvotan firman johdon osaamisen erittäin korkealle. Heillä on pitkä track-record onnistuneista start up -sijoituksista, Tencent nyt tietysti ilmiselvin näistä, mutta lukemattomia esimerkkejä löytyy joista on jo exitti päästy tekemään.
Firman johto antaa selitykseksi aliarvostukselle sen, että Naspers on liian iso firma Johannesburgin pörssiin. Pidän tätä ihan uskottavana, koska Naspersin osakkeiden vaihdosta selkeästi suurin osa tulee kuitenkin kehittyvien maiden rahastojen ja ETF:ien kaupankäynnistä ja näillä on tietyt rajoitukset: Kun koko markkinaa myydään, niin Naspers menee siinä samallla hinnasta välittämättä. Johto on kuitenkin aloittanut vaihtoehtojen tutkimisen, että päästäisiin vähän likvidimmälle markkinalle ja jos tässä päästään eteenpäin, niin varmasti aliarvostuskin korjaantuu nopeasti.
Otan tätä paljon mielummmin salkkuun kuin mitään emerging markets ETF:ää. Vielä kun tähän saa erittäin hyvän turvamarginaalin NAV-alennuksen takia.
Westpac Banking corporation ja Australian asuntomarkkina
Olen edelleen shorttina tähän ja taas vaihteeksi tämä kulkee ihan hyvin. Westpac sai viranomaisilta aika lievät sakot ottaen huomioon, että 3 mrd:n arvosta sellaisia asuntolainoja oli annettu ulos, mitä ei olisi ikinä pitänyt antaa: http://www.abc.net.au/news/2018-09-05/westpac-comes-out-ahead-on-dodgy-…
Voisin hyvin kuvitella, että tuo 3 miljardia on vain jäävuoren huippu.
Australian asuntomarkkina on monien asiantuntijoiden mielestä suhteessa huomattavasti suurempi kupla, kuin jenkkien vastaava 2006-2007. Sitkeästi tuo kupla pitää pintansa, mutta eiköhän koko korttitalo jonain päivänä sielläkin romahda. Silloin on Westpac isoissa ongelmissa ja tällaiset mitättömät sakot on vasta alkua, mutta kertoo aika paljon näiden toiminnasta. Seuraavaksi leikataan osinkoa ja kohta tämä lappu on kaikkien shorttareiden huulilla.
Australian kotitalouksilla on kyllä ihan mukavasti velkaa:
Kun lukee juttuja minkälaista meininkiä tuolla on, niin kyllähän se tuo väkisin mieleen jenkkien subprime-kuplan kertaa 10. Toki Australia on sen verran pieni markkina, että se hyvin todennäköisesti ei muodosta mitään merkittävää uhkaa maailmantaloudelle. On vain ajankysymys milloin tämä kaatuu (tärkein kysymys).
Ehkä on myös hiljalleen aika shortata aussidollaria?
Vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta hintavalta. Toki jos Zuora onnistuu kasvamaan edes toimialan ennustetun CAGR 35% tahdissa, niin sitten 2,7 mrd. enterprise value on aika houkutteleva. Ainakin tällä hetkellä subscription service:n ennustetaan kasvavan viime vuodesta noin 70% eli Zuora valtaa markkinaosuutta. Aiempi kasvu ollut toimialan tahdissa 35%. On tässä alalla ainakin kilpailua, mutta jos voittaja vie kaiken-ekonomia pätee tällä toimialalla, niin Zuora on aika vahvoilla. Kaikki on myös kiinni siitä, miten massat tällaisista osakkeista innostuu. Eihän tällaiset bisnekset mene kaikille yhtä helposti jakeluun kuin joku Netflix.
Toisaalta vähän huolettaa, että miten euroopanvalloitus onnistuu GDPR:n aikana, kun eurooppalaiset firmat on yhä enemmän huolissaan siitä, mitkä kolmannet osapuolet saa päästä käsiksi asiakasdataan. Soveluspuolella taas Apple ja Google kasvattaa subscription puolen roolia. Esim. Apple vaatii, että kaikki sovellusten kautta tehdyt tilaukset menee app storeen, ja tilaus pitää olla mahdollista tehdä myös anonyyminä, jolloin alkuperäiselle tuottajalle ei mene käytännössä mitään henkilötietoja vaan asiakkuus jää Applelle.
Otin joka tapauksesta pienen tutkimusposition tästä salkkuun. Ehkä tämä voisi vähän aikaa kasvettuaan olla jonkun isomman puljun take over target.
Kirjoja
Olen lukenut viime aikoina neurotieteilijä Daniel Levitinin kirjaa: The Organized Mind: Thinking Straight in the Age of Information Overload
Ihan hyviä juttuja, mutta tätä kirjaa olisi voinut vähän tiivistää. Tässä tulee ihan liikaa jaarittelua kymmeneen kertaan samasta asiasta. Ärsyttää myös vähän, miten hän esittelee tässä kirjassa muutamia neurotieteen löydöksiä ikäänkuin ne olisivat jotain uusia mullistavia juttuja, vaikka ne on tiedetty jo pitkään.
En ole koskaan ollut hyvä järjestelmällisyydessä, joten tästä kirjasta heräsi muutamia mielenkiintoisia ideoita. Alan ainakin pitämään fyysistä kalenteria ja muistivihkoja. Voisi myös lukaista David Allenin Getting things Donen seuraavaksi.
Olen viime aikoina huomannut, miten tärkeää on antaa aivoille aikaa ajatustenharhailulle. Jos koko päivä on aamusta iltaan aktiivista prosessointia (opiskelu,työharjoittelut,sijoitustjutut ym.) eikä missään välissä tule tyhjäkäyntiä, niin se alkaa haittaamaan keskittymiskykyä pitkässä juoksussa ja aiheuttaa "aivosumun" kaltaisen tilan, koska aivot alkaa tiedostamattasi käyttämään energiaa tähän harhailuun. Tästä syystä meditaatio ja kaikenlaiset rentoutumisharjoitukset vähentävät stressiä ja parantavat tuottavuutta, koska niissä pyrkimys on nimenomaan päästä tällaiseen tiedostamattomaan harhailutilaan esim. keskittymällä pelkkään hengitykseen. Tässä tilassa aivot ikäänkuin lajittelevat kaikkea informaatiota, mitä on päivän aikana ehtinyt kertyä. Samaa tapahtuu tietysti myös unen tietyissä vaiheissa, mutta jos tätä tekee myös hereillä ollessa, niin se parantaa myös unen aikana tapahtuvan lajittelun tehokkuutta. Tietysti myös tietoisesti voi käsitellä näitä muistikirjojen ja päiväkirjojen avulla.
Viikon kuultu anekdootti:"Olen bullish lohkoketjuun, mutta en kryptovaluuttoihin" on typerin kommentti ikinä.
Olen kuullut tämän jo kahdelta erittäin fiksulta tyypiltä. Toinen oli Lux Capitalin Josh Wolfe Real Visionin haastattelussa, toinen eräs erittäin fiksu tietojärjestelmätiedettä opiskeleva kaverini, joka oli sijoittanut Bitcoiniin jo aivan sen alkuvaiheissa ja myi 99% Bitcoineistaan viime vuonna kivalla voitolla kun oli ensin 100 kertaistanut pääomansa.
Ja tälle kuullut perustelut: Molemmilla kommentin sanojilla yhteistä on se, että kumpikaan ei usko lohkoketjun valloittavan maailmaa niinkuin ihmiset sen yleisesti kuvittelevat. Onhan se ihan nerokas keksintö, mutta sen sovellukset ovat edelleen aika vähissä ja molemmat ovat skeptisiä sen suhteen, tuoko DLT oikeasti mitään hyötyjä monessakaan asiassa. Tästä kohtaa eteenpäin ainakin mun kaverin selitykset alkoi mennä sille tasolle, että itse putosin jo kärryiltä. Suosittelen katsomaan tuon Josh Wolfen "Capitalizing on tech-enabled transformations" -haastattelun jos real vision -tilaus löytyy
Kaverin perustelut alkuperäiselle Bitcoin sijoitukselle oli se, että hän väitti alusta asti nähneensä, miten valtavirta kuvittelee lohkoketjun muuttavan maailmaa ja ymmärtämättä mistään mitään ihmiset ryntäävät ostamaan Bitcoineja. Oli siis bullish Bitcoiniin, muttei lohkoketjuun. Sanotaanko, että tässä kommentissa voi olla hivenen pääoman 100-kertaistamisen mukana tuomaa "nöyryyttä" mukana...itse veikkaan, että asia meni suunnilleen niin, että hän uskoi ensin itsekin lohkoketjun muuttavan maailmaa, mutta kun pelissä oli oikeasti isot rahat, niin päätti ottaa asiasta vähän paremmin selvää. Tai sitten vain trollailee. Tai puhuu totta ja pelasi tämän hypen lähes täydellisesti alusta loppuun.
Joka tapauksessa mulla ei itsellä ole tähän mitään mielipidettä, koska en ymmärrä näistä yhtään mitään. Silti aika mielenkiintoisia kuulla näin valtavirrasta päinvastaisia kommentteja tyypeiltä, joita ehkä eniten luonnehtisin tämän alan asiantuntijoiksi.
Ajattelin, että olin tässä pahasti myöhässä, mutta kurssihan lähtikin aamupäivästä laskuun. Kävin vähän läpi tätä M&A-arbitraasi-keissiä ja mun mielestä näyttää, että markkina hinnoitelee nämä kiinalaiset turhan skeptisesti. Ostajaehdokkaat vaikuttaa kuitenkin taloudellisesti erittäin kykeneväisiltä ja näistä löytyy julkisesti paljon tietoa ja luottamusta. Hankala myös nähdä, että osakkeenomistajat olisi tätä tyrmäämässä, kun niin hyvän preemion tarjoavat. Daytraderilla kans hyviä pointteja Amer-ketjussa ja omassa kolumnissa.
Nykytiedon valossa kaikki hinnat ainakin alle 35,55 kurssilla antaisi etua. En tosin ole kovin kokenut tällaisissa keisseissä, joten yritän olla aika konservatiivinen omassa analyysissäni. Pitäisin tämän kaupan läpimenoa vähintään 60% todennäköisenä ja oddsit olisi nykykurssilla (34,20) noin 6:5. Näillä numeroilla tämän optimal bet size olisi Kellyn kriteerillä 26,67%, mutta olen hieman varovaisempi ja tällä hetkellä Ameria on salkussa 15% painolla. Lisäilin tätä koko iltapäivän väliltä 34,15 - 33,50 ja loppupäivästä tätä oli jo 30% salkusta, mutta kurssin kääntyessä nousuun sulkeutumista kohti oli pakko tietysti keventää. Sain jopa ihan kohtalaista päivänsisäistä voittoa tästä. No, katsellaan miten etenee.
EURUSD
Shortti ei ole kulkenut PnL:n suhteen viimeaikoina mihinkään ja olen treidannut position ympärillä. Oma makronäkemykseni dollarin suhteen muistuttaa ehkä parhaiten Nordean ansioituneiden makroanalyytikoiden näkemystä: https://e-markets.nordea.com/#!/article/45883/week-ahead-fresh-ism-oxyg…
Nämä kaverit osaa selittää asian paljon paremmin kuin minä. Näkisin dollarille edellytykset vahvistua ainakin vielä loppuvuoden. Toki markkina saattaa alkaa hinnoitella mahdollista likvditeetti-"burstia" (tai hinnoittelee sitä jo), joka voi tulla 2019 vuoden alkuun (lue em. analyysit), mutta mun mielestä tähän shorttiin ei liity kovin merkittävää tappioriskiä jos jaksaa olla hereillä.
GRMN
Otin taas pienen shortin Garminiin, koska ajoitus näyttää vaihteeksi hyvältä ja valuaatio näyttää erittäin kalliilta. Lisäksi olen onnistunut viime aikoina lukemaan kurssia hyvin ja edellinen shortti meni ajoituksen osalta täydellisesti, joten uskon trendin jatkuvan. En pidä kovinkaan todennäköisenä, että Garmin kasvaisi toimialaa nopeammin, ainakaan en näe mitään kestäviä kilpailuetuja tässä. Luulen, että myös markkina ennemmin tai myöhemmin tiedostaa tämän ja toimii sen mukaisesti. Ajatus tässä on lähinnä, että tämä on hyvä asymmetrisen betan hedge koko salkulle (= mielestäni vähemmän upsidea kuin muulla markkinalla, mutta vähintään markkinan verran downsidea).
Sangamo Therapeutics
Kirjoittelin edellisessä viestissä muutamia perusteluita, miksi reaktio viimeisimpiin tutkimustuloksiin oli noin 50%:sesti ylireagointia ja otin tämän salkussani väliaikaisesti ylipainoon. Näyttää, että olin oikeassa ja kurssi on tullut nyt muutamassa päivässä noin 15% ylös vajaaseen 15 dollariin. Olen hieman kevennellyt jo isoa positiota, mutta näkisin, että tässä on vielä nousuvaraa 15.50 -16 asti, jonka jälkeen otan takaisin normaalipainoon.
Muuta
Lyhytaikaiset treidit on itse asiassa onnistunut viimeaikoina todella hyvin, mutta muut salkun pitkät positiot elää elämäänsä ja salkku näyttää kokonaisuudessaan jauhavan tiukkaa +-0:aa tältä syksyltä. Sekin on jo mun mielestä hyvä saavutus, koska olen ollut suurimman osan ajasta jenkkiosakkeisiin nettoshorttina ja siellä osakkeet on kuitenkin mennyt viime aikoina aika isosti ylös. Mitään isoja virheitä ei ole päässyt vielä tälle vuodelle tapahtumaan, koska olen nopea ottamaan tappiot kiinni. Tärkein asia on se, että tiedostan suurimman osan virheistäni ja osaan jatkossa pelata aina edes vähän paremmin. Vielä joskus vuosi sitten en ollut läheskään yhtä nopea havaitsemaan tekemääni virhettä, mutta nykyään saatan jo saman päivänä aikana tajuta, että nyt ei aivot ihan leikkannut. Ehkä vuoden isoimmat virheet liittyy positioiden kokoon, sillä valuuttatreideissä on välillä tullut otettua vähän epäoptimaalisia bet sizeja molempiin suuntiin ja toisella sijalla on varmaan muutama typerä tulkinta markkinaliikkeisiin liittyen.
Joku voisi tietysti sanoa, että miten sitä oikeasti kukaan tietää onko tehnyt virheen vai ei. Uskon itse siihen, että suurimmassa osassa tapauksista markkina kyllä liikkeillään kertoo sinulle oletko tehnyt virheen vai et. Joskus tätä saa tietysti odottaa tovin.
Tästä pitikin jo kirjoittaa ja varsinkin tuosta artikkelista, johon tässä lakiasiassa viitataan. Itse artikkelissa tuli muutama asia ilmi, jotka selittävät miksi valuaatio tuntuu niin järjettömän alhaiselta. En välttämättä pidä näitä ilmi tulleita asioita nykypäivänä enää niin relevantteina, mutta kyllä ne hieman maltillistavat tätä keissiä ja ainakin selittävät miksi tämä hinnoitellaan näin. Edelleenkin pidän tätä todella aliarvostettuna firmana.
Onko lakia rikottu, siihen en osaa sanoa oikeastaan mitään. Näin lakiasioiden suhteen maallikkona tuntuu vähän naurettavalta nuo syytökset, että sijoittajille ei olisi tiedotettu riskeistä, joita tuossa STAT:n artikkelissa tulee esiin. Kyllähän näitä riskejä on 10k:t sun muut pullollaan, mutta en sitten tiedä onko annettu jossain tiedotteessa ym. harhaanjohtavia lausuntoja. Voi olla, mutta tämä näyttää joka tapaukselta aika minimaaliselta oikeuskeissiltä ja jos jollekin tästä tullaan korvauksia maksamaan, niin se tuskin vaikuttaa isossa kuvassa käytännössä mihinkään. Eipä tuo osakekaan ole tänään reagoinut uutiseen, kun tuo taisi eilen juuri sulkeutumisen aikaan tulla ulos. Tänään osake näkyy sahaavan +-0 eli markkina ei tulkitse tätä kovin merkitykselliseksi.
STAT:n artikkeli taas tuli ulos eilen ennen pörssin avautumista ja se aiheutti noin -7,5% reaktion. Lukaisin artikkelin läpi. Se on maksumuurin takana, mutta jos sen välttämättä haluaa lukea niin tuohon voi tehdä nopeasti 1kk:n credit card -submit ilmaiskokeilun ja peruu sen sitten heti: https://www.statnews.com/2018/09/13/global-blood-therapeutics-sickle-ce…
Artikkelin argumenteissa ei sinänsä ole mitään vikaa, siinä käsitellään ihan tyypillisiä riskejä ja ongelmakohtia Voxelotorin kehittämisessä ja lupahakemuksessa. Noin iso kurssireaktio oli kuitenkin aika mielenkiintoinen, kun tuntuu, että tämmöset pitäisi olla jo markkinalla selvästi tiedossa.
Muutama kohta tuossa artikkelissa on kuitenkin vähän heppoisella pohjalla.
"Consider this: To secure U.S. approval for a new treatment for sickle cell disease, the Food and Drug Administration has traditionally required scientific proof demonstrating the drug under review is capable of significantly reducing the frequency of sickle “crises.....Global Blood lacks data demonstrating voxelotor reduces the frequency of crises. An effort to show this benefit in the recently completed Phase 3 study fell short."
Tässä kohtaa Adam ei ota huomioon sitä, että GBT:llä on FDA:n antama Breakthrough therapy designation (=BTD) ja faasi 3:n päätekohdat on suunniteltu yhdessä FDA:n kanssa niin, että tavoitteet täyttämällä lääke saataisiin markkinoille. FDA:n sivuilla sanotaan Breakthrough therapy designaatiosta seuraavaa: https://www.fda.gov/forpatients/approvals/fast/ucm405397.htm
"Breakthrough Therapy designation is a process designed to expedite the development and review of drugs that are intended to treat a serious condition and preliminary clinical evidence indicates that the drug may demonstrate substantial improvement over available therapy on a clinically significant endpoint(s).....clinically significant endpoint can also refer to findings that suggest an effect on IMM or serious symptoms, including:
An effect on an established surrogate endpoint
An effect on a surrogate endpoint or intermediate clinical endpoint considered reasonably likely to predict a clinical benefit (i.e., the accelerated approval standard)
An effect on a pharmacodynamic biomarker(s) that does not meet criteria for an acceptable surrogate endpoint, but strongly suggests the potential for a clinically meaningful effect on the underlying disease
A significantly improved safety profile compared to available therapy (e.g., less dose-limiting toxicity for an oncology agent), with evidence of similar efficacy"
Olen mustannut GBT:n osalta olennaiset kohdat. Eli käytännössä Adam väittää analyysissään, että tyypilisesti SCD:n hoidossa lääkkeen on tullut osoittaa tilastollisesti merkitsevä vaikutus vaso-okklusiivisten kriisien (VOC) vähenemiseen, jotta se on voitu hyväksyä markkinoille. Tämä oli totta vielä 10 vuotta sitten, mutta 2012 on säädetty laki tuosta edellä siteeraamastani BTD:stä, joka nykyään mahdollistaa vaikeasti hoidettaviin tauteihin luvan myöntämisen, mikäli voidaan osoittaa kehitys jossain kliinistä kuvaa ennustavassa markkerissa. Tämä on sovittu yhdessä FDA:n kanssa ja SCD on juuri sellainen tauti, johon kaivataan kipeästi uutta lääkettä, vaikka kuolleisuus/tai voc -hyöytä ei vielä kyetä osoittamaan. Olemassa oleva lääkehoito on haittavaikutuksiltaan erittäin epäedullinen ja Voxelotorin ei ole havaittu aiheuttavan mitään merkittävää sivuvaikutusta.
On toki aina mahdollista, että FDA voikin yllättäen vaatia GBT:tä osoittamaan voc/kuolleisuus-hyöty. Silloin pitää tietysti järjestää uusi tutkimus, joka maksaa rahaa ja aikaa. Tästä syystä olisi typerää jättää nykyinen kortti katsomatta kevyemmällä tutkimusrakenteella, varsinkin kun FDA:n kanssa on asiasta sovittu, että lupa on mahdollinen tiettyjen vaatimusten täyttyessä. Pidän kuitenkin todennäköisyyttä FDA:n uusille vaatimuksille korkeintaan 10% ja perustelen tätä lopussa vähän enemmän muutamilla tutkimuksilla asiasta.
Nykyisissä HOPE-tutkimuksissa vaatimuksia oli siis primaaripäätekohtana: "Proportion of participants with increase in Hb >1 g/dL from Baseline to Week 24".
Tämä on jo osoitettu faasi 3:n a-osiossa täyttyvän erinomaisesti.
Lisäksi faasi 3b:ssä tulee sekundaaripäätekohtina subjektiiviset oireisto - ja elämänlaatumittarit:
1, Proportion of days with SCD symptom exacerbation [ Time Frame: Baseline to Week 24 ]
2, Calculated from Sickle Cell Disease Severity Measure (SCDSM), Change in the SCDSM Total Symptom Score [ Time Frame: Baseline to Week 24 ]
Sekundaaripäätekohdissa ei faasi 3a:ssa saatu tilastollisesti merkitsevää muutosta aikaan, koska käytettiin eri mittaria (PRO), lähtötaso oli valmiiksi matala ja a-osion tarkoitus oli itse asiassa tutkia onko PRO soveltuva tähän tutkimukseen --> ei ollut. Nyt myös faasi 3b:ssä on enemmän potilaita (250 vs. 150), joten tilastollinen merkitsevyys on helpompi osoittaa.
Tutkimuksessa toki mitattiin myös VOC-eventtien määrää, joka oli numeerisesti pienempi voxelotor-ryhmässä vs. placebo, mutta tilastollista merkitsevyyttä ei voitu osoittaa, potilas - ja eventmäärän ollessa liian pieni.
Raakadatasta voisi itse asiassa laskea melko tarkkaan todennäköisyydeen, että päästäänkö faasi 3b:n isommalla potilasmäärällä tilastolliseen merkitsevyyteen voc-eventeissä. Tässä mallinnuksessa on toki omat rajoituksensa, mutta siitä saisi suuntaa antavia arvioita ja todennäköisyyslaskelmille saataisiin hieman parempi varmuus. Tämä ei kuitenkaan ole kriittinen mittari luvan kannalta, vaan lähinnä tekee luvan 100% varmaksi, jos tässä huomataan tilastollisesti merkitsevä muutos parempaan. Jos vaikutusta voc-eventteihin haluttaisiin tutkia niin, että saataisin tilastollisesti merkitsevä tulos, niin potilasmäärän pitäisi olla mun näkemyksen mukaan vähintään 300 ja seurantajan vähintään 15-20 kk. Esimerkiksi hydroxyurean hyötyjä voc-eventteihin tilastollisesti merkitsevästi on huomattu vasta yli vuoden seuranta-ajoilla ja lähtökohtaisesti yli 300 potilaan määrillä (RCT-asetelma).
Joka tapauksessa olisi omituista, että GBT suunnittelisi turhaan sellaisen tutkimuksen FDA:ta konsultoiden, jolla ei ole mitään mahdollisuutta mennä läpi johtuen väärästä primaaripäätekohdasta tai jossa on ylipäätään hyvin vaikea osoittaa hyötyä voc-eventteihin tilastollisesti merkitsevästi, vaikka lääke toimisi miten hyvin. On hyvä tiedostaa riskit, että lääkelupaa ei saada nykytutkimusten perusteella, mutta kyllä lääkeluvan saaminen ilman voc-eventtien laskun osoittamista on jo ihan riittävän todennäköistä sen suhteen, millä valuaatiolla firmaa saa ostettua pörssistä (todennäköisyys selvästi yli 50%).
Adamin argumentti jatkuu:
"The FDA, after all, had signaled to drug makers working on sickle cell that it would accept patient-reported outcomes to measure a drug’s beneficial effect on quality-of-life measures including pain, fatigue, sleep, mental focus, and breathing difficulty.
But that effort also failed to work. In the Phase 3 study, voxelotor did not improve the improve the quality of life of sickle cell patients. The biotech has no such data to submit to the FDA."
Tässä tulee kyllä mieleen, onko hän edes lukenut tutkimussuunnitelmia kunnolla läpi. Faasi 3a:n tarkoitus oli nimenomaan määritellä oikea subjektiivinen mittari b-osiota varten joten tästä ei voi vetää vielä johtopäätöksiä varsinkin kun potilasmäärä on niin pieni verrattuna siihen, mitä se tulee b-osiossa olemaan.
Oireistomittaritkaan eivät välttämättä ole edellytys luvan saamiselle, mutta toki niiden epäonnistuminen b-osiossa tekee luvan saamisesta melko paljon epävarmemman ellei tähän voida antaa jotain erittäin vakuuttavaa selitystä. Sellainen selitys voisi olla esim. että potilaiden elämänlaatu ja oireisto oli jo tutkimuksen alkaessa erittäin hyvä. Jos kuitenkin näin käy, niin tässä kohtaa mielestäni on jo korkeampi riski, että FDA saattaisi vaatia uutta tutkimusta uusilla päätekohdilla. Arvioisin tällöin tämän riskin olevan jotain 20% luokkaa.
Artikkelin argumentit jatkuu, ettei pelkän laboratorioarvon (hemoglobiini) muutoksen takia voi antaa lääkelupaa. Tässä on myös siteerattu erästä pediatrisen hematologian erikoislääkäriä, joka on ollut mukana kehittämässä Voxelotoria ja on asiasta samaa mieltä. Voin siis kuvitella, miksi markkina on tästä artikkelista säikähtänyt ihan aiheestakin. Käyn kuitenkin kohta tarkemmin läpi miksi nämä näkemykset on vähän omituisia GBT:n tapauksessa.
Tässä kohtaa kannattaa kuitenkin huomata, että kyseessä on eri tavoin toimiva lääke eli se ei luonnollisesti ennusta Voxelotorin kykyä vaikuttaa kliiniseen kuvaan (vocit/kuolleisuus). Voxelotor itse asiassa on osoittanut kliinistä kuvaa ennustavissa markkereissa paljon parempaa toimivuutta kuin Senicapoc, joten näitä lääkkeitä ei voi edes verrata. Toki nämä tutkimukset kertoo, mikä oli FDA:n kanta vuonna 2011. Tärkein pointti on kuitenkin se, että accelerated approvalin kannalta nykyinen BTD tuli kuitenkin voimaan 2012, joten FDA ei ole enää sama FDA kuin ennen vuotta 2012 ja hyväksymisprosessi näiden lääkkeiden välillä on aivan eri.
Ja tästä päästäänkin kaikkein tärkeimpään kysymykseen eli mitä FDA käytännössä nykyään hyväksyy ja millä perusteilla. Tähän keissiin liittyen tästä löytyy useitakin hyviä tieteellisiä papereita, mutta ainakin nämä kannattaa käydä läpi:
A 25-Year Experience of US Food and Drug Administration Accelerated Approval of Malignant Hematology and Oncology Drugs and Biologics: A Review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29494733
FDA:n prosessi accelerated approvalin osalta on tiivistetty tutkimuksissa seuraavasti: "Delopment and approval of drugs that address serious or life-threatening conditions.1 The “accelerated approval” pathway permits the FDA to grant marketing authorization on the basis of surrogate measures, such as biomarkers, laboratory values, or other physical measures that may serve as indicators of clinical outcomes such as symptom control or mortality, that are only “reasonably likely” to predict clinical benefit.2 Once accelerated approval drugs are granted marketing authorization, the FDA requires that the sponsors complete confirmatory trials to describe and verify clinical efficacy.3 When these requirements are fulfilled, the drug’s label may be updated to account for the new information."
Kysymys: Onko hemoglobiini-arvo SCD:ssä tällainen?
Vastaus: Kyllä on. Tästä on niin kattavasti tieteellistä näyttöä jo yli 20 vuoden ajalta, että tästä väittely on ylipäätään typerää. Silti näitäkin epäilyksiä esitetään STAT:n artikkelissa.
Esim. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9414296 "Risk factors for infarctive stroke included prior transient ischemic attack, low steady-state hemoglobin concentration and rate of and recent episode of acute chest syndrome, and elevated systolic blood pressure. Hemorrhagic stroke was associated with low steady-state hemoglobin and high leukocyte count."
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24166013 "low hematocrit, low hemoglobin concentration, young age, and low arterial oxygen desaturation predicted elevated cerebral blood flow velocities and, invariably, increased stroke risk, in children with SCA"
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22704695 "These data suggest that both elevated ARC and low baseline Hb during early infancy are associated with an increased risk of developing a cdTCD or abTCD later in childhood."
Voxelotorin on osoitettu tuovan hyötyä useissa hematologisissa markkeireissa mm. hemoglobiinissa. Ottaen huomioon, että tämä hyöty on paljon merkittävämpi kuin vaikkapa Senicapocilla aikoinaan oli, niin en epäilisi yhtään, etteikö kliinisen hyödyn toteaminen VOC-eventteihin ja lopulta kuolleisuuteen olisi kohtalaisen todennäköistä osoittaa pitemmissä seurantatutkimuksissa kun lääke saadaan markkinoille.
Viitaten vielä noihin kolmeen paperiin, jotka suosittelen lukemaan, mikäli haluaa tätä keissiä paremmin ymmärtää, niin esimerkiksi hematologisten syöpien kohdalla noin 80%:ssa tapauksista accelerated approval on perustunut hematologiseen responssimarkkeriin, mikä on verrattavissa siihen, mitä GBT nyt käyttää (eli hemoglobiini).
Se on selvää, että huolimatta siitä mitä HOPE faasi 3b:ssä tulee ilmi, niin mikäli accelerated approval tulee Voxelotorille, vaaditaan seuraavaksi confirmation-tutkimuksia, joissa tarkastelun alla on esimerkiksi kuolleisuus ja voc-eventtien määrä. Jos näissä ei huomata hyöyjä, niin lääke luonnollisesti vedetään markkinoilta. Sanoisin, että jos accelerated approval menee läpi on tilastoihin ja olemassa olevaan dataan vedoten noin 60% mahdollisuus, että jatkotutkimuksissa huomataan kliinisesti merkitsevä hyöty.
On omituista, ettei STAT:n artikkelin kirjoittaja Adam Feuerstein ymmärrä tätä. Periaattessa artikkeli on siis vain kritiikkiä sitä kohtaan, että FDA on myöntänyt Voxelotorille BTD:n, jota FDA soveltaa hankalissa taudeissa, kuten SCD:ssä jossa nykyinen lääkehoito on selkeästi vajaavaista ja sivuvaikutukset ikäviä.
Sanoisin, että on kaikkineensa vähintään noin 70% todennäköisyys, että Voxelotor menee accelerated approvalista läpi pelkällä hemoglobiiniarvolla. Tämä perustuu siihen, että Voxelotor ja HOPE faasi 3b:n tutkimusasetelma ja päätekohdat yksiselitteisesti täyttää kaikki FDA:n määrittämät Breakthrough designaatiosta. Koska hemoglobiiniarvosta on jo vakuuttavaa dataa, niin pidän hyvin epätodennäköisenä, ettei jo nähtyjä tuloksia voitaisi replikoida tämän osalta faasi 3b:ssä. Jos sekundaarisista päätekohdista saadaan hyviä tuloksia, niin sitten todennäköisyys nousee 80%:iin ja mikäli jollain ihmeen kaupalla huomataan tilastollisesti merkitsevä alentuma voc-eventeissä, niin approval -todennäköisyys nousee jo yli 95%.
Sanoisin, että kurssi tulee kyykkäämään ainakin 50%, jos lääkelupaa ei tule. Sitten faasi 3b:n tuloksista riippuen kurssi voi hyvinkin nousta luvan myöntämiseen 40-80%. Mun mielestä tässä on selkeää valueta, vaikka miten konservatiivinen yrittäisi olla näissä arvioissa.
Lisäsin hieman positiota tänään.
Tästä tuli nyt ehkä vähän sekavaa settiä kun kirjoitin tämän väsyneenä oikolukematta.
Geeniterapia tulee hyvin todennäköisesti mullistamaan monen taudin hoidon seuraavan 10-15 vuoden sisällä.
Selittäisitkö ummikolle miksi näin on?
15v sitten ystäväni sitten opiskeli biologiaa ja geeniteknologiaa, jota Sitra ym avokätisesti rahoittivat. Opiskelijamääriä kasvatettiin ja hype oli vahva. Noh, ei tullut uutta menestysklusteria Suomeen, Sitra veti rahoituksen pois ja buustattujen vuosikurssien opiskelijat jäivät tyhjän päälle. Ei nyt liity aiheeseen muuten, kuin että onko tähdet nyt eri asennossa ja syntyykö tuosta jo bisnestä?
ps. Kiitokset mielenkiintoisesta blogista! Hauskaa luettavaa vaikka en lääketieteellisistä yksityiskohdista mitään ymmärräkään.
Geeniterapia tulee hyvin todennäköisesti mullistamaan monen taudin hoidon seuraavan 10-15 vuoden sisällä.
Selittäisitkö ummikolle miksi näin on?
15v sitten ystäväni sitten opiskeli biologiaa ja geeniteknologiaa, jota Sitra ym avokätisesti rahoittivat. Opiskelijamääriä kasvatettiin ja hype oli vahva. Noh, ei tullut uutta menestysklusteria Suomeen, Sitra veti rahoituksen pois ja buustattujen vuosikurssien opiskelijat jäivät tyhjän päälle. Ei nyt liity aiheeseen muuten, kuin että onko tähdet nyt eri asennossa ja syntyykö tuosta jo bisnestä?
Kehitys etenee eksponentiaalisesti. Meinasin ensin heittää tähän mutu ennusteen, että menee kauemmin eli noin 10-15 vuotta, kun ekat tulee markkinoille ja sitten toiset 10-15, kun ne on arkipäivää (mullistus).
Mutta, pikaisen päivityksen jälkeen (edellisestä omasta pohdinnosta on jo yli 5 vuotta), pitääkin todeta että kaupallisia geeniterapioita on jo olemassa. 15 vuoden sisään voi hyvinkin tapahtua mullistuksia sopivissa sairauksissa.
Geeniterapia tulee hyvin todennäköisesti mullistamaan monen taudin hoidon seuraavan 10-15 vuoden sisällä.
Selittäisitkö ummikolle miksi näin on?
15v sitten ystäväni sitten opiskeli biologiaa ja geeniteknologiaa, jota Sitra ym avokätisesti rahoittivat. Opiskelijamääriä kasvatettiin ja hype oli vahva. Noh, ei tullut uutta menestysklusteria Suomeen, Sitra veti rahoituksen pois ja buustattujen vuosikurssien opiskelijat jäivät tyhjän päälle. Ei nyt liity aiheeseen muuten, kuin että onko tähdet nyt eri asennossa ja syntyykö tuosta jo bisnestä?
Kehitys etenee eksponentiaalisesti. Meinasin ensin heittää tähän mutu ennusteen, että menee kauemmin eli noin 10-15 vuotta, kun ekat tulee markkinoille ja sitten toiset 10-15, kun ne on arkipäivää (mullistus).
Mutta, pikaisen päivityksen jälkeen (edellisestä omasta pohdinnosta on jo yli 5 vuotta), pitääkin todeta että kaupallisia geeniterapioita on jo olemassa. 15 vuoden sisään voi hyvinkin tapahtua mullistuksia sopivissa sairauksissa.
Jep, kustannuksissa on tultu alas ja sekvensoinnin nopeus on kasvanut eksponentiaalisella vauhdilla. Tässä artikkelissa on mun mielestä hyvin ja ymmärrettävästi selitetty miksi geeniterapian ja genomimuokkauksen kulta-aika on jo alkanut: https://learn.genetics.utah.edu/content/precision/time/
Jos katsotaan miten DNA:n sekvensoinnin kustannus on tullut alas, niin vauhti on ollut käsittääkseni paljon nopeampaa kuin miten tietokoneiden laskentatehossa on edetty:
Toki myös tietokoneiden laskentatehon kehittyminen on ollut olennainen askel, sillä genomitiedon analysointi on paljon nopeampaa ja tarkempaa ---> enemmän potentiaalisia löytöjä.
Viime aikoina merkittävin hintaa alas tuonut tekijä on ollut CRISPR-tekniikoiden kehittyminen genomin muokkauksessa. Tässä lyhyt selitys aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=4YKFw2KZA5o
CRISPR on toki nopein ja halvin, mutta kliinisessä käytössä siihen todennäköisesti liittyy enemmän off-target riskejä. Kuitenkin nopeudesta ja kustannustehokkuudesta johtuen se on nopeuttanut uusien löytyöjen tekemistä. Muita yleisessä käytössä olevia muokkausmenetelmiä ovat sinkki-sormi-nukleaasi-tekniikat ja TALENs:t. Alla taulukossa yksinkertaistettu vertailu näistä kolmesta eri tekniikasta.
Näkisin, että hemofiliat on yksi osa-alue, jossa tullaan seuraavan 5 vuoden aikana etenemään todella nopeasti ja siihen löytyykin paljon firmoja mm. ALNY, SGMO, QURE, ONCE, BMRN,RARE
Uskon, että nyt tulevat 10-15 vuotta klinisten tutkimusten määrä tässä osa-alueella kasvaa eksponentiaalisella vauhdilla. Toki en usko, että nämä vielä tulevat laajaan käyttöön ainakaan vielä 10 vuoteen. Minun tiedoilla on oikeastaan mahdoton ennustaa kovin tarkasti sitä, kuinka nopeasti ja mitä sairauksia tullaan hoitamaan laajasti, mutta se on lähes varmaa, että seuraava vuosikymmen on geeniteknologiayritysten kulta-aikaa. Tietysti ei pidä aliarvioida riskejä, niitä on paljon ja matkan varrella tullaan varmasti näkemään dramaattisiakin takaisinvetoja ja kömmähdyksiä.
Nykytiedon valossa kaikki hinnat ainakin alle 35,55 kurssilla antaisi etua. En tosin ole kovin kokenut tällaisissa keisseissä, joten yritän olla aika konservatiivinen omassa analyysissäni. Pitäisin tämän kaupan läpimenoa vähintään 60% todennäköisenä ja oddsit olisi nykykurssilla (34,20) noin 6:5. Näillä numeroilla tämän optimal bet size olisi Kellyn kriteerillä 26,67%, mutta olen hieman varovaisempi ja tällä hetkellä Ameria on salkussa 15% painolla...
Alkoihan se Amerin kurssikin korjaantua. Pysyin tässä omassa suunnitelmassani eli myyntiin meni viimeisetkin Amerit hintaan 35.83, en näe, että enää tällä hinnalla tarjoutuisi positiivista odotusarvoa nykytiedon valossa. Voittoa tuli tästä yhteensä hieman päälle 600 euroa.
Eilen tuli sitten omalle kohdallekkin ensimmäinen vähän pahempi "klikkausvirhe". Katselin Tilrayn kurssinousua ja päätin, että tässä ei ole sitten yhtään mitään järkeä. Osaketta on kuitenkin tyhmää mennä shorttaamaan koska shorttikorko pyörii jossain +350% ja float on niin kapea, että tuo voi jatkaa vielä nousuaan pitkään. Olin kuitenkin niin itsepäinen, että jotain piti keksiä ja päätin ottaa salkkkuun hieman 160-170 credit call spreadeja JAN20 erääntymisellä (eli myyn 160 calleja ja ostan 170 calleja tehden preemion verran voittoa, jos kurssi on 2020 tammikuussa alle 160). Normaalisti IB:n TWS:n kanssa ei ole ollut mitään ongelmia ordereiden asettelussa, mutta tässä tuli jotain silti sählättyä. Eli credit call spreadin orderissa tulee tietysti laittaa miinusmerkkinen orderi (keräät preemiota itsellesi) ja niin omasta mielestäni tein. Olen edelleenkin varma, että laitoin hinnan miinusmerkkiseksi, mutta nyt jälkikäteen orderihistoriaa katsottuna näkyy kuitenkin, että se oli plusmerkkinen.
No tämä virhe olisi tietysti vältetty sillä, että olisin vahvistuksessa tarkistanut asian, mutta koska näissä ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa ja olen tehnyt satoja vastaavia kauppoja ilman ongelmia, niin en tietenkään osannut odottaa mitään ja painelin ostonappia ihan kuten aina ennen. No tietysti kun tuo menee plusmerkkisenä markkinalle, niin joku sai tuosta reilun 1000 euron ilmaisen lounaan itselleen. Vaikka tuo ei nyt mikään maailman loppu ole ja tienaan summan viikossa takaisin, niin kyllä se vaan vituttaa hävitä noin paljon rahaa aivan turhaan ja ihan omasta huolimattomuudesta/tyhmyydestä johtuen.
Varsinkin kun nyt jälkikäteen mietittynä tuo ei edes ole niin houkutteleva treidi ja olisin siitä muutenkin varmaan päätynyt luopumaan. Jatkossa ainakin osaan tarkistaa jokaisen kaupan huolella, olisihan tässä voinut isompikin vahinko käydä ja esim. miljoonan euron salkulla tuommonen virhe voisi maksaa ihan helvetisti.
Onhan noita pilkkuvirheitä toki joskus aiemmin tullut, että on esim. pitänyt myydä positio mutta mennyt shortiksi. Näissä on kuitenkin voinut heti korjata asian ilman sen kummempia kuluja.
Nyt ainakin tiedän miltä tuntuu hävitä tonni silmänräpäyksessä yhdellä hiirenklikkauskella. Olin oikeastaan aika yllättynyt, miten nopeasti siitä pääsin yli. On tässä vuosien varrella tullut paljon paljon isompiakin tappioita vastaan, mutta niissä on sentään ollut riskiä eli mahdollisuus myös tehdä voittoa.
Tästä saa myös hyvän opetuksen siihen, että pahimmat virheet tapahtuu monesti tutussa ja turvallisessa ympäristössä sekä asioissa, jotka luulet osaavasi hyvin. Onneksi kyse oli vain rahasta eikä esim. ihmishengestä, mutta saa tästä hyvän muistutuksen, että aina pitää olla kaikessa tarkistusjärjestelmä ja sitä pitää aina käyttää.
Jaksan ihmetellä, miten joku voi oikeasti uskoa Elon Muskin kommentteihin turvatusta rahoituksesta ja 420 dollarin ostohinnoista. Kaikki asiantuntijat on aivan ymmällään näistä Muskin twiiteistä ja kun ottaa huomioon mitä riskejä tähänkin caseen liittyy Muskin osalta (SEC:n tutkinta), niin tuntuu, että tää 420-juttu on Muskin pilvessä keksimä trolli
"While leading Tesla’s investors to believe he had a firm offer in hand, we allege that Musk had arrived at the price of $420 by assuming 20 percent premium over Tesla’s then existing share price then rounding up to $420 because of the significance of that number in marijuana culture and his belief that his girlfriend would be amused by it,” Steven Peikin, co-director of the SEC’s enforcement division said."
Olen näköjään saanut ihan hyvät riidit Muskista.
Hyvä treidausputki Teslan osalta on jatkunut koko vuoden, joten ehkä mun kannattaa tätä jatkaa. Mulla ei tällä hetkellä ole positiota teslaan, mutta mietiskelen taas ottaisiko jossain kohtaa shorttia. Viimeisin positio oli itse asiassa lyhyt longi (debit call spread) ja onnistuinpa taas hyvällä tuurilla poimimaan pohjan (260) päivälleen oikein: https://twitter.com/TomiHaataja/status/1038088432839471106
Toki myin sitten position vähän liian aikaisin 285-300 tasoilla.
Tomi Haataja kirjoitti:
21.4.2018
Vanadium - ja Largo resources
Teknisessä kuvassa pitkän aikavälin vastustasosta on tultu läpi aivan jäätävän isolla voluumilla. Veikkaan, että tämä on 3,5 dollarissa vuoden lopuksi, jos mitään dramaattista muutosta Vanadium-narratiivissa ei tapahdu:
Largo Resources on selvästi vuoden onnistunein sijoitus. Kurssi on yli nelinkertaistunut 10 kuukaudessa joulukuun ensimmäisistä 80-90 sentin ostohinnoista. Tässä on mennyt nappiin paitsi fundamenttianalyysi ja makro, niin myös ajoittaminen. Olen pystynyt tekemään buy&hold sijoitusta parempaa tuottoa aika yksinkertaisella DeMark-indikaattoreihin ja ehkä myös vähän näppituntumaan (markkinan lukemiseen) perustuvalla position sizing -strategialla. Huhtikuussa uumoilin, että vuoden lopuksi järkevä hinta voisi olla 3,5 dollaria. Kurssi on nyt 3,6 dollarissa, mikä on mun mielestä fair valuen lähellä. Vanadiumin hinta on noussut enemmän kuin odotin, joten siksi Largoa löytyy vielä hieman salkusta. Kiinassa Vanadiumin hinta on noussut enemmän kuin euroopassa, mikä on loogista kun ajattelee makrotekijöitä (lue joulukuun viesti):
Tietysti nyt jälkiviisaana harmittaa, että tämän sijoituksen paino on ollut "vain" 3-5 % tasoilla salkussa. Nyt enää noin 1% salkusta. Olen kuitenkin aika noviisi raaka-ainesijoituksissa, joten tämä on ollut varmaan ihan hyvä koko.
Voisin hyvin kuvitella, että klassisen teknisen analyysin harjoittajat näkee osakekurssissa nyt selkeän cup&handle muodostelman syntymisen. Ei näitä kannata liian vakavasti ottaa, mutta toki edellä kuvattu hintaliike voisi olla ihan looginen muista syistä.
Joka tapauksessa kaikki aliarvostus tästä on jo mielestäni syöty ja tämä on enää epäsuora Vanadium-play, jos haluaa makronäkemystä ottaa.
Täällä on nyt tullut ärsyttävästi käytyä läpi lähinnä onnistumisia. Katsotaan seuraavassa päivityksessä sitten vuoden suurimpia epäonnistumisia läpi.
Sijoittamisen ja treidaamisen ulkopuolelta
Sain olla tämän viikon harjoittelussa leikkaussalin puolella. Pääsi näkemään ja tekemään erittäin mielenkiintoisia toimenpiteitä. Kovin yksityiskohtaisesti en näistä tietenkään voi kertoa tietosuojan takia, mutta aikalailla kaikkea mahdollista potilaan anestesiatoimenpiteistä kirurgisiin toimenpiteisiin. Mulla ei ole oikeastaan ollut mitään selkeää erikoisalaa vielä aiemmin mielessä, mutta nyt tiedän ainakin, että todennäköisesti kirurgia musta ei tule. Lääketieteen sisällä monet mieltää tyypillisen kirurgin stereotypian sellaiseksi, että ne on vähän yksinkertaisia eikä mieti laajoja syy-seuraussuhteita. Ite en kyllä ainakaan saanut tällaista kuvaa, ehkä sisätautilääkärit voi olla tästä toista mieltä. Sain vaikutelman, että kirurgit on erittäin terävää porukkaa ja laskee erittäin tarkkaan jokaisen päätöksen kohdalla, mikä vaihtoehdoista maksimoi potilaan odotusarvon. Ennen leikkausta ei läheskään aina ole tiedossa, mitä kaikkea joudutaan tai tullaan tekemään, vaan paljon päätöksiä pitää tehdä vasta leikkauksen aikana ja siinä täytyy ottaa hallittuja ja tarkkaan mietittyjä riskejä. Sen lisäksi leikkaukset kestää joskus parhaimmillaan kymmeniä tunteja ja työ on hyvin fyysistä, joten iso respect kyllä kaikille jotka tuolle alalle haluavat lähteä. Omalla kohdalla homma tökkii ehkä siinä, että kärsivällisyys ei riitä tekemään pikkutarkkaa työtä montaa tuntia putkeen ja pää menee helposti vähän pyörälle, kun pitää tuijottaa endoskoopin videokuvaa pitkiä aikoja. Ehkä nuo on sitten tottumiskysymyksiä. Muuten homma vaikuttaa kyllä erittäin mielenkiintoiselta ja semmoselta mistä vois helposti innostua pitkäksi aikaa.
Anestesiologia ja tehohoito kiinnostaa jo jonkin verran enemmän. Homma on monipuolista ja siinä pitää tietää vähän kaikesta kaikkea, mikä sopii mulle. Varsinkin farmakologian suhteen. Pääsee myös tekemään paljonkin fyysistä hommaa ja toimenpiteitä jos sellainen kiinnostaa sekä näkemään paljon uutta teknologiaa ym. vempaimia. Varsinkin jos päätyy ensihoitolääketieteen puolelle, mikä on vastikään eronnut tästä omaksi erikoisalaksi. Siitä hommasta ei tosin ole vielä käytännön kokemuksia. Toki kyselytutkimuksissa nimenomaan anestesiologian ja tehohoidon erikoisalalalla ollaan vähiten tyytyväisiä odotuksiin nähden. Uskon sen johtuvan siitä, että alaan liittyy paljon päivystämistä ja työ on ylipäätään henkisesti ja fyysisesti aika rankkaa. Ala on myös aika suosittu, joten sinne ehkä hakeutuu enemmän sellaista porukkaa, joilla on väärisyneitä odotuksia mikä näkyy sitten tutkimuksissa.
Olen nyt viikon ajan meditoinut Headspace-appin kanssa ja täytyy kyllä suositella tuota ihan kaikille. Varmaan hyviä ilmaisiakin appeja on, mutta 70e/vuosi ei kyllä tunnu kovin pahalta hinnalta valueen nähden. Olen aina silloin tällöin harrastanut meditaatiota ja kaikenlaisia rentoutumisharjoituksia, varsinkin nuorempana kun tuli tosissaan pelattua jääkiekkoa niin meille vedettiin kaikenlaista mentaalivalmennusta ym. Aina se on kuitenkin jäänyt siihen, että ei ole saanut mitään rutiinia luotua. Headspace on kyllä tämän suhteen todella hyvin suunniteltu.
Meditoinnin vaikutuksista löytyy kyllä kattavasti laadukkaita tutkimuksia Pubmedista, jos on jotain epäilyksiä asian suhteen.
Nyt kun on viime viesteissä tullut tarpeeksi leijuttua onnistumisilla, niin voisi käydä niitä vuoden epäonnistumisia läpi. Klikkausvirheen jälkeen (lue: https://www.sijoitustieto.fi/comment/21532#comment-21532 ) vuoden suurimmat epäonnistumiset liittyy enemmänkin siihen, että olen ottanut voitot monessa kohtaa liian nopeasti tai ollut positioiden koon suhteen liian mikkihiiri silloin, kun oma conviction sanoo että nyt on hyvä treidi. Seuraavana epäonnistumisten listalla on ns. "turhat treidit" eli treidit jotka on otettu vähän hatarilla perusteilla ilman riittävän tarkkaa edgen arviointia. Tämmösiin kuluu turhaa aikaa ja kulujakin tulee, vaikka itse positiot on saattaneet olla kokonaisuudessaan +-0.
Mitään isoja takaiskuja ei ole tullut eikä lähtökohtaisesti pitäisikään tulla, koska otan yleensä tappiot hyvin nopeasti kiinni. Joskus muutamia vuosia sitten saattoi vielä yrittää napata putoavia puukkoja ja tehdä keskihinnan alennusta, mutta nykyään näkisin tällaiselle toiminnalle hyvin harvoin perusteluita. Se on myös psykologisesti helpompi ostaa sitten vaikka nousuun, kun käänne on tapahtunut.
Case Michael Kors
Esimerkiksi 2015-2017 yksi mun salkun isoimmista positioista oli KORS, jota ostin isosti laskevaan kurssiin 50 --> 30 dollaria. Olin tehnyt paljon analyysiä tästä ja mun mielestä tuntui järkevältä tehdä keskihinnan alennusta ja aliarvostus oli mielestäni räikeä. Ehkä kh:n alennus on joskus järkevää, jos on erittäin varma omasta arvonmäärityksestä ja ostaa yhtiötä, jonka kilpailuedut ei ole kriittisesti uhattuna tai toimiala murroksessa. Siinä vaiheessa kun osake alkaa olla 20-30% salkusta, niin se kuitenkin alkaa helposti hämärtää rationaalista ajattelua, vaikka kellyn kriteerillä position koko olisikin oikea. Esimerkiksi KORSIn tapauksessa iso positio johti siihen, että aloin 30 dollarin pohjilla liikaa epäilemään omaa analyysiäni ja ostin kallista optio-suojausta juuri ennen kuin kurssi räjähti nousuun. Sitten tyydyin nopeasti ottamaan 30 tasoilta ostetut voitot 50:lla, vaikka funda-analyysi sanoi fair valuen olevan 60 dollarin tasoilla. Nyt osake on pysynyt pitkään 60-70 dollarin haarukassa. Jäin tässä marginaalisesti voitolle, vaikka tein helvetisti duunia ja olin oikeassa. Nyt jälkikäteen katsottuna olisi ollut järkevämpää tehdä hyvin pieniä lisäyksiä laskeviin kursseihin ja sitten ostaa isommin kun käänne selkeästi alkoi tulla. Toki joskus voi raju lasku kääntyä rajuun nousuun, mutta tällainen on harvoin pysyvä käänne. Yleensä laskutrendi kääntyy hitaasti nousutrendiin, riippuen tietysti millainen yhtiö on kyseessä.
Jenkkien pitkät korot -longi
Tämä on toinen mihin on tullut tuhlattua aikaa, mutta myös rahaa. Mun korko-analyysejä voi käydä lukemassa tämän blogin ekoista viesteistä. Yksinkertaisuudessaan olin 2017 lopulla ja 2018 alulla sitä mieltä, että disinflaatio-ongelma on pysyvä, rakenteissa kiinni oleva juttu ja taloutta uhkaa itse asiasssa deflaatio. Vielä on mahdotonta sanoa olinko oikeassa, ehkä enemmän näyttää nyt siltä että olisin tässä analyysissä väärässä. Joka tapauksessa toinen paljon isompi kysymys on se, että mikä niitä korkoja sitten lopulta ohjaa. Monet viisaat tyypit on olleet sitä mieltä, että inflaation ei välttämättä tarvitse edes paljoa nousta, jotta korot saattavat tehdä rajun nousun. Inflaatio on 2018 lähtenyt maltillisesti pieneen nousuun, ja korot on heti tulleet kohtalaisen voimakkaasti ylös. Näyttäisi siltä, että korko-longissa on alunperin ollut todella epäasymmetrinen tuotto-odotus ellei sitten halua betsata vaikka jotain markkinaromahdusta, jolloin pitkät korot saattaisi laskea rajusti (toki jotkut ennakoivat, että pitkät korot voivat nousta yhtäaikaa osakkeiden romahduksen kanssa). Mistään tämmösestä ei kuitenkaan mun kohdalla ollut kyse.
Treidasin tätä käytännössä TLT-ETF:n kautta ja myin position aika nopeasti sen mennessä tappiolle. Jälkikäteen mietittynä näin tässä hirveän vaivan makroanalyysin puolesta, mutta enpä oikeastaan pystynyt osoittamaan, miksi tämä olisi ollut hyvä treidi tai miksi mulla olisi ollut tässä edgeä. Toki korkobetsit tuo hajautushyötyä salkkuun, mutta ei niitä silti pitäisi tehdä ellei ole selkeästi sitä mieltä, että positiivista odotusarvoa on tarjolla.
Position sizing
Määrällisesti tässä on tullut selkeästi eniten virheitä. Luin ja tein todella paljon analyysejä alkuvuonna EURUSD-valuuttaparista ja näin ihan selvän asymmetrisen riski/tuotto-suhteen mennä shortiksi. Kaikki fundamentti - hintaliike ja tekninen analyysi näytti hyvältä ja hintakin lähti heti alussa liikkumaan oikeaan suuntaan. Silti en kellyn kriteerillä uskaltanut ottaa tässä läheskään riittävän isoa positiota vaan tein ihan mikki hiiri -betsejä, varsinkin laskutrendin keskellä, jolloin olisi pitänyt ladata isosti kaikkiin nousuihin shortteja.
Paljon harvemmin mulla tulee otettua liian isoja bet sizeja, ei oikeastaan tule yhtään ainutta tapausta mieleen tältä vuodelta. Toki varovaisuus voi olla ihan hyväksi, ainakin volatiliteetti on matalampi kun pitää betit pieninä, mutta kai se olis kiva saada jotain tuottoa. Tämä ongelma on johtunut varmaan siitä, että mulla ei ole ollut mitään kunnolista systemaattisuutta koon määrittämisessä, vaikka toki aina kellyn kriteerillä laskeskelen paljonko vois enintään ottaa.
Voittojen ottaminen
Osaan nykyään katkaista tappiot hyvin ennen kuin ne pääsee paisumaan ja siksi ei ole sen kummempia tarinoita kerrottavana karvaista takaiskuista. Jos kuitenkin haluaa tehdä voittoa, niin pitäisi antaa niiden voittojen sitten rullata ja tässä on mulla myös ollut toinen iso ongelma, otan voitot aivan liian nopeasti. Tämä on aika klassinen vinouma ihmisen psykologiassa. Halutaan suojella pieniäkin voittoja, jotta ei varmasti päädyttäisi häviäjiksi.
Tässäkään mulla ei ole ollut aiemmin selkeää systeemiä, mutta nyt olen alkanut kehitellä trailing stop -systeemiä, jossa kohtuu yksinkertaisella tilastollisella analyysillä ja price action/news-analyysillä koitan vähän erottaa mikä hintakäytöksestä on mahdollisesti kohinaa ja milloin liikkeen katkeamiselle on järkevä syy. Toki käytän myös teknistä analyysiä tässä omalla tavallani. Käytän myös time stoppeja eli jos kurssi ei oikein liikahda mihinkään vaikka sen hypoteesini mukaan pitäisi, niin sitten otan position ulos. Otan myös luonnollisesti voittoja erissä eli tietysti kun hinta liikkuu oikeaan suuntaan, niin oddsit pienenee jolloin kellyn kriteerilläkin mitattuna bet size tulee olla pienempi. Nyt tuntuu, että mulla on tässä ihan ok systeemi.
Muut järjettömyydet
Otan aina silloin tällöin treidejä ilman riittävän hyviä syitä, vain todetakseni, että tässä ei ollut mitään järkeä ja sitten luovun positiosta samalla viikolla, yleensä pienellä tappiolla. Näitä treidejä nyt on varmaan iso liuta, mutta tuonne mukaan mahtuu mm. short Netflixiä, short NVIDIAA, short Alphabetia ja short Amazonia. Tyhmät longit taas on ollut Disney, AEIS, Pepsi, KHC ym.
Lopuksi
Tuntuu, että teen paljon pieniä virheitä ja voitan harvoin isosti. Voitollisen treidaamisen yhtälöstä siis puolet menee jo oikein eli virheet pysyy pieninä. Toki tuolla on aina karsimisen mahdollisuutta. Isoin ongelma on kuitenkin ollut voittojen kanssa istumisen suhteen. Varmaan suurimmat syyt tähän on olleet huono systemaattisuus ja psykologiset vinoumat.
Stanley Druckenmiller puhui viimeisimmässä Real Visionin haastattelussaan siitä, että pitäisi osata tunnistaa milloin on ns."kuuma" ja kannattaa ottaa isoja bettejä ja milloin on kylmempää ja kannattaa pitää positiot pieninä. Tässä on tietysti se ongelma, että sattuma tottakai ohjaa sitä, että välillä hyviä osumia kertyy paljon putkeen ja toisinpäin. Uskon kuitenkin jollakin tapaa siihen, että ihmisillä on hyviä ja huonoja viikkoja/kuukausia, joten ehkä tähän voisi miettiä myös jotain systemaattista lähestymistapaa hyvien ja huonojen putkien tunnistamiseen ja näiden erottamiseen sattumasta.
Viimeisin markkinalasku ei itselle tullut varsinaisesti puskista, koska olin teknisestä ja henkisistä syistä mennyt kohtalaisen shortiksi syyskuun lopussa. Toki en odottanut yli 3% laskupäiviä ja myinkin ehkä vähän liian aikaisin liian paljon shortteja pois. Lokakuu on kuitenkin tähän mennessä jo +5% oman salkkuni osalta, joten ei se nyt ihan huonosti ole mennyt.
Vielä kesällä moni asiantuntija ja markkinakommentaattori arveli, että loppuvuodesta voitaisiin nähdä reilu nousupyrähdys. Myös itse pidin tätä kohtalaisen todennäköisenä. Tuntuu, että markkina alkoi tätä hinnoittelemaan jo loppukesästä/alkusyksystä, koska kaikki alkoivat ajatella näin, joten nousutrendin väsyminen oli jotenkin odotettua. Samalla esim. DeMark Sequential antoi viikottaisen 9 exhaustion signaalin nousutrendille syyskuun lopussa sekä useita daily exhaustion signaaleita. Tilastollisesti näitä on ollut tänä vuonna erittäin järkevä shortata, kunhan on rajannut riskin oikein. Markkinasta alkoi myös löytyä syyskuun loppua kohden määrällisesti yhä vähemmän nousijoita (nousu oli enää muutamien isojen firmojen varassa) ja tulosennusteita korjattiin alas hieman. Pitkät korotkin nousivat aika kohtalaisesti ja tuli jonkin verran hieman harmaata credit risk dataa ulos. Viikkotasolla saatin lopulta jopa sell signaali DeMark-indikaattoreissa (kuvassa S-kirjain). Mitään tiettyä syytä markkinalaskulle ei tietenkään kannata hakea, koska ei kukaan oikeasti lopulta tiedä mistä kaikesta lasku voi johtua ja satunnaisuuttakin on matkassa ihan tarpeeksi. Aina on kuitenkin jotain tekijöitä, mistä voi luotettavasti etukäteen päätellä todennäköisyyksiä, potentiaalista tuottoa ja järkevää riskiä näihin littyen.
Tässä weekly ja daily chartit Demark indikaattoreilla, voluumiprofiililla ja 200 päivän liukuvalla keskiarvolla (täysin ilmiselvä bearish flag trendikanava piirretty).
Menin shortiksi lähinnä, koska laskin riski-tuottosuhteen erittäin hyväksi. E-mini futuureihin sai syyskuun lopussa/lokakuun alussa ostettua 19. lokakuuta erääntyviä 2880/2860 debit put spreadeja peräti 180 -200 dollarin tasoilta, tarkoittaen, että jos kuukauden sisällä tulisi yli 2,8% korjaus, saisit yli nelinkertaista tuottoa riskiin nähden! (20*50 - 180 /180 = 4,55). Tällä hetkellä noi spreadit on jo voimakkaasti in-the-money. Myin positiota tasaisesti markkinan laskuun, ehkä vähän liian aikaisin, mutta viimeiset erät kuitenkin hieman yli 3x voitolla. Vaihdoin myös S&P 500 shortteja hieman EM-indeksishortteihin, jossa bear markkina on jo käytännössä alkanut ja liukuvat keskiarvot on kääntyneet laskuun. Toki tässä myös ajatus hedgata hieman isoa Naspers -positiota. Otin myös eilen XLU-indeksiin shorttia teknisistä ja fundamentaalisista syistä (uskon esim. korkojen vielä nousevan tästä, mitkä epäsuorasti on negatiivisia XLU:lle).
Kuvassa näkyy aika selkeä bearish flag -muodostelma. En anna tälle kovin paljoa painoarvoa, vaikka isoin laskupiikki tehtiin juuri ns. tukitason läpi. Näillä ei saa mitään etua treidaamiseen, koska muodostelma ei kerro mitään riski/tuotto-suhteesta tai todennäköisyyksistä. Oikeastaan ainoa syy seurata näitä on miettiä, missä kohtaa voisi olla korostunutta ostoa/myyntiä ja siten tämä voi auttaa markkinan "ajatusmaailman" lukemisessa. Tai ylipäätään mitä tasoja ihmiset yleisesti ehkä seuraa. Tällä kertaa tuolla tasolla mentiin myyntien puolelle, tai sitten taso on vain valikoitunut täysin sattumanvaraisesti. Näitä samanlaisia tulee vaan nähtyä niin usein, etten usko, että täysin on kyse sattumasta. Tämmöset myös usein korjaa yhtä lujaa takaisin ylös, koska ehkä jengi menee noissa keskimääräistä enemmän shortiksi kun "on tapahtunut tekninen breakout"?...
En oikein osaa sanoa yhtään mitään markkinoiden suunnasta tällä hetkellä. Ehkä tähän korjaukseen ei välttämättä kannata mennä täysillä ostamaan. Tänäänkin näyttää että voisi tulla yli -2% laskupäivä, kun nyt jo ollaan -2,3% laskussa. Olen lievästi nettoshorttina, mutta sektorikohtaisesti lähinnä yksittäisiin osakkeisiin ja EM sekä XLU markkinohin. Voisin kuvitella, että jos vielä uskoo siihen teesiin, että loppuvuonna otetaan kunnon nousut, niin nyt tietysti kannattaa ostaa. Itse kyllä rajaisin riskiä ja ostaisin vaikka call spredeja S&P futseihin.
S&P 500 näyttää kuitenkin lopettaneen lähes 10 vuoden nousutrendin. 200 päivän liukuvakeskiarvo ei enää nouse, vaan menee vaakatasossa. Klassiset trendinseuraajat alkaa kohta viimeistään myydä, kun 200 päivän liukuva keskiarvo kääntyy laskuun ja tutkimusten mukaan se on ollut kannattava strategia aikaisemmin. Ehkä tällä kertaa se ei sitten olekaan.
Salkun biotech-shortit Beigene ja NEKTAR therapeutics on tulleet ihan reilusti alas viime aikoina muuta biotech-markkinaa enemmän. Näillä on kyllä edelleen laskuvaraa. GW pharmaceutcials on välillä treidannut uutisiin täysin epärationaalisesti ja tässä on tullut hyviä paikkoja shortata. Longien puolesta hyvältä ei näytä esim. Global Blood Therapeuticsin osalta, joka vaan laskee päivästä toiseen. Sama pätee kyllä aikalailla muihinkin biotech-longeihin. Kevensin GBT:ssä vähän painoa, koska mitään olennaista informaatiota ei ole lähiaikoina odotettavissa ja uskon laskun jatkuvan. Vaikka value on nykyhinnalla erittäin hyvä, niin ei tähän laskuun kannata mennä liikaa ostamaan vaan mieluummin antaa rauhoittua. Samalla saa myös objektiivisuutta omaan analyysiin. Ehkä missaan tässä jotain?
Salkun isoimmat longit on tällä hetkellä Naspers ja Amer sports, jota lisäsin taas alkuperäisen ajatuksen mukaisesti salkkuun, kun hinta on ollut niin hyvä (jopa alle 33 euroa. Mun analyysin mukaan riittävää valueta saa aina alle 34,50). Muita shortteja on Westpac banking, AliBaba, Tencent (Naspersin tencent -omistuksen hedgaus), CHTR, Garmin ja pieni indeksi shortti IBB -Biotechiin longien vastapainoksi. Valuutat on aika neutraaleja toistaiseksi.
Otin yleisesti salkun käteispainoa ylös myymällä hieman longeja. Ehkä otan shortteja vähän kevyemmäksi jos lasku tästä laantuu. Mikäli ei laannu, niin silloin tietysti kannattaa antaa olla tai jopa lisätä shortteja taktisesti.
High yield -indeksin credit call spreadin myynti -strategia näyttää toimineen ihan hyvin eli olen kerännyt pientä preemiota myymällä pitkiä 87/89 credit call spreadeja kaikkiin vähän isompiin nousuihin. High yield -markkina ei ole lähtenyt enää osakkeiden kanssa nousemaan yhtä hyvin, mutta laskuissa ollaan tultu kuitenkin kivasti alas, mikä olikin alkuperäinen hypoteesi tälle strategialle.
Luin oheisen artikkelin Ylelta ja tuli tama blogi mieleen. Onko sulla nakemysta naihin asioihin ja/tai kaydaanko naita laakiksessa lapi jollain tasolla?
Luin oheisen artikkelin Ylelta ja tuli tama blogi mieleen. Onko sulla nakemysta naihin asioihin ja/tai kaydaanko naita laakiksessa lapi jollain tasolla?
Kiitos tästä artikkelista! En ole tähän asiaan aiemmin oikeastaan törmännyt. Peruskoulutuksessa meillä korkeintaan sivutaan tällaisia asioita eli sinänsä en tiedä yhtään mitään vaikkapa noista riskienjakosopimusten toiminnasta yms. Suunnilleen ainakin luulen tietäväni joitain perusasioita, mitä päätöksentekijät huomioi, kun tehdään tuon artikkelissa mainitun Maijan kaltaisia erityislupahakemuksia vasta kehitysvaiheessa olevista lääkkeistä (toki tällä on myyntilupa hyvin kapealla indikaatiolla).
Suomen systeemi tässä kohtaa vaikuttaa yksilön kannalta olevan joskus aika perseestä. Tuntuu täysin epäadekvaatilta kriteeriltä, että korvattavuuteen vaikuttaa se, annostellaanko lääke sairaalassa suoneen vai suun kautta itse (jos tuon artikkelin väite nyt pitää paikkaansa). Se on ymmärrettävää, että jos näyttö lääkkeen tehosta on liian vajaavaista tai että lääke ei ole osoittanut paremmuutta jo olemassa oleviin hoitoihin verrattuna, niin sellaisia ei kannata alkaa korvaamaan, kun se on rajallisten resurssien puitteissa aina jostain muualta pois.
Täytyy olla jokin objektiivinen systeemi, jolla päätetään mitä korvataan ja mitä ei ja sen tulee perustua näyttöön ja vertailuun siitä mitä yhteiskunnan pitää korvata. Onko esim. itse aiheutettu sairaus (vaikka ylipainon tai tupakoinnin seurauksena) samanarvoinen kuin täysin huonon tuurin takia aiheutunut syöpä?
Niin paljon en asiasta tiedä, että voisin kritisoida tätä systeemiä, mutta mulla on sellainen kutina, että ehkä varsinkin uusien syöpälääkkeiden perässä voi olla hankala hintalautakuntien pysyä ja tiettyjä vanhoja kriteerejä ei ehkä enää voi käyttää kaikkien uusien lääkkeiden kohdalla. Lääkekehitys on esimerkiksi monien syöpälääkkeiden kohdalla mennyt yhä enemmän siihen suuntaan, että lääkkeen toiminnalle on huomattavasti vahvempi biologinen perusta kuin aiemmissa lääkkeissä. Karrikoituna esimerkkinä: Siinä missä jokin närästyslääkeaihio voi yksittäisessä tutkimuksessa "toimia" täysin sattumalta, niin spesifisti vaikuttavat syöpälääkeaihiot, joiden biologinen perusta on pre-kliinisissä tutkimuksissa tarkkaan tutkittu, hyvin todennäköisesti ei toimi sattumalta edes yksittäistutkimuksissa. Närästyslääkkeissä, verenpainelääkkeissä ym. pitää tehdä useita placebo-kontrolloituja tuhansien yksilöiden tutkimuksia ennen kuin voidaan sanoa, että sillä saadaan hyvää ja vaikuttavaa hoitoa. Yksittäinen tutkimus ei näissä riitä, vaikka p-arvo olisi hyvä ja kaikki muu olisi kohdallaan.
Jos jokin syöpälääke näyttää kliinisesti ja tilastollisesti toimivan erittäin hyvin, niin voimmeko luottaa vain yhteen ainoaan tutkimukseen ja sen perusteella myöntää korvaus kaikille sitä tarvitsevile potilaille? Minusta näissä voitaisiin toimia paljon matalammalla kynnyksellä ja oikea lähestymistapa olisi ehkä sellainen, että lääkkeen korvaajat (valtiot, vakuutusyhtiöt) tekisivät lääkeyhtiön ja potilaan kanssa sopimuksen, jossa lääkettä saava potilas osallistuu seurantatutkimukseen tms, jotta tehosta saadaan varmempaa näyttöä suuntaan tai toiseen paljon nopeammin, kuin perinteisellä tavalla. Ehkä sitten olisi myös reilua jokin sellainen systeemi tähän, että jos lääke osoittautuukin täysin hyödyttömäksi, niin tiettyjen ennakkoon määrättyjen kriteerien perusteella lääkeyhtiö joutuu korvaamaan vaikka tietyn osan lääkkeestä jälkikäteen? Eli valtiot olisi mukana rahoittamassa näitä seurantatutkimuksia, mutta tällä vaikuttavuusehdolla voidaankin periä maksua takaisin. Tämä nyt oli vaan nopea ajatusleikki. En näe tälle paljoakaan vasta-argumentteja niillä syöpäpotilailla, joiden elinajanodote diagnoosista nykyhoidolla on vaikkapa alle 2 vuotta ja joku uusi lääke on yksittäisessä 100 potilaan tutkimuksessa tuonut mediaanina 2 elinvuotta enemmän vs. nykyhoito.
Yksittäisiä tapauksia on tietysti mahdoton kommentoida kun ei tiedä tarkkaan mistä on kyse. Toki jos haluaa spekuloida, niin tuossa YLE:n artikkelissa mainitaan tapauksen lääke Olaparib, joka on hyväksytty faasi 2 tutkimuksen alaryhmä-analyysin perusteella tiettyjen BRCA-geenimutaatiosta johtuvien rinta - ja ovariosyöpien hoitoon. Teen nyt oletuksen, että lääkäri on katsonut että tässä on juuri tuollainen harvinainen geneettisesti periytyvä syöpätyyppi ja tuon faasi 2 tutkimuksen perusteella on haettu lääkelupaa. Tässä on lyhyt suomenkielinen tiivistys aiheesta: http://sic.fimea.fi/arkisto/2016/4_2016/palstat/uutta-laakkeista-olapar…
Lääkettä saaneen ryhmän etenemisvapaa elossaoloaika oli 11,3 kuukautta vs. 4,3 kk. lumeryhmä. Tuossa artikkelissa tulee hyvin ilmi, miksi tällaiselle lääkkeelle luvan myöntäminen on hankalaa. Tutkimus on kuitenkin hyvin pieni ja varhaisvaiheinen ja lisäksi tulos perustuu alaryhmäanalyysiin. Toki tuossa on kuitenkin vahva biologinen perusta. Lääke maksaisi 6000 €/kk ja toisi mediaanina sen 7kk lisää. Omalla vähäisellä ymmärryksellä on mahdoton sanoa tästä mitään. On todennäköisempää, että lääke auttaa potilasta kuin että ei auta ja apu voi olla jopa ihan merkittävä. Tottakai sitä haluaisi tällaisen lääkkeen korvattavaksi ja sitten tehtäisiin seurantaa ja saataisiin lopullinen varmuus tehosta, mutta rajallisten resurssien ja ehkä vähän kankean systeemin puitteissa tämä on mulle aivan liian hankala kysymys.
Näin yleisesti tuon uutisen muihin juttuihin: Nuo riskienjakosopimusten tekeminen ja hankinta pitäisi ehdottomasti keskittää yhteen paikkaan. Tottakai avoimuus sopimuksissa olisi todennäköisesti parempi asia. Pitäisikö tätä lainsäädännöllä pakottaa ja tuottaisiko se lisää terveyshyötyä? Vai tapahtuuko sitten niin, että lääkeyhtiöt kärsivät ja tekevät huonompaa tuotekehitystä kyseisen sääntelyn seurauksena. En ehkä usko tähän väitteeseen. Asiaa voi olla vähän hankala tutkiakin, kun nuo sopimukset eivät ole julkisia.
Yleisesti on hassua, että joskus kuulee taivasteltavan sitä, miten lääkekustannukset ovat nousseet ihan kuin se olisi pahojen ja ilkeiden lääkeyhtiöiden "syytä" ja kaikki on nyt pilalla. Minusta on hienoa, että lääkekustannukset ovat nousseet. Se kertoo yksinkertaisesti siitä, että meillä on parempia lääkkeitä joita kannattaa käyttää yhä useamman taudin hoidossa. Palataan muutama vuosikymmen taaksepäin, jolloin lääkkeiden hinnoittelu oli hieman erilaista. Silloin ei lääkeyhtiöiden kannattanut edes miettiä mitään vähänkään harvinaisia sairauksia, vaan suurimmat hillot tehtiin yleisimpien oireiden ja sairauksien lääkkeillä. Oli lähinnä verenpaine - ja masennuslääkkeitä. Ellei päädytä julkisesti rahoittamaan lääkekehitystä (missä on omat huonot puolensa), niin kai se miljardien lääkekehitys ja valtava riskinotto on jostain rahoitettava ja luonnollinen keino on valtioiden ja vakuutusyhtiöiden maksama hinta, enkä kyllä äkkiseltään keksi systeemiä, joka olisi vähemmän huono. Mielellään kuulen tähän kyllä kritiikkiä, sillä en ole mitenkään erityisen perehtynyt aiheeseen.
Yleisesti on hassua, että joskus kuulee taivasteltavan sitä, miten lääkekustannukset ovat nousseet ihan kuin se olisi pahojen ja ilkeiden lääkeyhtiöiden "syytä" ja kaikki on nyt pilalla. Minusta on hienoa, että lääkekustannukset ovat nousseet. Se kertoo yksinkertaisesti siitä, että meillä on parempia lääkkeitä joita kannattaa käyttää yhä useamman taudin hoidossa. Palataan muutama vuosikymmen taaksepäin, jolloin lääkkeiden hinnoittelu oli hieman erilaista. Silloin ei lääkeyhtiöiden kannattanut edes miettiä mitään vähänkään harvinaisia sairauksia, vaan suurimmat hillot tehtiin yleisimpien oireiden ja sairauksien lääkkeillä. Oli lähinnä verenpaine - ja masennuslääkkeitä. Ellei päädytä julkisesti rahoittamaan lääkekehitystä (missä on omat huonot puolensa), niin kai se miljardien lääkekehitys ja valtava riskinotto on jostain rahoitettava ja luonnollinen keino on valtioiden ja vakuutusyhtiöiden maksama hinta, enkä kyllä äkkiseltään keksi systeemiä, joka olisi vähemmän huono. Mielellään kuulen tähän kyllä kritiikkiä, sillä en ole mitenkään erityisen perehtynyt aiheeseen.
Juuri näin, terveydenhuollon ja lääkkeiden kustannukset nousevat sen takia, että nyt monia sairauksia pystytään hoitamaan biologisilla lääkkeillä tai uusilla hoitomuodoilla, joihin ennen vanhaan tarjottiin vain oireiden mukainen saattohoito. Toki aivan kaikkia uusia kalliita ei kannata ottaa yhteiskunnan hoitosuosituksiin, jos lisähyöty on marginaalinen halvempaan hoitoon nähden, mutta terveystaloustieteellisten mallien intregrointi etenee koko ajan sekä lääketutkimukseen, että hintalautakunnan toimintaa. Sitä vaan rajoittaa osaavien data-analyytikoiden puute, terveydenhuollon potilastietokantojen osin salassa pidettävä aineisto ja aineistojen huono käsiteltävyys big-data analytiikkaan.
Jenkit pitkälti rahoittaa tuota kehitystä, kun kuluttajat maksavat järjettömiä hintoja aivan peruslääkkeistäkin, kiitos vakuutusyhtiöiden korvauspolitiikan. Vapaa kilpailu toimii huonomin tuotteissa, joissa kuluttaja ei ymmärrä tuotteesta yhtään mitään.
Iletus: Erittäin hyviä pointteja. Suomessa tosin ollaan onneksi erittäin hyvässä asemassa sen suhteen, että meillä on poikkeuksellisen hyvät rekisterit ja tiedonkeruu potilaista, joten laadukasta tutkimusta on sen puolesta helppo tehdä. Terveystaloustiede on varmasti kans yks kuumimpia aloja 2020 -luvulla ja eiköhän sinnekin ala jossain vaiheessa ryntäämään paljon koulutettua porukkaa. Potilastietojärjestemät kliinisessä työssä käytettävyyden osalta toki on edelleen aika surkeita, mutta niissäkin on 5 vuoden sisällä tulossa merkittäviä parannuksia.
Tesla
Näyttää siltä, että olin Teslan suhteen monessa kohtaa väärässä. Tein silti shorteillani kokonaisuudessaan hyvää voittoa erittäin hyvällä onnistumisprosentilla, joten tämä tapaus taas osoittaa, että ei tarvitse aina olla fundamenttienkaan suhteen oikeassa. Teslan positiivinen yllätys tälle syksylle oli yksi osa skenaarianalyysiäni, toki pidin sen todennäköisyyttä pienenä, mutta kuitenkin riittävän suurena sille, etten ollut enää shorttina pitkään aikaan. En jaksa uskoa, että Teslan Q3 -luvuista löytyy mitään sen kummempia luurankoja. Aika moni oli Teslan suhteen väärässä, mutta on niitä paljon oikeassa olleitakin ja onneksi tuli myös itse osallistuttua keskusteluihin, joissa sai kuulla vastapuolen näkemyksiä. Jos haluat nähdä, miten epäammattimainen sijoittaja käsittelee epäonnistumisia, niin kannattaa seurata Twitterissä Mark B. Spiegeliä. Tämä kaveri oli varmaankin äänekkäin Tesla-shortti, jonka jutut meni monessa kohtaa täysin älyttömyyksiin ja edelleenkiin hän jaksaa vääntää aiheesta vastaan. Myöntäisi vain olleensa väärässä. Kaveri on kuitenkin ainakin entinen (käsittääkseni myös nykyinen) hedge fund manageri, niin aika paljon syö uskottavuutta tällaiset.
Osakemarkkinoista yleisesti
En juurikaan keventänyt shortteja edelliseen laskuun, mutta otin muutamia lyhyitä debit call spreadeja, jos esim. tällä viikolla saataisiin hieman nousua. Olen tässä laskussa onnistunut kohtalaisen hyvin ajoittamaan pomput tehden pientä voittoa. En näe syytä, miksei kurssilasku voisi jatkua. Näen tälle sekä tilastollisia, makrotaloudellisia ja mikrotaloudellisia perusteita. Tässä muutamia hajanaisia pointteja
Ensimmäinen mistä kaikki on puhunut pitkin vuotta, on FED:in taseen pienentäminen ja joissain määrin myös korkojen maltillinen nousu, mikä vie likviditeettiä pois markkinoilta. Taseen kevennyksen nopeus lokakuusta lähtien kiihtyi.
Dollari on vahvistunut ja yhdessä nousevien korkojen kanssa tämä on ollut myrkkyä kehittyville markkinoille.
Jenkkien asuntomarkkinoilla on nähtävissä hidastumista, mikä ei nyt kovin hälyttäväntasoiselta vaikuta, mutta tyypillistä taantumaa edeltävää hidastumista kuitenkin
Yrityslainamarkkinat jenkeissä on oireilleet lievästi jo pitkään
Pörssin isoimmat firmat on alkaneet tuottaa markkinoille pettymyksiä (esim. Amazon, Google, Netflix ja Facebook) ja se ei sovi yhteen korkeiden arvostustasojen kansssa.
Toki kauppasodan uhka varmaankin jonkin verran myös vie positiiviselta sentimentiltä höyryjä
Tilastollisesta puolesta:
Tämän vuoden markkinarytinä on ollut syvyydessään ja frekvenssissään erittäin harvinaista: Markkina on tehnyt yli 10% laskuja edellisestä ATH:sta kaksi kertaa samana vuonna ainoastaan kerran aikaisemmin vuonna 1990 (juuri ennen taantumaa). Tänä vuonna markkina on siis laskenut edellisestä ATH:sta yli 10% nyt lokakuussa sekä viimeksi helmikuussa.
Kun markkina on ollut nousutrendissä (12-kuukauden liukuvalla keskiarvolla mitattuna), markkina on tehnyt yli 9% laskukuukausia kahdesti samana vuonna ainoastaan kolmesti aikaisemmin: Vuonna 1980, 1990 ja 2000. Jokaisella aiemmalla kerralla taantuma on seurannut vuoden sisällä.
Täytyy muuten sanoa, että Urban Carmel ei ole mikään äänekäs permabear, vaan itse asiassa vielä viime viikkoon asti oli yksi äänekkäimmistä permabulleista ja puolusti nousutrendin jatkumista viimeiseen asti. Hän on myös juttujensa ja työkokemuksensa perusteella aika fiksu tyyppi, jonka kirjoituksia kyllä mielellään lukee. Silloin kun tällaiset tyypit kääntyy markkinoiden suhteen karhuiksi, niin ehkä siinä vaiheessa jo ollaan tosiaankin ohitettu huiput.
Markkina kuitenkin kääntyy laskuun hitaasti, ei yhdessä viikossa, eli odotan rajujakin nousuja esimerkiksi tälle viikolle ja aina, kun pörssilasku lyö hieman yli. Pidän kuitenkin aika epätodennäköisenä, että uutta ATH:ta enää nähtäisiin ja todennäköisenä taas sitä, että tässä se karhumarkkina on nyt hiljalleen alkamassa. Oma alkuperäinen makronäkemykseni (https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/lahitulevaisuuden-makro…) on ollut, että taantuma iskisi todennäköisimmin 2019 kesällä. Tämä näyttää nyt entistä todennäköisemmältä. Osakemarkkinoiden spekulointi on kuitenkin nyt mielestäni puhtaasti reagointipeliä. Mitä tahansa voi tapahtua ja kaikenlainen pitkäntähtäimen spekulointi on tässä vaiheessa turhaa. Jos on kuitenkin pakko joku ennustus heittää, niin väittäisin, että paras hetki ostaa osakkeita tulee olemaan loppukesä/syksy 2019. Voisi muuten taas joululomalla puuhailla uutta youtube-videota päivitetystä makronäkemyksestä. Edellinen viime keväältä on tässä ja täytyy muuten sanoa, että paljon olen taas tämänkin videon tekemisen jälkeen oppinut ja monia omia puheita tuolla videolla pidän aika tyhminä, vaikka base scenario näyttää kehittyneen kuten oletin: https://www.youtube.com/watch?v=KDvIkiieJls
Ehkä teen myös joululomalla tästä jonkin videon, jos kerkeää.
Ehkä suurin mysteeri on tällä hetkellä yrityslainamarkkina ja se, kuinka paljon zombieita pinnan alla oikeasti piilee ja mikä niiden lopullinen merkitys taloudelle tulee olemaan. Se riippuu tietysti myös likviditeetin kiristämisen tahdista. Tästä on itse asiassa Juhani Huopaisella ollut erinomainen kirjoitus: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/zombie-noidankehat-tuov…
Jenkeissä erityisesti Leverage loan - ja CLO -markkina on sellainen, mikä herättää kysymyksiä. Onko tämä oikeasti niin merkittävä markkina, että sen ongelmat voisivat syöstä talouden taantumaan tai pahimmillaan aiheuttaa uuden rahoituskriisin? Jälkimmäistä epäilen.
Olen yhä enemmän sitä mieltä, että Kiina, tai tarkemmin sanottuna Kiinan kommunistinen puolue on uhka paitsi maailmantaloudelle, niin myös ihmisoikeuksille ja maailmanrauhalle. Trump on täysin oikeassa siinä, että Kiina pitää saada kuriin ennen kuin on liian myöhäistä. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun kommunistit yrittävät pilata maailman. Kiina on mysteeri, mutta en tiedä ehtiikö se aiheuttaa tarpeeksi ongelmia tässä velkasyklissä.
Toinen mysteeri on jenkkien pitkät korot. Jo vuosia on puhuttu siitä, että ulkomaiset sijoittaja alkaa myydä. Nyt tilastoissakin näkyy, että ulkomaalaisomistukset katoaa tasaisen kasvavalla tahdilla. Jenkit ajaa dual deficittiä, minkä rahoittaminen vaatii lainojen työntämistä markkinalle tarjolle. Toki se on ollut tätä jo 40 vuotta ja se on ollut pahenemaan päin, mutta silti bondit on nähneet historian kovimman härkämarkkinan.
Inflaatio-odotukset ovat maltillistuneet, mutta likviditeetin ja bondivolatiliteetin (odotusten) perusteella term premium pitäisi kohta hieman nousta. No, term premium on viimeksi kyllä laskenut. En itse osaa kvantifioida näitä kaikkia term premiumiin vaikuttavia tekijöitä, mutta artikkelissani esittelin henkilön joka (toivottavasti) osaa ja dataa siihen.
Ihmiset kuitenkin vanhenee ja eläköityy entisestään, mikä aiheuttaa edelleen kysyntää valtion lainapapereille. Tästäkö se kaikki oikeasti on kiinni? Raoul Pal ainakin väittää niin ja pitää pitkiä jenkkikorkoja tällä hetkellä vuosisadan parhaana ostona.
USA:n pitkät korot on aivan liian vaikea asia mulle tällä hetkellä. Saksan bondeista osaan sentään sanoa sen verran, että niitä shorttaamalla tuskin häviän niin paljon, että joskus kaduttaa. Ja hölmön tuurilla voi joskus voittaakin jotain, joten miksi ei?
Dollari myös on ollut mysteeri viimeaikoina. Hintakäytös näyttää dollarin vahvuudelta, mutta fundasta ei juuri nyt ole hajuakaan. Onneksi Nordean ansioituneet analyytikot päivittivät juuri taas näkemystään. Pitänee lukea ajatuksella läpi ja miettiä, pitääkö tässä vain tyytyä istumaan käsien päällä: https://e-markets.nordea.com/#!/article/46806/fx-weekly-pikachu-aint-no…
Meneillään oleva kvartaali on sujunut tähän asti varsin hyvin sekä ajoittamisen että valintojen puolesta. Q4:llä treidejä on tullut tehtyä 448 kappaletta. Salkun osakepaino on tällä hetkellä noin 25%, toki longeja on myös rakennettu optioiden avulla. 2 vuoden jenkkibondeissa on kiinni 30% salkusta ja lisää sinne on menossa. Välillä on ollut enemmänkin bondeja, mutta myin viime viikolla pieneen arvonnousuun niitä aika reilusti.
Ostin myös shortteja kiinni viime viikolla ja nyt käytännössä suoria osakeshortteja on enää yhteensä pari tonnia BABAssa, Tencentissä ja WBK:ssa. Optioiden kautta pieninä shortteina on Netflixiä, BGNE, NKTR ja IBB-biotech-indeksiä hedgenä. On mulla myös pari futuurioptiobetsiä vetämässä S&P 500:een ja oikeastaan näitä olen aktiivisimmin treidaillut tänä syksynä sekä longeja että shortteja. Nyt ollaan kyllä aika pienellä riskillä liikenteessä. Todennäköisesti haen hyvää setupia longille alkuviikosta, mutta ei sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu.
Treidit on osuneet lähtökohtaisesti nappiin, varsinkiin S&P 500 futuurioptiobetsit on isosti plussalla. Olen lähinnä treidaillut 1-2 viikon mittaisia vertikaalispreadeja ja noin 80% treideistä on osunut täysin nappiin. Vaikka koko kvartaalin salkku on ollut 30-50 % nettolongina biopharma ja geeniterapia-sektorin osakepoimintoihin, niin salkku on silti nipistänyt tähän mennessä vähän päälle 2% nettotuoton.
Salkun osakkeet on kokonaisuudessaan varmaan lähemmäs 30 % miinuksella, en ole jaksanut tarkkaan laskea. Olen välillä kevennellyt niitä rajuihin nousuihin ja lisäillyt laskuun. Perjantaina closesta tuli taas ostettua hieman lisää, jos vaikka ensiviikolla noustaan. Jotkut salkun firmoista on tulleet Q4:lla jopa 40 % alas ja biotech-indeksitkin on kokonaisuudessaan noin 17 % miinuksella. Myös S&P 500 on hieman päälle 9 % miinuksella, joten voi olla ihan tyytyväinen, että oma salkku on ylipäätään plussalla aktiivisen treidaamisen ja hedgaamisen ansiosta. Tällä kvartaalilla olen tehnyt S&P 500:een nähden 11 % alphaa ja biotechiin nähden noin 20% alphaa.
Tässä Q4:n tuloksista toistaiseksi, oma salkku sinisellä (+2.1%) vs. S&P 500 (SPY), Biotech-indeksi (XBI+IBB), ja Global macro index (MCRO).
Käytännössä viimeiset pari kuukautta on ollut veden kantamista tyhjään kaivoon, kun pitkäaikaiset longit valuu merkittävästi miinukselle ja kaikki tuotto tulee lyhytaikaisesta treidaamisesta. Menneitä tapahtumia ei kuitenkaan auta miettiä. Olet juuri niin hyvä kuin sun seuraava treidi. Kaikenlainen edge syödään markkinoilla hyvin nopeasti pois, jos ei keskity itsensä kehittämiseen ja yritä koko ajan parantaa omaa tekemistä.
Biotech-sektorin asiantuntija Adam Feuerstein kirjoitteli syyskuussa STAT:ssa ettei GBT:llä ole kovin kummoisia mahdollisuuksia saada FDA:n hyväksyntää voxelotorille, johtuen "huonosta datasta". Kurssi laski tähän uutiseen yli 10 % ja sen jälkeen kurssi jatkoi koko syksyn laskua. Kävin tätä Feuersteinin "analyysiä" perinpohjin läpi tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/21486#comment-21486
Perustelin, miksi on 70-80% todennäköisyys, että Voxelotor menee FDA:lle läpi accelerated approvalilla pelkästään nykyisellä datalla. Viime viikonloppuna ASH2018 eventissä GBT esittelikin viimeisintä tutkimusdataa ja kommentoi myös tilannetta FDA:n kanssa. FDA on käytännössä hyväksynyt GBT:n ajatukset ja käytännössä kaikki meni kuten oli todennäköisintä odottaa eli nyt on 95% varmaa, että Voxelotor menee läpi nykyisillä tutkimusasetelmilla kunhan data on yhtä hyvää kuin tähän mennessä (mistä ei ole tieteellisen näytön valossa kovin suurta epäilystä).
GBT nousi näihin uutisiin 50 % heti samana päivänä ja oli parhaimmillaan 60% noususssa. Nettosin hieman päälle 30 dollarin tehdyille ostoille reilun tonnin voittoa ja viimeisetkin erät meni myyntiin tasan 50 dollarilla jättäen ostajalle vielä ruhtiinaallisen 11 sentin marginaalin (kurssi kävi korkeimmillaan 50,11 dollarissa). Nyt kurssi on pakitellut aika reilusti 42-44 dollarin tasoille ja sanoisin, että tässä kohtaa tuossa jopa enemmän tai vähintään saman verran +EV:tä kuin ennen ASH2018 eventtiä johtuen erittäin varmasta accelerated approvalista. Olenkin taas ostellut hieman lisää.
Lääkkeen meno markkinoille on nyt todella varmaa AA-menettelyn kautta, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö lääkkeen pitäisi osoittaa ainakin VOC-hyöty ja hyvin todennäköisesti myös kuolleisuushyöty uusissa tutkimuksissa. Pitää myös huomioida Novartiksen kilpailijalääke Crizanlizumab, joka on äskettäin osoittanut lupaavia tuloksia https://www.novartis.com/news/media-releases/novartis-analysis-shows-cr…
Tämä on tietysti yksi syy GBT:n syksyisen laskun taustalla, mutta näkisin edelleen isot markkinat myös Voxelotorille. Odottaisin edelleen GBT:n nousevan noin 65-75 dollariin FDA accelerated approvalin myötä, jonka todennäköisyys on nyt ainakin 80-90% luokkaa. Markkina on jo kertaalleen mielestäni osoittanut tämän kohdalla totaalista tieteellisten menettelytapojen ymmärtämättömyyttä ja näyttää, että edelleenkin tässä on hyvää valueta tarjolla. Väitän, etten ole vielä kertaakaan aiemmin nähnyt lääkefirmaa, jossa on näin paljon +EV:tä tarjolla, vaikka kurssi on vasta pompannut 50%.
GWPH vs Zogenix
Kirjoittelin tässä viestissä treidi-ideasta long Zogenix short GW pharmaceuticals. Myin zogenixiin longit pois viime viikolla pienellä tappiolla. Olen lueskellut fenfluramiinista aika paljon lisää tutkimuksia ja pieniä epäilyksiä on herännyt turvallisuuden suhteen. Pidän siis sittenkin Zogenixin enterprise valueta aika reiluna. GWPH shortti taas on ollut erittäin voitollinen ja parhaimmillaan yli 170 päältä myydyt shortit otin kiinni viime viikolla vähän alle 120 dollarin. GWPH treidaa kuitenkin nyt mun mielestä lähellä fair valueta, ainakaan mitään selkeää yliarvostusta en näe. Arvostustaso on tietysti tyhmä idea shortata osakkeita, mutta oli tässä muutakin, kuten markkinan täysin typerä reagointi jo tiedossa oleviin asioihin vasta kun ne tulee yhtiön omasta suusta. Nämä liikkeet feidattiin aika nopeaa, kuten osakekurssista voi ehkä päätellä:
Osakemarkkina näyttää nyt ihan normaalilta, siltä miltä sen pitääkin näyttää. Ihmiset pitävät vuotta 2018 jotenkin poikkeuksellisena, mutta todellisuudessa vuosi 2017 oli se poikkeuksellinen vuosi.
S&P 500:n treidaaminen voitollisesti vaatii melkein jatkuvaa tietoisuutta missä markkina liikkuu ja se on joskus aika kulutavaa vaikkakin mielenkiintoista. Saatan siis hiljentyä jouluksi ja ehkä alkuvuodeksi kokonaan pois aktiivisesta treidaamisesta ja lukea kirjoja/tutkimuksia. Varsinkin neurologisten sairauksien lääkekehitysprojekteissa mulla on tietämyksessä iso aukko täytettävänä. Salkussa on myös pieni tutkimuspositio Voyager therapeuticsia, joka on ihan mielenkiintoinen ja todella spekulatiivinen firma kyseisellä alalla.
Jos ylipäätään laskee tämän vuoden voitoille tuntipalkkaa, niin eihän se missään nimessä kannusta lopettamaan opiskeluja, vaikka en ole sellaista kyllä harkinnutkaan. Olen oppinut ihan hirveästi, voittanut kaupankäyntikulut ja saanut ihan kohtuullista pääoman kasvua. Lisäksi tämä on aika hauskaa puuhaa loppujen lopuksi.
Helpointa tietenkin olisi, että pörssi nyt vain romahtaisi ja saisi lyödä kunnon vivulla kaikki kiinni osakkeisiin hyvällä tuotto-odotuksella. Markkinalla vaan ei ole tapana antaa ihmisille helppoja ratkaisuja, joten uskon, että vielä nähdään armottomia ralleja ja isoja pudotuksia, jotka ravistelee jengiä koko ajan väärään suuntaan.
Olet shorttina Alibabassa ja Tencentissä, onko tässä taustalla yleisemmät ongelmat Kiinan suhteen vai firmoissa itsessään mielestäsi jotain merkittävää ongelmaa? Valuaatiot myös kummallakin firmalla toki korkeahkot ottaen huomioon markkinatilanne, mutta se tuskin ainut syy? Omasta salkusta on löytynyt molempien osakkeita jo pidemmän aikaa.
Taisit jossain mainita myös olevasi long Gilead, mikä tässä on näkemyksesi? HCV-lääkkeiden myynnin hidastuttua liikevaihto ja eps on ollut nyt vuosia laskussa, eikä pe myöskään tähän nähden ole enää niin alhainen (viimeisen 12kk ajalta pe nyt ~9,7). Luotatko tuotekehityksessä erityisesti johonkin tulevaisuudessa (nash, car-t hoidot, muut)? Gileadia myös omassa salkussa minimaalisesti mutta pakkasella.
Moi Tomi, hyvää analyysiä ja ajatusten avaamista. Oletko tsekannut Stokiksen pörssistä Oasmiaa? Aika kovan volatiliteetin lappu ja oon tätä jonkun verran treidaillut ja parhaillaan pohdin pidempään salkkuun tätä.
Olet shorttina Alibabassa ja Tencentissä, onko tässä taustalla yleisemmät ongelmat Kiinan suhteen vai firmoissa itsessään mielestäsi jotain merkittävää ongelmaa? Valuaatiot myös kummallakin firmalla toki korkeahkot ottaen huomioon markkinatilanne, mutta se tuskin ainut syy? Omasta salkusta on löytynyt molempien osakkeita jo pidemmän aikaa.
Taisit jossain mainita myös olevasi long Gilead, mikä tässä on näkemyksesi? HCV-lääkkeiden myynnin hidastuttua liikevaihto ja eps on ollut nyt vuosia laskussa, eikä pe myöskään tähän nähden ole enää niin alhainen (viimeisen 12kk ajalta pe nyt ~9,7). Luotatko tuotekehityksessä erityisesti johonkin tulevaisuudessa (nash, car-t hoidot, muut)? Gileadia myös omassa salkussa minimaalisesti mutta pakkasella.
Tencent -shortti on hedgenä Naspersille, jonka market capista iso osa koostuu Tencentistä. En osaa arvioida tencenttiä ja haluan Naspersista kaikki muut bisnekset, niin olen hedgannut tencentin pois.
Alibabaan olen ollut shorttina jo useamman kuukauden ja nyt viime aikojen laskun jälkeen olen vähän keventänytn. BABAn suhteen shortti perustuu moneen asiaan
Yleisesti kiinan ongelmat.
Tällä hetkellä ollaan markkinoilla siinä tilanteessa, että pääomia allokoidaan todennäköisesti pois korkean betan osakkeista (kuten Alibaba).
Alibabasta voi löytyä monia yllätyksiä, joillla on potentiaalia aiheuttaa iso pudotus kurssiin
Valuaation puolestakaan en usko, että tässä shortissa voi hirveästi hävitä ja nyt kun 10 vuoden beta-ralli on hiipumassa ja volatiliteetti palaa markkinoille, niin mikä tätä nostaisi aivan merkittävästi?
Kaikenkaikkiaan näen, että Alibaba shorttina on hyvä hedge nykysalkkuun, kun pitää shortin koon alle 2 %.
Toki on myös lukuisia teknisiä syitä, mutta ne lähinnä kertoo kokonaiskuvasta eli todennäköisesti Alibaban hinnoittelussa on tapahtunut/tapahtumassa fundamentaalinen muutos
Alibaban yritysrakenne on niin monimutkainen, että en itse keksi alkaa vääntämään tuosta mitään yksityiskohtaista short-teesiä. Tästä voi kuitenkin lukea paljon mielenkiintoista juttuja esim. DeepThroat IPO:lta
Sitten on toki Kiina-USA -jännitteet ja ylipäätään kiinalaisia firmoja on viime aikoina alettu taas epäilemään vähän enemmän. Real Visionilla oli jokin aika sitten helvetin mielenkiintoinen Kyle Bassin tekemä haastattelu kiinasta paenneesta miljonääristä Miles Kwokista, joka väittää, että Jack Ma on CCP:n salamurhan kohteena: https://www.realvision.com/tv/shows/the-kyle-bass-interviews/videos/the…
Toinen mielenkiintoinen haastattelu kiinalaisiin firmoihin ylipäätää liittyen on tämä Carson Blockin haastattelu. Hän oli mm. Orient paperin short teesin takana ja sen jälkeen tehnyt aika kovaa tulosta shorttaajana: https://www.realvision.com/tv/shows/the-interview/videos/carson-block-s…
Nuo on toki maksumuurin takana, mutta kai tuolla on parin viikon ilmaiskokeilu vielä, jos et ole sitä vielä käyttänyt. Mun mielestä noi kaksi haastattelua olisi syytä katsoa läpi, jos aikoo kiinalaisia firmoja omistaa/shortata.
Toki tuossa ekassa haastattelussa on biaksia ottaen huomioon Miles Kwokin aseman, mutta kyllä tällaiset todennäköisesti karkottaa sijoittajia. Tietäen vielä Jack Ma:n taustat esim. liittyen Alipayn myyntiin informoimatta muita Alibaban omistajia kuten Yahoota ja Softbankia: http://covestreetcapital.com/yahoo-and-jack-ma/
Alibabaan liittyy niin hämäriä juttuja, että sieltähän voi käytännössä paljastua mitä tahansa. En voi varmasti sanoa, että tämän shorttaaminen yksinään on +EV betti, mutta pidän erittäin todennäköisenä, että riski/tuotto-suhde on parempi vs. että shorttaan suoraan osakemarkkinaa. Osakemarkkinan shorttaaminen taas on vielä ehkä liian aikaista, mutta salkun hedgaaminen on mun mielestä tässä kohtaa järkevää ja alibaban kaltaisia firmoja jos löytäisi parikymmentä, niin sillä pääsee jo pitkälle.
GILD
GILD:n osalta haastan sinut kysymällä mitä P/E sulle oikeasti kertoo siitä, onko GILD nykyhinnaltaan odotusarvon suhteen positiivinen tai negatiivinen sijoituskohde? En itse koskaan katso P/E:tä, koska se ei mun mielestä oikeastaan kerro hirveän paljon mitään sijoituskohteen odotusarvosta, ainakaan lääkefirmojen kohdalla. En kovin paljon mitään muitakaan tunnuslukuja katso näissä, vaikka tietysti tilinpäätökset käyn läpi.
Ei homman silti tarvi mitään rakettitiedettä olla. Katson yritysarvoa ja tulevien kassavirtojen potentiaalia. Luotan analyytikoihin arvioissa siinä, mikä on pipelinen jokaisen komponentin kassavirtaodotus, jos lääke/terapiamuoto menee markkinalle. Miksi olisin parempi, kuin kyseistä alaa ja sen markkina-analyysiä tekevä analyytikko?
Sen sijaan mun homma on katsoa pipelinen potentiaalia tieteellisestä näkökulmasta. Uskon, että markkina osaa aika hyvin hinnoitella GILD:n jo olemassa olevat tuotteet, joten ainoa mahdollinen paikka mistä keksin löytää edgeä on tämä ja se on silti vaikeaa. Ainakinn 90% todennäköisyydellä en sitä löydä ja vaikka "löytäisin" voin silti olla väärässä. On tälläkin saralla paljon analyytikoita arvioimassa noita todennäköisyyksiä, monet niistä on varmasti minua fiksumpia ja parempia siinä.
Ero on vain se, että tätä porukkaa on huomattavasti vähemmän kuin niitä, jotka tekee laskelmia tuotteiden myyntipotentiaaleille ja näiden tekemät analyysit on vähemmän julkisuudessa. Käyt vaikka seeking alphasta katsomassa GILD:n analyysejä, se on täynnä noita kassavirtalaskelmia ym. markkinapotentiaalin hahmottamista. Tutkimusdatan ja lääkkeiden analyysi on käytännössä olematonta tai parhaimmillaan hyvin pinnallista. Se on vaan fakta, että suurin osa jengistä ei jaksa lukea kriittisesti kaikkea tarjolla olevaa tutkimusta asiasta, vaikka se ei mitään erityisiä älynlahjoja vaadi. Sitten pitäisi osata muuttaa lukemansa perusteella tekemät johtopäätökset numeroiksi, mikä ei sekään nyt niin mahdotonta ole, mutta vie aikansa.
GILD:ssä mulla on pieni tutkimuspositio tällä hetkellä, koska epäilen, että tuosta saattaa löytyä mielenkiintoisia näkökulmia, joita markkina ei ole vielä hoksannut. Olennaisten tutkimusten läpikäyminen pipelinen osalta vienee kuitenkin aikaa ainakin 200 tuntia ja toistaiseksi olen vasta silmäillyt artikkeleita joita pitäisi lukea. Tarkoitus on käydä lähinnä noi kaikki faasi 2 ja 3 olevat tuotteet läpi.
Kirjoittelen joululomalla syvempää analyysiä tästäkin, kunhan olen ehtinyt kunnolla perehtyä kirjallisuuteen.
Tällä hetkellä kurssia on pitänyt maissa luultavasti ainakin huono sijoittajakommunikaatio. Pidän epätodennäköisenä, että kaikki viimeaikaiset tapahtumat huomioon ottaen markkina hinnoittelisi tämän ainakaan kovin paljoa yli fair valuen ellei tuolta paljastu jotain pommeja. GILD ei olisi voinut saada parempaa uutta toimaria kuin Daniel O'Day. Seuraavaksi on olennaista nähdä, mitä suunnitelmia uudella toimarilla on ja miten markkina tähän tulee reagoimaan. Se kertoo paljon. Henkilökohtaisesti toivoisin, että onkologian suuntaan painotus vähentyisi. En näe siellä tulevaisuutta. Kova juttu olisi lyödä HIV:n parantava lääke isoksi tavoitteeksi seuraavalle 10-15:lle vuodelle. Iso riski, mutta aivan valtava potentiaali ja GILD:llä olisi tähän osaamista.
Markkina myös on ehkä vähän epävarma, koska voi olla odotettavissa yrityskauppoja/fuusioita. En usko, että GILDiä tulee kukaan ostamaan, mutta GILD:n ostolistalla/fuusioitumiseen voisi hyvin olla esim. CELG tai Genmab. Näistä voisi olla lyhyelle tähtäimelle boostia ja esim. CELG treidaa oman arvioni mukaan ainakin 10-20% alle fair valuen (tästäkin on tulossa syväanalyysiä).
GILD:ssä on niin paljon liikkuvia osia, etten kaikkeai voi analysoida. Pitää luottaa, että markkina osaa hinnoitella yksinkertaisemmasta päästä olevat osat ja itse koittaa löytää jotain, missä markkina ei kykene hahmottamaan jotain olennaista. Firma on kuitenkin sen verran mielenkiintoinen ja ollut vähän paineenalla, että mielelläni pidän tässä pientä tutkimuspositiota.
Tuulipuku Casual kirjoitti:
Moi Tomi, hyvää analyysiä ja ajatusten avaamista. Oletko tsekannut Stokiksen pörssistä Oasmiaa? Aika kovan volatiliteetin lappu ja oon tätä jonkun verran treidaillut ja parhaillaan pohdin pidempään salkkuun tätä.
Kiitos! En ole aiemmin törmännyt. Onko tässä jotain, mitä markkina ei mielestäsi tajua kyseisen firman kohdalla?
Nanoteknologia ei ole oikein omaa osaamisaluettani. Tuolla alalla on muutenkin aivan jäätävä kilpailu enkä oikein tajunnut, mitä erikoista tuon firman lähestymistavassa on. Käytännössä tuossa esittelyvideollakin selitettiin analogia sille, miten saippua liuottaa rasvatahran veteen :D https://www.youtube.com/watch?v=LbGExXmJTMU
No, tuolla en siis tarkoittanut pilkata firman tuotetta, vaan video oli vaan jostain syystä vähän outo. Jos on heittää jotain mielenkiintoista tutkimuspaperia tai clinical trialia, niin mielelläni kyllä katson vähän syvemmin. Tuossa vaan on kaksi niin kovin kilpailtua alaa, syöpä ja nanoteknologia ja valmiiden syöpälääkkeiden kehittäminen (jos oikein ymmärsin pikaisella selauksella?) paremmalla "pakkausmenetelmällä". Vaikea keksiä tästä mitään aivan huikeaa menestystarinaa, jota markkina ei tajuaisi? Onko oikeasti osoitettu kuolleisuushyöty vanhemman pakkausmenetelmän lääkkeeseen verrattuna? Jos ei, niin vaikea nähdä, että tästä paremmin pakatusta lääkkeestä ollaan valmiimpia maksamaan merkittävästi enemmän ellei erot haittavaikutuksissa ole erityisen dramaattisia. Miten markkinan senkin ylipäätään hinnoittelee?
Alustin ehkä Gilead-kysymyksen vähän heikosti. On totta ettei esimerkiksi lääkefirmoissa jos tuotteet ovat oleellisesti vasta lyömässä läpi tulevaisuudessa, kerro nykyinen pe-luku oikeastaan mitään hyödyllistä. Ja voi sanoa ettei markkinoilla lyhyellä tähtäimellä arvostukset paljoa paina. Mutta Gileadissa oli joitain vuosia sitten tilanne jossa HCV-lääkkeiden myyntihuippu oltiin nähty ja tuotot lähtivät laskemaan, osaketta lyötiin alas todella pitkään ja lopulta arvostuksena pe oli muistaakseni luokkaa 6. Tässä vaiheessa monikin mietti onko kyseessä value trap vai olisiko jo aika iskeä. HCV/HIV ym myyntivoitot eivät missään tapauksessa olisi yhdessä yössä loppumassa vaan ehkä jo tasaantumassa, pipelinellä voisi olettaa olevan edes jotain arvoa, firmalla iso sotakassa ja näyttöjä että se pystyy tekemään aivan täydellisiä yrityskauppoja (hcv-lääkkeen kehitys).
Nyt lähes kaksi vuotta myöhemmin tilanne on pysynyt jossain määrin samana, HIV-lääkkeiden hyvä kasvu ei ole valitettavasti pystynyt paikkaamaan hiipuvaa HCV-bisnestä ja tulos on hiljalleen laskenut edelleen, eikä nykyinen arvostus tosiaan herätä samaa mielenkiintoa kuin aiemmin eli pipelinessä on nähtävä enemmän valoa. Isoin asia lienee ollut iso yrityskauppa Kite Pharman osto, tämän ja muiden lääkeaihioiden mahdollisia hedelmiä vielä odotellaan(?).
GILD on viime aikojen mollivoittosuudesta huolimatta monipuolinen ja kiinnostava firma. On mielenkiintoista kuulla muiden näkökulmia puolesta tai vastaan, se on parasta analyysiä.
Alustin ehkä Gilead-kysymyksen vähän heikosti. On totta ettei esimerkiksi lääkefirmoissa jos tuotteet ovat oleellisesti vasta lyömässä läpi tulevaisuudessa, kerro nykyinen pe-luku oikeastaan mitään hyödyllistä. Ja voi sanoa ettei markkinoilla lyhyellä tähtäimellä arvostukset paljoa paina. Mutta Gileadissa oli joitain vuosia sitten tilanne jossa HCV-lääkkeiden myyntihuippu oltiin nähty ja tuotot lähtivät laskemaan, osaketta lyötiin alas todella pitkään ja lopulta arvostuksena pe oli muistaakseni luokkaa 6.
Tajusin itsekin tuon sun ekan viestin vähän väärin. Se on toki totta, että arvostukertoimien muuttuminen antaa jotain kuvaa markkinan ajatuksista firmaa kohtaan.
Viikonloppuna ehkä voisi päivitellä taas jotain uutta, mutta juuri nyt mulla ei ole rehellisesti sanottuna läheskään yhtä varmaa tai ylipäätään mitään käsitystä tulevasta viikosta, kuin 3 viikkoa sitten. Veikkaisin kuitenkin, että markkina ei tee ennen FEDn kokousta mitään erikoista kumpaankaan suuntaan. Vaikka jotku nyt hehkuttaa jotain 2600 "vastustason" murtumista, niin tämmöset on mun mielestä ihan höpöpuheita. Miksi kukaan haluaisi ottaa isoa näkemystä ennen FEDiä? En minä ainakaan. Enemmänkin mitä nyt loppuviikosta nähtiin, on mun tulkinnan mukaan riskien pienentämistä isoon eventtiin, joka markkinoita odottaa ensi viikolla ja kun suurin osa on risk off-moodissa, niin siitä seuraa että kurssit laskee. Tänään lasku oli kuitenkin aika maltillista eikä mitään panikointiin viittaavaa.
FED todennäköisesti nostaa korkoja, mutta olennainen on siinä, mitä sanotaan tulevaisuudesta. Markkina ei enää usko kuin yhteen-kahteen koronnostoon 2019, joten mun alkukevään näkemys alkaa nyt olla konsensusnäkemys. Saa nähdä onko konsensus oikeassa.
Jos käy läpi mun kolmenviikontakaista analyysiä, niin oli tuosta ainakin mulle jotain hyötyä ja useita arvauksia osui onnekkaasti nappiin. Toki sitten korkokäyrien suhteen mun arvaus on tähän mennessä ollut täysin pielessä, mutta enpä onneksi ole korkoja juuri treidannutkaan.
Tässä futuureista Nasdaq 100 vs S&P 500. Kuten onnekkaasti arvasin, niin ainakin toistaiseksi sieltä näyttää head&shoulders kehittyvän ja DeMark -signaali osui nappiin. Kävipä hyvä tuuri!https://t.co/di89pilflrpic.twitter.com/7yiTCNSOwP
Olen ihan hyvin onnistunut ajoittamaan indeksitreidauksia Nasdaqiin ja S&P 500:een. Tai oikeastaan ajoittaminen on huono termi, pikemminkin olen reagoinut oikein ja oikeaan informaatioon. Olen ymmärtänyt, että tästä treidaamisessa on kyse, koska harvemmin kukaan pystyy sanomaan, että tässä on pohja ja tuossa on huippu. Jos taas yrittää Trumpin twiittien perusteella treidata, niin siinä jää kyllä jyrän alle, kuten nytkin on moneen kertaan nähty. Olen jonkin verran tehnyt myös päivänsisäisiä treidejä ja niitäkin lähinnä price actionin varassa.
Toki entistä voimakkaampi mean reversion -ilmiö yllätti minutkin, mutta toisaalta jos kaikki odottaa jokaiseen pieneen nousuun tai Trumpin twiittiin jotain helvetin santarallia, niin onhan se melkein tähtiin kirjoitettu, että markkina feidaa liikkeet ennenaikojaan. Tämän viikon lopusta alkoi olla aika kertovaa se, että ylimyyty markkina ei yksinkertaisesti suostu nousemaan ja useampi yli prosentin avaus plussalle treidaa kohti closea laskutrendissä. Sitten vielä Nasdaq 100 alkoi tänään ja eilen aliperformoimaan, niin ehkä ihmiset ovat tässä nyt hieman varuillaan ennen Fediä ja siksi nettomyyjiä?
Mun on jo kauan pitänyt aloittaa ohjelmoinnin opettelu, mutta aina sitä selittelee itselleen, että ei nyt ole aikaa, mutta joskus tulevaisuudessa on. Olen kuitenkin miettinyt, että onko tällä hetkellä mitään parempaakaan käyttöä ajalle (koulun ja vapaa-ajan lisäksi), kun tuntuu, että mistään sijoitus/talouskirjojen lukemisestakaan ei tällä hetkellä saa kovin paljoa irti. Uuden taidon opettelu tuo kuitenkin aina paljon uusia näkökulmia eikä sitä koskaan tiedä mihin koodaamisesta voi olla hyötyä ennenkuin sen on itse opetellut. Mulla on monen asian kohdalla käynyt niin, etten osannut kuvitellakaan mitä kaikkea jostain varsin yksinkertaisesta taidosta voi seurata. Lisäksi jos joskus yritän jotain yksinkertaista asiaa tilastoida, niin vituttaa tehdä se excelillä joka on aikaa vievää ja mekaanista hommaa.
Osaan suunnilleen Pythonin perusteet ja olen niitä joskus lukiossa käynyt läpi, mutta nyt tarkoitus olisi aloittaa ihan kunnolla opettelemaan jotain REPL-kielistä ja päädyin valitsemaan Matlabin (perustelut kohta).
Tarkoitus olisi ainakin 4-5 tuntia viikossa käyttään tähän aikaa ja nyt lomalla varmaan helposti enemmänkin. Oppimisstrategiana mulla on problem based learning eli en lähde mitään yksittäistä verkkokurssia tms. käymään vaihe vaiheelta, vaan aloitan heti ihan käytännön asioista ja siinä sivussa käyn jotain perusteita läpi jos siltä tuntuu. Semmonen koulumainen opiskelu ei oikein sovi mulle, se on tylsää ja siihen ei osaa syventyä yhtä hyvin kuin johonkin oikeasti kiinnostavaan ongelmaan jotai voi sitten parhaimmillaan ratkoa yötä päivää muun elämän kärsiessä siinä sivussa....
No ei nyt toivottavasti mennä niin pitkälle.
Pitäisi varmaan samalla kerrata myös tilastomatematiikkaa.
Tarkoitus on siis tutkia Matlabin avulla taloutta, osakemarkkinoita,trading -staretgioita ja portfolio-optimisaatiota ja aloittaa vaikka ihan jollain konkreettisella tilastotutkimuksella S&P 500:sta. En ajattele, että tällä rakentaisin itselleni jotain merkittävää edgeä tai että tarkoitukseni olisi alkaa kehittämään treidausalgoritmeja. Lähinnä vaan kiinnostaa tutkia miten nää hommat toimii ja ymmärtää jotain perusasioita. On tästä hyötyä varmasti tulevaisuudessa myös lääkärin ammatissa, jos sille tielle päätän jäädä, sillä kokoajan erilaiset ongelmanratkaisualgoritmit yleistyvät terveydenhuollossa.
Yritin löytää jotain tyyppiä, jolla olisi hyvää settiä tähän aiheeseen liittyen, mahdollisimman vähän mitään myytävää ja relevantti tausta. Selailin futures io -foorumia (jossa on oikeasti aika hyvää settiä aiheesta) ja törmäsin Ernest Chaniin: https://www.epchan.com/biography/
Chanilla on tutkinto teoreettisesta fysiikasta, työura IBM:llä, Morgan Stanleylla, Credit Suissella ja useissa prop trading -firmoissa ja hedge rahastoissa kvanttina on mun mielestä ihan lupaava. Lisäksi tuo pyörittää omaa CTA-firmaa eikä sen managed accountsit oo mitenkään erityisen huonosti tuottaneet. Ainakin futures account on tehnyt viimeisen 6.5 vuoden aikana ihan kohtalaista tuottoa ottaen huomioon miten pieni volatiliteetti ja max drawdown: http://www.qtscm.com/accounts/
Noin 10 kertaa nopeampia kirjoittaa ja debugata kuin esim. C++/C#/Java
REPL-kielet on hyviä matalan frekvenssin kaupankäyntistrategioiden toteutukseen (strategiat, jotka treidaa vain muutaman kerran päivässä), mutta vähänkään nopeampi intraday -kaupankäynti vaatii C++:lla tehdyn toteutuksen.
EasyLanguage, Meta Trader ym. on hyviä ja käteviä yksittäisten kohde-etuuksien strategioiden backtestaamiseen, mutta huonoja portfoliostrategioiden ym. long-short multi-assett strategioiden testaamiseen. Lisäksi ulkopuolisen datan, kuten uutisten huomioon ottaminen testaamisessa on hankalaa ellei mahdotonta.
Matlab
Plussat
Nopein ohjelmointikieli
Array processing language tekee tästä nopean ja helpon ohjelmointikielen --> Esim. backtestaaminen onnistuu muutamalla koodinpätkällä.
Chanin mukaan Matlabilla voi tehdä mitä ikinä haluaa
Valmiita laadukkaita toolboxeja quant financeen
Integroituu hyvin reaaliaikaiseen dataan ja välittäjäinformaatioon, esim. Interactive Brokersin (tai minkä tahansa välittäjän, jolla on FIX engine) kanssa helppo integroida --> portfoliodataa, markkinadataa, treidien toteutus
Kaikkea ei tarvi kirjoittaa alusta loppuun vaan pitää opetella käyttämään oikeita funktioita oikealla tavalla. Esim. jonkun machine learning algoritmin kirjoittamiseen menisi koko elämä, mutta nyt näitä on käytännössä valmiina sovellettavaksi toolboxeissa.
Matlabin omissa toolboxeissa hintaan (45 dollarin kertamaksu per toolbox) sisältyy PhD-tason asiakastuki
Matlabin pystyy kääntämään helposti C++:aan, jos haluaa esim. nopean ja tehokkaamman "Instituutiotason" toteutuksen.
Matlabilla onnistuu datan scraping suoraan ruudulta, jos ei ole suoraa pääsyä raakadataan
Matlabilla datan visualisaatio on helpompaa ja hienompaa kuin muilla kielillä
Hyvä asiakastuki
Miinukset
Maksulinen. Standardi lisenssi maksaa 800 e vuodessa, mutta Home -versio vain 119 euroa vuodessa. Itse saan yliopiston kautta opiskelijalisenssin 35 eurolla vuodessa. Toolboxit toki on maksullisia 45 euroa/kappale (29 € opiskelijalle).
Vähemmän toolboxeja kuin R.ssä tai Pythonissa, mutta toisaalta huonolaatuisia toolboxeja on vähemmän (määrä vs. laatu)
R
Matlabin kaltainen array processing language.
Plussat:
Ilmainen (open source).
Vielä enemmän paketteja kuin Matlabissa, Tämä voi olla myö miinus, koska kuka tietää mikä paketti on hyvä ja mikä huono?
Käytetään paljon akateemisessa maailmassa
Miinukset:
Debugger ei ole kovin hienostunut, debuggaus R:llä on kuulemma kidutusta
Hidas (Matlab on kuulemma 5 kertaa nopeampi)
Vaikea yhdistää ulkopuolisiin softiin (esim. välittäjälle)
Ei käännettävissä C++:lle
"Asiakastuki" puuttuu
Python
Plussat
Ilmainen (open source)
Pandas extension mahdollistaa R -toolboxien käyttämisen. Jos opettelee Pythonin, ei jää mistään R:ään liittyvästä paitsi
Voi kääntää C++:aan (maksullisella lisäosalla)
Step by step debugger
Paljon ilmaista hyvää opetusmateriaalia netissä
Paljon toolboxeja
Miinukset
hitaampi kuin Matlab
"Asiakastuki" puuttuu
Integraatio brokerdataan ym. rajoittuneempi kuin Matlabilla
Toolboxien laatu voi olla huonompi kuin Matlabilla
Ei ole varmaan yllätys että Chan suositteli Matlabia ja sen jälkeen pythonia siinä tapauksessa, että ei halua maksaa penniäkään mistään. Omassa lähipiirissä on myös ohjelmointiammattilaisia, niin hekin suosittelivat matlabia siihen tarkoitukseen mitä aion tehdä. Matlabin opiskelijalisenssi mulla jo on ja nyt viikonloppuna olen aloittanut tarkemman tutustumisen tähän. Katsotaan saanko mitään järkevää vielä aikaiseksi. Tarkoitus olisi aina välillä päivittellä omaa edistymistä tännekin ja esitellä jos tulee löydettyä jotain mielenkiintoista dataa. Ehkä se pitää jotain kirjojakin hankkia jossain vaiheessa (ainakin Ernest Chanilla on pari kirjaa, jotka voi olla ihan hyödyllisiä).
Jos täällä on joku, jolla on enemmän tai vähemmän tietoa aiheesta, niin mielelläni otan vastaan vinkkejä, palautetta ym.
Tällä varmaan tarkoitat nopein ohjelmointikieli oppia ja kirjoittaa? Matlabihan on monessa asiassa, kuten esimerkiksi looppien pyörittämisessä, huomattavan hidas. Matriisilaskentaa Matlab kyllä suorittaa ihan kelpo vauhtia.
Tomi Haataja kirjoitti:
Matlab
Plussat
Matlabin pystyy kääntämään helposti C++:aan, jos haluaa esim. nopean ja tehokkaamman "Instituutiotason" toteutuksen.
Tätä puolta en ole käyttänyt, mutta toisin päin jonkin verran. Matlabiin voi tehdä funktioita C/C++/Fortranilla, joita voi ajaa Matlabin sisässä kuin Matlab-funktioita. Tuo on aika kätevä ominaisuus esimerkiksi jos tarvitsee pyörittää pitkiä looppeja. Toki vaatii osaamista ko. kielillä, mutta joidenkin yksinkertaisten juttujen tekeminen ei ole kovin hankalaa.
Matlab on kaikenlaiseen testailuun kyllä hyvä työkalu. Koodaaminen ja visualisointi ovat nimenomaan helppoja ja nopeita. Aiemmassa työpaikassa käytettiin tätä juuri niin, että ensin ideat testattiin Matlabilla ja jos havaittiin hyväksi kirjoitettiin C++:lla varsinainen toteutus, lähinnä koska koodi pyörii nopeammin.
Tällä varmaan tarkoitat nopein ohjelmointikieli oppia ja kirjoittaa? Matlabihan on monessa asiassa, kuten esimerkiksi looppien pyörittämisessä, huomattavan hidas. Matriisilaskentaa Matlab kyllä suorittaa ihan kelpo vauhtia.
Kiitos kommentista ja täsmennyksistä! Tätä tosiaan tarkoitin eli nopein kieli nimenomaan oppia ja kirjoittaa, mutta sitten esim. trading -strategioiden toteutus voi olla hidasta. Vähän huonosti asian ilmaisin.
Meiltä löytyikin yliopiston kautta pääsy Mathworksin interaktiiviselle matlab kurssille missä voi selainpohjaisesti harjotella koodausta erilaisten tehtävien avulla niin olen tätä hakannut pari päivää läpi. Aika hyvin alkaa matlabin logiikka tarttumaan.
Keksinkin ensimmäiseksi Matlab-projektiksi joululomalle alkaa vääntämään dataa korkokäyrän D-star-indikaattorista, kun sitä ei näytä olevan julkisesti missään saatavilla.
Kyse on siis kohtalaisen uudesta tavasta tulkita korkokäyrää katsomalla maturiteettien keskiarvoa painotettuna maturiteettien etäisyydellä korokäyrän lakipisteestä (kuperan kohdan huippu).
Käytännössä tässä annetaan siis lukuarvo tuon lakipisteen sijainnille suhteessa käyrän muotoon ja muihin maturiteetteihin, jota sitten tutkitaan aikasarjana (katso alta linkkaamani tutkimukset)
D-star on Crossborder capitalin CEO:n Michael Howellin kehittämä mittari. Howelilla yli 30 vuoden kokemus makrostrategiasta ja hän on ollut mm. salomon brothersilla tutkimusosastolla ja kehittänyt tapaa tutkia likviditeetin liikkeitä. Aika pätevän olonen kaveri ja hänen tutkimukset on mielenkiintoisia, vaikka mulla on ollut kova työ ymmärtää oikeasti (enkä varmaan vieläkään oikeasti ymmärrä) näitä sen korkotutkimuksia: http://bbktheses.da.ulcc.ac.uk/301/1/Thesis.pdf http://jfi.iijournals.com/content/27/4/22
D-starin käytännön pointti on se, että se soveltuu korkokäyrän ja makrodatan tulkitsemiseen paljon paremmin kuin mikään muu malli ja se myös ennustaa paremmin makrodataa ja markkinaliikkeitäkin kuten PMI:t ja credit spreadit noin 12-15 kk etukäteen paremmin kuin mikään korkokäyriinn perustuva malli tai yksikään korkokäyrä itse. Ainakin tämänhetkisen (vähäisen) tutkimusnäytön valossa.
Toki tässä pitää ymmärtää, että tällä firmalla on tuotteita myytävänä, joten siinä on mahollinen bias näiden tutkimusten osalta. Tässä esim. tuosta esitelmästä D'starin avulla rakennetun CTA:n tuloksia, joihin suhtaudun kyllä varsin skeptisesti.
Näissä pitää aina muistaa onko kuluja otettu huomioon ja varsinkin nyt kun on jo tiedossa miten D-star toimii ja miten sen voi laskea, niin uskoisin tässä tapahtuvan ajan saatossa alphan heikentymistä.
Matlab-projektin osalta mun ongelma on se, että joudun rakentamaan D-star datan diskreetistä korkodatasta koska jokaisesta tasavuoden välissä olevan bondista (esim. 1.5 vuoden päästä erääntyvä) dataa ei ole ilmaiseksi saatavilla aikasarjana. Ellei joku halua tuota dataa mulle lahjoittaa, niin lasken nämä 1kk, 3kk, 6kk, 1 v, 2v, 5v,7v,10v,20v ja 30v bondien avulla jonkinlaisella approksimaatiolla tai sitten esim. interpolaatiokäyrän avulla. Pitää vielä tutkia tätä tarkemmin, mutta eiköhän tästä jonkinlaista järkevää saada ulos. Helpoin olisi tietty kun olisi päivän välein kaikista maturiteeteista data, mutta se taitaa maksaa ihan helvetisti.
Kiinnostaa kyllä oikeasti tutkia tämän mallin spesifisyyttä/sensitiivisyyttä johonkin ISM/PMI dataan ja ihan vaikka sitten testata osake - ja yrityslainamarkkinan ajoittamiseen. Voihan tämmösestä jotain pientä edgeä löytyä varsinkin jos yhdistelee tätä johonkin trend follower -malleihin, mutta onko sitä enää tulevaisuudessa kun kaikki tästä kohta tietää, niin se onkin sitten eri asia.
