Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset

Dollari

Lisäykset eurusd-shorttiin osuivat kyllä aika onnekaasti. Oma näkemys tässä on ollut niin vahva, että olen vetänyt nyt viimeisen pari viikkoa maksimiriskillä. En kuitenkaan vielä kevennä positiota, vaan pysyn edelleen alkuperäisessä suunnitelmassa ja siirrän mielummin vaikka alkuperäisiä stoppeja alemmas. Vaikka periaattessa stoppien osalta voin siirtää jo position voitolle, niin mun mielestä "playing with the house's money" on kuitenkin tyhmimpiä ja epäloogisimpia ajattelumalleja mitä voi olla.

Seuraava kohtalainen tukitaso näyttäisi olevan 1.17-1.18 paikkeilla ja siinä olisi tarkoitus ottaa jonkin verran voittoja. Viime päivinä moni iso pankki on tullut ulos dollaribullish-analyysin kanssa ja lisäksi jäätävän euron nettolongposition purkautuminen voi aiheuttaa vielä voimakasta laskua. Euro voi hyvinkin lasketella tänä vuonna 1.11-1.12 paikkeille tai jopa alemmas, mutta isommassa kuvassa olen silti shorttina dollariin. Tämä on mielestäni vain lyhytaikainen alle 12 kk longien ravistelu ennen seuraavaa legiä ylös.

Kehittyvät markkinat

Olin jo hetken aikaa shorttina EEM:ään, mutta teknisistä syistä poistuin tästä ja seuraan tilannetta lähipäivät sivusta. Käytännössä jos uskoo dollarin nousuun, niin olisi loogista olla myös shorttina kehittyviin markkinoihin. Korkojen ja dollarin nousu pitäisi olla kehittyvien markkinoiden yrityksille myrkkyä, koska näille on etenkin finanssikriisin jälkeen kertynyt kasvavissa määrin dollarimääräistä velkaa.

Alla ekassa kuvassa on käänteisluku dollari-indeksistä (1/4000*DXY) sinisellä ja EEM punaisella, joilla on viimeisen vuoden aikana ollut kohtalaista korrelaatiota ja dollari-indeksi näyttää toimineen välillä johtavana indikaattorina. Nyt EEM laahaa viimeistä dollarin nousua, joten odottaisin lähikuukausina pientä pudotusta ellei DXY lähdekin toiseen suuntaan. Kun yhtälöön lisätään korot eli IEF (USA:n 10 vuotinen treasury ETF) kahdessa viimeisessä kuvassa, niin saadaan myös kohtalaista korrelaatiota. En usko, että korot ainakaan merkittävissä määrin laskevat ja pitkällä tähtäimellä olen jopa alkanut uskoa korkojen nousuun. Täytyy siis katsoa hyvää paikkaa shortata EEM:ää.

Korko-shortti

Poistuin tänään TLT shortistani teknisistä syistä: mm. bullish DeMark-signaali yhdistettynä massiiviseen nettokorkoshorttipositioon ei houkuta ainakaan minua asettumaan valtavirran puolelle juuri nyt ja otin itse asiassa pienen long-position muutamaksi viikoksi. En kuitenkaan usko, että pitkät korot mitenkään isosti tulevat alas ellei osakemarkkina romahda, vaan pientä peruuttelua ennen kuin lähdetään yrittämään uutta nousua ylös.
 

Snap

Snapilla tulee tänään closen jälkeen tulos ja uskon, että sieltä voi tulla todella kova yllätys perustuen siihen, miten olen itse kokenut Snapin mainosalustan kehittymisen viimeaikoina. Otin tähän 16/21 credit call spreadeja 18/5 erääntymisellä, joita sai 45 dollarilla. Best case-scenariossa voitto-tappio-suhde on 10:1 ja mun mielestä todennäköisyydet on paljon suuremmat kuin mitä markkina antaa kertoimiksi. No kohtahan se nähdään miten käy. EDIT: Aina ei voi voittaa: https://seekingalpha.com/news/3351026-snap-sinks-18-percent-revenue-gai…

Todennäköisesti normaalia suurempi määrä päivityksiä rokotti isompien mainostajien reachia, jolloin kulutus on ollut pienempää --> näkyy liikevaihdossa. En tätä osannut ymmärtää etukäteen, joten ensi kerralla viisaampana.

Treidauspäiväkirjoista

Salkku on tälle vuodelle jo hieman reilut 10 % plussalla, mikä on kai kohtalainen suoritus ottaen huomioon indeksejä huomattavasti pienemmän keskihajonnan ja suuren käteisposition, mikä on pyörinyt 50 % tasolla koko kevään. Onnistumisista on kyllä pakko antaa credittiä sille, että olen jaksanut panostaa paljon enemmän treidauspäiväkirjan ylläpitämiseen ja omien treidien analysointiin kuin aiemmin.

Tähän väliin on pakko hehkuttaa Edgewonk-nimistä trading päiväkirjaa, jota on tullut nyt muutaman viikon käytettyä excelin sijasta. Softa on todella helppokäyttöinen ja selkeä ja kaikki olennaiset tiedot löytyy. Lisäksi pystyy vertailemaan erilaisia management-strategioita entryille ja exiteille. Pystyy myös ajamaan simulaatioita omasta strategiasta ja tägämään treidejä ihan millä tahansa asialla jonka merkitystä treidaustuloksiin haluaa tutkia.

Mun mielestä on erittäin tärkeää saada eksaktia dataa ylös, että millaista odotusarvoa mikäkin setup tarjoaa. Lisäksi olen kirjannut ylös omaa luottoa kyseiseen treidiin numeroasteikolla, sen hetkistä tunnetilaa sekä stressitasoa ja edellisen yön unen määrää/laauta, jotka nappaan älykellon mittaamasta datasta. Tämä voi toki mennä jo vähän turhaksi hifistelyksi, mutta mun mielestä on mielenkiintoista katsoa onko tällaisilla mitään merkitystä tuloksiin. Toki dataa pitää kerätä vuosien ajan ennen kuin voi todeta onko jokin korrelaatio tilastollisesti merkitsevä vai ei.

Ainoa miinus Edgewonkissa on se, että treidien importtaus ainakin IB:ltä toimii huonosti, itse en saanut juuri ollenkaan toimimaan. Eli kaikki pitää siis kirjata käsin, mikä ei mun kohdalla onneksi ole niin kova homma kun määrät on vielä aika kohtalaisia. Lisäksi pientä miinusta on pakko antaa siitä, että optiostrategioille ei ole mitään statistiikkaa eikä koko softa varsinaisesti ymmärrä optioita. Törmäsin kyllä netissä toiseen journal-softaan, jossa olisi optioille kattavasti analytiikkaa: https://www.tradingdiarypro.com/features/

Pitänee ottaa tuokin testiin kunhan saan macille Windows-emulaattorin toimimaan. Toi tradingdiarypro vaikuttaa äkkiseltään paljon kehittyneemmältä. Jos jollain on kokemuksia ulkopuolisista trading-päiväkirjoista, niin mielelläni kuulisin niitä. Foorumeilta ehdin jonkin verran lueskella, että ainakin Edgewonk on myös muiden suosiossa, mutta tosta tradingdiarypro:sta ei hirveästi juttua löytynyt.

Näköjään jäi pari olennaista asiaa edellistä viestiä kirjoittaessa huomaamatta, joten tulikin täysi suunnan muutos: Euro-dollari näyttääkin muodostaneen Demark Sequential buy-signaalin eli päätinkin nyt ottaa voittoja aika isosti kotiin ja odotella uutta paikkaa avata shorttia (ellei sitten signaali osoittaudu epäonnistuneeksi).
 

Näitä monet luulee käsienheilutteluksi ja voodooksi, mutta kyllä näillä on ihan akateemisissakin tutkimuksissa huomattu tilastollisesti merkitsevää ennustevoimaa. Kannattaa lukea esim. Lissandrin et al. paperi "Statistical testing of DeMark technical indicators on commodity futures" :https://www.ethz.ch/content/dam/ethz/special-interest/mtec/chair-of-ent…

Myös EURUSD:n kohdalla TD Sequential näyttää toimineen viime vuodet varsin hyvin, joten en viitsi pelata tätä vastaan. Toki laskutrendeissä tämä signaali on kaikkein heikoimmillaan, joten siksi en tee ihan niin aggressiivista päätöstä, että lähtisin longiksi. Ennemminkin kevennän jo valmiiksi erittäin aggressiivista shorttipositiota vähän mielekkäämpään suuntaan, jos euron lasku sattuisi nyt loppuviikkoa kohden hiljentymään.

Lisäksi sama signaali näkyy muuten dollari-indeksissä:

Jostain kumman syystä tuo signaali osuu täysin samaan kohtaa kuin mikä on target price dollari-indeksin pohjamuodostelmalle eli ns. compund fulcrumille (eli tälle target price olisi 92,50). Kuvassa tosin piirretty symmetric triangle, mikä ei sekään väärä tulkinta: https://www.peterlbrandt.com/wp-content/uploads/2018/01/Compound-Fulcru…

Joskus tulee näköjään tehtyä täyskäännös muutamassa tunnissa. Katsotaan parempaa paikkaa lisäillä positiota.

Kiitos kysymyksistä!

Olisin odottanut että nousee takaisin 1.21-1.22 tuntumaan, mutta koska näin ei tapahtunut voimakkaasta teknisestä paineesta huolimatta, niin se on todennäköisesti merkki voimakkaasta myyntipaineesta euroon eli näillä näkymin odotan laskun taas jatkuvan tulevina viikkoina. Ainakin stop-lossin saa melko tiukalle tasolle 1.2000, missä on 200 liukuva keskiarvo. Hieman tuon yläpuolella tuntuisi järkevältä tasolta osoittaa hypoteesini vääräksi.

Haen lähtökohtaisesti aina useampien prosenttien liikkeitä. Esim. tässä ehti tulla noin 3 % liike ja olisin antanut voittojen rullata edelleen jos tekninen kuva ei olisi kääntynyt näin kuten nyt kävi. Toisaalta oli ihan hyvä ottaa positio kuiville tuossa kohtaa, koska käytännössä eurusd polki kuitenkin suurimmaksi osaksi paikallaan ja missassin ehkä 0,2-0,3% tuotosta. Samalla keskihajonta oli noina päivinä aika voimakasta eli sinänsä rahoitusteoreettisessa mielessä kai ihan hyvä ratkaisu.

Seuraavat tasot joita seuraan on 1.17-1.18 ja 1.10-1.12. En mene veikkaamaan miten pitkälle eurusd:n lasku voi parhaimmillaan mennä. Näyttää kuitenkin, että 12-36 kk aikajänteellä nuo mainitsemani tasot ovat olleet jonkinlaisia tasapainotasoja, joihin markkina liikkuu mielellään heilumaan.

Makrokuva puoltaa kyllä suurimmaksi osaksi aika pitkälti dollarin lähiajan vahvuutta. Mun mielestä jenkkien voimakkaat kauppataseen ja valtion budjetin alijäämät on jo hinnoissa, koska niistä jaksetaan pitää mediassa äänekkäästi meteliä. Toisaalta euroopan viimeaikaiset odotuksia heikommat talousluvut on tullut yllätyksenä ja ylijäämäkin on sen verran positiivisena etten pitäisi mahdottomana että sieltä aletaan tulla alas. Tuntuu myös, ettei Fed:n taseen supistamista ja EKP:n taseen voimakasta paisumista ole hinnoiteltu täysin ja sitten on vielä tuo korkopuoli.

Joka tapauksessa mun makronäkemyksellä ei välttämättä ole niin väliä miten positioidun. Tietysti mulla on tietty bias sen suhteen minkä makronäkemyksen kannalla mieluiten olen, mutta yritän aina muodostaa useampia erilaisia makrohypoteeseja ja sitten treidaamalla testaan mikä narratiivi on milloinkin valllalla markkinoiden ajattelussa. Eli siis voin olla aivan hyvin omien "makroennusteiden" suhteen pihalla kuin lumiukko, mutta kunhan tiedostaa eri vaihtoehdot ja kunnioittaa hintaliikettä tiettyyn rajaan saakka, niin hyvinkin voi treidata voitollisesti ja ainakin toistaiseksi näin on ollut.

Lyhyemmän aikavälin treidien suhteen on käynyt viime aikoina todella hyvä tuuri. Pitempiä positioita on salkussa aika vähän tällä hetkellä ja ne nyt ei käytännössä ole liikkuneet kokonaisuudessa mihinkään suuntaan kovin merkittävästi.

Olen huomannut, että mun persoonallisuudelle sopii paremmin sellainen tyyli, että silloin kun jokin alkaa mennä vähänkään vikaan, niin pyyhitään koko pöytä puhtaaksi ja aloitetaan alusta. En nyt ehkä kaikkia lyhyen aikavälin positioita pyyhi pois, mutta pahimmat epävarmuutta aiheuttavat. Parempi eliminoida ajattelua haittaavat tekijät pois ennen kuin pääsee syntymään mitään isompaa "kierrettä".

Facebookin kohdalla on käynyt kyllä erittäin hyvä tuuri. Tai tietysti mulla on oma tekniseen analyysin perustuva ajoittamisen systeemi, mutta näin pienellä otannalla en voi todistaa sen tilastollista voimaa, joten pakko puhua tuurista. Otin shortin kiinni lähes täsmälleen pohjilta ja sen jälkeen ostin JUN1/18 erääntyviä 167,5/180 debit call spreadeja odottaen, että kurssi nousee johonkin 180-185 välimaastoon (pohjustus tässä viestissä:https://www.sijoitustieto.fi/comment/19327#comment-19327). Likvidoin nyt tuon position ihan hyvällä voitolla. En odota kurssin nousevan tästä välttämättä enää hirveästi lähiaikoina, mutta en kuitenkaan mene vielä shortiksi (jos enää koskaan). Annetaan kesän tulla ja katsotaan mitä FB:lle tapahtuu. Cambridge Analytica -keissi oli aika iso ylireagointi ja Mark Zuckerberg pelasi aika hyvällä strategialla "kuulustelut", jotka oli välillä aika huvittavaa katsottavaa, kun haastattelijoista suurin osa ei ymmärrtänyt edes miten internet toimii.

EURUSD:ssa sain hyvin napattua noin 1% liikkeen, mutta oli pakko ottaa taas positio kuivumaan hetkeksi teknisistä syistä. Ensinnäkin euro-dollari on erittäin ylimyyty (mikä ei tietenkään tarkoita automaattisesti rekyyliä, mutta hyvin todennäköisesti laskun pysähtymistä) ja lisäksi uumoilin eilen, että ns. "morning star"-kuvio voisi ilmaantua tänään kynttilädiagrammiin. Mun piti kirjoittaa tämä päivitys tänne eilen, mutta en viitsinyt laittaa mitään mutuilua tulemaan, koska halusin jotain tutkimuspohjaa tuolle asialle ja ilta menikin sitten niitä lueskellessa. Alla olen ympyröinyt tuon kolmen kynttilän muodostelman. Kyseessä voisi myös olla pelkkä bullish cross -reversal pattern, mutta joka tapauksessa tämä antaisi indikaation, että seuraavat 1-4 päivää mennään todennäköisemmin ylös kuin alas. Varsinkin kun RSI on aika ylimyyty.

Japanilaiset kynttiläkuviot on aika kiistanalainen aihe ja niille löytyy akateemisesta tutkimuksesta argumentteja puolesta ja vastaan. Itellä tulee kuitenkin mieleen, että tällaisia on aika hankala tutkia, koska kuvion tunnistamisen lisäksi erittäin tärkeä osa näiden hyödyntämistä on ymmärtää mihin asettaa stop-lossit, mihin targetit, millaista liikettä tulisi ylipäätään odottaa ja mitä muu tekninen kuva sanoo. Lisäksi position koon määrittäminen oikein ja systemaattisuus on erittäin tärkeitä asioita. Sulla voi olla hyvät työkalut ajoittamiseen, mutta jos riskienhallinta ja kaikki muu strateginen puoli on pielessä, niin et takuuvarmasti saa tuloksia aikaan.

Joka tapauksessa kynttiläkuvioanalyysiä puoltavia tutkimuksia löytyy useitakin. Tarkoitus ei nyt ole tehdä mitään valtavaa kirjallisuuskatsausta, vaan lähinnä itseänikin varten poimia muistiin muutamia tutkimuksia asiasta. Jokainen saa toki heittää oman kortensa ja argumenttinsa kekoon jos aihe kiinnostaa.

Kaikista varhaisin ja ehkä kuuluisin esimerkki on Caginalpin ja Laurentin (1998) tutkimus "The Predictive Power of Price Patterns", joka tutki S&P 500 osakkeiden treidaamista teknisiä kynttiläkuvioita hyödyntäen. Tilastollista ennustevoimaa lyhyelle, muutamien päivien aikavälille, löydettiin lukuisista yleisesti tunnetuista kynttiläkuvioista: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=932984

Tsung-Hsun Lu et al. "Profitable candlestick trading strategies—The evidence from a new perspective" tutki kuuden kynttiläkuvion hyödyntämistä Taiwanin osakemarkkinalla vuosina 2002-2008 ja huomasi tilastollista ennustevoimaa muutamalle kuviota seuraavalle päivälle. Tyypillisesti laskumarkkinan käännettä nousuun ennakoivat kuviot olivat hieman parempia: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1058330012000092

Max Jönssön tutkimuksessa "The Predictive Power of Candlestick Patterns An Empirical Test of Technical Indicators on the Swedish Stock Market Using GARCH-M and Bootstrapping" tutki kynttiläkuviota Ruotsin osakemarkkinalla vuosina 2007-2015, mutta löysi tilastollista ennustevoimaa vain yhdelle kuviolle, ns. "Piercing Lines". Huomasin, että tälla on ollut muissakin tutkimuksissa selkeästi paras tilastollinen ennustevoima: https://pdfs.semanticscholar.org/0a98/a1374a5d563713ec49ba54b6f4adeaf47…

Tharavanij et al. (2017) tutkimuksessa "Profitability of Candlestick Charting Patterns in the Stock Exchange of Thailand" tutki kynttiläkuvioita thaimaan osakemarkkinalla vuosina 2006-2016 useilla eri exit-strategioilla ja useilla eri aikaväleillä, eikä juurikaan löytänyt tilastollisesti merkitsevää hyötyä tuottoon tai jos tällaista oli, niin näissä strategioissa se kompensoitui huomattavasti suuremmalla riskillä eli keskihajonnalla: http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/2158244017736799

Chen et al. (2016) tutkimuksessa "The predictive power of Japanese candlestick charting in Chinese stock market" tutki kynttiläkuvioiden hyödyntämistä Kiinan osakemarkkinalla 2007-2015 ja huomasi, että osa kuvioista tarjoaa varsin hyvää ennustevoimaa sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille, osa vain lyhyelle aikavälille ja karkeasti noin puolet kuvioista ei tarjoa oikeastaan minkäänlaista tilastollisesti merkitsevää ennustevoimaa: Yksi mielenkiintoinen huomio tästä on se, että tutkimuksen tekjiät väittää, että kynttiläanalyysi voisi toimia Kiinassa paremmin, koska siellä on enemmän ihmistreidaajia spekuloimassa kursseilla, kun taas länsimaissa koneet käyvät enemmän kauppaa. Lisäksi shorttaamisen mahdottomuus on saattanut vaikeuttaa joidenkin kuvioiden toimimuutta aikaisemmin (silloin kun se ei ollut Kiinassa sallittua): https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378437116300796

Zhu et al (2016) "Are candlestick trading strategies effective in certain stocks with distinct features?" huomasi myös tilastollista ennustevoimaa Kiinan osakemarkkinalla vuosina 1998-2008 useissa eri kynttiläkuvioissa, mutta eri kuviot toimivat paremmin tai huonommin riippuen siitä, kuinka likvidi osake oli kyseessä: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0927538X15300172

Osa em. tutkimuksista taitaa olla maksumuurin takana, mutta siihen löytyy varsin helppo vaihtoehto (sci-hub).

Voiko kynttiläkuvioanalyysin toimivuudesta sanoa mitään?

Kyllä ja ei. Tuossa mainitsin enemmän tutkimuksia, joissa toimivuutta oli todettu, mutta karkeasti näyttää siltä, että puolesta ja vastaan tutkimuksia on suunnilleen 50/50 -suhteessa. Mun mielestä tutkimusten perusteella ei voida todistaa, etteikö kynttiläanalyysistä voisi olla hyötyä. Toisaalta aika moni kynttiläkuvio on hyödytön ja epäilen suuresti, että pelkästään kynttiläkuvioanalyysillä voi saavuttaa kovinkaan paljoa. Mun mielestä sen yhdistäminen pieneksi osaksi muuta teknistä ja fundamentaalista tutkimusta voi olla ihan hyvä idea. Esimerkiksi milloin menee positioon sisään, milloin keventää vähän enemmän jne.

Suurin osa puoltavasta tutkimuksesta sanoo, että kynttiläkuviot toimii paremmin lyhyellä 1-4 päivän aikavälillä, joten siinäkin mielessä näiden yhdistäminen riskienhallintaan voisi olla aika luontevaa. Kannattaa kuitenkin lukea noita tutkimuksia läpi ja katsoa mitkä kuvioista toimii ja mitkä ei ja tietysti jos pystyy omaa dataa keräämään, niin se olisi paras vaihtoehto. Harvemmin nimittäin ne parhaat menetelmät löytyy yleisesti saatavilla olevasta tutkimuksesta, vaan nimenomaan itse testaamalla ja tutkimalla voi hyvinkin löytää hyödyllisiä asioita.

 Jos mennään takaisin euro-dollariin, niin netistä eri tutkimuksista ja muista lähteistä sekä Trading view:n softalla eurusd dataa penkomalla löysin, että morning star /bullish cross reversal -kuvio, joka nyt näkyy eurusd:ssa, antaisi noin 60 % todennäköisyyden laskutrendin hetkittäiselle käänteelle nousuun. Euro-dollari on tänään 0,6% nousussa, joten kai tuon ennusteen voi jo todeta tapahtuneen. Alan taas lisäämään shortteja hiljalleen seuraavan 1-3 päivän aikana. Uskon, että kurssi voi nousta korkeintaan johonkin 200 päivän liukuvan keskiarvon tuntumaan (joka on tasolla 1.20).

Kritiikkiä teknisestä analyysistä

Teknisestä analyysistä yleisesti täytyy todeta, että monesti näkee sanottavan miten TA on verrattavissa "teenlehdistä ennustamiseen", kun tämän kommentin sanoja ei välttämättä ole perehtynyt aiheeseen tai ei ymmärrä aihetta millään tavalla. Toki jos olet käynyt kaikki mahdolliset tutkimukset läpi ja oma johtopäätöksesi on tämä, niin mikäs siinä, mutta ainakaan itse en pysty loogisesti perustelemaan, etteikö teknisestä analyysistä voisi olla hyötyä. Jos lukee myös vaikka Market Wizards kirjoja, niin kyllä siellä on aika paljon menestyksekkäitä treidaajia, jotka on vuosikymmenet käyttäneet erilaisia teknisen analyysin menetelmiä. Toki ilmankin varmasti pärjää, riippuu täysin tyylistä.

Tietysti iso osa teknisen analyysin menetelmistä on täyttä paskaa ja yleensä niitä myös käytetään täysin väärin. Netissä ja monissa kirjoissa on varmasti paljon huonoa tietoa. Kenellä ylipäätään kiinnostaa "tieto", jolle ei voi löytää perusteluiksi tilastollisia testejä tai muita vakuuttavia todisteita. Todennäköisesti suurin osa netissä isosti esillä olevasta materiaalista on vain ajanhukkaa. Eli tässä mielessä paljon kritisoitavaa kyllä löytyy.

Sain taas hyvin napattua reilun prosentin liikkeen eurusd -shortista. Tuntuu jo aika käsittämättömältä, miten nappiin eurusd-treidit on viimeisen vuoden aikana mennyt ja viimeisimmässäkin liikkeessä on ollut aika hyvä tuuri pohjien ja huippujen poiminnassa. Nyt otin taas hetkeksi position kiinni ja katselen uutta paikka lisäillä. Alla on merkitty viimeisen vuoden ajalta näkemykset eurusd:hen eli punainen S = short L= long ja O = ulos positiosta (vihreä = ulos shortista, punainen = ulos longista). Kuvassa näkyy myös chart-pattern setupit joista on kyllä ollut selkeää hyötyä treidaamisessa.

Mullahan ei nyt mitään varsinaista näkemystä fundamenttien suhteen ole. Toki jotenkin tuntuisi loogiselta, että pitkällä tähtäimellä dollarin arvo heikkenee euroon nähden ja sitä ennen nyt lyhyellä tähtäimellä likviditeettisyistä dollari hieman vahvistuu (toisaalta se on jo näin tehnyt), mutta kuka näitä oikeasti pystyy ennustamaan. Lähinnä seurailen sentimenttiä, sitä miten kurssi reagoi talousuutisiin ja teknistä kuvaa ja teen päätökset näiden perusteella. Toki jos fundamentit tuntuu vielä kaiken lisäksi loogisilta, niin saatan ottaa isomman position. Käytän treideissä yleensä position kokoa 0,5 * Kellyn kriteeri, mutta jos kaikki täsmää ja fundamentit on vahvat, niin laitan täyden position, kuten nyt tässä dollarin kohdalla tein. En yleensä panosta täydellä Kellyn kriteerillä, koska siihen liittyy sijoittamisessa kuitenkin epävarmuutta ja toisaalta tykkään vähän pienemmästä volatiliteetista.

Mun ajatus dollarin suhteen oli alunperin se, että liike ei välttämättä ole mikään iso (yli 10 %), vaan enemmänkin se nopeus millä liike tapahtuu voi olla voimakas ja toisaalta tappioriski tuntui pieneltä. Tämä näkemys osui oikeaan ja pääsin siihen aika hyvin mukaan.

Otin viime viikolla pienen shortin kehittyviin markkinoihin EEM-ETF:n kautta (osaltaan tukee mun dollarinäkemystä ja osaltaan myös hedgenä longeille). Otin myös todella pienen shortin Netflixiin aika tiukalla stopilla. Avaan tätä joskus myöhemmin paremmalla ajalla.

Otin myös shortiksi hieman S&p 500 ETF:ää. Muutamana päivänä otin jopa aika ison päivänsisäisen shortin aamulla avauksesta tai päivällä jos oli isoa nousua. Nämä meni kaikki ihan nappiin kyllä. En nyt vielä usko, että mitään pörssiromahdusta tulee, mutta jonkinlaisia noususyklin päättymisen merkkejä on varmaan ilmassa. Yleensä on totuttu siihen, että aamu avautuu hiljaisena ja sitten iltaa kohti noustaan. Nyt on monena päivänä avattu aamusta isoon nousuun ja loppupäivää kohti sitten päädyttykin laskemaan. Tämähän tuntuu aika klassiselta bear-marketin ensisignaalilta.

Longeina lisäilin vastapainoksi EEM-shortille vähän venäjän RSX ja RSXJ ETF:iä sekä Naspersia, joka on iso omistaja Tencentissä ja jonka bookvalueta Tencentin osakkeiden suhteen ei ole huomioitu täysin. Lisäksi yhtiöllä on muita mielenkiintoisia liiketoimintoja. Tää on lähinnän vasta "tutkimuspositio", mutta availen tätäkin joskus.

Otin salkkuun myös DBA Agriculture-ETF.ää, Sandstorm Goldia ja GDX ETF:ää, jälkimmäisiä todennäköisesti hyvin pikaiseen treidiin.

Avasin myös pienen shortin Kiinan finanssisektoria seuraavaan CHIX-ETF:ään. Tästäkin pitänee availla vähän näkemystä paremmalla ajalla.

Olen ottanut consumers staples -sektoriin valikoiden teknisen kuvan perusteella muutamia longeja. Nyt viimeaikoina pepsiä ja P&G:tä. Pidän positiot vielä varovaisena, koska suhteellisesti nää on kokenut aika kovia tappioita muuhun markkinaan verrattuna. Tyyppillisesti tämä sektori on kääntynyt loppusyklissä suhteelliseksi voittajaksi, joten odottelen tätä käännetttä ennen kuin alan lisäilemään mitään positioita.

Salkun kokonaiskehitys on polkenut viime viikot lähes paikallaan, eikä dollarilongin lisäksi ole ollut kovin vahvoja näkemyksiä oikein mistään. Koko vuoden tuotto toistaiseksi kuitenkin hieman yli 10 %. Käteispaino noin 50 % ja olen itse asiassa nettoshorttina noin 15 %.

Kiitos paljon kommenteista!

Netflixissä huomiota herättää kaksi asiaa.

Arvostustaso on aika järjetön, vaikka miten valoisia tulevaisuuden skenaarioita odottaisi. Tämä on kuitenkin lähtökohtisesti parempi argumentti mun shorttia vastaan, koska mikään ei estä, etteikö valuaatio voisi mennä entistä järjettömämmäksi jos se jo valmiiksi on sitä. Valuaatio toki voi olla argumentti shorttaukselle, mutta mun mielestä se on yleensä aika huono argumentti ja valuaatio toimii paremmin toiseen suuntaan eli lähinnä estää shorttaamasta huonoja osakkeita, jos fundapohjalla osake on aliarvostettu. En lähtökohtaisesti siis koskaan shorttaisi mitään, sillä perusteella, että osake on yliarvostettu.

Kilpailu. Tämä on päällimmäisin syy miksi olen shorttina. En nyt ehkä näe kovin todennäköisenä skenaariona, että Netflix alkaisi nopeasti murentua Amazonin tai muiden pienempien kilpailijoiden edessä, mutta mahdollisuus on olemassa ja ainakin tästä voisi saada hyvää tarinaa mediaan (joka kuitenkin ohjaa kurssiliikkeitä). Esim. Amazonilla on paljon paremmat edellytykset tarjota parempaa streaming -palvelua paremmalla hinnalla ja lisäpalveluilla, koska ne voi hyödyntää niiden Amazon prime -ekosysteemia ym.

Sitten toisesta suunnasta kilpailua tulee esim. Disneyltä, joka ainakin toistaiseksi tekee suurimman osan lasten ja nuorten suosimasta sisällöstä ja omistaa oikeudet kaikkiin "klassikoihin" (ml. Star wars, pixarin leffat, Marvel ym.). Disneyhän sanoi vetävänsä kaiken sisällön pois muiden platformeista ja kehittävänsä omaa plattista: https://www.thrillist.com/entertainment/nation/disney-streaming-service…

Sitten kun vielä laskee Hulun (yhteistyössä Fox, comcast ja time warner) mahdollisen kilpailupotentiaalin, jossa Disneykin on mukana, niin on hyvinkin mahdollista, että markkinoilla alkaa kehittyä tulevien vuosien aikana narratiivi, jossa Netflix menettäisi markkinaosuuksia. Tietysti se jää sitten nähtäväksi tapahtuuko näin, mutta uskon, että jo pelkästään tällaisen ajatuksen kehittyminen markkinoilla voisi saada liikettä aikaan sekä Disneyn että Netflixin osakkeessa. Olen itse asiassa pohtinut, että ostaisi myös Disneyä, jonka arvostus vaikuttaa aika kohtalaiselta.

Netflixin väitetty verkostoefekti

Olen toki tietoinen Netflixin verkostoefektistä, siitähän kaikki puhuu, mutta mun mielestä se ei Netflixin tapauksessa ole mitenkään verrattavissa esimerkiksi Facebookin/Amazonin vastaavaan eikä se ole läheskään niin voimakas kuin ihmiset välillä tuntuu luulevan. En ole itse asiassa edes kovin varma, että Netflixillä olisi sen kummempia edellytyksiä tehdä sen parempaa sisältöä kuin muutkaan. Toki Netflixin johto on tehnyt aivan loistavaa työtä hyvän palvelun rakentamisessa ja sisällön tuotannossa, mutta ei se silti muihin verrattuna ole mitään ylivoimaista.

En itse katso hirveästi sarjoja ja tämä on aika turha henkilökohtainen anekdootti, mutta oon kyllä tykännyt HBO:n (Time warnerin omistama) Game of Thronesista ja Showtimen (CBS:n, näkyy myös Amazon primessa) Billionsista paljon enemmän kuin mistään Netflixin alkuperäissarjoista. Joka tapauksessa kyllä ne muutkin tuotantoyhtiöt ja verkostot kerää ihan kivoja katsojamääriä ja varsinkin Amazon prime on kasvanut ihan helvetin nopeaa vauhtia. Kyllä tuolta sisältöpuolelta kilpailua löytyy ihan riittävästi: 

Kun miettii sisältöä, niin mun mielestä Disneylle on paljon helpompaa tulla Netflixiksi kuin että Netflixistä tulisi uusi Disney. Disneyllä on kuitenkin aivan jäätävä määrä sisältömateriaalia olemassa ja ne pystyy edelleen tuottamaan kilpailukykyistä sisältöä tasaiseen tahtiin, mistä esimerkkeinä vaikka uusimmat Star Wars, Avengers ja Black Panther, jotka on kerännyt ihan mukavasti lipputuloja.

Markkina on tietysti osoittanut päättömyytensä, mikä näkyy Netflixin valuaatiossa ja se voi venyä vaikka miten pitkälle, mutta vaikuttaa vain siltä, että ollaan saapumassa nousuhuuman siihen pisteeseen, missä on enää hankala keksiä edes irrationaalisia perusteluita Netflixin valuaatiolle. Vaikuttaa siltä, että kaikki samat argumentit Netflixin valuaatiolle on jo ehtineet kiertää mainstream -talousmediassa ihan tarpeeksi ja nämä olisi jo hinnoiteltu. Toki aina uusia argumentteja voi ilmaantua, mutta tulevaisuuden kilpailutilanteen takia pidän todennäköisempänä, että ne ovat argumentteja Netflixiä vastaan.

Toki lisäksi näyttää siltä, että nyt on teknisesti erittäin otollinen aika shortata Netflixiä.

Netflix tuntuu myös erittäin loogiselta kun miettii mun salkun kokonaisuutta: Haluan hedgata markkinariskiä pois mahdollisimman "edullisesti" ja Netflix-shortti sopii tähän erittäin hyvin pienenä osana koko shortti-bookkia, jos oikein toteutetulla riskienhallinnalla saan tehtyä tästä treidistä asymmetrisen.

Toki tärkeintä on seurata sentimenttiä. Jos huomenna vaikka Amazon ilmoittaa panostavansa jäätävän summan uuden sisällön tuottamiseen primeen ja/tai jotain muuta merkittävää kilpailuedullista juttua asiakkailleen eikä Netflixin kurssi reagoi tähän negatiivisesti, niin sitten pitää miettiä tätä vielä uudelleen ja mennä äärimmäistapauksessa vaikka longiksi Netflixiin :D

muugg kirjoitti:

Vähän samanlainen keissi kuin Naspers/Tencent olisi Alibaban isot omistajat sijoitusyhtiöt Altaba ja SoftBank, joiden omistukset Alibabasta ovat ymmärtääkseni 16% ja 28%. Oletko perehtynyt näihin yhtään? Näistä SoftBank voisi olla mielenkiintoisempi koska sillä on enemmän toimintaa menossa, omistuksina mm verkko-operaattori Sprint, Arm-piirivalmistaja ja 5%:n siivu Nvidiasta. Myös pelkkä Alibaba omistus on arvoltaan lähes 2x SoftBankin markkina-arvoon. Toisaalta SoftBankin arvostus on aika hankalaa kun omistuksista on vaikea saada kokonaiskuvaa, lisäksi velkaa on hurja määrä.

Enpä ole tuohon Softbank-keissiin hirveän hyvin perehtynyt, mutta vaikuttaa myös mielenkiintoiselta. Äkkiseltään tuo kuitenkin vaikuttaa huomattavasti hämärämmältä tapaukselta, joten varmaan tuohon joutuisi käyttämään ihan liikaa aikaa että saisi selvää kokonaiskuvasta eikä mulla varmaan ole tarpeeksi kykyjäkään tuosta sanoa sen kummempaa juuta tai jaata.

Naspersissa sen sijaan kiinnostaa erittäin paljon muut liiketoiminnat, jotka saa tavallaan kaupan päälle Tencent-omistusten lisäksi. Kaikesta menestyksestään huolimatta Naspers on mun mielestä yksi eniten aliarvioiduimmista teknologiafirmoista ja sen arvostuskertoimet ansaitsisi huomattavaa paisumista. Lisäksi firman strategia sopii hyvin mun vahvaan makronäkemykseen esimerkiksi Intian teknologiakehityksen suhteen, johon olen erittäin bullish seuraavan 10 vuoden tähtäimellä.

Hyvän alkuvuoden jälkeen onkin sitten viimeinen kuukausi ollut täyttä paskaa ja se menee kyllä puhtaasti omien typerien virheiden piikkiin. Noin -4% ehti tulla kuukauden aikana ja suurimmaksi osaksi sen takia, että tein treidejä pelkän treidaamisen takia, vaikka ei ollut täyttä luottoa kaikkii näkemyksiin. Ihmismieli on jännä - Silloin kun menee hyvin niin tulee tunne, että kaikki onnistuu ja sen seurauksena alkaa treidaamaan liikaa, niitäkin tilanteita, missä ei pitäisi tehdä mitään. Varmasti on myös jonkin verran luonnollista varianssia mukana, mikä pitää hyväksyä, mutta -4% yhdessä kuukaudessa ei ole kyllä missään mielessä hyväksyttävää toteuttamalleni strategialle.

Ashmore global opportunities

Kauppiksen professorit varmaan pitää minua nyt ihan idioottina, kun luulen, että maassa lojuva 20 euron seteli on oikea 20 euron seteli. Löysin nimittäin mielenkiintoisen deep value -keissin Ashmore Global opportunities sijoitusyhtiön, treidaa LSE:ssä tikkerillä AGOL: http://www.agol.com/home

Taseessa on kohtalaisen laadukkaita ja likvidejä kehittyvien markkinoiden assetteja (likvidejä siinä mielessä, mitä ensimmäisenä voisi tulla mieleen tällaisesta pienestä closed end fundista).

Firma treidasi vielä pari viikkoa sitten noin 33% alle NAV:n ja vielä tälläkin hetkellä treidaa noin 24% alle NAV:n. Aliarvostuksen takia yhtiö on päättänyt likvidoida kaikki assetit ja esim Q2:lla menee hyvin todennäköisesti läpi iso 33% NAV:n diili (Bedfordbury) ja vieläpä hieman korkeammalla hinnalla, kuin mitä yhtiö oli itse arvioinut. Mun mielestä firman oma arvio NAV:sta vaikuttaa aika varovaiselta ja pahimmassakin tapauksessa uskon, että tästä saa vähintään omat takaisin. Toki markkinariskin voi hedgata shorttaamalla vaikka EEMS:ää jos siltä tuntuu. Kaiken lisäksi Desmond Kinchin hedge fund on tässä mukana, joten hankala uskoa että tässä olisi ketään kusetettu. Tämä vaikuttaa siis ihan nobrainerilta 30-40 % tuotto-odotuksella, ottaen huomioon vaihtoehtoiset tuotto-odotukset seuraavalle 3 vuodelle, mikä esim. maailmanindeksille on mun arvion mukaan reilusti negatiivinen.

Ainoa onglema tässä on, että välillä osake vaihtaa käsiä 20 kappaletta päivässä, ehkä pari kertaa viikossa tulee 500-1k blokkeja myyntiin ja kerran pari kuukaudessa vaihtuu 10-30k päivässä jos hyvä kuukausi sattuu. Osakkeen hinta on siis 4.4 puntaa tällä hetkellä (NAV 5.80). Noihin isompiin kauppoihin on helvetin vaikea päästä väliin ja olen nyt reilun kuukauden aikana onnistunut raapimaan kokonaiset 3000 osaketta kasaan, mikä toistaiseksi riittää itselle ihan hyvin.

Syitä aliarvostukselle

Varmasti jokainen osakkeenomistaja tietää, että osakkeiden arvo on todennäköisesti lähellä 6 puntaa. Miksi joku sitten suostuu myymään niitä parhaimmillaan alle 4 punnalla? Tai ehkäpä ne harvat jotka myyvät, eivät tiedä osakkeen todellista arvoa - Kyllähän suomessakin muutama firma takoo ihan hyvää tulosta ostamalla tietämättömiltä ihmisiltä piirongin pohjalla lojuvia, mummolta perittyjä puhelinyhtiöiden osakkeita 30 % alennuksella verrattuna siihen, mihin hintaan niitä vaihdetaan vaikkapa privanetissä (todistin itse vastikään tällaista kusetusyritystä).

Jos vaihtovoluumit olisi 50 kertaa suurempia, niin silloin olisin tietysti huolissani, mutta kun osaketta vaihtuu keskimäärin 10-20k kappaletta kuukaudessa, niin siinäpä se selitys on: Likviditeettipreemio, aika-arvo sekä sellaiset arkipäiväiset syyt, joiden perimmäisenä tarkoituksena ei ole maksimoida taloudellista hyötyä. Ehkä joku osakkeenomistajista vain sattuu tarvitsemaan rahaa juuri sillä hetkellä johonkin ja haluaa myydä pois pienen määrän kyseisiä osakkeita. Tai sitten jossain päin brittejä kuninkaallisen suvun musta lammas saa perinnöksi osakesalkun ja päättää lyödä kaikki samantien lihoiksi hinnasta välittämättä. Pienen koon ja vähäisen vaihdon takia osaketta tuskin myöskään seuraa sen kummemmin kukaan analyytikko tai pankki, joten tuskin kysyntää ihan hirveästi on. Hedgerahastotkin ehkä tiedustelevat isompia blokkeja suoraan suurilta osakkeenomistajilta.

Kehittyvät markkinat

Selitin aivan älyttömiä juttuja pari viestiä sitten, jossa sanoin shorttaavani kehittyviä markkinoita EEM ETF:n kautta. Kun vähän tutustuin tuohon ETF:ään, niin kyseessä on lähinnä teknologiaosakkeita painottava ETF ,jonka korrelaatioikin on ollut esim. FAANG -osakkeisiin viimeiset pari vuotta 95 % luokkaa. Vaihdoin tuon shortin parempaan vaihtoehtoon eli kehittyvien markkinoiden small cappeja painottavaan EEMS:ään.

Consumer staples

Olen jo jonkin aikaa odotellut, milloin consumer staples sektori alkaisi näyttää loppusyklille tunnusomaisia merkkejä - eli yliperformanssia S&P 500:een nähden. Ehkä tämä jää tässä syklissä näkemättä, en tiedä, mutta nyt käänne voisi olla hiljalleen tapahtumassa. Ainakin muutama osake on näyttänyt jo voimakkaita kääntymisen merkkejä ja XLP yrittää taas hieman nousta suhteessa S&P 500:een. Saa nähdä jääkö taas yritykseksi. Twiittasin reilu kuukausi sitten, että PG/SPY -suhde näyttäisi kuukausitasolla De Mark -indikaattoreilla buy signaalia ja pohjat nähtiinkin sitten samalla viikolla. Disclaimerina pitää kuitenkin sanoa, että kyse oli tietysti hyvästä tuurista - ei indikaattorin tilastollisesti merkitsevästä ennustevoimasta (joka on osoitettu useissa tutkimuksissa). Indikaattorin toimintaperiaate on siis hyvin yksinkertainen, eli ostosignaali saadaan, kun monthly close on 8 tai 9 (vahvempi indikaatio) peräkkäistä kuukautta alempana kuin 4 kuukautta aiemmin. Itse yleensä yhdistän tätä erilaisiin ylimyyty-indikaattoreihin.

Kuvassa näkyy siis 2007 lopun käännös 8:nta kuukautena ja tämän vuoden mahdollinen käännös 9:na kuukautena. Seurataan vielä miten käy.

Australian asuntomarkkina

Valmistelen blogitekstiä Australian asuntokuplaan liittyen, joten säästän tarkemmat analyysit siihen. Vaikka australian asuntokuplaan ei liitty vastaavanlaisia instrumentteja kuin mitä jenkkien kuplassa oli (CDOt, MBS:t jne), niin usella eri mittareilla kuplan laajuus on huomattavasti isompi kuin mitä Jenkkien vastaava. Australiassa ei ole nähty taantumaa/lamaa 25 vuoteen, joten nuorempi sukupolvi on varmasti helposti tietämätön, että asuntojen hinnat voivat mennä myös alas. Taloussykli ei tietenkään pääty ikään, mutta kaikki merkit viittaavat, että ehkä idea alkaisi pikkuhiljaa olla treidattava. Ajatus on tietysti shortata Australian pankkeja, joista tällä hetkellä mulla on shorttipositio Westpacissa, joka on muodostanut aika jäätävä Head & Shoulders muodostelman. Jos kaulalinja murtuu, niin odottaisin noin 70 % romahdusta osakkeeseen.

Toinen ja ehkä turvallisempi keino olisi shortata Australian pankkisektori-ETF:ää eli MVB:tä, mutta tykkään ottaa tässä enemmän riskiä ja poimia yksittäisiä firmoja.

Uraani

Uraanin makrofundamentit näyttää nyt kehittyvän hyvin nopealla tahdilla ja hintakäytöskin alkaa muodostaa pohjalle tyypillistä liikettä. Spottasin URA-ETF:stä erittäin harvinaisen compound fulcrum -pohjamuodostelman, joka katsotaan toteutuneeksi, mikäli hinta ylittää 16-16.50 (tavallaan head&shoulders,mutta toiseen suuntaan). Vastaava muodostelma näkyi myös dollari-indeksissä hetki sitten, jota käsittelin tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/19484#comment-19484

Chartingin mestari Peter Brandt itseasiassa vahvisti mun analyysin Twitterissä oikeaksi. Osa varmaan ajattelee Brandtin olevan jonkin sortin meemi, mutta kyllä hän silti on tehnyt todistetusti 41,6 % keskimääräisen annualisoidun vuosituoton 25 vuoden uransa aikana ja lisäksi ollut kouluttamassa esim. Goldman Sachsin prop treidaajia (tilintarkastajan todistus löytyy täältä: https://www.scribd.com/document/51814699/Factor-Performance-with-Attest… )

Tällä nyt ei tietenkään ole mitään merkitystä siihen, mitä uraani ja uraaniyhtiöt tekee tulevaisuudessa, vaan kyse on ainoastaan todennäköisyyksistä, joita hintamuodostelmat antaa. Jos 16 dollarin raja menee rikki isolla voluumilla, niin lisäilen omistuksiani URA:aan.

S&P 500 

S&P 500 näyttää, tuntuu ja kuulostaa taas vaihteeksi hyvältä shortilta, joten laitoin loppupäivästä tunti-chartin perusteella shortin sisään. Hyvät perustelut näkyy myös muilla aikaväleillä. Oikeastaan kaikki aiemmat shortit tältä vuodelta on mennyt putkeen S&P 500:n osalta ja katsotaan miten käy tällä kertaa. Olen huomannut, että mun teknisen analyysin menetelmät toimii kohtalaisen hyvin myös päivän sisällä, toki pitää ottaa hieman eri tavalla muutamia juttuja huomioon. Nyt tekninen kuva näyttäisi erittäin suotuisalta: De Mark 9-13-9 -myyntisignaali, over-extended wedge/flag pattern (riippuen piirrettäänkö closing-pricen vai intradayn mukaan),ylimyyty, doji-kynttilä ja momentum-indikaattorit näyttävät nousun väsymistä. 

Odottaisin laskua 274 tasolle ja siitä mahdollisesti edelleen 270 tasolle riippuen muodostaako wedgen vai flagin (vaiko kumpaakaan) ja jos siitä wedge/flag murtuu, niin sitten testaillaan uutta pohjaa 260 tasolta eteenpäin. Markkinoilla on ollut esillä muutamien EM-keskuspankkiirien puheet FED:n tiukentamisen vaikutuksista ja tietysti Trump voi taas vetäistä minkä tahansa kortin hihasta, joka rankaisee markkinoita. Ylöspäin taas en näe kovin suurta potentiaalia ellei sitte FED päättää hidastaa QT:n tahtia.

Kiitos kommenteista ja keskustelusta!

Itse en tiedä koodaamisesta tai markkinoiden algoista läheskään niin riittävästi, että voisin tähän mitään kovin mielenkiintoista sanoa. Mulla on kyllä ollut mielessä opiskella vähän koodaamista tänä kesänä (matlabia/pythonia), mutta saa nähdä keksiikö tuota hyödyntää mitenkään omissa sijoituksissa. Ajankäytöllisesti olisi parempi vain palkata koodaaja tekemään, jos oikeasti kiinnostaisi viedä omaa treidaamista enemmän automatisoiduksi, mutta varmaan tekee ihan hyvää itsekin jonkin verran perehtyä asioihin ennen kuin edes miettii mitään tällaista.

EkeKeke kirjoitti:

Henkilökohtaisesti en tykkää mistään käsin piirretyistä pattern kuviosta, koska niillä voi liian helposti huijata itseään piirtämällä mitä haluaa nähdä. Toki näiden chart patternien tunnistus voi auttaa treidauksessa jos niiden perusteella osaa arvioida mitä muut ovat tekemässä.

Tuo on ihan totta ja varmasti samasta chartista saa piirrettyä lukuisia eri kuvioita, joista sitten helposti oman biaksen perusteella valitsee sopivimman. Itse pyrin hahmottamaan kaikki mahdolliset patternit ja sitten vain observoin, onko jokin niistä toteutumassa ja seuraan sitä, mikä näyttää vahvimmalta. Mun mielestä chart-patterneista on kuitenkin jopa enemmän hyötyä siinä kohtaa, jos ne ei toimi, vaan tekeekin täysin päin vastoin kuin olettaisi. Uskon, että muuhun analyysiin yhdistettynä näistä voi saada hyvin minimaalisen edgen, joka kuitenkin useimmilla katoaa huonoon riskienhallintaan ja psykologiaan.

DeMark -indikaattorit jos kiinnostaa, niin aloittaisin näistä: 

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2696155

http://www.mysmu.edu/faculty/christophert/QF206/Week_05.pdf

EkeKeke kirjoitti:

Oletko muuten tutustunut "Ichimoku Cloud" indicaattoriin ? Olen siihen itse tykästynyt, koska siitä näkee yhdellä silmäyksellä support ja resistance tasot, sekä momentum ja trendi suunnat. Varsinkin momentumin osalta näyttää oikein hyvältä indikaattorilta

En ole hirveästi perehtynyt Ichimoku Cloudiin. Varmaan voisi sitäkin jossain vaiheessa tutkia enemmän. Kai sitä jotkut pitävät ihan hyvänä momentum-indikaattorina, mutta en löytänyt asiasta muita julkisia tutkimuksia kuin tämän: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2628581
Vaikuttaa vähän hassulta tutkimusasetelmalta, kun benchmarkkina ei ole indeksi, joten en tuosta vielä vetäisi mitään johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.

EkeKeke kirjoitti:

Otatko tuossa S&P500 tapauksessa yleensä näkemystä daily chartista ja montly optioilla ?

Otatko optiolla S&P500:ssa suuntaa vai non-directional strategioita ?

S&P 500 treidaan pääasiassa suoraan SPY ETF:llä ja varmaan sitä mukaa kun salkku kasvaa, niin voisi E-minejä alkaa käyttää tuossa. Seurailen teknisiä juttuja aina useilla eri aikaväleillä (tunti,päivä,viikko,kuukausi).

Käytän optioita sellaisissa tapauksissa, missä riskienhallinta suoraan underlyingia treidaamalla vaatisi liikaa vaivaa. Esim. tänään avasin shortin Garminiin ja tein sen debit put spreadeilla, koska ei kiinnosta olla isosti shorttina osakkeessa, joka voi hyvinkin yhdessä päivässä nousta vaikka 25% (vaikkakin voisin tietysti käyttää automaattisia stop-loss ordereita, mutta jostain syystä en luota niihin tarpeeksi). Optioilla saan ns. sisäänrakennetun stopparin. Toki sitten niissä on se huono puoli, että korkeampi bid-ask spreadi + jonkin verran volapreemiota.

En ota volatiliteetti-bettejä (tai muitakaan non-directional bettejä) ja Jens tämän blogin ensimmäisissä viesteissä selittikin hyvin, miksi niitä ei tavallisen ihmisen todennäköisesti kannata tehdä. Eli siis esim. vertical spreadit on mun mielestä ihan hyviä tapoja ottaa delta -näkemystä osakkeeseen, kun ostat ja myyt samassa suhteessa optioita samalta puolelta niin tulet sekä myyneeksi että ostaneeksi vegaa. Toki jos tarkkoja ollaan, niin volatiliteetti ei näissä täysin summaudu pois, mutta kuitenkin tarpeeksi, ja samalla on vähemmän altistusta time decaylle.

Jeans kirjoitti:

aikalailla kaikki mainitsemasi teknisen analyysin menetelmät ovat helposti automatisoitavissa. Onko jokin syy, jonka missaan miksi näin ei ole?

Aikalailla näin ja ainakin yksittäin nuo menetelmät on suurimmaksi osaksi automatisoitavissa, koska kaikki voidaan helposti esittää matemaattisessa muodossa. Vastaus kuitenkin lyhyesti: Kyllä nuo voisi siis koodata, mutta en tiedä onko kukaan koodannut niitä yhdistellen eri asioita juuri samalla idealla kuin miten minä niitä käytän (epäilen tätä) ja en edes tiedä kuinka helppoa se olisi (vaikka varmasti mahdollista).

Käytän aika paljon kuitenkin omaa harkintaa näissä ja yhdistelen paljon eri indikaattoreita siten, että niistä voi olla hankalaa raapia mitään systemaattista strategiaa helposti koodattavaksi. Toki mulla on tietty systemaattisuus, mutta katson niin montaa asiaa ja tilanteesta (funda, sentimentti, makro, uutisvirta) riippuen eri tavoilla, että tuo saattaa ulospäin näyttää hyvin sekavalta välillä. Lisäksi käytän kohtalaisen paljon markkinaprofiilianalyysiä, joka ei varsinaisesti anna minkäänlaisia osto/myynti-signaaleita, vaan tuossa analyysissä on aika paljon omia subjektiivisia johtopäätöksiä mukana (vaikka itse analyysin tuottama informaatio on aika objektiivista/matemaattista). Toki olen vielä aika amatööri markkinaprofiilissa, niin paha sanoa voisiko tuosta helposti tehdä jotain algoritmeja.

En siis kopioi mitään tiettyä systeemia jostain kirjasta ym, vaan olen tutkinut, yhdistellyt ja testannut asioita aika paljon itse ja kehittänyt oman tavan analysoida markkinoita. Komponentit on kuitenkin vähintäänkin jollain tasolla yleisesti tiedettyjä/tutkittuja.

Varmasti tämän kaiken voisi koodata algoritmiksi viimeistään, kun kunnon tekoäly tulee. Vähintäänkin paljon hommaa voisi olla automatisoitavissa. Vaikka mun indikaattorit ja analyysimenetelmät on yleisesti tiedossa ja käytössä, niin en tiedä käyttääkö kukaan niitä juuri samalla tavalla ja juuri samoja komboja yhdistettynä fundaan/makroon.

Tästä voisi tietysti vetää sen johtopäätöksen, etten minä tai kukaan muukaan pysty sanomaan, onko vaikka teknisellä analyysillä positiivista vai negatiivista vaikutusta mun tuloksiin. "reaaliaikainen tutkimusasetelma" ,jossa elän, ei ole kontrolloitu eri tekijöiden suhteen. Näen kuitenkin näiden teknisten analyysimenetelmien toimivuuden joka päivä, useille mun menetelmän komponenteille löytyy tutkimuksia tueksi ja samoja komponentteja käyttää moni menestynyt treideri, joten uskon, että näiden vaikutus on positiivinen. Ehkä tulevaisuudessa teen myös itse jotain backtestejä mun teknisille menetelmille.

Jeans kirjoitti:

Jos taas näin on, niin eikö ole hyvin todennäköistä, että isot pelurit ovat tämän jo tehneet syöden edgen ainakin isoimmilta markkinoilta, kuten S&P 500, jenkkien large capit ja valuuttamarkkinat?

Jos mietitään päivänsisäisiä treidejä, niin aivan varmasti isommat mekaaniset pelaajat ja algot syö suurimman osan edgestä. Mun käsitys on, että suurin osa kilpailusta on nimenomaan noissa skalppaus-roboteissa. Mutta en ihan heti keksi, miten vaikka kuukausien tai edes viikkojen mittaisissa treideissä jokin algo voisi syödä merkittävän osa edgestä. Näihin aikaväleihin kuitenkin itse pääasiassa keskityn. Toki jossain S&P 500:ssa on ehkä kaikkein vähiten edgeä tarjolla, jos yhtään, niillä menetelmillä mitä käytän, mutta tässähän sitä oppii ja kerään myös paljon dataa ylös, jolloin jonain päivänä voi olla helppo osoittaa nämä menetelmät joko humpuukiksi tai toimiviksi.

En ole täysin varma, onko omaisuusluokan koko aina suoraan verrannollinen tarjolla olevaan edgeen. Toki olen vahvasti sitä mieltä, että suurimman osan ajasta esim. joku Applen osake on 99 % varmasti tehokkaasti hinnoiteltu kaikilta mahdollisilta näkökannoilta, koska sitä treidaavilla hedgerahastoilla ym. informoiduilla treidaajilla on todennäköisesti iso merkitys kurssiliikkeisiin ja virheet siten poistuvat nopeasti.

Valuutoissa tai esim. koroissa voi olla välillä toisin. Valuutan fair value on jo huomattavasti vaikeampi arvioida kuin yksittäisen osakkeen, joka on sekin jo tarpeeksi vaikeaa. Lisäksi valuuttamarkkinoilla voi olla enemmän osapuolia, joiden tavoitteet eroavat toisistaan. Ehkä suurin osa tuijottaa sitä, että 2 vuoden päästä euro on vahvistunut dollariin nähden, mutta vain pientä osaa kiinnostaa se, mitä euro-dollari tekee 2 viikon sisällä. Valuuttojen liikkeissä on myös paljon ei-spekulatiivista kauppaa.

Kirjassa Hedge Fund Market Wizards oli haastattelu jotain makro hedge fundin manageria (en muista enää kuka niistä), joka väitti, että esim. valuuttamarkkina voisi olla yllättävän epätehokas siitä syystä, että älykkäät hedge fundit ovat vain pieni osa siitä massasta, joka käy suurilla valuutoilla kauppaa ja näin ollen heidän vaikutus markkinoihin jää yleensä aika minimaaliseksi. Toki päivänsisäisesti näissäkin tavallinen ihminen saa varmasti turpaansa jos yrittää daytreidata, mutta olen kohtalaisen varma, että voin tehdä +EV bettejä viikkojen/kuukausien/vuosien aikavälillä, jos vain jaksan perehtyä asioihin tarpeeksi ja toteutan riskienhallintaa hyvin.

TA:sta ja TA-boteista yleisesti

Mitä tulee TA-botteihin, niin käsittääkseni ainakin päivänsisäisesti monet mekaaniset ihmistreidaajat pyrkivät exploittaamaan näiden toimintaa ja sitten botit vielä kilpailevat keskenään, mikä voi viedä botin edgen aika nopeasti pois. Tuskin tuottoisan botin kehittäminen on mikään mahdoton homma, varsinkin jos se on tehty treidattavaksi pienelle kassalle, mutta kyllä se silti vaatii helvetisti töitä ja osaamista. Sitten laskuissa pitäis vielä ottaa huomioon, kuinka pitkä elinikä systeemin tarjoamalla edgellä on.

En itsekään usko, että mikään yleisesti jossain foorumilla myynnissä oleva systeemi on kannattava ostos itsessään, mutta uskoisin, että joistain yksittäisistä ulkopuolisista systeemeista voisi saada jotain irti, jos on kykyjä kehittää alkuperäistä bottia eteenpäin. Jos myyntiperuste on, että ei riitä aika kehittämään kaikkea ja sulla olisi kiinnostusta ja kykyä kehittää systeemiä, niin ei se ostaminen varmaan huono idea ole. Monet systemaattiset treidaajat sanovat joskus harrastavansa tällaista. Tosin ehkä näistä kehityskelpoisistakin boteista suurin osa myydään jossain muualla kuin julkisilla foorumeilla.

Jos pitäisi oma yhteenveto sanoa teknisestä analyysistä, boteista tai mistään teknisistä systeemeista, niin varmaa on ainakin seuraavat asiat:

• Suoraan kirjoista/foorumeilta kopioitavat asiat eivät toimi ja suurin osa TA:han liittyvästä informaatiosta netissä vaikuttaa todella huonolta
• Kirjoja, tutkimuksia ja jotain hyviä internet-lähteitä lukemalla saa varmasti hyvän pohjan, mutta tuskin minkäänlaista edgeä. Mun mielestä pitää itse testata, tutkia ja kokeilla, että on edes pientä toivoa saavuttaa näillä edgeä.
• Mikään ei voita sitä, että seuraat markkinoita joka ikinen päivä samalla analysoiden menoa eri menetelmillä. En tiedä onko tämä nyt kovin "tieteellistä", mutta kyllä siinä jonkinlainen silmä kehittyy sen suhteen, mikä saattaisi toimia ja mikä ei.

Jos pitäisi jokin yksittäinen menetelmä valita, niin näkisin eniten potentiaalia markkinaprofiilissa, johon itse käytän aika paljon opiskeluaikaa tällä hetkellä. Jos kiinnostaa, niin tässä hyvää perustietoa aiheesta: https://www.scribd.com/doc/55884921/Auction-Market-Theory 
http://www.r-5.org/files/books/trading/charts/market-profile/Peter_Stei…
http://www.r-5.org/files/books/trading/charts/market-profile/CBOT-Marke…

Maailmassa on varmasti paljon hyviä treidaajia, joiden edge perustuu kokonaan TA:han, mutta mun usein toistama lempianalogia TA:n suhteen on seuraava:

Kysymys "Toimiiko tekninen analyysi ?" = "Pääseekö suksilla alas mäkeä?" - Kyllä pääsee, jos osaat laskea. Sen lisäksi on varmaan kiva tietää, missä on parhaat rinteet, mitä reittejä kannattaa laskea, mitä teet jos tulee lumivyöry jne. Tässä analogiassa sukset = tekninen analyysi - Mulle ne on välttämättömät, mutta kuinka paljon edgeä ne tarjoaa? Tuskin ihan hirveästi ainakaan yksinään.

Tomi Haataja kirjoitti:

S&P 500 näyttää, tuntuu ja kuulostaa taas vaihteeksi hyvältä shortilta, joten laitoin loppupäivästä tunti-chartin perusteella shortin sisään. Hyvät perustelut näkyy myös muilla aikaväleillä. Oikeastaan kaikki aiemmat shortit tältä vuodelta on mennyt putkeen S&P 500:n osalta ja katsotaan miten käy tällä kertaa. Olen huomannut, että mun teknisen analyysin menetelmät toimii kohtalaisen hyvin myös päivän sisällä, toki pitää ottaa hieman eri tavalla muutamia juttuja huomioon. Nyt tekninen kuva näyttäisi erittäin suotuisalta: De Mark 9-13-9 -myyntisignaali, over-extended wedge/flag pattern (riippuen piirrettäänkö closing-pricen vai intradayn mukaan),ylimyyty, doji-kynttilä ja momentum-indikaattorit näyttävät nousun väsymistä. 

Odottaisin laskua 274 tasolle ja siitä mahdollisesti edelleen 270 tasolle riippuen muodostaako wedgen vai flagin (vaiko kumpaakaan) ja jos siitä wedge/flag murtuu, niin sitten testaillaan uutta pohjaa 260 tasolta eteenpäin. Markkinoilla on ollut esillä muutamien EM-keskuspankkiirien puheet FED:n tiukentamisen vaikutuksista ja tietysti Trump voi taas vetäistä minkä tahansa kortin hihasta, joka rankaisee markkinoita. Ylöspäin taas en näe kovin suurta potentiaalia ellei sitte FED päättää hidastaa QT:n tahtia.

Kävi näköjään jo viidennen kerran tänä vuonna S&P 500 kanssa hyvä tuuri ja onnistuin melkein täsmällisesti poimimaan huipun. Otin shortteja kiinni eilisen ja maanantaina avauksista ihan mukavalla voitoilla 1,5-2,0%. Tänään jäi vielä noin 1/3 alkuperäisestä positiosta jonka varmaan myyn jossain kohtaa päivän aikana. Wedge näyttäisi pitävän hyvin, enkä usko, että tästä mitään isompaa korjausta enää lähtee tulemaan kun kaikki päivät on olleet nousujohteisia avauksesta closeen. Ehkä siis jonkinlainen overbought -väsyminen vallitsevassa nousutrendissä.

Olen Daytraderin viimeisimmän blogin kanssa samoilla linjoilla siitä, että ihan hyvä todennäköisyys on olemassa kunnon loppurutistukselle ennen kuin rysähtää. Moni muukin fiksu tyyppi on viime aikoina tuonut tätä ajatusta esiin viimeisen kuukauden aikana. En tiedä onko tämä treidattava näkemys, mutta ainakin sen voi kääntää niin päin, että mitään pitkän aikavälin shortteja ei kannata tässä vaiheessa alkaa virittelemään. Mun seuraamat indikaattorit ennakoisi taantumaa 2019 kesälle/syksylle, joten tällä logiikalla osakemarkkina aloittaisi kunnon korjauksen vasta 2019 alkupuolella tai korkeintaan tän vuoden lopussa riippuen vähän miten nopeasti konsensus alkaa hinnoitella näitä (ja tietysti millaiseksi talousdata lopulta kehittyy). Nämä nyt on puhtaasti arvailuja, mutta uskon, että kesä treidataan jonkinlaista rangea ja loppusyksystä voidaan nähdä isompi n. 20% nousupyrähdys.

Kauppasota tuntuu aika järjettömältä ja uskon, että trumpin viimeisimmät kortit on vain neuvottelukortteja. Jenkkien yksi motiivi on kai ollut saada vapaampi pääsy Kiinan markkinoille ja tässä suhteessa on jo nähty kehitystä. En pidä kauppasotaa kovin todennäköisenä tai ainakaan koko tilannetta sellaisena, että siitä voisi mitään treidattavaa keksiä.

Tomi Haataja kirjoitti:

Selitin aivan älyttömiä juttuja pari viestiä sitten, jossa sanoin shorttaavani kehittyviä markkinoita EEM ETF:n kautta. Kun vähän tutustuin tuohon ETF:ään, niin kyseessä on lähinnä teknologiaosakkeita painottava ETF ,jonka korrelaatioikin on ollut esim. FAANG -osakkeisiin viimeiset pari vuotta 95 % luokkaa. Vaihdoin tuon shortin parempaan vaihtoehtoon eli kehittyvien markkinoiden small cappeja painottavaan EEMS:ään.

EM -shortti on tuottanut hyvin ja en toistaiseksi aio siitä kokonaan luopua, koska se on mun mielestä hyvä hedge olemassa oleville longeille. Lisäksi tää treidi on tarjonnut hyvää asymmetrisyyttä todennäköisesti suotuisten valuutta ja korkoliikkeiden ansiosta, eli vaikka esim. S&P 500 on ollut nousussa niin EM on jäänyt laahaamaan ja nyt sitten laskupäivinä on ottanut kivasti hittiä. 

En usko dollarin tästä välttämättä hirveästi vahvistuvan, vaikka pidän vielä mahdollisena että nähdään hyvin nopea 3-6 % liike dollarissa ylös. Kehittyvien markkinoiden valuuttaliikkeet on vielä aika pieniä kun katsoo asiaa isossa kuvassa, mutta tietysti jos pahin skenaario toteutuu, niin sitten tuolla varmasti tapahtuu isoja liikkeitä myös osakkeissa. Toki kehittyvien markkinoiden indeksit on alkaneet rikkoa merkittäviä tukitasoja. Uskon, että tässä nyt hinnoitellaan voimakkaasti sitä, mikä vielä viime vuoden euforiassa jäi unohtumaan eli valuutta - ja korkoriskit. Uskon korkojen treidaavaan loppuvuoden 2,5 - 3,5 % välillä pienellä nousubiaksella, mikä on neutraali tai korkeintaan hieman negatiivinen EM:lle.

Tämä perustuu lähinnä siihen, että maailmantalouden kehitys on hieman hidastunut ja inflaatio-odotuksissa ollaan saavutettu odotukset ja jopa enemmänkin. Jenkkien korot on kuitenkin muuhun maailmaan verrattuna sellainen anomalia, että uskon viimeistään jossain 3,5 % kohdalla 10 vuotiselle löytyvän hyvin kysyntää muualta maailmasta. Toki jenkkien kaupan ja valtion budjetin "dual deficittiä" voi aina katsoa ja perustella korkojen nousua sillä, mutta toistaiseksi markkina ei näytä antavan tälle asialle kovinkaan paljon painoarvoa. Esim. korkokäyräkin on laskeva. Uskoisin, että tällaisissa asioissa markkinoilla kestää pitkään löytää uusi mielenkiinnon kohde.

Vaikka siitä saa hienoja lehtijuttuja, miten korot voivat yhtäkkiä piikata 4 %-yksikköä ylös ja kaikki on sen jälkeen pilalla, niin mun mielestä korot ei todennäköisesti käyttäydy näin. Takana on 35 vuoden nousumarkkina ja pelkästään huipun muodostaminen vie 3-4 vuotta jonka jälkeen trendi alkaa hiljalleen kääntyä. Markkinat tuntuu jatkuvasti tekevän niin, että kun konsensus on vahvasti jollain puolella, niin välillä ravistellaan heikkoja käsiä pois matkasta isoilla ja nopeilla kontra-liikkeillä.

Tomi Haataja kirjoitti:

Esim. tänään avasin shortin Garminiin ja tein sen debit put spreadeilla

Otin puolet shorteista (put spreadeista) ulos n. 15 % voitolla. Tässäkin kävi näköjään tosi hyvä tuuri ja sain poimittua huipun ja sitä seuraavan -2,5 % liikkeen. Mulla ei mitään varsinaista fundamenttinäkemystä ole Garminiin. Toki valuaatio on aika rikas ja en nopeasti ajateltuna näe mitään kilpailuetua verrattuna noin 50 muuhun samanlaisia tuotteita tekeviin firmoihin. Toki mulla on itellä Garminin kello ja hyvin toimii, mutta varmaan ne muutkin toimii vähintään yhtä hyvin. Treidi oli siis puhtaasti tekninen ja jätin vielä puolet positiosta odottamaan mahdollista laskun jatkumista 57 tasolle.

Shortin ajatus oli siis perusteeton nousu, joka näyttäisi teknisesti väsyvän Demark 9 indikaattorilla ja lisäksi oli jo saavuttanut potentiaalisen wedgen ja head&shoulders kuvion vastustasot. Valuaatiokaan ei ollut mikään este shortata eikä mitään olennaista uutista ollut odotettavissa.

Hyvän viikon jälkeen taidan vähän kevennellä salkkua ja siirtyä parin viikon lomalle kokonaan kaikesta. Juuri kesäkuun alussa sain kahlattua vuoden viimeiset tentit läpi ja pää on ollut aika tukossa kaikesta hommasta syksystä lähtien. Siihen vielä päälle liian monet opiskelijabileet, niin siinä on varma kombo jonkinasteiselle väsymiselle/sekoilulle. Toki kun kaikki hommat on liian mielenkiintoisia, niin se aika paljon hämää käsitystä omasta jaksamisesta. Eiköhän sitä heinäkuun puolella taas jaksa painaa menemään.

Lehtopöllö kirjoitti:

Saako tiedustella mitä indikaattoreita olet itse käyttänyt? 

Tylsä vastaus tähän on , että aikalailla kaikkia perusjuttuja, en mitään ihmeellisempää.

Seuraan FED:n tiukennussykliä ja varsinkin sitä, millä vauhdilla tasetta puretaan ja tämän vaikutusta M2 supplyn kasvuun. Nyt alkukesästä/loppukeväästä on tässä nähty aika jäätävä piikki, vaikka FED on jatkanut suunnitellusti taseen purkamista. Tämä varmaankin selittynee lainankasvulla (Commercial and industrial loans, all banks), joka on katkaissut pitkän laskutredin ja lähtenyt yllättäen nousuun. Ehkä syklillä on siis vielä paukkuja jäljellä. Varsinkin M2 on hyvä leading indicator BKT:lle, joten sen ja siihen vaikuttavien tekijöiden seuraaminen on mun mielestä olennaista. Toki yhtälöstä ei saa unohta M2 velocityä, joka päivittyy vain kvartaaleittain ja jonka arvioiminen muista tekijöistä taitaa olla aika vaikeaa. Toki lainaus vaikuttaa kai tähänkin aika hyvällä korrelaatiolla.

Työllisyyden osalta seuraan total nonfarm payrolls -lukua, joka tosin tulee jäljessä, mutta josta voi ainakin jotain päätellä (kasvu on ollut vaisua). Ostovoiman osalta seuraan Real Disposable Personal Income -lukua (näyttää väsymisen merkkejä).

Lisäksi katon erilaisia retail sales -lukuja, industrial production Indexiä ja joitain luottamusindikaattoreita. Korkokäyrää pidän myös kohtalaisen tärkeänä, tosin tässä syklissä nollakorkopolitiikka vähän hämää. Tietysti inflaatioluvut ja palkkakehitykset tulee myös katsottua ja lainauksen osalta lueskelen FEDIn Loan officer surveyt aina läpi.

Alla olevassa taulukossa on yleistasolla aika hyvä tiivistelmä niistä mitä katson ja toistaiseksi kaikki näyttää vielä aika hyvältä osakemarkkinan kannalta:

Tietysti osakemarkkina on aika hyvä johtava indikaattori, joten kaikki voi muuttua hyvin nopeasti ja osakemarkkina yleensä ennakoi taantumaa aika hyvin. Siksi mun mielestä jo osakemarkkinasta voi päätellä paljon, koska sehän se parhaiten kuvaa kaiken tarjolla olevan talousinformaation liikkeitä. Tosin sillä on paljon väliä, että miten asioita katsoo. Esim. smart money flow index on aika isosti tullut alas tänä vuonna, mikä viittaisi siihen, että tämä vuosi on viimeinen vuosi kun indekseillä on mahdollisuudet jäädä plussalle. Samaan aikaan pitkän aikavälin liukuvat keskiarvot on alkaneet kääntyä alas ja volatiliteetti on edellisistä pohjista lähtenyt nousemaan. Ehkä siis loppuvuonna nähdään jonkinlainen korkean volatiliteetin blow-off top ja 20-30% nousu.

Daytrader kirjoitti:

Sopisko kysyä yhdestä firmasta, kun mietin, että saattaisit ymmärtää niiden keihäänkärkituotteen potentiaalin paremmin kuin minä?

Eli kyseessä on tanskalainen Ambu ja heidän tuote aScope. Toimiala siis healthcare ja tarkemmin medical equipment. Firman kurssi on nelinkertaistunut viimeisen 1,5 vuoden aikana, mikä herättää mielenkiinnon.

Kiitos kysymyksestä!

Tämä vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta tapaukselta. Olennaisin tuote on tietysti tuo aScope ja Ambu näyttää olevan ainoa iso tekijä tällä hetkellä kertakäyttöisten endoskooppien saralla. Ovat näköjään ostaneet myös toisen pienemmän vähän vastaanvanlaisia tuotteita (suolen tähystyksiä varten) kehittävän firman: http://www.invendo-medical.com/

Eli oikeastaan tärkein kysymys on se, miksi kertakäyttöinen endoskooppi olisi parempi kuin uudelleenkäytettävä ja jos on, niin miksi neljä suurinta kilpailijaa ei lähtisi kehittämään näitä?

Hintakilpailu:
Vilkaisin vähän tutkimuksia ja näyttää siltä, että kustannusten osalta Ambun uusin kolmannen sukupolven tuote pärjää ainakin tämän tutkimuksen perusteella hintakilpailussa kohtalaisen hyvin bronkoskooppien (keuhkotähystimien osalta): https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5209315/

Ambu tulee huomattavasti halvemmaksi, jos vuoden aikana tehdään alle 55 bronkoskopiaa ja hieman kalliimaksi jos mennään tämän luvun yli (niinkuin varmaan suurimassa osassa sairaaloista mennään):

Toki en osaa sanoa, kuinka hyvin tuon tutkimuksen kustannusmalli kuvaa keskimääräistä sairaalaa. Nuo suurimmat laitevalmistajat varmaan tarjoaa pitkiä kymmenien vuosien sopimuksia joihin kuuluu laitteiston huoltoa, vakuutuksia, oheistuotteita ym. diilejä, joten jos nopea johtopäätös pitäisi tehdä, niin Ambu ei missään nimessä ainakaan vielä ole saanut mitään hintaetua vaan kustannustaso on hyvin todennäköisesti Ambun heikkous.

Käytettävyys:

En ole vielä suorittanut yhtään ainutta tähystystutkimusta, joten en osaa tässä mitään omia kokemuksia sanoa. Tästäkin oli kuitenkin paljon tutkimuksia ja aika selvää oli se, että lääkärit käyttää mielummin Ambua. Tämän ei kai pitäisi olla mikään yllätys, kukapa ei käyttäisi mielummin kalliimpaa tuotetta? Lisäksi kun kyseessä on kertakäyttötuote, eikä helvetin kallis vuosien käyttöön tarkoitettu kapistus, niin on se toimenpiteen suorittaminen paljon mukavampaa, kun ei tarvi pelätä laitteen rikkomista. Varsinkin opetuskäytössä varmasti toimiva ja kustannustehokkaampi ratkaisu tästä syystä.

Hygienia:
 

Tähystystutkimuksiin liittyvien infektioiden (varsinkin kun puhutaan useille eri antibiooteille vastustuskykyisisstä "superbakeeri-infektioista") määrä on viime aikoina lisääntynyt, joten kertakäyttötuotteita on helppo markkinoida.

Käyttömukavuuden lisäksi hygienia on toinen Ambun etu, koska kertakäyttötuotteisiin ei luonnollisesti liity juuri ollenkaan infektioriskiä, mutta onko tällä oikeasti kliinistä merkitystä? Ambu kertoo omassa raportissaan, että esim. Jenkeissä noin 100 potilasta kontaminoituu bronkoskopiassa. Tämä ei vielä tarkoita infektiota, vaan veikkaisin, että maksimissaan noin puolet saa infektion (pitää kaivaa tarkempia lukuja paremmalla ajalla). Näistä infektoituneista potilaista kuinka moni kuolee? Ei juuri kukaan. Vuosina 2012-2015 kontaminoituneet endoskoopit on raportoitu aiheuttaneen maailmanlaajuisesti 250 henkeä uhkaavaa infektiota. Tuo on aika pieni määrä kun miettii, miten paljon näitä tutkimuksia tehdään vuosittain. Toki näitä on hankala raportoida eli määrä on todennäköisesti paljon suurempi, mutta silti määrä on tosi pieni.

Suurin osa näistä infektioista on kuitenkin helposti hoidettavissa antibiooteilla (ainakin toistaiseksi), joten Ambu näyttää aika paljon liiottelevan näitä terveysriskejä. Toki jos itse saisin potilaana valita niin tietysti haluaisin minimoida riskit ja valita, että lääkäri käyttää vähäriskisempää kertakäyttöendoskooppia. Varsinkin jos ollaan sellaisessa maassa, missä hygienia on ongelma. 

Mutta jos miettii noita tilastoja, niin tuskin ainakaan julkista sairaalaa kiinnostaa maksaa suurempia kustannuksia, kun terveysriskeissä mitattuna kertakäyttöendoskoopin paremmuus on melko pieni ja mahdolliset riskit on kuitenkin 90%:ssa tapauksista helposti hallittavissa. Suurin osa kontaminaatioista  (noin 60%) johtuu huonosta laitteen puhdistamisesta. Nämä puhdistusmenetelmät varmasti kehittyvät ja automatisoivat jolloin riskit laskevat ja uudelleenkäytettävän endoskoopin kustannukset tulevat alas.

Potentiaalia tällaisille tuotteille tällä hetkellä löytyy varmasti yksityissairaaloista ja sellaisista maista, missä hygienia on ongelma (suurin osa endoskopian seurauksena kuolemaan johtavista infektioista tapahtuu kuitenkin jossain muualla kuin länsimaissa). Yksityissairaalat mielellään käyttää joka asiassa kertakäyttötuotteita, vaikka se ei aina olisikaan edes perusteltua, koska maksaja on kuitenkin lopulta potilas (vakuutusyhtiö). Julkiset sairaalat taas todennäköisesti välttää kertakäyttötuotteita viimeiseen asti, vaikka niiden käyttö olisikin jossain vaiheessa perusteltua, koska siellä syynätään kuluja sen verran tarkkaan ja ollaan hitaita muuttamaan käytäntöjä.

Kilpailu

Kyllä tällaisille tuotteille löytyy tilausta varsinkin yksityiseltä puolelta. Missä siis kilpailu?

Suurimmat endoskooppivalmistajat ovat Olympus, Fujifilms, Pentax ja Karl Storz. Näistä ainakin Karl Storzilla näkyy olevan listoilla kertakäyttötuotteita: https://www.karlstorz.com/gb/en/mtp-single-use-products.htm

Kannattaa myös huomata, että infektioriskien minimoimiseen voi käyttää myös muita lähestymistapoja. Esimerkiksi Pentax näyttää kehttäneen tiettyjä osia duodenoskoopista kertakäyttöisiksi, mikä vähentää suolitähystykseen liittyvää infektioriskiä: http://the-hygiene-solution-that-fits.com/products/dec-duodenoscope/

Uskon, että vastaavanlaisia virityksiä kehittää kaikki muutkin suurimmat valmistajat.

Sitten on toki pienempiä tekijöitä, jotka kilpailee Ambun kanssa, esim. http://www.giview.com/ ja varmasti vastaavia firmoja löytyy useampia.

En usko, että Ambu on millään tavalla immuuni kilpailulle ellei niillä ole sitten jotain aivan ylivoimasta valmistusprosessia valmistaa tuotetta halvemmin ja paremmin kuin kukaan muu. Hankala uskoa tällaiseen.

Kyllähän tämä siis aika reilusti yliarvostetulta vaikuttaa, mutta en tiedä vielä lähtisinkö ainakaan itse shorttaamaan. Seuraisin vähän miten markkinapenetraatio lähtee toimimaan ja löytyykö tuotteelle oikeasti miten paljon kysyntää.

Ambu ja aScope on kuitenkin relevantti tuote ja sille löytyy tietty markkina (en kuitenkaan usko, että mitään niin merkittävää kuin arvostus antaa ymmärtää). Lisäksi tällaisia tuotteita on helppo hypettää, kun pelottelee ihmisiä vähän "superbakteereilla" ym. ja osakekurssi on helppo saada tuplaantumaan vielä tästä.

Pitänee jossain kohtaa vielä paremmalla ajalla perehtyä tähän, kun vaikuttaa sen verran mielenkiintoiselta tapaukselta.

Daytrader kirjoitti:

JP Morgan päätyy analyysissään 312 DKK tavoitehintaan (vrs 215 nyt). Kun tuota analyysiä lukee, niin se on aika blue sky skenaario + senkin jälkeen hurja preemio kilpailijoihin, vaikkei analyytikko sitä itse tunnu tiedostavan. Toki psykologia voi viedä hinnan korkeammallekin. Olemme syklin vaiheessa, jossa kasvun hinnalla ei ole kovin paljoa enää väliä. Tämä kaikki muuttuu, kun pörssit kääntyvät laskuun. Jopa niitä tulevaisuuden voittajiksi myöhemmin paljastuvia yhtiöitä rankaistaan suhteettomasti. Sen takia Ambun kaltaiset firmat voivat olla hyviä hedgejä.

Kiitos vielä noista analyyseistä! Käyn niitä vielä vähän tarkemmin läpi, mutta ainakin tuosta JPM:n analyysistä tuntuu paistaavan jotenkin läpi sellainen ajattelu, että kyseinen markkina olisi yksinkertainen saavuttaa kuten mikä tahansa muu kuluttajatuotemarkkina (en sitten tiedä mikä tausta analyytikolla on). Todellisuudessa se on kaikkea muuta kuin yksinkertainen ja tuossa on ihan liian monta liikkuvaa osaa, ettei varmaan kukaan pystyy luotettavasti arvioimaan Ambun tsäänssejä alkaa viedä markkinaosuuksia isommilta kilpailijoilta. Aika huterat perustelut myös sille, miksei esim. nykyiset markkinajohtajat voisi alentaa hintoja tai jos oikeasti näkee tuotteessa potentiaalia, niin kehittää massiivisella R&D budjetilla oma ja viedä se valmiin jakelukanavan kautta olemassaoleville asiakkaille. Kyllä noi firmat varmaan kommunikoi asikkaiden kanssa alan viimeisimmistä trendeistä, että mitä lääkärit haluaa. Ihmettelen suuresti, jos näin ei ole.

Kyllähän tuo monelta kantilta näyttää hyvältä shortilta. Pitää ottaa seurantaan.

Puoli vuotta on nyt takana. Vaikka tässä on markkinoita seurannut jo 11 vuotta, niin tuntuu, että vasta viime vuosina on saavuttanut oppimiskäyrän eksponentiaalisen vaiheen. Joka viikko oppii hirveästi uutta ja alkaa tajuta, miten vielä joskus kuukausi sitten oma ajattelu oli täysin pielessä monissa asioissa. Varmaan näitä tämän keväänkin juttuja luen loppusyksystä ja mietin, että miten helvetin pihalla sitä on ollut asioista :D Pelkästään itselle asioiden ylös kirjoittaminen on aina hyvä asia, mutta jos vielä joutuu perustelemaan ulkopuolisille silmille juttuja, niin siinä tulee itsekin kyseenalaistettua asioita paljon paremmin.

Päätin viedä mun henkilökohtaisen osakesalkun lopullisesti saunan taakse, vaikka ei se tuotto lopulta niin surkeaksi jäänyt. Tässä nyt sitten tämän salkun viimeinen tuottohistoria kertyneeltä 8 vuodelta:

Välillä on biitattu indeksiä ja välillä hävitty. OMXH25 on biitattu, mutta sitten taas esim NASDAQ 100 teknologiaindeksille hävitty. Harmi, kun tähän ei saa vertailuun mitään maailmanindeksiä. Muutenkin täytyy ihmetellä, kun Nordnetin analytiikka on niin surkeaa. Ei edes mitään riskimittareita löydy. Lopullinen annualisoitu vuosituotto jäi 14 %:iin. Selkeää on kuitenkin se, että loppua kohden on otettu enemmän riskiä, mutta kai tuossa on myös jonkinlaista oppimista nähtävissä. Jos haluaa anekdootin miten blogin kirjoittaminen vaikuttaa sijoitustuottoihin, niin tässä tuottohistoriaa siitä kun aloitin bloggaamisen:

Tältä reilun 3 vuoden ajanjaksolta annualisoitu vuotuinen keskituotto on jo tuplasti isompi eli noin 28 %. Blogin aloittaminen on siis selvästi kannattanut.

H1 2018 alkanut vaisusti

Tänä vuonna olen yrittänyt totutella selvästi aktiivisempaan otteeseen kaupankäynnissä. Selkeästi mun suurin ongelma on ylitreidaaminen silloin kun menee hyvin. Se johtaa siihen, että en ehdi tekemään riskienhallintaa tarpeeksi huolellisesti ja muutenkin kun huomio hajautuu liian moneen positioon samaan aikaan, niin paskaahan siitä tulee. Pahin esimerkki tästä oli toukokuu, kun takana oli hyvä jakso ja olin napannut pari hyvää markkinakäännettä päivälleen oikein - luulin olevani universumin herra. Sen seurauksena aloin treidaamaan kaikkea mahdollista ja hyvin siinä ei tietenkään käynyt. Jälkeenpäin analysoituna jos olisi systemaattisesti valikoinut mun psykologisen "conviction" -mittarin perusteella parhaat 25% treideistä, niin tuotto olisi ollut -5% negatiivisen sijaan 1.7% positiivinen (tämä on siis lukuarvo 1-10, jonka annan päätöksen yhteydessä). Aikaakin olisi varmaan jäänyt huolellisempaan työskentelyyn.

Yhteensä olen tänä vuonna tehnyt reilut 400 treidiä, joista tietysti valtaosa on positioiden ympärillä treidaamista. Otin edgewonk-softan lisäksi MyTradingDiaryPro-softan kokeiluun, johon onnistuu paremmin treidien ym. datan importtaus suoraan IB:ltä. Toki säilytän edgewonkin isoissa päätöksissä, koska siinä on paremmat tägäystyökalut, simulointimahdollisuudet ym.

Mun toinen "ongelma" on liian varovainen riskinottaminen. Toisaalta koen olevani vasta aloittelija, joten tietysti en halua ottaa lähellekään "max kelly" -bettejä vaan mielummin 20-40% kellyn kriteeristä. Tällä nyt ei ole riski-tuottosuhteeseen vaikutusta, mutta tietysti absoluuttiseen tuottoon sillä on. Eiköhän tässä kuitenkin hiljalleen ole parempi kasvatella positioiden kokoja.

Alla tuloksia tältä vuodelta (helmikuusta, jolloin sain firmalle IB -tilin auki). Indeksit on kuitenkin biitattu sekä tuotossa että riskissä. Tässä kohtaa mun mielestä tärkeää on ensin selviytyä (eli että en häviä indeksille) ja vasta kun on tarpeeksi kauan selvitynyt, niin voi oikeasti menestyä (jos siihen kyvyt riittää).

Sinisellä mun salkun kumulatiivinen tuotto (6,4 %)  kaikkien kulujen jälkeen vs. S&P 500 tuotto (2%) ja maailman indeksit (EFA ja VT) + riskimittareita verrattuna S&P 500:een (mun salkku sinisellä pohjalla).

Onhan tuo kaikilla mittareilla mitattuna alphaa ja otantakin on treidimäärien puolesta kohtalainen, mutta absoluuttiseen tuottoon en ole tyytyväinen. Siitä ei vaan pääse mihinkään, että mun strategia ja taktiikka on ihan ok, mutta kognitiiviset biakset ym. psykologiset seikat pääsee välillä haittaamaan tuottoa aivan liikaa. Mulla ei silti ole epäilystäkään siitä, ettenkö onnistuisi kääntämään jokaista kiveä tämän suhteen.

Hyvää tuuria vai hyvä prosessi?

Aina välillä tulee selitettyä paljon juttua teknisestä analyysistä ja tässäkin blogissa on käyty hyviä keskusteluja siitä. Ihminen on luotu näkemään säännönmukaisuuksia kaikessa randomissakin, joten on hyvä, että näitä asioita oikeasti pohtii ja kyseenalaistaa joka päivä. Paljon on varmasti tässäkin blogissa sanottu asioita, joita voisin nyt hieman viisaampana vetää takaisin ja todeta höpinäksi. Aina pitäisi mennä data edellä, eikä nojautua uskomuksiin.

Välillä on hieman hankala selittää mitä ajan takaa, kun mainitsen johonkin positioon liittyen jotain teknisiä seikkoja, joten käyn nyt yhden esimerkin askel askeleelta läpi. Toki tapausesimerkki ei ole "tieteellisesti pätevä",mutta voi auttaa ymmärtämään mun prosessia.

En ole tekninen treidaaja vaan seuraan uutisvirtaa, makrojuttuja, sentimenttiä jne. Käytän teknistä analyysiä, mutta se ei tarkoita sitä, että tekisin päätöksiä pelkästään sen perusteella, vaan ennemmin se antaa mulle skenaariot ja mun tehtävä on arvioida todennäköisyydet niille sekä sopiva riskienhallintastrategia. Eli odotusarvo ei rakennu mistään näistä tekijöistä yksistään, vaan kaikkien tekijöiden eli todennäköisyyksien ja voitto/tappio-potentiaalien yhteistuloksena.

Tällä viikolla tuli treidattua paljon S&P 500:sta ja hyvä tuuri jatkui edelleen. Kävin mm. eilen ja tänään tässä twiittiketjussa: https://twitter.com/TomiHaataja/status/1014814889372774401 reaaliajassa karkeasti läpi muutamia tasoja mitä katsoin, mutta loppulinen päätös tehtiin sen perusteella miten hinta on käyttäytynyt tiettyihin tasoihin lähestyessä (markkinaprofiili), mikä on sentimentti ja miten markkina reagoi uutisiin.

Markkina oli yllättävän vahva, vaikka mediassa uutisoitiin kauppasodasta ja CNBC:llä oli kaikenlaisia asiantuntijoita odottamassa korjausliikkeen jatkumista. Lisäksi markkina on hyvin tänä vuonna korjannut kohtalaisista pudotuksista. Makrokuvassa taantuma ei ole tulossa 9 kuukauden sisällä. Talousluvut printaa edelleen hyviä lukemia. Nämä kertoo mulle, että markkina ei tule vielä romahtamaan --> bullish bias.

Välillä kuitenkin markkina on alttiimpi joillekin uutisille ja silloin tätä reagointia vastaan ei kannata taistella. esim. pari viikkoa sitten tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/20237#comment-20237 kerroin erilaisiin teknisiin sekkoihin ja markkinaprofiiliin vedoten seuraavaa.

Tomi Haataja kirjoitti:

S&P 500 näyttää, tuntuu ja kuulostaa taas vaihteeksi hyvältä shortilta....

De Mark 9-13-9 -myyntisignaali, over-extended wedge/flag pattern (riippuen piirrettäänkö closing-pricen vai intradayn mukaan),ylimyyty, doji-kynttilä ja momentum-indikaattorit näyttävät nousun väsymistä. 

Odottaisin laskua 274 tasolle ja siitä mahdollisesti edelleen 270 tasolle riippuen muodostaako wedgen vai flagin (vaiko kumpaakaan) ja jos siitä wedge/flag murtuu, niin sitten testaillaan uutta pohjaa 260 tasolta eteenpäin.

Mun mielestä nämä seikat kertoo ihan tilastollisten tutkimusten valossa, että markkina on tavallista alttiimpi korjaamaan isommin jos siihen on jokin syy. Sitten vaan seurataan uutisvirtaa ja miten markkina reagoi niihin sekä miten hinnat käyttäytyy kun ne kohtaa olennaisia tasoja.

Esim. noi mun mainitsemat tasot 274 ja 270 ei lopulta olleet mitään hatusta heitettyjä tasoja, vaan viimeisimmässä laskutrendissä markkina päätyi treidaamaan pisimmän ajan ja isoimmalla voluumilla juuri näillä tasoilla. Se, että näitä voi tunnistaa etukäteen ei vielä anna edgeä, mutta teidä kuinka isoa voittoa voit todennäköisesti odottaa ja missä ajassa, jos päätän mennä shortiksi kuten tein 279-280 tasoilta.

Olin oikeassa ja otin siis shortteja kiinni suurimmaksi osaksi 274-273 tasolta. Toki jälkeenpäin on helppo sanoa, että olisi pitänyt antaa olla shorttina pitempään, mutta odotusarvot ehti mun mielestä muuttua tuossa ajassa.

Sitten päätin lopulta mennä longiksi kun alkoi näyttää, että markkina alkaakin olla vahvana ja aloin päästä muutamasta teknisestä jutusta jyvälle. Esimerkiksi tossa twiittiketjun ekassa twiitissä on poimittu DeMark -indikaattori 9 ja 13 exhaustion sell-signaalit. Normaalisti kyseinen sääntö kertoisi, että noissa kannattaa mennä uudelleen shortiksi, mutta kun käyttää lyhyttä aikaväliä, niin noi voi toimia myös false-indikaattoreina. Veikkaan, että tämän syy on se, että isommat pelaajat miettii "tässä kohtaa moni näitä indikaattoreita seuraava menee shortiksi joten saan likviditeettiä omalle long-positiolle". DeMarkit on kuitenkin aika yleisesti käytetty juttu. Varsinkin kun kyse oli overnight-markkinasta, niin likviditeetti on melko olennainen isoimmille tekijöille. Tietysti kyse voi olla myös sattumasta, mutta noissa kohtaa oli korostunutta likviditeettiä.

Koska nämä osoittautui false-signaaleiksi, se kertoo minulle todennäköisesti siitä, että isot pelaajat rakentaa long-positioita. Voin olla täysin väärässä, mutta näin itsekin tekisin jos olisin iso pelaaja. Tietysti tätä ajattelukehää voi pyörittää edelleen ad infinitum (peliteorian common knowledge), mutta mun mielestä markkinalla ei tarvi mennä liian monimutkaiseksi ja toisaalta kyse on observoinnista ja reagoinnista. Eli noissa kohtaa itse menin longiksi, koska markkinaprofiilin ja teknisen analyysin perusteella sain hyvän tuottopotentiaalin ja hintakäytöksen, sentimentin ym. perusteella korkeat todennäköisyydet.

Jos nyt vedetään vaikka markkinaprofiilista toi ES-futuurien taso 2764, jota etukäteen twiiteissä ennakoin ns. tasapainotasoksi, niin ei sekään osoittautunut hyödyttömäksi havainnoksi. Markkina otti isot ja nopeat nousut juuri niiltä rangeilta mitä voluumiprofiilien perusteella pystyi olettamaan ja jäi ihmettelemään lopuksi tuohon 2764 tasolle. Tiesin jo etukäteen, että jos ylös mennään, niin paras hetki ottaa voitot on 2762-2764. Se, että tiedän näitä tasoja etukäteen ei anna vielä edgeä, mutta se tekee koko prosessin huomattavasti enemmän kvantifioitavaksi. Sama pätee stop-loss tasoille.

Näiden juttujen toimivuuden näkee joka päivä kaikissa omaisuusluokissa ja sen on nähnyt jo sadoissa treideissä, joten siksi uskon, että tällaisesta analyysistä on hyötyä kunhan sitä osaa käyttää. Tietysti aina pitää muistaa, että ihmissilmä on helppo saada näkemään sen mitä se haluaa, mutta en vain jaksa uskoa tähän tässä kohtaa. Kyse ei muutenkaan ole pelkästä silmästä, vaan ihan standardoiduista prosesseista, joita on vaikea huijata. Lisäksi kun kaikki analyysi tapahtuu ennakkoon, niin on se vaan kummaa huomata, että suurimman osan ajasta markkina valitsee jonkin niistä arvioimistasi skenaarioista.

Se pitää huomauttaa, että 90-95% ajasta markkinalla ei ole mun näkemyksen mukaan minkäänlaista edgeä tarjolla eikä skenaariot ole hyvin tiedossa. Ne on hyvin lyhyitä ja nopeita aikaikkunoita milloin mun analyysin mukaan on odotusarvoisesti positiivista ottaa positio. Eikä se odotusarvo rakennu vielä tästäkään, vaan pitää tietää missä on hyvä hetki ottaa voitot tai missä kohtaa paljastuu, että on todennäköisesti väärässä (stop loss). Esim. jos nyt pitäisi sanoa mitä S&P 500 kanssa kannattaa tehdä, niin mulla ei ole hajuakaan. Mulla on bullish bias makron ja sentimentin perusteella mutta se ei ole treidattava näkemys. S&P 500 on löytänyt hyvän tasapainohinnan tosta 2764 tasolta, mutta se mihin se siitä menee on täysin mun arviointikyvyn ulottumattomissa. Suurimman osan ajasta markkina treidaa joko tasapainossa tai niin villisti, että siitä ei saa mitään käsitystä.

PS: EU on näköjään kieltänyt nyt myös yrityksiltä ETF:ien treidaamisen. Jäljelle jää vaihtoehdot futuurit, optiot ja CFD:t ottaa näkemystä indeksiin. Futuureissa oma kassa ei vielä riitä treidaamaan tarpeeksi paljon position ympärillä, joten joudun käyttämään CFD:tä ja optioita.

Viikko alkoi PnL:n puolesta aika vaisusti, mutta tänään muutamassa minuutissa homma kääntyi täysin päälaelleen kun tein yli 3 k€ tiliä Largo resourcesilla. Olen viimeiset pari viikkoa lisäillyt aika raskaasti kyseistä vanadiumfirmaa 1.60-1.50 tasoilta, koska pari juttua on pistänyt silmään: Kurssi on tullut kivasti alas huipuista, vaikka vanadiumin hinta on jatkanut nousuaan eli tässä on ollut omituista divergenssiä. Pysyn vielä kannassani, että osake on alle 2 dollarilla nykyfundamentteihin selvästi aliarvostettu ja uskon loppuvuodesta kurssin olevan 3,0 - 3,5 dollarissa jos mitään dramaattista ei makrokuvassa muutu ja jos suuri yleisö alkaa kiinnostua osakkeesta. Availin tätä vanadiumin makrokuvaa jo joulukuussa tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/17220#comment-17220 

Tuskin olen ihan täysin pihalla ollut omassa analyysissä, koska just tänään Hedge-fund manageri Leon Cooperman kertoi CNBC:llä olevansa longina Largoon: https://www.cnbc.com/video/2018/07/24/lee-coopermans-new-idea-largo-res…;

Kurssi nousikin noihin kommentteihin 50% muutamassa minuutissa joten oli pakko myydä hieman yli puolet positiosta. Tässäpä se suuri yleisö myös heräsi, mitä olenkin odotellut. Mietin aluksi, että tää on jonkun kämmi kun ei ollut mitään uutisia kurssinousuun, mutta sitten myöhemmin tuli Twitterissä vastaan noi jutut Coopermanista. 

Tässä kävi muuten ihan helvetin hyvä tuuri, koska noin 15 minuuttia ennen tuota Coopermania pohdiskelin, että mulla on jo riskeihin nähden aika raskas positio ja pitäisi hieman keventää nyt kun kurssi on noussut pari prosenttia omista ostoista. Ehdinkin myydä pienen erän 1.76:lla 7 minuuttia ennen tuota Coopermania. Tässä omat myynnit:

Kävi vielä hyvä tuuri sen suhteen, että onnistuin poimimaan huipun 12 sentin päästä.

Alla reaktio, kurssi kävi korkeimmillaan 2.68 dollarissa mikä on 87 % yli sen, mitä kurssi on alimmillaan ollut (1.43) 4 päivää sitten. Tehokkaat markkinat?

mun mielestä fair value on jossain 2.5 -3 dollarin välillä, mutta tietysti hype voi ajaa kurssia paljon korkeammalle. Suurin osa edgestä taitaa kuitenkin olla syötynä nyt, kun suuri yleisö on pääsemässä mukaan. Ainakin tuossa 2.5 dollarin tasoilla oli no brainer myydä isosti. Kurssi näyttäisi nyt treidaavan hyvässä balanssissa 1.98.2.02 tasoilla, mikä on mun näkemyksen mukaan vielä ihan ok entry pienelle positiolle.

Vanadiumin hinta on siis jatkanut nousua ja uskoisin sen olevan loppuvuodesta reilusti yli 20 dollarin tasoilla: 

Firman NPV:n valuointi on aika suoraviivaista, kun tuotantokustannukset on melko hyvin tiedossa ja tuotantomäärät mitä odottaa (ja mitä on jo toteutunut). Ainoa epävarmuustekijä on tietysti vanadiumin hinta, ja omissa laskelmissa olen käyttänyt että 2020 loppuun mennessä pysyy yli 15 dollarissa ja siitä eteenpäin yli 12 dollarissa vuoteen 2025 asti. Tämä voi olla aivan liian konservatiivinen arvio, mikäli Vanadium-redox-batterien kehitys aloittaa isomman kasvun.

Pari viikkoa on nyt tullut lomailtua enkä ole jaksanut hirveästi treidailla tai seurata markkinoita. Tähän saumaan oli hyvä pitää vähän taukoa, sillä kuten jo etukäteen arvelin, niin kesä on ollut markkinoilla pitkälti hidasta ja tylsää unta. Uskoisin, että jenkkien vaalien jälkeen alkaa viimeistään tulla vähän villimpää liikettä markkinoihin ja mun näkemyksen mukaan tämä liike on todennäköisimmin ylöspäin, mutta en pidä tätä kovinkaan treidattavana näkemyksenä. Katsotaan mitä tapahtuu ja reagoidaan sen mukaan. Daytraderin viimeisimmässä artikkelissa oli muuten erittäin hyvää juttua reagoinnin merkityksestä vs. ennustaminen. Vaikka tämä on aika yleinen klisee treidauspiireissä, niin se pitää silti 100% paikkaansa. Toimivat ajatusmallit treidaamisessa on loppujen lopuksi aika yksinkertaisia, mutta ei missään nimessä helppoja totetuttaa +EV mielessä. Aina pitää tietysti olla edgeä, että treidaamisessa on järkeä, mutta objektiivisella reagointitaidolla pääsee jo kohtalaisen pitkälle. Mun mielestä edge kuitenkin rakentuu pitkälti reagoinnista, riskienhallinnasta ja oddsien ymmärtämisestä (ylituotto kuitenkin rakentuu kahdesta komponentista eli riskistä ja tuotosta). Fundamenttianalyysi tuo tietysti pitkällä aikavälillä oman panoksensa peliin, varsinkin jos sijoittaa/treidaa small/micro -cappeja.

Lomailun ohella tuli kesällä luettua aika paljon kirjoja ja lisäksi kävin läpi tällaisen Yalen yliopiston toteuttaman perussetin taloustieteen peliteoriasta: https://oyc.yale.edu/economics/econ-159

Harvoin näkee näin hyvää ilmaismateriaalia netissä. Suosittelen tätä kyllä erittäin paljon kaikille, jos et ole vielä peliteoriaan hirveästi perehtynyt. Tällä kurssilla käydään läpi aivan olennaisia perusjuttuja, joita jokaisen sijoittajan/treidaajan pitäisi tietää. Toki teorisointi ja käytäntö on sitten erikseen, mutta peliteoria on monissa tilanteissa yleensä hyvä lähtökohta.

Esim. kauppapolitiikassa peliteorian ymmärtäminen on todella olennainen juttu ja mm. Jens on omassa blogissaan esittänyt hyvää pohdintaa Trumpin/USA:n mahdollisesta strategiasta maailmankauppapelissä. Olen itsekin taipuvainen samaan näkemykseen eli Trump on valinnut törmäyslinjan ja tekee kaikkensa antaakseen sen vaikutelman, että hän ei aio väistää missään tilanteessa. Pidän todennäköisempänä sitä vaihtoehtoa, että Trump ei ole niin tyhmä kuin ulospäin näyttää, vaan kyse on nimenomaan hawk-dove-gamesta ("game of chicken"), joka on koordinaatiopeli jossa kommunikaatiolla on suuri merkitys ja esittämällä epärationaalista ja epäjohdonmukaista parannat omaa todennäköisyyttäsi voittaa. Mulla on tästä heittää parikin hyvää artikkelia peliteorian näkökulmasta alan ammattilaisilta:

Tässä ensin nopeasti suomeksi yksinkertaistettuna asiasta Inderesin makroanalyytikolta: https://www.inderes.fi/trumpin-kauppapolitiikka-hullua-riskinottoa-vai-…

Why does Daddy do it? Game Theory, Behavioural Economics and Donald Trump: https://medium.com/@brendanmarkeytowler/why-does-daddy-do-it-330acc6043…

Trump could be using advanced game theory negotiating techniques – or he’s hopelessly adrift: https://theconversation.com/trump-could-be-using-advanced-game-theory-n…

Toki tämä peliteorian malli on vielä aika yksinkertainen ja sen perusteella Trumpin strategia on peliteoreettisesti optimaalisin strategia. Todellisuudessa hommaa monimutkaistaa se, että Kiina voi itse hieman muuttaa peliä ja olla joko aggressiivinen vastapeluri tai sitten hakea muita reittejä ja neuvotella sopimuksia muiden kanssa ja pienentää damagea esim. valuuttakurssimanipulaatiolla. Toki jos yuan lähtee liikaa heikkenemään, niin käsittääkseni silläkin alkaa olla jossain pisteessä nettona enemmän haittaa kuin hyötyä. Tässä paperissa on jo vähän deepimpää pohdintaa peliteorian kautta asiasta:

 A Game Theory Analysis of Donald Trump’s Proposed Tariff on Chinese Exports: https://www.tcd.ie/Economics/assets/pdf/SER/2017/9trump.pdf

Tämän analyysin mukaan käytännössä Trumpin strategia on paras mahdollinen strategia siinä tapauksessa, että Kiina on aggressiivinen vastapelaaja eikä taktikoi esim. valuuttakurssien kanssa: 

Jos taas Kiina saa otettua muita aseita käyttöön, niin Trumpin strategia ei ole enää niin kovin hyvä, kuten tässä em. paperin kaaviossa asiaa on mallinnettu:
 

Trumpin on siis järkevää saada Kiinan pelaamaan huonompaa strategiaa eli aggresiivista peliä. Mitä tulee valuuttakursseihin, niin virallisesti Kiina ei ole manipuloinut kursseja, mutta markkina on silti alkanut hinnoitella tilannetta ja USDCNY on noussut aika rajusti: 

Otin heinäkuun alussa yuaniin pienen shortin ja nyt tällä viikolla likvidoin sen pienellä voitolla. Ehkä tuossa on nousuvaraa vielä 7.00 -7.1 tasoille, mutta asymmetria alkaa olla jo aika vahva korjausliikkeelle, joten otin tuon ulos. Mulla on kuitenkin taas dollariin longeja esim. europarissa, niin en halua ottaa tuplariskejä.

Tesla

Jaksan ihmetellä, miten joku voi oikeasti uskoa Elon Muskin kommentteihin turvatusta rahoituksesta ja 420 dollarin ostohinnoista. Kaikki asiantuntijat on aivan ymmällään näistä Muskin twiiteistä ja kun ottaa huomioon mitä riskejä tähänkin caseen liittyy Muskin osalta (SEC:n tutkinta), niin tuntuu, että tää 420-juttu on Muskin pilvessä keksimä trolli. Toki onhan se mahdollista, että ostaja löytyy tuohon hintaan, mutta ottaen huomioon miten asia on esitetty, niin pidän tätä erittäin epätodennäköisenä. Tai sitten Musk pelaa nerokasta peliä, jota en vain itse ymmärrä yhtään.

Tuntuisi kuitenkin loogiselta, että jos Musk haluaa oikeasti osoittaa shorttaajat vääräksi, niin se tapahtuisi voitollisen H2:n kautta (jonka hän väittää toteutuvan) - Ei twiittien avulla. Eli tästä paistaa aika selvästi läpi Muskin epävarmuus. Muutenkin kaikki viimeaikaiset argumentit Muskin puolesta liittyen tähän LBO/BO-caseen on epäloogisia ja suorastaan tyhmiä.

Sivuheittona kuuntelin tässä erään tuntemani fyysikon mielipiteitä Muskin monista ideoista, kuten mm. hyperloopista ja mannertenvälisestä ohjus-ihmiskuljettimesta. Yhteenveto oli, että suurin osa hänen ideoistaan on vähintäänkin suuruden hulluja ja yleensä myös täysin tyhmiä ja fysiikan lakien osalta täyttä bullshittiä. Toki Space X:n osalta hän on menestynyt erittäin hyvin ja ei Teslan tuotteetkaan missään nimessä huonoja ole. Hulluuden ja nerouden raja on kuitenkin aika häilyvä ja tuntuu, että Musk valitsee usein täysin väärät kortit, mutta sitten harvoin onnistuu vetämään oikeat kortit isosti.

Tesla-shorteissa olen kuitenkin isosti voitolla onnnistuneiden ajoitusten takia. Olen otttanut yleensä ennen tulosjulksituksia shortit minimiin tai kokonaan pois, kuten viimeisimpään julkistukseen tein, koska en halua heittää kolikkoa rahoillani ellei oddsit ole erittäina asymmetriset minun puolelleni. Kuitenkin tähän buyout-uutiseen oli pakko ottaa shortteja, koska
 

1, Jos Musk puhuu totta, on tappioriski rajattu 420 dollariin asti.

2, Pidän kuitenkin todennäköisempänä, että Musk kusettaa ja hän yritti epäonnistuneesti saada aikaan massiivista short squeezea.

380 tasoilta shorttaamalla oddsit ovat teoriassa 380/40, joten tottakai tällaiseen treidiin kannattaa tarttua, kun carry-kustannuskin on pieni.

Muuta

Nordealla pari analyytikkoa tekee erittäin ansiokasta makroanalyysiä valuutoista ja koroista. Otan heiltä valikoiden aina välillä ideoita treidattavaksi ja ne on yleensä osoittautuneet erittäin kannattavaksi. Tällä kertaa otin hieman JPYNZD crossiin longia, koska tilastollisesti se on ollut erittäin kannattavaa, mikäli uskoo korkokäyrän inversioon: https://e-markets.nordea.com/#!/article/45306/fx-weekly-whats-that-curve

Teknisesti JPYNZD näyttää myös erittäin hyvältä ja itse asiassa tällä viikolla on tullut aika massiivinen breakout charteissa.

Koska tässä on taustalla makrotaloudellisesti uskomus siitä, että korkokäyrä menee negatiiviseksi ensi vuoden alkupuolella, niin hedgaan tämän position ajoittain ostamalla jenkkien bondeihin 30/5 -steepeneriä eli ostan 5 vuotista ja shorttaan 30 vuotista bondia suhteessa 100/17 eli käytännössä 6:1 suhteessa. Jos haluaisi futuureilla toteuttaa tarkalleen 100/17 suhteessa, niin se vaatisi aika ison kassan. Olen tehnyt tätä tämän vuoden puolella jo muutamaan kertaan ETF:ien kautta, mutta nyt kun jenkki- ETF:llä treidaaminen on kielletty, niin pitänee tehdä tätä joko ETF-optioiden tai sitten suoraan futuurien kautta tuolla 6:1 suhtella. Vaatii hieman soveltamista, joten homma menee vähän turhan monimutkaiseksi, mutta eipä ole muitakaan vaihtoehtoja.

Ajoittamiseen olen käyttänyt demark-indikaattoreita ja välillä seuraillut myös FED:n taseen supistamista, mikä näyttäisi jonkin verran korreloivan korkokäyrän nousuihin (kausaalisuhteesta en ole sitten ihan niin varma). Alla siis tuota korkokäyrää esitettynä futuureilla eli 100 kpl 5-vuotisen bondin futuuria miinus 17 kpl T-bond futuureita:

Olen myös pohtinut erääseen kiinteistöprojektiin mukaan lähtemistä. Kyseessä on vähän epätavanomaisempi kiinteistöprojekti eli kyseessä ei ole tyypillinen osakkeen hankinta vuokrausta varten, vaan airbnb/muu vastaava -vuokramenetelmä. Tässä on mahdollisesti pari bisneskumppania mukana, mutta olen kyllä valmis tuon yksinkin toteuttamaan. Avaan tätä ehkä paremmin sitten jos saan projektin oikeasti käyntiin, mutta uskon, että tässä projektissa mulla on edgeä, koska markkina on kyseisellä seudulla erittäin epätehokas sen pienuudesta johtuen ja lisäksi tunnen alueen erittäin hyvin, koska olen asunut siellä suuren osan elämästäni. Tämä sitoisi toki aika paljon aikaa, mutta kun laskeskelee worst-case-scenarioita ja vertailee sitä todennäköisimpään skenaarioon, niin tässä näkyy erittäin vahva asymmetrinen riski-tuotto-suhde. Lisäksi saan hyvää hajautusta, koska todennäköisesti tästä saatavat tulovirrat ei korreloisi niin paljoa pörssikurssien kanssa.

Jep. Onhan tämä aika huvittavaa, saa nähdä pysyykö pitkään. Olen muuten pohtinut, että pystyyköhän tuota sääntöä kiertämään optioiden kautta eli ostaa vaikka lähimpiä erääntyviä at the money osto-optioita jos haluaa ottaa jotain ETF:ää salkkuun ja sitten valitsee fyysisen settlauksen. Pitänee selvittää IB:ltä tätä asiaa, kun kiinnostaisi muutamia ETF:iä hommata pitkään salkkuun. Naurettavaa pelleilyä kyllä.

Opiskelut on lähtenyt aika tiukalla tahdilla käyntiin ja opiskelumotivaatiotakin on alkanut taas löytyä jostain, niin eipä ole jäänyt hirveästi aikaa markkinoiden aktiiviselle seuraamiselle. Olen tietoisesti pienentänyt positioiden kokoja, koska en halua olla tässä markkinatilanteessa liian isosti missään kiinni, mitä en voi aktiivisesti manageerata. Salkku on parin kuukauden aikana nipistänyt pari prosenttia plussaa. Ei ihan indeksin tahdissa, vaikka meno on ollut tasaisempaa.

Global Blood Therapies

Olen screenannut koko kesän aikana jo varmaan 100 biopharmayhtiötä. Muutamia mielenkiintoisia on jäänyt haaviin joiden kanssa todennäköisesti etenen positioon asti. Eniten huomiota on herättänyt tähän mennessä Global Blood Therapies. Kirjoitan vielä varmaan paljon perusteellisemman analyysin, kunhan olen saanut opittua riittävät asiat ja luettua/pohdittua tarpeeksi juttuja. Laitan tähän kuitenkin muutamia pohdintoja vähän hajanaisesti, mitä on tähän mennessä herännyt esiin sekä alkuun ihan perustietoja, jotta toivottavasti tästä pääsee edes jotenkin muutkin kärryille.

Olen viimeisen parin viikon aikana lukenut noin 600 sivua tutkimuksia ja muita papereita Global blood therapies (GBT) (https://www.gbt.com/) nimisestä firmasta enkä ole varmaan koskaan nähnyt tämän kokoluokan (2,5 mrd.) biopharmayhtiötä, joka olisi näin raskaasti aliarvostettu. Vielä on ainakin toiset 500-600 sivua jäljellä lukemista, että voin olla riittävän varma tästä, mutta firma treidaa pörssissä potentiaaliin ja todennäköisyyksiin nähden vähintään 50% alle fair valuen.

GBT:n olennaisin kehityskohde, johon myös suurin osa valuesta perustuu, on heidän sirppisoluanemiaan kehitteillä oleva Voxelotor eli GBT440 (Sickle cell disease eli SCD). Kyseessä on siis tietyn hemoglobiinin beta-alayksikköä koodaavan geenin pistemutaation aiheuttama sairaus, jossa hemoglobiinin rakenneviasta johtuen punasolut vääntyy vääränmallisiksi (sirpin muotoisiksi) ja lopulta tuhoutuu ennenaikaisesti--> aiheuttaa erittäin hankalia ja dramaattisia oireita potilaille (mm. hypoksiaa, anemiaa ja verisuonten tukkiutumista eli vaso-okkluusiota). Taudista on eri muotoja genotyypin mukaan, joista vakavinta homotsygoottia muotoa kutsutaan sirppisoluanemiaksi (homotsygootti = potilaalla molemmissa kromosomeissa viallinen geeni). Tätä vakavinta muotoa sairastaa n. 60% SCD potilaista.

Globaalisti SCD:n ilmaantuvuus on 250 000 - 300 000 syntymää per vuosi, joista suurin osa keskittyy lähi-idän, aasian ja afrikan alueille (afrikassa 80% keisseistä). Sivuhuomiona tässä on evolutiivinen syy eli SCD:n esiintyvyys korreloi malarian esiintyvyyden kanssa, koska SCD:n lievempi heterotsygootti muoto antaa suojan plasmodium malariae -loista vastaan, joka ei pysty leviämään viallisissa punasoluissa.

Euroopassa ja USA:ssa on yhteensä 160 000 tautia sairastavaa potilasta ja uusia syntymiä on yhteensä noin 3500 per vuosi. Vaikka potilas saisi kaikki tarjolla olevat hoidot, niin silti tauti lyhentää elinajanodotetta 25-30 vuotta ja taudin sairastamiseen voi liittyä paljon pitkiä sairaalajaksoja eli tauti tulee yhteiskunnalle aika kalliiksi ja heikentää merkittävästi potilaiden elämänlaatua. Vuodessa tautiin kuolee hieman yli 100 000 potilasta.

Kaikesta huolimatta lääkekehitys ei ole toistaiseksi onnistunut keksimään tähän mitään mullistavaa hoitoa. Lääkkeellisistä hoidoista hydroxyurea on tullut markkinoille 1998 ja sen jälkeen ainoastaan yksi FDA:n hyväksymä lääke, L-glutamiini, "tuli markkinoille" viime vuonna. Lainausmerkit siitä syystä, että kyseessä on aminohappo-ravintolisä, jota voi kuka tahansa ostaa lähimmästä marketista eli lääkemarkkinan kannalta ei juurikaan olennainen tuote, vaikka potilaan oireita tietysti jonkin verran helpottaa.

Hydroxyurea toimii HbF (fetal hemoglobin) induktorina eli meillä kaikilla muodostuu aina 0,5 vuotiaaksi saakka sikiöaikaista hemoglobiinia, joka on normaaliin hemoglobiiniin nähden paljon potentimpi hapen kuljetin. SCD:n aiheuttama geeni ei myöskään vaikuta HbF:ään, joten indusoimalla HbF-tuontantoa saadaan tervettä hemoglobiinia punasoluihin, jolloin myös sairaiden punasolujen konsentraatio laskee mikä olennaisesti pienentää viallisten punasolujen vaurioiden määrää ja parantaa happisaturaatiota.

Vastaavavaa vaikutusmekanismia on löydetty muistakin lääkkeistä, mutta SCD:n hoidossa on käytössä ainoastaan hydroxyurea. Se ei ole mikään kovin kiva lääke siinä mielessä, että se on alunperin kehitetty syövän hoitoon ja sen käyttöön liittyy erittäin epämielyttäviä ja jopa vakavia sivuvaikutuksia (sytotoksisuus, myelosupressio ja kontraindisoitu raskaanaolevilla sekä pediatrisilla potilailla). Lääkettä suositellaankin alunperin sirppisoluanemiassa lähinnä erittäin hankalille tapauksille (vähintään 3 vakavaa hoitojaksoa vuodessa), mutta ilmeisesti viimeaikoina hoitokäytännöt on alkaneet muuttua hydroxyurean osalta herkemmiksi eli lääke aloitetaan varhaisemmin ja sitä määrätään enemmän. Tämä osittain siksi, että lääkkeen käytön riskien monitorointi on mennyt eteenpäin sekä kustannusten että mittausteknologioiden osalta. Optimaalinen lääke tämä ei kuitenkaan ole, vaikka miten hyvin potilasta seurattaisi.

Muut hoitomuodot onkin sitten kohtalaisen invasiivisia eli voidaan tehdä verensiirtoja tai luuydinsiirteitä. Varsinkin jälkimmäiset on kalliita ja hankalia toteuttaa eikä nämäkään mitään riskittömiä juttuja ole (mm. 5 % kuolleisuus luuydinsiirteissä).

Sirppisoluanemia on jo pitkään kaivannut uusia hoitomuotoja ja GBT:llä on kehityksessä lääke, joka vaikuttaa toistaiseksi erittäin lupaavalta kaikin puolin. Pitkällä tähtäimellä toki näkisin geeniterapian potentiaalisena kuratiivisena terapiana, mutta tämä on valitettavasti vielä kaukana tulevaisuudessa. GBT:n aikaisimmat patentit umpeutuu 2032 ja pidän erittäin epätodennäköisenä, että geeniterapia ehtisi tulla laajasti markkinoille 12 vuoden sisällä, jos ollenkaan vielä 15 vuoteen. Kilpailullinen uhka tämän osalta ei siis ole ollenkaan relevanttia vielä.

Voxelotor - oppikirjaesimerkki onnistuneesta ja poikkeuksellisen hyvin totetetusta lääkekehityksestä

Voxelotor eli GBT440 toimii hemoglobiinin allosteerisena modifioijana eli se parantaa hapen sitoutumista hemoglobiiniin aiheuttaen hemoglobiinin T-R-statessa tasapainon siirtymisen kohti R kvarternäärirakennetta (jolla on parempi happi-affiniteetti ja joka ei polymerisoidu aiheuttaen punasolun sirppitymistä). SCD:stä tiedeteään, että punasoluvaurio johtuu viallisten hemoglobiinien polymerisoitumisesta, joka taas johtuu suurimmaksi osaksi hypoksiasta (happi ei kykene kiinnittymään vialliseen hemoglobiiniin tarpeeksi hyvin). Voxelotor sitoutuu vialliseen hemoglobiiniin melko yksinkertaisella kemiallisella mekanismilla ja siten aiheuttaa T-R-shiftin niin, että happi pääsee siihen paremmin kiinni.

Prekliininen data

Aloitan analyysin aina prekliinisestä datasta. Täysin lääkkeestä, taudin patofysiologiasta ja tutkimuksen laadusta riippuen prekliininen data voi ennustaa lääkkeen vaikutusta ja kliinistä relevanssia erittäin hyvin tai sitten erittäin huonosti. Tässä tapauksessa kaikki kohdat näyttävät matchaavan poikkeuksellisen hyvin. SCD:n patofysiologia on varsin hyvin ymmärretty ja taudin primaariongelmat on varsin yksinkertaisia (viallinen hemoglobiini). Lääkkeen vaikutusmekanismi on myös yksinkertainen ja spesifi, mikä parantaa prekliinisestä datasta tehtyjen johtopäätösten luotettavuutta.

Verrattuna monien muiden tautien tautimalleihin, on SCD:ssä prekliinisestä datasta helppo tehdä johtopäätöksiä, koska veri ihmisen elimistössä on kohtalaisen eristetty systeemi (voidaan olettaa toimivan vähän samalla tavalla kuin veri koeputkessa) ja koska Voxelotor sitoutuu niin voimakkaasti hemoglobiiniin pysyen veressä, niin off-target vaikutuksiin ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota. Tietysti eroja on, mutta päästään huomattavasti lähemmäs realistisia vaikutuksia kuin yleensä.

GBT440 increases haemoglobin oxygen affinity, reduces sickling and prolongs RBC half-life in a murine model of sickle cell disease. Oksenberg D et al. : https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27378309

Tässä vastataan hyvin melkein kaikkiin kysymyksiin: Miksi Voxelotor on parempi kuin edeltäjät tai HbF-indusointi (parempi stoikiometria, parempi farmakokineettinen profiili yms.), Miksi hypoksiaa ei aiheudu Voxelotorin miehittäessä hemoglobiinia (molekyylibiologinen selitys annettu), off-target haittavaikutukset, analogiset mallit vaikutustavan tukena ennustavat kliinistä relevanssia yms.. Oikeastaan ainoa asia mikä hieman epäilytti tässä on se, miksi muriini-mouse-malli vaatii korkeamman Hg-modifikaatiofraktion (36%) vs. in vitro, jossa lääke toimi johdonmukaisesti myös pienemmillä occypancyillä. Tässä yhteydessä oli esitetty väite, että hiirellä punasolut hajoaa nopeammin ja kiertää nopeammin elimistössä keräten damagea enemmän, mikä ainakin kuulostaa loogiselta, mutta tämä olisi hyvä varmentaa. 

GBT440 reverses sickling of sickled red blood cells under hypoxic conditions in vitro. Dufu K¹, Oksenberg D¹. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30046411

Tämä ei ollut ihan niin hyvä, mutta antaa jonkin verran lisäviitteitä Voxelotorin toimintamekanismista hieman erilaisilla tutkimusmalleilla. Tässä vähän paranoiaa aiheuttaa se, että annostelu ei ollut edelliseen tutkimukseen verrattuna johdonmukainen vaan käytettiin hieman suurempia konsentraatioita (vaikka sitä oli toki kompensoitu enemmän hypoksisilla asetelmilla). Hyvä lisä kuitenkin eikä herätä varsinaisesti mitään epäilyksiä.

GBT440 Inhibits Sickling of Sickle Cell Trait Blood Under In Vitro Conditions Mimicking Strenuous Exercise: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5062624/

Samaa asiaa tutkittu kuin ekassa, mutta taudin lievemmässä muodossa (eli punasoluissa on sekä normaalia HgA:ta ja viallista HgS:ää) ja haluttu mimikoida stressaavia olosuhteita (nestehukka, asidoosi, voimakas hypoksia) eli toimiiko lääke, jos potilaalla on ns. tilanne päällä. Solidia dataa ja hyvin toteutettu tutkimus, ei mitään epäilyttävää tai kysymyksiä herättävää.
 

GBT440 improves red blood cell deformability and reduces viscosity of sickle cell blood under deoxygenated conditions: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29660913

Seuraava aste kliinisen relevanssin selvittämisessä on tässä eli ratkaiseeko lääke mekaanisen ongelman (epämuodostuma ja punasolujen virtausominaisuudet, joiden heikkeneminen edesauttaa mm. vaso-okklusiivista kriisiä SCD-potilailla). Mielenkiintoisempi sivuhuomio tässä paperissa oli kuitenkin se, että nämä ominaisuudet paranivat myös huoneilman ympäristössä tutkitussa sairaassa SCD-veressä. Huoneilmassa tässä veressä ei pitäisi esiintyä juuri yhtään viallisia HgS-polymeerejä, joten tämä herättää epäilyn, että voxelotorilla olisi myös muita SCD:n taudinkuvaa helpottavia vaikutustapoja. Muilla vastaavalla idealla toimivilla lääkekehityskohteilla kuten 5HMF:llä (joka on kuitenkin hylätty huonon PK-profiilin takia) on löydetty vaikutusmekanismi joka toimii punasolujen kationi-transportterien kautta. Sama vaikutusmekanismi on hyvin todennäköisesti myös Voxelotorilla. SCD -potilailla esiintyy Psickle aktivaatioksi kutsuttua mekanismia, jossa punasolut ovat dehydratoituneita ja hypokaleemisia haitaten niiden toimintaa. Voxelotor saattaisi mahdollisesti helpottaa tätä, mutta tämä on tietysti vasta spekulaatiota.

Tässä on erittäin mielenkiintoinen biomekaaninen näkökulma SCD:n lääkekehitykseen: Kinetic assay shows that increasing red cell volume could be a treatment for sickle cell disease. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5293101/

Lääkkeet (ionoporit), jotka suurentavat punasolujen tilavuutta luonnollisesti pienentävät hemoglobiinin konsentraatiota punasolussa pienentäen polymerisaatiota ja vaikuttamalla punasolun virtausominaisuuksiin niin, että punasolut kärsivät vähemmän aikaa hypoksiasta. Toki ionoporien käyttöön liittynee ainakin hemolyysin riski, mutta tämän lääkeaineryhmän mahdollisuutta Voxelotorin kilpailijana ei tule unohtaa kokonaan ja pitää aktiivisesti seurata näiden kehitystyötä.

Olennaisin asia tässä paperissa on kuitenkin se, että tekijät esittävät muutamia epäilyksiä Voxelotorin kliinisestä toimivuudesta. Ensiksi puhtaasti anekdoottinen maininta, että veressä on noin yhden paunan verran hemoglobiinia jonka muuttaminen R-muotoon 1:1 stoikiometrialla vaatisi niin paljon lääkettä, ettei se ole kliinisesti mahdollista tai että veren happiaffiniteetti alkaisi kärsiä, koska Voxelotorin hemoglobiinimiehitys kasvaa liian suurilla annoksilla yli 40% mikä mahdollisesti saattaa heikentää hapenkuljetuskapasiteettia. Tämä ei luonnollisesti pidä paikkaansa, koska riittää, että sairaan HgS:n pitoisuutta saadaan ylipäätään laskettua ettei polymerisaatiota ja punasoluvauriota tapahdu. Tarvittavat konsentraatiot on lukuisten tutkimusten mukaan niin pieniä, ettei ole olemassa hypoksiariskiä eikä ole varmaa, onko sitä edes oletettua terapeuttista aluetta ylittävillä annoksilla.

Oheisessa kuvassa siis kiteytys tämän paperin saaduista ristiriitaisista tuloksista: 

Keltainen pystyviiva kuvaa GBT440 (voxelotorin) konsentraatiota 9+-1 uM, jolla saavutetaan terapeuttisen alueen maksimi (40% lääkeaineen modifikaatiofraktio hemoglobiiniin). Vihreä poikkiviiva kuvaa sitä terapeuttista rajaa, jonka jälkeen punasolujen sirppitytymisen estäminen alkaa olla kliinisesti merkittävää. Eli kuvaajasta pääteltynä joudutaan menemään yli 30 uM konsentraatioon jotta saadaan kliinistä vaikutusta. Tämä on ristiriidassa aiempien tutkimusten kanssa ja tämä ongelma vaatii vielä hieman selvittelyä, mutta uskoisin sen johtuvan muutamista virheoletuksista mittausmenetelmiin liittyen. Jos useasta muusta tutkimuksesta (useita eri mittaustekniikoita) saadaan terapeuttiseksi Hg-modifikaatiofraktioksi ("hemoglobiinin miehitysprosentti"/occupancy) 20-40% jonka maksimi saavutetaan 9 uM konsentraatiolla, niin ei ole järkevää olettaa, että yksittäisen mittaustekniikan perusteella terapeuttinen raja onkin 30uM. Tai sitten en ihan tajunnut mitä tässä haetaan, mutta tätä ei voi ainakaan tähän jättää.

En ihan vielä ymmärrä, miten tässä paperissa esitetystä datasta voi vetää suoraan johtopäätöksen siitä, missä kulkee terapeuttinen raja ja että nämä suoritetut mittaukset todistavat, ettei 10 uM yli voitaisi mennä ilman hapen kuljetuskapasiteetin heikkenemistä. Voxelotor kuitenkin aiempien tutkimusten perusteella näyttäisi parantavan virtausominaisuuksia (parantaa virtausta mikrosirkulaatiossa --> parempi hapen kuljetus), vähentää hemolyysiä ja nostaa hemoglobiinitasoa. Lisäksi faasi 1/2 osoitti GBT440 laskevan erytropoietiini ja retikulosyytti tasoja, joiden pitäisi nousta hypoksia-induktiossa (http://www.bloodjournal.org/content/126/23/542). Myös sellaisia yksilöitä, joilla on poikkeuksellisia muutoksia hapen Hg-affiniteetissa hemoglobiinia koodaavien geenien harvinaisista mutaatioista johtuen, voidaan pitää vastatodisteena hypoksiaväitteille, koska näillä mutatation kantajilla ei esiinny hypoksiaa.

Joka tapauksessa tämän paperin huolet on sinänsä ihan oikeita, pitää vain keksiä onko tuo oletusarvo terapeuttisen vaikutuksen rajasta järkevä ja jos on, niin johtaako annoksen nostaminen oikeasti hypoksiaan.

Oli tuossa myös lupaavia näkemyksiä, että Voxelotorin mahdolliset ongelmat olisi mahdollista ratkaista pienillä modifikaatioilla, jolloin vaikutustapa kohdistuisi enemmän myös muihin mekanismeihin.

Kliiniset tutkimukset

Kliinisten tutkimusten osalta faasi 1/2 nähtiin 100% response rate vähintään yhdessä kliinisessä markkerissa (hemolyysi, ei-konjugoitunut bilirubiini, retikulosyytit) ja erittäin hyvä pk ja pd profiili ilman olennaisia haittavaikutuksia. Ei ollut myöskään näyttöä hypoksiasta, vaan päinvastoin, kuten jo edellä totesin.

Pediatrisilla potilailla suoritettava Faasi 2a HOPE-KIDS 1 saatiin käyntiin 2016 ja se koostui kahdesta osasta A ja B, joista A:ssa katsottiin pk ja pd (farmakokinetiikka ja -dynamiikka lapsilla) ja B osassa sitten olennaisia muutujia joista primaaripäätekohtana anemian kehittyminen ja sekundaarisia päätekohtia ovat hemolyysi, pk analyysi, Total severity score PRO:lla mitattuna. BKohortista (n=21) 92 % käytti samaan aikaan hydroxyureaa. 55% potilaista saavutti hemoglobiinin nousun vähintään 1g/dl viikolla 16 mitattuna ja myös sekundaaristen tavoitteiden osalta nähtiin responssia. Toki otanta tässä oli aivan liian pieni, että voisi sen kummempia johtopäätöksiä vielä vetää.

Faasi 3 HOPE on jo hieman suurempi n=400, yli 12 vuotiaita potilaita. Tässä myös kaksi kohorttia A (n=150) ja B(N=250) joista A:ssa on tarkoitus löytää optimaalinen annostelu kohorttiin B sekä määritellä lopulliset sekundaariset tavoitteet B:lle ja tutkia onko PRO -mittari tarpeeksi adekvaatti tässä tutkimuksessa (=laite, jolla potilaat voi subjektiivisesti raportoida SCD:n oireiden kehitystä. B -kohortin primaaritavoite on tarkastella niitä, joilla tulee vähintään 1g/Dl kehitys hemoglobiinissa viikolla 24 vs. baseline.

Faasi 3 a tulokset tuli ulos kesäkuun lopulla ja hyvältä näyttää: 58 % 1500 mg päiväannoksella saavutti primaaripäätekohdan 12 viikon kohdalla ja 900 mg annoksesta 38 % vs. placebo 9%. Tutkittavista 64 % oli hydroxyurea lääkitys eikä tällä ollut yhteyttä mittausarvoihin.

Tulen kohta vielä tarkemmin GBT:n valuaatioon, mutta luulen aliarvostuksen johtuvan väärinymmärryksestä lääkkeen läpimenotodennäköisyyksiä kohtaan sekä osittain mahdollisesti faasi 3a tutkimustulosten väärinymmärys on mahdollista. Sekundaarisista päätekohdista ei pystytty nimittäin raportoimaan tilastolisesti merkitsevää muutosta VOC-episodeihin (vaso-occlusive crisis) eikä PRO-mittarilla oireiston kehittymisessä. Nämä eivät edes olleet tutkimuksen tavoitteita, vaan tavoite oli kvalifioida onko nämä adekvaatteja sekundaarisia päätekohtia. Tulos kohortin A perusteella oli, että eivät ole. Syy sille, ettei kummastakaan sekundaarisesta tavoitteesta saatu tilastollisesti merkitsevää responssia johtui luonnollisesti siitä, että potilas valikoima oli sellainen, että oireisto oli jo valmiiksi lievä ja usealla oli lääkitys käytössä. Vaikka inkluusiokriteeri oli vähintään 1 voc-episodi edellisen vuoden aikana, niin siitä huolimatta näiden määrä jäi pieneksi. Jos siis VOC-episodien lähtötaso on valmiiksi matala, niin on selvää, ettei silloin tutkimuksessa voida 12 viikon seurannalla saada mitenkään tilastollisesti merkitsevää muutosta. Sama pätee PRO-mittariin, jota ei näiden tulosten perusteella tulla käyttämään enää B-kohortissa.

Kaikki näyttää toistaiseksi lupaavalta, mutta jotta pääsen mahdollisimman lähelle 100% varmuutta faasi 3B:n onnistumisessa, niin tulisi löytää selitys tämän aiemmin referoimani paperin esille tuomiin onglemakohtiin kliinisesti merkitsevästä annoksesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5293101/

Valuaatiosta ja markkinasta
 

Valuaatioon vaikuttaa luonnollisesti potentiaaliset kilpailijat, minkä arvionti mulla on vielä kesken, mutta joka alustavasti näyttää aika olemattomalta uhalta. GBT on saanut FDA:lta kaikki mahdolliset Fast Track, Orphan Drug ja Rare Pediatric Disease designaatiot SCD potilaiden hoitoon ja tutkimukseen sekä European Medicines Agencyltä (EMA) pääsyn Priority Medicines (PRIME) ohjelmaan sekä lisäksi euroopan komissiolta orphan drug -leiman. Jos faasi 3b onnistuu primaaripäätekohdan ja vähintään yhden sekundaarisen päätekohdan (joka voi olla esim jokin faasi 2:ssa käytetty hemodynaamisen responssin markkeri ym.) niin sen on 100 varmaa, että lääke menee isosti markkinoille mahdollisesti jo 2019 alkaen ja viimeistään 2020. Myöhemmin ilmenevät haittavaikutusriskit on biokemialliseen käytökseen ja aiempaan tutkimukseen perustuen aika pienet, joten tästä alkaisi 12-15 vuoden markkinapenetraatio ennenkuin patentit alkaa umpeutua (aikasintaa 2032, viimeistään 2035).

Faasi3b:n onnistuessa Voxelotor olisi selkeästi paras lääke SCD:hen ja siitä vakiintuisi erittäin todennäköisesti osa standard of carea --> kehittyneissä maissa markkinapenetraatio ainakin reilusti yli 50%. Tavallisimman eli vaikeimman genotyypin omaavan SCD:n hoito aikuispotilaalle maksaa noin 200 000 dollaria vuodessa ja kumulatiivinen lifetime kustannus (oletuksena, että potilas elää 50 vuotta) on arviolta 8,0 miljoonaa. Tässä luonnollisesti pahimmat kustannukset tulee sairaalajaksoista ja invasiivisista veriterapioista/luuydinsiirteistä. Jos Voxelotor onnistuu osoittamaan kliinisen relevanssin kuten olemassaoleva data ennustaa, niin tämä lääke säännöllisesti käytettynä voisi dramaattisesti laskea sairaalajaksojen ja invasiivisten terapioiden määrää eli siten tuo selkeää kustannushyötyä.

Analyytikkojen konservatiiviset arviot peak sales:sta on olleet 3-4 mrd per vuosi. (länsimaissa 75 % markkinapenetraatiolla tarkoittaisi, että lääkekustannus on n. 30k /vuosi ja 100% 22k/vuosi). Itse heittäisin, että vähintään mennään keskimäärin 2,5 mrd. per vuosi. , mutta se on jo erittäin konservatiivinen arvio. Pitää strukturoida tätä lääkehinnoittelua ja markkinapenetraatiota vielä vähän tarkemmin paremmalla ajalla. Joka tapauksessa jos faasi 3b menee läpi, niin tässä on seuraavalle vuosikymmennelle erittäin potentiaalinen tenbagger. Nykyvaluaation pitäisi siis rakentua tulevien kassavirtojen nykyarvo*todennäköisyys sille, että faasi 3b menee läpi*todennäköisyys black box warningille ym. riski-indikaatiot.

Jos keksin vastauksia niihin pariin ongelmaan mitä tässä esitin (on-target riski hypoksiasta ja kliinisen relevanssin raja-arvo), niin faasi3b:n läpimenon todennäköisyys FDA:lle riittävin tuloksin nousee yli 95%. Nyt tuossa on ehkä sellainen 70-80% varmuus, mikä sekin tarjoaa jo nykyhinnalla erittäin hyvää valueta, jos oletetaan tämän tason kliinisen vaiheen farmayhtiölle tyypillinen 3-4 x forward price/sales ratio.

Aliarvostukselle löytyy myös erittäin rationaalisia syitä, koska faasi 3:n rakenne on hieman tavanomaisesta poikkeava, niin se herättää helposti väärinymmärrystä. Lisäksi harva pystyy tiedostamaan prekliinisen datan normaalia paremman kliinisen ennustefaktorin, koska tyypillisesti se on kaikissa lääkekehityskohteissa aika matala.

Otin toistaiseksi pienen tutkimusposition tähän, mutta ostan varmasti lisää jos saan nuo pari ongelmaa ratkaistua tai sitten jos löytyy jotain hälyttävää, niin ostan tietysti put spreadeja.

Tiivistys lyhyesti
 

• Kliininen ja prekliininen data osoittaa annoksesta riippuvaisen responssin punasolujen vaurioon ym. taudin kannalta olennaisiin markkereihin
• Kliininen data osoittaa responssina kliinisesti merkitsevän hemoglobiinimuutoksen, joka on hyvin suurella todennäköisyydellä tautia modifikoiva kliinisesti relevantti markkeri.
• FDA voi antaa nopeutetun approvalin jo pelkän onnistuneen Faasi 3b:n primary endpointin perusteella, mutta sekundaariset markkerit viimeistään antavat tämän yhdessä primary endpointin kanssa
• Toistaiseksi faasi 3b:n onnistuminen näyttää erittäin todennäköiseltä ellei toisin todisteta (70-80% varmuus, mutta mahdollista päästä yli 95% varmuuteen).
• Ei ole huomattu turvallisuusriskejä, lääke sitoutuu niin voimakkaasti punasolujen hemoglobiiniin, että off-target riskit ovat olemattomat. Lääke on siedetty aikuis - ja pediatrisilla potilailla
• SCD -markkina on kohtalaisen iso ottaen huomioon, että tarjolla olevat hoitomuodot eivät juurikaan helpota kustannuksia ja elinajanodote ja elämänlaatu on merkittävästi huonontuneet. Tämä madaltaa FDA:n kynnystä vauhdittaa mitä tahansa lupaavaa lääkettä markkinoille.
• Onnistuessaan Voxelotor vakiinnuttaisi helposti paikkansa yhtenä tärkeimpänä osana SOC:a ilman olennaista kilpailu-uhkaa ainakaan vielä 2020-luvulla.