Tuossa tulee kyllä muitakin muuttujia kuin raha, esim. aika.
Lisäksi ajatusmalli taas olettaa, että kaikki menee hyvin. Aina ei mene. Festariporukka hajottaa jotain, ja kämppä onkin poissa vuokralaisen käytöstä kolmen päivän sijaan kolme viikkoa. Jos hyvin käy, festariporukalta saa korjauskulut, mutta tuskin muuta. Mitä tekee vuokralainen? Kuka hankkii ja maksaa tilapäismajoituksen jne,
Edit: kysäisin myös hauturskalta, ja juurikin tuo alla mainittu henkilökohtaisten tavaroiden kohtalo, siivous ennen ja jälkeen festariporukan jne nousivat esille käytännön asioina.
Ei oleta, nämä kaikki asiat kuuluvat edellä mainitun esimerkin "kulut+vaiva"-kategoriaan.
Airbnbssäkin pystyy muuten jonkin verran valikoimaan asiakkaitaan pienentäkseen riskiä.
hauturi kirjoitti:
Oletetaan, että asut vuokrakämpässä. Mihin hintaan olet halukas tekemään diilin, jos saat tietää kolmea kuukautta ennen, että kämpän pitäisi olla tyhjä kolmena päivänä Ruisrockin aikaan? Entä jos saat tietää kuukautta, viikkoa, päivää ennen? Hinta tuskin on sama kaikissa tapauksissa.
Isomman perheasunnon tapauksessa voi olla vaikeampaa. Mietin mielessäni keskustelua, jossa lapsiperheen isä on löytänyt perheelleen uuden vuokra-asunnon, ja esittelee soppariluonnosta vaimolleen: "Kulta, tässä sopimuksessa on sitten yksi tälläinen ehto...."
Kuten aiemmin sanoin ketään ei pakotettaisi tähän, vaan diili tehtäisiin pelkästään yhteisymmärryksessä. Tämä voitaisiin myös sopia hyvissä ajoin ja kun monen vuoden pitkäaikaisvuokralainen sen kerran tekee niin hänellä on aina vuosi aikaa seuraavaan kertaan aikaa.
Advocatusdei kirjoitti:
Parempi diili vuokralaiselle on sopia jälleenvuokraoikeudesta ja tehdä omissa nimissään Airbnb sopimukset ja saada 100 % tuotto itselle. Mä en ikinä antais vuokralaisena asunnon omistajalle mainitsemaasi 50% tuotosta,
50/50 jako oli vaan heitto, jotta esimerkki pysyy yksinkertaisena. Todellisuudessa jako voisi olla ihan minkälainen vaan, jossa molemmat osapuolet kokevat hyötyvänsä.
Advocatusdei kirjoitti:
koska se on mun koti missä juoppuretkue rällästää. Ei helvetissä. Ylipäätään en ole kiinnostunut vuokraamaan omaa kotia, vaikka arvokkaita päiviä kesällä olis montakin.
Iso ongelma on siinä, että omassa kodissa on niin paljon esineitä, ettei niiden katoamista voi mitenkään kontrolloida. Tämä johtaa siihen, että asunto pitäisi osittain tyhjentää ennen vuokraamista.
Tässä palataan taas takaisin kulut+vaiva kysymykseen. Kymppitonnista varmaan suostuisit? Mikä olisi sitten minimisumma? Voi hyvin olla, että joillekkin rajasumma x on suurempi, kuin mitä markkinoilta olisi tarjolla ja silloin luonnollisesti diiliä ei synny.
Oliver kirjoitti:
Eikö helpompaa olisi vain nostaa vuokraa esim. 50 eurolla kuussa ja todeta vuokralaiselle jälleenvuokraamismahhdollisuudesta tapahtumien, kuten Ruisrockin aikana? En tiedä miten onnistuu käytännössä, mutta teoriassa kai parempi vaihtoehto?
Teoriassa, tarpeeksi tehokkaassa markkinassa, voisin nähdä tämän olevan optimivaihtoehto. Käytännössä uskon kuitenkin asian olevan vielä niin vieras ajatus monelle, ettei luultavasti suurin osa vuokraajista osaisi arvioida sen potentiaalia ja siten jälleenvuokraamismahdollisuus ei siirtyisi tarpeeksi hintoihin lisävuokran muodossa. Siksi vois ehkä ekoilla kerroilla olla parempi toteuttaa sellaisessa muodossa, ettei vuokraajalla ole mitään hävittävää.
Oliver kirjoitti:
Mielenkiintoisia tilanteita syntyy myös pitkien urheilutapahtumien aikana. Erityisesti kun turisteja tulee rikkaista maista ja tapahtuma pidetään pienessä kaupungeissa, jossa hotellikapasiteetti on sen hetkiseen kysyntään nähden onneton. Viime vuonna Lahden MM-kisojen aikana ulkomaalaiset turistiporukat vuokrasivat paikallisia omakotitaloja/isoja kerrostaloasuntoja Lahden alueelta jopa koko kisojen ajaksi. Käsittääkseni tuotot olivat hyviä.
Joo ehdottomasti sama juttu. Airbnbn myötä yksityishenkilöille on ensimmäistä kertaa annettu helposti käytännössä toteutettava tapa vuokrata yksittäisiä päiviä asunnosta eteenpäin kysyntäpiikin kohdalla, kun nille päiville löytyy muita, jotka arvottavat asunnossasi asumista huomattavasti sinua korkeammalle.
Esimerkiksi oman lomareissun voisi ajoittaa juuri niille päiville jolloin ei koituisi ylimääräistä vaivaa yösijan etsimisestä.
Vuokralainen voi lain mukaan alivuokrata enintään puolet asunnostaan, tätä oikeutta ei voi myöskään vuokrasopimuksella erikseen mielestäni kieltää. Eli hyvällä paikalla asuva vuokralainen voisi itsekin hommata asukkaan kotiinsa ja pitää koko tuoton itse. Vaikka käytännössä asunto olisikin kokonaan vuokrattuna, on tätä käytännössä mahdotonta omistan todistaa (oliko koko asunto vai vain osa käytössä?) ja kai vaikeaa myös reagoida tähän siten, että tällainen toiminta loppuisi "sivistyneesti" (jolloin vuokrasuhde jatkuisi hyvillä mielin).
Tietty jos vuokralainen ei itse viitsi rumbaa aloittaa, voi asunnon omistaja ehdottaa hoitavansa kaikki käytännön asiat ja antaa osan tuotosta vuokralaiselle.
Eli Advocatusdeille ja Hauturille vielä selvennys ellei edellinen viestini selventänyt. Rationaaliselle henkilölle löytyy tietenkin aina jokin rajasumma x, jolla saadaan diili toteutumaan. Se mistä te nyt väittelette on ainoastaan siitä, että markkinoilta ei ole mahdollista saada rajasumma x suurempaa vuokraa. Siitä olen teidän kanssa osittain samaa mieltä, sillä jokaiselle ihmiselle tuo rajasumma x on eri. Joillekkin niin suurta summaa ei ole tarjolla. Mutta on varmasti olemassa niitä, joille on. Jos mä olisin normiopiskelija Turussa, jota Ruissi ei kiinnosta ja saisin 500e siitä et asun muualla sen viikonlopun niin tekisin sen mielelläni. Mulla tulis melkein syyllinen olo asua siellä kun tietäisin miten suuri vaihtoehtoiskustannus on. Vaikka siitä koituisi vaivaa, just esim. et pitäis roudata tärkempiä kamoja varastotilaan ja kämppä ei olisi ihan tiptop siivottuna kun tuun takas.
"Kulut+vaiva" sisältää myös ne odotusarvolliset vahingot, jotka ei toteudu joka kerta. Jos vaikka 5% ajasta tulee 2000 euron vahinko niin se on 0,05*2000e=100e tai varmaan vähän yli jos vaatii jotain riskipreemiota. Tai vaikka siivousmaksut, siis ihan vaan kaikki kulut mitä voi tulla. Ja vaiva, niin kaikkea vaivaa mitä tästä askartelusta syntyy, siis sekä se duuni, että se aika mitä tähän menee. Ihan kaikki "negatiivinen" lasketaan yhteen ja sit mietitään paljonko korvausta pitää vähintään saada, että suostuisi siihen. Olisin voinut yrittää selittää tämän tarkemmin jo esimerkissäni.
Jos tällainen toiminta yleistyy tulevaisuudessa, mitä voisin kuvitella tapahtuvan, ja vuokranantajana ei jaksa itse säätää Airbnb-vuokrausta niin tuo Oliverin tapa olisi varmaan optimaalinen. Eli vuokrata asunto jälleenvuokraamisoikeudella etukäteen sovittuja tapahtumia varten ja antaa markkinoiden päättää, paljonko tällä jälleenvuokraamisoikeus-optiolla on lisäarvoa verrattuna samanlaiseen asuntoon, jolla ei ole sitä. Mä itse asiassa pitäisin sellaista vuokralaista, joka on valmis tällaiseen askarteluun pienten lisätienestien takia keskimäärin tarkempana ja luotettavampana vuokralaisena. Mutta se tosiaan vaatisi sen, että tällainen selvästi yleistyy ja ihmiset tietävät tällaisesta mahdollisuudesta.
Jos tällainen toiminta yleistyy tulevaisuudessa, mitä voisin kuvitella tapahtuvan, ja vuokranantajana ei jaksa itse säätää Airbnb-vuokrausta niin tuo Oliverin tapa olisi varmaan optimaalinen. Eli vuokrata asunto jälleenvuokraamisoikeudella etukäteen sovittuja tapahtumia varten ja antaa markkinoiden päättää, paljonko tällä jälleenvuokraamisoikeus-optiolla on lisäarvoa verrattuna samanlaiseen asuntoon, jolla ei ole sitä. Mä itse asiassa pitäisin sellaista vuokralaista, joka on valmis tällaiseen askarteluun pienten lisätienestien takia keskimäärin tarkempana ja luotettavampana vuokralaisena. Mutta se tosiaan vaatisi sen, että tällainen selvästi yleistyy ja ihmiset tietävät tällaisesta mahdollisuudesta.
Tosin, kuten aiemmin jo mainittiinkin, nykylainsäädännöllä vuokranantajan on käytännössä mahdotonta estää vuokralaisen satunnaista Airbnb-vuokrausta (eli käytännössä muutama yö kesässään), vaikkei mitään erillisiä jälleenvuokraamisoikeuksia olisikaan. Nykylainsäädännöllä tuo lisäarvo olisi todennäköisesti aika marginaalinen. Ennustan lisäksi, että lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen vuokraamisen välinen hinnan ero tulee lisäksi pienenemään tulevaisuudessa, koska:
1) pitkäaikaisten vuokrasopimusten vuokrat nousevat <= ei kannata vuokrata halvelmmalla, jos vuokranantaja voi itse vuokrata esim. Airbnb:ssä paremmalla hintaa tai on riski, että vuokralainen pistää itse sen vuokralle Airbnb:hen ja
2) lyhytaikaisten vuokrasopimusten vuokrat laskevat. <= Minusta no brainer, että tarjonta kasvaa - olettaen ainakin, ettei Airbnb-tyyppistä yksityishenkilöiden vuokraamista säädetä laissa majoitustoiminnaksi.
EDIT: Tuosta jälleenvuokraamisoikeudesta vielä: jos vuokrasopimuksessa annetaan vuokralaiselle oikeus jälkeenvuokrata huoneistoa tulonhankkimismielessä ja päävuokrantaja saa siitä korvauksen, niin normaaliksi kulumiseksi luettava asunnon kuluminen on varmasti huomattavasti rankempaa. Vrt, jos vuokrasopimuksesta ei erikseen kielletä lemmikkejä ja tupakointia, niin tupakankellastamat seinät ja muutamat pisuvahingot katsotaan normaaliksi kulumiseksi.
Vuokralainen voi lain mukaan alivuokrata enintään puolet asunnostaan, tätä oikeutta ei voi myöskään vuokrasopimuksella erikseen mielestäni kieltää. Eli hyvällä paikalla asuva vuokralainen voisi itsekin hommata asukkaan kotiinsa ja pitää koko tuoton itse. Vaikka käytännössä asunto olisikin kokonaan vuokrattuna, on tätä käytännössä mahdotonta omistan todistaa (oliko koko asunto vai vain osa käytössä?) ja kai vaikeaa myös reagoida tähän siten, että tällainen toiminta loppuisi "sivistyneesti" (jolloin vuokrasuhde jatkuisi hyvillä mielin).
Tietty jos vuokralainen ei itse viitsi rumbaa aloittaa, voi asunnon omistaja ehdottaa hoitavansa kaikki käytännön asiat ja antaa osan tuotosta vuokralaiselle.
FinnishDGI kirjoitti:
Tosin, kuten aiemmin jo mainittiinkin, nykylainsäädännöllä vuokranantajan on käytännössä mahdotonta estää vuokralaisen satunnaista Airbnb-vuokrausta (eli käytännössä muutama yö kesässään), vaikkei mitään erillisiä jälleenvuokraamisoikeuksia olisikaan. Nykylainsäädännöllä tuo lisäarvo olisi todennäköisesti aika marginaalinen.
Joo totta. Jos tämä yleistyy voisi kuitenkin kuvitella vuokranantajan puuttuvan peliin, sillä tämä lisää kuitenkin hieman riskiä. Aika helposti vuokranantajan oma asunto Airbnbstä löytyy jos hän osaa epäillä tällaista. Mutta joo, ihan hyvä vinkki tämä on vuokralaiselle, jos haluaa salaa yrittää tienata vähän ylimääräistä.
FinnishDGI kirjoitti:
Ennustan lisäksi, että lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen vuokraamisen välinen hinnan ero tulee lisäksi pienenemään tulevaisuudessa, koska:
1) pitkäaikaisten vuokrasopimusten vuokrat nousevat <= ei kannata vuokrata halvelmmalla, jos vuokranantaja voi itse vuokrata esim. Airbnb:ssä paremmalla hintaa tai on riski, että vuokralainen pistää itse sen vuokralle Airbnb:hen ja
2) lyhytaikaisten vuokrasopimusten vuokrat laskevat. <= Minusta no brainer, että tarjonta kasvaa - olettaen ainakin, ettei Airbnb-tyyppistä yksityishenkilöiden vuokraamista säädetä laissa majoitustoiminnaksi.
En oo varma miten lyhyttä tarkoitat lyhytaikaisella vuokraamisella (Forenom-tyylistä?) mutta kyllä jotakuinkin näin. Pohdiskelin hieman samaa asiaa täällä blogissa aikaisemmin kun oli Espanjasta kyse. Asunnot alkavat enemmän ja enemmän kilpailemaan suoraan hotellien kanssa, jolloin (aktiivisesti lyhytaikaisessa vuokrauksessa olevan) asunnon vuokratuotto nousee ja hotellin tuotto laskee. Ja koska nämä aktiivisesti vuokratut asunnot ovat pois pitkäaikaisen vuokraamisen tarjonnasta -> tarjonta laskee -> vuokrat nousevat niissäkin.
Tässä on kyse siitä, että vuokranantajan on hankalaa ajaa kaksilla rattailla; samaan aikaa pitää hyvää pysyvää vuokralaista ja ottaa myös edut hyvin tuotavista Airbnb vuokralaisista. Toki esittämäsi ajatus on hyvä vuokranantajan näkökulmasta, mutta toin esille, että vuokralaiselle diili ei ole kovin välttämättä kovin houkutteleva. Vuokralaiselle kuuluu asunnon hallinta ja hänelle myös kuuluu tuotto, jos siitä luopuu. Vuokranantaja ei oikein voi myydä jotain (hallinta), jonka hän on jo aiemmin myynyt vuokralaiselle. Kysymys kuuluukin mistä vuokrantajan pitäisi saada tuottoa, jos hän kaupittelee kämppää myös Airbnb:ssa? Siitä, että hän hän hoitaa vuokrauksen sopimisen netissä (kestää 10 minuuttia) tai siitä, että hän kantaa riskin odotusarvoisista vahingoista (mainisemasi 100 euroa)? Jos kämpästä saa 2.000 euroa viikonlopusta, niin mulle sopis vuokralaisena, että vuokrantaja saa vaivoikseen pari sataa. Tottakai rajasumma x löytyy, mutta musta esim. 50/50 on vedätys, mihin en vuokralaisena suostuis, jos siis maksan asunnosta käypää markkinahintaista vuokraa. Toki meitä lyötyy moneen junaan ja moni varmaan suostuis jos hyvin myyt.
Ja kuten jo kerran sanoin tuo 50/50 oli hatusta heitetty luku. Se voi ihan yhtä hyvin olla 95% vuokralaiselle ja 5% vuokranantajalle jos molemmat ovat tyytyväisempiä kuin ennen.
Jees ymmärsin toki, että jakosuhteet on vain joku ehdotus. Pointti oli siinä, että en oikein näe suuressa kuvassa miten vuokranantaja voisi tehdä tällä hyvää tiliä sijoitusmielessä. Jos vuokrantajan palkkio tulee järjestelyjen hoitamisesta, niin palkkio tulee omasta työstä. Jos palkkio tulee riskien kantamisesta, niin hän myy vakuutuspalveluita. Kyllä varmaa diiliin voidaan päästä, mutta yritin lähinnä pohdiskella voisiko tällä kuviolla saada parempaa tuottoa sijoitetulle pääomalle, enkä oiken vakuuttunut ajatuksestasi.
Koska ilman vuokranantajan lupaa kuvio ei (ainakaan laillisesti) toteudu ollenkaan. Oletetaan, että tuo mainitsemasi 2000e olisi tarjolla yhdestä Ruisrock-viikonlopusta. Kysymys on sitten siitä, saako vuokralainen 0 euroa kun kuvio ei toteudu, vai pääseköhän hän yhteisymmärrykseen vuokranantajan kanssa siitä, miten 2000e jaetaan. Moni vuokralainen voisi tonnistakin olla tyytyväinen kuvioon.
Alkuperäinen ajatus olikin, että vuokralaisen kannattaa jo sopimusta tehtäessä sopia jälleenvuokraoikeudesta, jos satunnainen Airbnb vuokraaminen kiinnostaa. Tällöin vuokranantaja ei pääse keksimään mitään vedätys ehtoja voiton jakamisesta. Näin ei tule tuota tonni tai 0 dilemmaa, jos hyvä paikka tulee vastaan.
Jälleenvuokraoikeudesta voisi sopia kiinteällä summalla, kuten jo ehdotettiinkin, tai siten, että vuokralainen maksaa tietyn prosenttiosuuden jälleenvuokrauksesta tulleista tuloista vuokranantajalle. Jälleenvuokraus on kiellettyä laissa ilman lupaa, koska vuokranantajalla pitää olla oikeus tietää kuka asuntoa käyttää ja vastaa mahdollisista vahingoista. Jälleenvuokrauksessa asunnon normaalikuluminen voi olla myös kovempaa, kuten esim. pieniä jäljet parkettiin ilman, että mitään varsinaisesti hajoaa. Ilman vuonranantajan tuotto-odotustakin jälleenvuokraoikeudella tosiaa kuuluu olla joku hintalappu. Sopimusta tehtäessä siitä jotain maksaisin, mutta en paljoa muusta.
Jälleenvuokraus on kiellettyä laissa ilman lupaa, koska vuokranantajalla pitää olla oikeus tietää kuka asuntoa käyttää ja vastaa mahdollisista vahingoista.
Sen verran vielä tarkennan: Jälleenvuokraus ilman lupaa on kyllä laillakin kielletty, mutta vuokranantajan on aika mahdoton käytännössä todistaa, että kyse olisi jälleenvuokrauksesta eikä alivuokrauksesta, jos kyse on muutamasta yöstä vuodessa ja päävuokralainen pysyy kokoajan virallisesti asukkaana ko. osoitteessa - niin kuin tässä oli ajatuksena.
Toki, jos vuokralainen harjoitttaisi ihan puhtaasti jatkuvaa bisnestä Airbnb:ssä, eikä itse edes asuisi virallisesti asunnossa, on vuokranantajan huomattavasti helpompi puuttua asiaan.
En oo varma miten lyhyttä tarkoitat lyhytaikaisella vuokraamisella (Forenom-tyylistä?) mutta kyllä jotakuinkin näin.
Ihan olennainen kysymys, kun nämä ovat aika suhteellisia käsitteitä. Jollekin vuoden määräaikaiset ovat lyhyitä, toiselle kuukauden pitkiä. Melkeinpä tässä yhteydessä voisi määritellä jopa pitkäaikainen = toistaiseksi ja lyhytaikainen = määräaikainen.
Tämä ei ole myöskään ihan merkityksetön kysymys, koska majoitustoimintaa ja asuinhuoneiston vuokraamista säätelevät eri lait ja asuntoa/majoitusta tarjoavalla on eri vastuut ja velvoitteet.
EDIT: Niin tarkennuksena vielä, että majoitustoiminta on määritelty laissa näin: "ammattimaisesti tapahtuvaa kalustettujen huoneiden tai muiden majoitustilojen tarjoamista tilapäistä majoitusta tarvitseville asiakkaille". Oikeus- ja verotuskäytännössä ja niitä kuvaavassa ohjeistuksessa onkin sitten aika paljon tulkinnallisuutta siitä mikä on tilapäistä ja mikä ammattimaista. Mm. toiminnan arvonlisäverovelvollisuuden kannalta on merkityksellistä harrastaako huoneiston vuokrausta vai majoitustoimintaa. Menee vähän tosin jo off-topiciksi. Yksittäinen vuokralainen voi käytännössä hyvinkin helposti ja kohtuu huoletta hoidella lyhytaikaisia ja satunnaisia "alivuokrauksia" Airbnb:ssä ilmoittelematta kenellekään mitään.
Vielä lyhyesti lisää pokeripäivitystä kun nyt kulkee kunnolla. Täähän alkaa näyttämään aika lupaavalta vuodelta, käteispeleistä nyt +270k$. 8bb/100.
Viime pokeripäivityksen jälkeen isot pelit jatkuivat mutta tapporuni iski. Oli kyl rankka olotila kun tultiin takas alle 50k$. On se jännää, että vielä kymmenen vuoden jälkeen sitä alkaa epäilemään itseään kun tarpeeksi kova downswingi iskee. Varmasti yks tärkeimpiä ominaisuuksia pokeriammattilaisena on pystyä pitämään pää ja peli kasassa minimoiden tappiot tällaisina aikoina. Sitä vaipuu helposti sellaiseen hetkelliseen kuplaan, jossa tuntuu ettei tää enää tästä tule kääntymään ja tilteissä on helppo survoa muutama ylimääräinen buy-ini menemään. Kyllä se kuitenkin vaan aina lopuksi kääntyy ja jokainen turhaan hävitty 100bb buy-ini vaatii ylimääräiset 2000 jakoa grindausta 5bb/100 pelaajalle päästäkseen omilleen.
Pohjilla taisteltiin breakevenissä hetki kunnes lähti käyntiin tää viimeisin uskomaton runi, johon sisältyi mm. +170k$ nousu viidessä päivässä. Kiinalainen hupipelaaja on taas viime aikoina vetänyt aktiivisemmin. Laitetaas muutama hauska jako häntä vastaan:
http://www.pokerhand.org/?6845612 Tää meni vielä just ja just mun vuoden isoimmaksi pelatuksi potiksi (62390$). Ei mitään hajua mitä tässä tapahtui.
http://www.pokerhand.org/?6845613 Vähän samantyylinen kuin edellinen. En muista törmänneeni tällaisiin suorituksiin koskaan aiemmin urallani.
Meinasin laittaa pitkästä aikaa kunnon käsianalyysia muutamasta jaosta kun sitä on pyydetty, mutta tulin järkiini ja pysyn tiukkana, koska varmaan suurin osa suomalaisista pelaajista, joiden kanssa tulee netissä pelailtua lukee tätä blogia. Oon ollut hemmetin hyvässä zonessa ja onnistunut tosi hyvin thinking outside the box muuveilla.
Ethereum on ottanut lähes 100% nousut ~400$ paikkeilta kun mainitsin, että tekisi mieli ostaa. Taisin missata kryptojunan pidemmäksi aikaa sillä varmasti moni holdaaja, joka olisi ollut luovuttamassa tämän vuoden aikana sai nyt ainakin vuoden verran lisäpuhtia ja uskoa holdaamiseen. En enää näe, että kryptomarkkina voisi lähiaikoina mennä tarpeeksi pessimistiseksi, jotta itseäni kiinnostaisi ostot ellei tapahtuisi jotain hyvin radikaalia.
Motivaatio koulun suhteen alkaa olla täysin kateissa, onneksi on enää kaksi viikkoa jäljellä. Ai että sitä fiilistä kun kävelen niistä ovista ulos vikan kerran.
Moikka Jens. Tuosta ETH:sta sen verran, että kun aika suurella todennäköisyydellä käydään tämän vuoden puolella 1000 - 2000 lukemissa, niin miksi et ottaisi siitä pelimiehenä helppoja voittoja. Periaatekymysyskö vai tuntuuko, että junnataan näissä tasoissa pidempääkin/riskit liian suuret?
Moikka Jens. Tuosta ETH:sta sen verran, että kun aika suurella todennäköisyydellä käydään tämän vuoden puolella 1000 - 2000 lukemissa, niin miksi et ottaisi siitä pelimiehenä helppoja voittoja.
Perustele. Ehkä onnistut ylipuhumaan mut. Jos et saa niin laitan vähän omia keloja, jotka liittyy enemmän yleisesti kryptomarkkinoihin.
No itse jo osin vastasit itsellesi, (ehkä) heikot kädet ovat jo myyneet ja noin alhaalla ei enää käydä. Jos noita uutisia ja kirjoituksia uskoo niin ei nyt ainakaan kuoleman merkit ole ilmassa, Market Cap on taas nousussa/sijoittajia tulee lisää. Casteliero saattaa olla foorumin ainoa, joka osaa syväpohdintoja esittää Ethereum-kirjan sisältäkin kehityksestä yms. Itse saattaisin itseni vaan lähinnä naurunalaiseksi. Sama kuin joku perus Nokian nousuun uskova piensijoittaja copypastaa sitä ja tätä, tietämättä asiasta oikeasti syvällisemmin kunnolla mitään. Sijoittaminen on onneksi tyhemmillekin sallittu, jopa läheltä sivusta seuranneena niin tyhmille, että välillä hirvittää.
Ei tainnut riittää perusteluksi pelkkä usko? Ostaisitko, jos tippuisi "hetkellisesti" vielä alle 600 dollarin?
Ite näen että Jenssillä on sen verran jo pääomaa ettei tietyssä mielessä "tarvi/kannata" ottaa enään näin riskisiä betsejä mitä kryptot on, varsinkaan kun valuaation tekeminen on vissiin melkein mahdotonta näissä. Varmasti yksi isoja syitä onkin miksi Jens on grindannut isot massit pokerista on analyyttisyys jne ja uskon että häntä ei hirveesti vakuuta puheet "uskon sen nousuun jne".
E: Toisaalta kans ymmärrän hyvin senkin jos ns perus pääomalla liikkeellä oleva sijoittaja painaa suht isoakin bettiä näihin koska moninkertaistumisen riski on olemassa suht nopeastikin, mutta ilman vipua ei nollan alapuolelle voi mennä.
Ite näen että Jenssillä on sen verran jo pääomaa ettei tietyssä mielessä "tarvi/kannata" ottaa enään näin riskisiä betsejä mitä kryptot on,
Tää ei oo syy. Aina voi ottaa pienellä % omaisuudesta +ev betsejä. Erityisesti kryptoihin, joiden korrelaatio pörssin kanssa on matala.
Gamblerrr3 kirjoitti:
varsinkaan kun valuaation tekeminen on vissiin melkein mahdotonta näissä.
Just näin. Koen jotenkuten ymmärtäväni niitä ja syitä miksi voisivat tällä hetkellä olla hyviä sijoituksia, mutta en tarpeeksi hyvin. Siksi haluaisin toiseksi vaatimukseksi sen, että kryptomarkkinoilla meininki menisi vielä paljon pessimistisemmäksi. Vaikka nyt viimeisin romahdus herätti jengiä niin ollaan imo kaukana sieltä, kun esim. seuraa Bitcoin-sivustoja ja näitä "Bitcoin-tietäjiä" twitterissä. Ei edelleen tuu mieleen assettiä, joka ois enemmän hypetetty ja johon ois yhtä suuri osa jengistä sijoittanut, jotka eivät millään tavalla ole tehneet fundamentaalista analyysiä vaan pikemmin innostuneet hypestä. Toiseksi iso osa kryptosijoittajista ovat aloittelevia sijoittajia, jotka eivät aiemmin ole sijoittaneet mihinkään muuhun. Toki on mahdollista, että juuri he sattuvat tajuamaan jotain sellaista, jota kokeneet sijoittajat eivät, mutta ainakin mua tämä huolestuttaisi tosi paljon.
Gamblerrr3 kirjoitti:
Varmasti yksi isoja syitä onkin miksi Jens on grindannut isot massit pokerista on analyyttisyys jne ja uskon että häntä ei hirveesti vakuuta puheet "uskon sen nousuun jne".
Jep, kuten arvelin ei vakuuttanut. Erityisesti kryptomaailmassa näkee niin paljon tällaista, jossa väkisin keksitään perusteluita miksi juuri nyt on hyvä sijoittaa. Syitä, joita voisi ihan yhtä helposti kääntää toisinpäin. Ja sit haetaan vahvistusta muilta samalla tavalla ajattelevilta.
Manialöytyy kirjoitti:
Tuosta ETH:sta sen verran, että kun aika suurella todennäköisyydellä käydään tämän vuoden puolella 1000 - 2000 lukemissa, niin miksi et ottaisi siitä pelimiehenä helppoja voittoja.
Olet aivan oikeassa, että ihan hyvällä todennäköisyydellä käydään 1000-2000 lukemissa tämän vuoden puolella. Samalla tavalla voisin esittää kysymyksen sulle. Aika suurella todennäköisyydellä käydään Ethereumissa tämän vuoden puolella 400-600 dollarin lukemissa, niin miksi ei odottaisi sitä ja sen jälkeen ostaisi ja ottaisi helpot voitot pois?
Ethereumin market cap on 74 miljardia USD, eli ison jenkki large cap yhtiön kokoinen. Lähiajan kurssimuutoksia on tällaisessa assetissa mahdotonta ennustaa. Miksi? Koska sellainen ennustuskyky olisi miljardien dollarien arvoinen. Jos joku tällä foorumilla osaisi tehdä sellaisia ennustuksia, löytyisi myös muita ihmisiä, jotka pystyisivät siihen. Näistä osa olisi varmasti isoissa hedgerahastoissa/treidausfirmossa hommissa ja ostaisi/myisi nopeasti hinnat reilummalle tasolle. Jos Ethereum on nyt 800$ ja on mahdollista ennustaa sen olevan 1000$ viikon päästä, se tarkoittaa, että se on 1000$ jo nyt, koska skarpit tyypit ympäri maailmaa on ostanut sen 800$->1000$ ja vetäneet edget himaan. Eikä tarkoitus nyt tällä ole väittää kryptomarkkinoiden olevan täysin tehokkaita, mutta näin helppoja rahoja ei varmasti ole tarjolla. Uskon kyllä siihen, että tarpeeksi perehtymällä on mahdollista tehdä hyviä pidemmän ajan sijoituksia kryptoihin. Esimerkkinä just Casteliero, joka on perehtynyt Ethereumiin ja pystyy arvioimaan tulevaisuuden potentiaalia jos kaikki menee hyvin ja todennäköisyyksiä siihen, että kaikki menee hyvin. Suurin ongelma mun mielestä on yksinkertaisesti nykyiset massiiviset market capit. Hintoihin on ladattu jo ihan älyttömän suuret odotukset.
No kysy vaan. No eikö niissä lukemissa jo käyty ja sitähän minä sinulta kysyin, että ostaisitko jos tippuisi alle 600. Minä ainakin ostin vähän lisää jossain 500 hinnoissa. Tulevaisuus näyttää oliko hyvä ostos, kun en jaksa nyt ainakaan myydä. Miksi ei odottaa, jos tippuu 100-200 hintoihin ja ostaa sitten hiphei.
Luulitko oikeasti, että luulen osaavani tai yrittäväni saada sinua jotenkin "vakuutettua" ostamaan Ethereumia, että tunnet saavasi sillä 100% varmuudella voittoa. Noita eri ihan peruspörssiyhtiön vakuuttelijoita löytyy Kauppalehden keskustelupalstalta aika paljon, että etsi sieltä :).
Toiseksi iso osa kryptosijoittajista ovat aloittelevia sijoittajia, jotka eivät aiemmin ole sijoittaneet mihinkään muuhun. Toki on mahdollista, että juuri he sattuvat tajuamaan jotain sellaista, jota kokeneet sijoittajat eivät, mutta ainakin mua tämä huolestuttaisi tosi paljon.
Toisaalta voisi kuvitella, etta myos nama hyvat ajatukset paatyisivat ilmoille, kun kryptosijoittajista niin suuri osa tuntuu mielellaan mielipiteitaan jakavan (=yrittavan kasvattaa hypea ja puhua muita kelkkaan) yleisesti. Selitykset ovat kuitenkin yleensa juuri tata "se kuitenkin menee [x] tasolle" -osastoa.
Monissa aineissa Hankenilla, kuten esimerkiksi rahoituksessa ja tilastotieteessä, vuorovaikutus opiskelijoiden ja proffan kanssa luennoilla on usein hyvin vähäistä. Ryhmäkoot ovat isoja eikä kukaan oikeen kehtaa kysyä mitään muiden edessä. Proffa vetää monologia puolitoista tuntia putkeen käyden luentokalvot läpi. Joillain kursseilla, joilla ei ole läsnäolopakkoa, on alettu nauhoittamaan luentoja videolle ja uploadaamaan ne kurssin Moodle-sivustolle. Esimerkiksi mun viimeinen kurssi, Ekonometria, on tällainen. Kurssille on yli 80 ilmoittautunutta ja ensimmäisellä luennolla suurin osa oli läsnä. Ekalla luennolla on hyvä käydä, että pysyy kärryillä ja selviää tarkemmin mistä on kyse. Sen jälkeen en ole käynyt luennoilla, kunnes yksi kerta satuin olemaan Hankenilla juuri sellaisen alkaessa ja kurkkasin ovesta sisään. Läsnä näytti olevan maksimissaan 10 henkilöä, jolloin päätin jättää senkin tunnin väliin. Toki lähellekkään kaikki eivät käy luennoilla vaikka niitä ei nauhoitettaisikaan, mutta kyllä silti paljon suurempi % kuin tämä. Selvästi muutkin ovat tulleet siihen tulokseen, että luentojen katseleminen netistä on kätevämpää. Pystyy himassa boksereissa tsiigaamaan ja laittamaan pauselle aina kun huvittaa. Jos jokin asia menee ohi niin voi helposti kelata taaksepäin. Jotkut proffat puhuvat turhan hitaasti, joten mulla on tapana toistaa video 1,3x nopeudella, jolloin säästyy hyvin aikaa. Jos kurssin luento on päivän ainoa, säästyy vielä matkustusaika kouluun ja takaisin kotiin.
Ymmärtäkseni videonauhoittaminen on suhtkoht uusi juttu Hankenilla ja se tehdään niin, että joka vuosi proffan luennot nauhoitetaan uudelleen, vaikka hän kävisi tasan samat asiat läpi. Säästyisi melkoinen määrä resursseja, jos proffa nauhoittaisi videot ainoastaan kerran ja päivittäisi niitä vasta kuin opetussunnitelma uudistuu. Jokaiselle kurssille löytyy oma Moodle-sivusto, josta löytyy keskustelufoorumi, jossa voi silti esittää kysymyksiä jos niitä syntyy. Jos joka vuosi syntyisi kysymyksiä samoista asioista, proffa voisi päivittää relevantit luentovideot ja selittää tarkemmin juuri ne asiat. Näin ollen luentojen laatu paranisi kokoajan ajan mittaan ja oppilaat saisivat ikään kuin sen parhaan version proffan luentoyrityksistä. On selvää, että joillain kursseilla, kuten vaikka suullisten kielten kursseilla, tällainen ei (ainakaan vielä pariin kymmeneen vuoteen ennen kunnon virtual realitya) toimi. Tähän samaan kategoriaan laittaisin rahoituksen ja tilastotieteen laskuharjoitukset. Esimerkiksi Ekonometrian kurssilla on kaksi teorialuentoa ja yksi laskuharjoitus viikossa. Laskuharjoitukset ovat yleensä pienemmissä ryhmissä ja niissä syntyy enemmän kysymyksia ja sitä kautta vuorovaikutusta. Tämän tyyliset luennot voisi vetää vielä nykyisellä systeemillä, mutta suurin osa olisi ihan hyvin mahdollista päivittää nykyaikaan nettikursseiksi. Tai ainakin antaa halukkaille mahdollisuus suorittaa ne sellaisina ja selvittää kiinnostusta. Riittäisi kun tentit käytäisiin suorittamassa valvotussa tilassa. Nykyään Hankenilta löytyy jopa sellainen tenttihuone, jossa ei ole ihmistä valvojana, vaan kamerat. Joitain kursseja tentataan siellä ja sinne ei saa tuoda mitään ylimääräistä ja tentti katsotaan keskeytetyksi jos poistuu kameran luota vaikka vessaan kesken tentin. Itseasiassa nyt kun tätä kirjoitin tuli mieleen, että onhan Hankenin pakollinen ESG-peruskurssi tällainen 100% nettikurssi. Siihen kuuluu jopa ryhmätyö, joka hoituu vaan sopimalla ryhmät Moodle-keskustelufoorumissa, jakamalla yhteystiedot ja sen jälkeen kaikki saa sopia keskenään miten homma hoidetaan.
Tosin yliopistot ovat organisaatioina kaikkea muuta kuin ketteriä ja suurin osa niistä, jotka päättävät asioista ovat varmasti vanhempaa ikäluokkaa, joten kehitys on ymmärrettävästi hidasta. On positiivista nähdä, että tätä tehdään edes hieman nykyään. Eiköhän tässä asiassa tulla koko ajan menemään enemmän ja enemmän tähän suuntaan. Koulutusjärjestelmää on mahdollista tehostaa aivan älyttömästi ja jos asiaa ajattelee niin onhan se tavallaan absurdia, että proffa joutuu joka vuosi käymään läpi tasan samat asiat, kun ne voitaisiin kerran vaan nauhoittaa. Korostan ehkä vielä varmuuden vuoksi, että tarkoitan tässä koulutusjärjestelmällä ainoastaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoa. Alemmilla tasoilla näkisin liian tärkeäksi vuorovaikutuksen sekä opettajan kanssa oppimismielessä, että muiden oppilaiden kanssa jo ihan vaan sosiaalisten taitojen kehittämismielessä.
Joitain netti-MBA tutkintoja on jo vissiin mahdollista suorittaa kokonaan netin kautta. Jos tämä kehitys jatkuu niin tulee olemaan mielenkiintoista nähdä onnistuvatko Harvardin ja LSEn -tyyliset huippuyliopistot ylläpitämään hinnoitteluvoimaansa ja tulevatko ne vastustamaan kehitystä viimeiseen saakka. 50000e+/vuosi nettikursseista tuntuu hieman suolaiselta.
Tuo taitaa olla jo ainakin useissa jenkkien yliopistoissa arkipäivää. Itse on tullut kahlattua viimeisimmät Aswath Damodaranin videot youtubesta läpi, jotka ovat siis nauhoitettuja luentoja. Kuitenkin Stern taitaa olla yksiä maailman parhaimpia yliopistoja ja käsitykseni mukaan Aswath on yksi parhaimpia valuaation opettajia. (https://www.youtube.com/channel/UCLvnJL8htRR1T9cbSccaoVw/playlists linkki Aswathin videoihin)
Myös Netflixistä löytyvässä dokumentissa Lo and Behold noin 20 minuutin kohdalla puhuu Sebastian Thrun joka opettaa robotiikkaa Stanfordissa ja pitää verkkoluentoja. Sebastian puhuu kuinka pitänny saman kurssin verkossa ja Stanfordissa. Verkko koulutukseen osallistui 160 000 opiskelijaa ja Stanfordin kurssilla 200. Korkeimman arvosanan saanut Stanfordin opiskelija oli sijalla 413.
Kyseinen Lo and Behold on kyllä mielenkiintoinen dokumentti ja sisältää useita mielenkiintoisia aiheita, joita ei sen syvällisemmin käydä läpi, mutta antaa ajateltavaa.
Joo luentoja löytyy netistä jo aika hyvin ja esimerkiksi https://www.edx.org/school/harvardx voi käydä joitain Harvardin kursseja etänä. Mun mielestä tuo ei vielä kuitenkaan kerro, voiko siellä normiohjelmassa suorittaa kursseja nettikursseina. Veikkaan ainakin, että ollaan vielä kaukana siitä, että lähes kokonaisen tutkinnon voisi suorittaa etänä Stanfordissa/Harvardissa. Harkitsin pitkään nyt kandin jälkeen yrittämistä Harvardin ja Stanfordin MBA-ohjelmiin, mutta tajusin vaan lopuks, että en halua tällä hetkellä viettää kahta vuotta toisella puolella maailmaa poissa Suomesta niin jätän kokonaan kokeilematta. Jos olisi etämahdollisuutta (vaikka edes puoleen opintopisteistä), yrittäisin samantien.
Etätutkinnon pitäisi myös sisältää kaikki sama kuin "normi"tutkinnon ja siten olla saman arvoinen. Veikkaan, että työnantajat tulevat vielä pitkään olemaan skeptisiä etätutkintojen suhteen kun ne alkavat yleistymään, ellei niihin nopeasti kehity jotain selkeää yleistä standardia.
[quote=Warre-Karhu]
Myös Netflixistä löytyvässä dokumentissa Lo and Behold noin 20 minuutin kohdalla puhuu Sebastian Thrun joka opettaa robotiikkaa Stanfordissa ja pitää verkkoluentoja. Sebastian puhuu kuinka pitänny saman kurssin verkossa ja Stanfordissa. Verkko koulutukseen osallistui 160 000 opiskelijaa ja Stanfordin kurssilla 200. Korkeimman arvosanan saanut Stanfordin opiskelija oli sijalla 413.
Kyseinen Lo and Behold on kyllä mielenkiintoinen dokumentti ja sisältää useita mielenkiintoisia aiheita, joita ei sen syvällisemmin käydä läpi, mutta antaa ajateltavaa.
Selvästi muutkin ovat tulleet siihen tulokseen, että luentojen katseleminen netistä on kätevämpää. Pystyy himassa boksereissa tsiigaamaan ja laittamaan pauselle aina kun huvittaa. Jos jokin asia menee ohi niin voi helposti kelata taaksepäin. Jotkut proffat puhuvat turhan hitaasti, joten mulla on tapana toistaa video 1,3x nopeudella, jolloin säästyy hyvin aikaa. Jos kurssin luento on päivän ainoa, säästyy vielä matkustusaika kouluun ja takaisin kotiin.
Ehdottomasti näin. Voi olla että monet proffat - ja muut opettajat - ovat tässä kehityksessä jarruttavana tekijänä koska voivat kokea työpaikkansa uhattuna. Ja asiantuntijalausuntojahan asian tiimoilta antavat varmaankin.. ne samat proffat ja opettajat. Parhaaseen tulokseen nähdäkseni päästäisiin kun nämä eri oppilaitosten luennoitsijat tekisivät yhdessä timanttisen luennon jonka esittäisi paras esiintyjä. Tai ulkopuolinen näyttelijä, eihän asian selkokielisessä presentaatiossa tarvitse asiantuntija olla.
Mulla on kokemusta Vaasan yliopistosta ja ainakin maisterivaiheessa (KTM) opinnot ovat harvoin mitään luennointia vaan pikemminkin workshoppeja, vuorovaikutusta jne. Luentoja pidetään myös jonkin verran moodlessa ja above connectionissa. Verkko-opintojen mahdollisuudet tuntuvat kasvavan koko ajan ja ainakin itse olen onnistunut suoriutumaan hyvin vähällä paikallaololla. Vaasassa näkyy alkavan myös täysin etänä toteutettava maisterivaiheen koulutus (KTM): https://www.univaasa.fi/hakijat/hakukohteet/maisteriohjelmat/ict-muunto…;
Myös Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa pystyy tekemään dippainssin maisterivaiheen etänä. Minun käsityksen mukaan varsinkin pienet yliopistot yrittävät panostaa hieman enemmän näihin asioihin, että olisivat houkuttelevampia. Toki paljon on vielä tehtävää ja olen proffilta kuullut, että suurimpia esteitä näihin ovat (niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin) riittävän hyvät sähköiset työkalut toteuttaa etä- ja verkko-opintoja.
Näksin että yksi valtava hyöty jota paremmalla verkkomateriaalilla olisi saatavana olisi välivuosien ja muun turhan ajan vähentäminen.
Toisena isona asiana olisi lukiosta yliopistomaailmaan pöllähtävien opiskelijoiden huomattava ennakkovalmistaminen opintoihinsa, erityisesti siihen että tuntuuko se ala "Omalta" auttaisi paljon mahdollisuus tutustua opetukseen ja sisältöihin jo lukion alkuaikoina.
Ymmärrän tietyllä tavalla miksi opetuksesta ison osan "arvostaan" saavat pelkäävät videoiden jne. tuloa. Nykyisessä säästöjen menttaliteetissa pelko siitä että kun opetus on "automatisoitu" niin houkutus merkittäviin leikkauksiin voisi käydä liian suureksi. Vaikka tämä johtaisikin todennäköisesti merkittävään koulutuksen laadun laskemiseen, mutta ne mittarit eivät näy vuosiin, kun taas kymmenien miljoonien säästöt näkyvät välittömästi.
Ehdottomasti näin. Voi olla että monet proffat - ja muut opettajat - ovat tässä kehityksessä jarruttavana tekijänä koska voivat kokea työpaikkansa uhattuna. Ja asiantuntijalausuntojahan asian tiimoilta antavat varmaankin.. ne samat proffat ja opettajat. Parhaaseen tulokseen nähdäkseni päästäisiin kun nämä eri oppilaitosten luennoitsijat tekisivät yhdessä timanttisen luennon jonka esittäisi paras esiintyjä. Tai ulkopuolinen näyttelijä, eihän asian selkokielisessä presentaatiossa tarvitse asiantuntija olla.
Kun tätä ajatusta vie vielä pidemmälle niin herää kysymys miksi tulevaisuudessa edes tarvittaisiin niin montaa eri oppilaitosta opettamaan samaa ainetta. Nettivideoiden myötä oppilaitosten rajakustannus laskee selvästi jokaista uutta oppilasta kohden. Voi hyvinkin olla, että tulevaisuudessa muutamat isot pelurit dominoisivat markkinaa, kun skaalaedut ovat niin suuret. Tosin Suomessa niin kauan kun valtio kustantaa lystin niin tällainen markkinatalouden luova tuho saattaa edetä hyvin hitaasti.
JiSe kirjoitti:
Ymmärrän tietyllä tavalla miksi opetuksesta ison osan "arvostaan" saavat pelkäävät videoiden jne. tuloa. Nykyisessä säästöjen menttaliteetissa pelko siitä että kun opetus on "automatisoitu" niin houkutus merkittäviin leikkauksiin voisi käydä liian suureksi. Vaikka tämä johtaisikin todennäköisesti merkittävään koulutuksen laadun laskemiseen, mutta ne mittarit eivät näy vuosiin, kun taas kymmenien miljoonien säästöt näkyvät välittömästi.
Miksi tämä johtaisi merkittävään koulutuksen laadun laskemiseen?
Miksi tämä johtaisi merkittävään koulutuksen laadun laskemiseen?
Ajatuksen taustalla on mahdollinen henkilökunnan merkittävä vähentäminen, sekä leikkaukset budjetteihin jotka ajaisivat pätevää väkeä muihin hommiin. Hyvin toteutettuna tietysti mahdollisuudet sekä merkittäviin säästöihin että opetuksen laadun parantamiseen. Huonolla toteutuksella leikatanaan merkittävästi henkilökunnasta ja muutokset tehdään liian korkealla tasolla että oikeaa optimointia tapahtuisi, ja lopputuloksena on merkittävä säästö isossa osassa opetusta mutta merkittävästi heikentynyt tutkimus/loppututkinto osio.
Tässä tietysti voisi hyvin tehdä järkeistystä ja muuntaa tiettyjen alojen AMK tutkinnot enemmän lähiohjatuiksi "etä" kandeiksi, käyttäen(ostaen) perusmateriaali laadukkailta yliopistoilta, ja vähentäen heikompitasoista opetusta.
Mielenkiintoista keskustelua! Olen pohtinut just tota samaa asiaa. Lääkiksessä suurin osa preklinikan luennoista tuli nauhalta netin kautta ja mietin aina, että mitä järkeä näistä on joka vuosi pitää samat luennot, kun ei sitä tietoa nyt vuodessa ehdi niin paljon tulla lisää, että peruskursseilla pitäisi jotain opetussisältöä koko ajan muuttaa. Varmaan tossa ihan kohtalaisia säästöjä sais aikaan, jos tehtäisiin verkkosisältö, jota päivitetään vaikka 2-3 vuoden välein. Mun mielestä tämmönen vois samalla vaan parantaa opetuksen laatua ilman, että kustannusten tarvii nousta. Esim. verkkomateriaalien myötä noiden ammattilaisten aika jäisi juuri niihin opiskelijoiden kysymyksiin ja ongelmiin verrattuna siihen, että nyt 90 % ajasta menee omaan monologiin ja samojen luentodiojen selittämiseen vuodesta toiseen.
Ite olen myös opiskellut paljon peruskursseja jenkkiyliopistojen avoimista verkkokursseista, kun niissä nyt yksinkertaisesti on paremmat materiaalit kuin meillä koulussa. Joskus lukiossa törmäsin MOOC-alusta Courseraan, jossa on tällä hetkellä sopimus jo yli 60 huippuyliopiston kanssa ja ne tuottaa helvetin hyviä verkkokursseja melkein mistä tahansa aiheesta: https://www.coursera.org/
Tuolta voi ostaa jotain verifioituja sertifiaatteja, että on suorittanut kurssin ja siihen liittyvät tentit/testit hyväksytysti, mutta enpä tiedä onko tollaisista työelämässä mitään hyötyä. Näköään myös kokonaisia online-tutkintoja nykyään kauppaavat: https://www.coursera.org/degrees/imba
Kurssit on kuitenkin lähtökohtaisesti ilmaisia, vaikka kyseessä on ihan voittoa tavoitteleva bisnes jolla on vahvat pääomasijoittajat taustalla. Viimeaikoina nuo on launchannu Coursera for business -palvelun, joka on ihan mielenkiintoinen yrityksille suunnattu henkilöstön koulutusalusta
Uskon, että pikkuhiljaa monella alalla perinteiset koulututkinnot alkaa menettää yhä enemmän merkitystään, kun netin kautta käytännössä kuka tahansa voi opiskella melkein mitä tahansa. Eikä se arvostetun koulun tutkintokaan mitenkään automaattisesti kerro, että tyyppi osaa hommansa paremmin kuin joku toinen netin kautta oppinut. Tietysti se vaatii paljon tekemistä, että miten työnantaja pystyisi nopeasti varmistumaan, että työnhakija osaa oikeasti hommansa, vaikka ei perinteistä tutkintoa ole käynytkään. Esim. noi Courseran sertifikaatit tuskin kiinnostaa ketään, kun noissa tenteissä voi toistaiseksi hyvin helposti huijata.
