Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset

Kävin tänään hieman läpi optiomarkkinaa pitkille korko-ETF:lle. Teoriassa varsin oiva strategia pieneen lisätuottoon olisi kirjoittaa putteja esimerkiksi TLT:lle tai TLH:lle. Koska olen jokatapauksessa valmis ostamaan kyseisiä ETF:iä hieman nykykurssia alempaa, niin se on käytännössä vain plussaa kerätä näistä hieman kassavirtaa etukäteen. Toki tässä oma välittäjä vaatii 100% käteisvakuuden eli paljon tulee pääomaa sidottua näihin. Se ei kuitenkaan käytännössä haittaa, kun käteispaino on muutenkin sen verran korkealla, että se sama käteinen on siellä tilillä joka tapauksessa...

Käytännössä volatiliteetti on koroissa kuitenkin niin matalalla, että noita putteja myymällä ei juurikaan tuottoa saa. Esimerkiksi, jos TLT:lle haluaisi myydä putteja, niin lasken järkevän striken 123 tasolle, jolloin esimerkiksi JAN192018 putin hinta pyörii tällä hetkellä 1,40 . Tästä on vielä reilusti matkaa omaan stop-lossiin eli käytännössä vaikka tuo ehtisi liikkua in the money, on se minun kannaltani järkevää, koska muutenkin ostaisin tuohon hintaan lisää. Pääomaa tulee sidottua tuohon 12 300 eli ei mikään järin tähtitieteellinen tuotto (1,1 % 3 kuukaudessa). Tällä tavalla tuoton laskemisesssa ei ole kuitenkaan mitään mieltä, kun toinen vaihtoehto tälle on, että käteinen makaa tilillä 0% tuotolla.

Sen sijaan mietin sitä, että jos alkaa ennen erääntymistä mennä stop-lossit rikki, niin siinä tapauksessa on pakko tehdä tuo positio deltaneutraaliksi esimerkiksi ostamalla putteja stop-lossin strikella. Silloin käytännössä häviän Nykykurssi - Stop-loss - preemio + 1,40. Jos volatiliteetit ei tässä hirveästi pomppaa, niin käytännössä riskeeraan vain noin 0,5% enemmän pääomaa, kuin että ostaisin suoraan ETF:ää nyt ja sitten myisin stop-lossissa. Oletuksena kuitenkin on, että jos stop-lossit paukkuu, niin silloin saattaa volatiliteetitkin olla korkealla. Täytyy vielä tehdä tarkempia laskuja, mutta näillä tasoilla kyllä jokainen voi jo hieman intuitiivisesti päätellä, että putteja kirjoittamalla ei mitään isoja voittoja tee.

Ehkä tuosta saa silti jotain valueta kaivettua, koska varsinkin joulukuu-marraskuu optiot hinnoitellaan aika korkealla IV:llä. Jos stop-lossit ei pauku, niin saan lisättyä positiota hieman edullisemmin, kuin että vain kärkyn ostopaikkoja ison kassan kanssa. Pahimmassa tapauksessa maksan kuitenkin aika pienen hinnan tuosta suojaamisesta, jos alkaa mennä väärään suuntaan. Tietysti tail eventtejä en tässä huomioi, vaan luotan, että kulta toimii hyvänä hedgenä niille (jos nyt yhtäkkiä tulisi massiivinen inflaatio).

Toinen strategia mitä pohdin, on puttien ostaminen inverse-korko-ETF:iin. Tässä treidissä nykyinen matala volatiliteetti taas toimii minun eduksi. Inverse-ETF:ssä etuna tulee myös se, että kyseiset instrumentit replikoivat korkojen päivämuutoksia. Tsn. vaikka korko pysyisi paikallaan, mutta sahaisi vuoron perään +1%/-1% päivämuutoksia, niin tuon inverse-ETF:n arvo sulaa. Vivutetussa ETF:ssä tämä efekti on tietysti huomattavasti voimakkaampi. Tämän luulisi olevan kuitenkin hinnoiteltu myös noissa optioissa, mutta aika halvalta näyttää.

Ensimmäinen tällainen Inverse-ETF, johon nopealla selauksella löysin pitemmän aikavälin optioita, on TBT Ultra Short 20 year: http://www.proshares.com/funds/tbt.html 

Tässä on siis 2x vipu eli sahauksessa arvo pitäisi sulaa 2 kertaa nopeammin kuin ilman vipua (esim. TBF). Esim JUN 18 putti 20 strikella (10% otm) hinnoitellaan TBF:ssä 0,11 hintaiseksi. TBT:ssä samalla hinnalla saa saman erääntymisen putteja 25 strikella (nykykurssi 35 eli 28,6% OTM:ssä) eli onhan tuo vipuvaikutus aika reilusti hinnoiteltu noihin hintoihin. Ihan huvikseni tein vertailua näistä ETF:stä eri aikaväleillä. Kyllä tuo sahaava liike näkyy aika reilusti noiden inverse-ETF:ien kurssissa. Esimerkiksi 5 vuoden ajalla TLT on tuottanut -0,85% ilman osinkoja, TBF -21,5% ja TBT -40,8%. Toki osingot huomioiden TLT on ollut voitollinen, osinkoa tilitetään kuukausittain.

Korkojen laskua ei ainakaan optioissa näytetä kovinkaan hinnoittelevan. Kun katsoo IV:stä probability distributionia, niin näyttää noin 5,2% todennäköisyyttä, että TLT:n kurssi olisi 2019 tammikuuhun mennessä yli 150 dollaria. Nopealla matikalla tämä tarkoittaisi että 10 year treasury olisi noin. 1,05%-1,1%, mille todennäköisyys on kyllä fundamentteihin nähden huomattavasti korkeampi kuin 5,2%. 80 % todennäköisyydellä TLT pysyy IV:n mukaan alle 140.

TBT:ssä, joka oli siis ultrashort 2x vivulla markkina hinnoittelee tammikuu 2019 alle 24 dollarin kurssin todennäköisyyden 9,2 % ja alle 20 dollarin 3,9% todennäköisyydellä. Nykykurssi on siis 35. Jos tästä pitäisi siis halvempaa markkinaa kaivaa, niin itse teen sen aika yksinkertaisesti: TLT:lle vähintään 19,7% nousu (ilman osinkoja) hinnoitellaan siis 5 % todennäköisyydeksi. Jo pelkästään ilman sahausvaikutusta ja osinkoja vastaava lasku TBT:ssä olisi vipuvaikutuksella 39,4 % eli kurssi putoaisi 21,2 dollariin. Kun ottaa osingot ja sahaamisen huomioon, niin TBT on takuulla alle 20 dollarissa jos TLT on yli 150 dollaria. TBT:ssä hinnoittelu on kuitenkin 3,9% todennäköisyys (vs. TLT 5,2%). Aika huomattava ero minun mielestä. Näyttäisi siis siltä, että halvemmaksi tulisi ostaa ennemmin putteja TBT:hen kuin calleja TLT:hen.

Käyn vielä Volatility Skew:tä läpi. TBT:hen näyttää nyt 17NOV17 optiot hinnoittelevan aika jäätävää volatiliteettiä. Vaikka pidemmän juoksuajan optioilla skew näyttää aika flatilta, niin yleisesti ottaen näyttää kuitenkin siltä, että korkojen nousu on enemmän odotettu tapahtuma. Sillä monin paikoin vastaavansuuruinen liike ylöspäin hinnoitellaan korkeammalla IV:llä kuin sama liike alaspäin. Matalin iv näyttää olevan tammikuu 2019 strike 24 ja seuraava 30. Tuohon voisi ehkä avata positiota.

TLT:n skew:ssa ei näy mitään selkeää poikkeamaa, mutta heijastelee samaa mikä näkyy aika selvästi myös probability jakaumasta eli selvästi korkojen nousua odotellaan. 

Tämähän sopii mulle ja ainakin nyt näyttää, että parempaa valueta löytyy ennemmin ostamalla putteja TBT:hen kuin call-optioita TLT:hen. Avaan varmaan pientä positiota 24 ja 30 strikella ja erääntyminen tammikuu 2019. Se tarkoittaisi, että US 20 year treasury pitää siihen mennessä olla alle 1,7%, jos haluan, että 24 strike optio erääntyy voitollisena. Tällä hetkellä 24 on hinnoiteltu 0,21 dollariin ja 30 1,41 dollariin eli voittoa alkaa tulla aika nopeasti, jos TBT alkaa painua alle 29.

Koska varsinkin tuo 24 stirke on aika voimakkaasti out-of-the-money, niin aika isoa vipuvaikutustahan tällä haetaan ja tarkoitus on, että optio joko erääntyy arvottomana, annan erääntyä voitollisena tai jos tulee isoja korkoliikkeitä alaspäin, niin mahdollisesti otan voitot ulos kesken kaiken. Aika-arvon sulamista ehtii kyllä tapahtua reilusti, jos ei tule isoja liikkeitä koroissa alaspäin seuraavan 3 kk aikana. 

Fundamentteihin nähden markkina hinnoittelee kyllä todennäköisyydet mun mielestä täysin pieleen, mutta saa nähdä miten tässä lopulta käy.

PS: Tesla näyttää murtavan isoa support-tasoa.

Kiitos paljon hyvistä kommenteista! Huomasin tuon jutun sun harjoittelusta eli odotan sinun tietävän näistä kyllä huomattavasti enemmän. Blogiasi myös lukenut mielenkiinnolla.

Ihan kohtalaista voittoa on tullut optioiden osalta, n. 20% kulujen jälkeen tänä vuonna. Suurin osa treideistä on niukasti tappiollisia, mutta sitten isot liikkeet ovat vieneet plussalle. Esim. Teslassa hain aika tiukoilla stop-losseilla shorttia pitkän aikavälin puteilla, kunnes lopulta kääntyi isosti. Koen, että vähän pienempien ja vähemmän seurattujen lääkekehitysyhtiöiden kohdalla mulla on kuitenkin eniten etua, koska käytännössä kaikki voitot on tullut suurimmaksi osaksi niistä ja myös oma opiskeluala auttaa ymmärtämään niitä asioita. Parhailla trading-firmoilla on varmaan huippuanalyytikot näissä auttamassa päätöksenteossa, mutta niiden analyysien perusteella mitä saa lukea julkisuudesta, on iso osa analyytikoista ja muista sijoittajista välillä täysin pihalla asioista.

Mitä kuitenkin tulee optiotreidaamiseen, niin vielä on hieman liian varhaista tehdä johtopäätöksiä. Kokonaisuudessaan tehtyjen treidien lukumäärä on niin vähäinen, että satunnaisuus vaikuttaa liikaa, joten voi hyvinkin olla, että olen ollut vain onnekas. En siis ole vielä valmis panostamaan tähän sen isommin ja alle 10% salkusta on varattuna optioilla treidaamiseen.

Toin asiani ehkä hieman väärällä tavalla esille. En siis ajattele, että optiot olisi varsinaisesti hinnoiteltu väärin sen perusteella mitä korkokäyrä näyttää tai että vastapuolen hinnoittelumallit olisivat varsinaisesti väärässä ETF:n hintamuutoksen perusteella. Olen vain sitä mieltä, että sijoittajien näkemys siitä, miksi pitkät korot nousisivat lähitulevaisuudessa, on fundamentteihin katsottuna todennäköisesti väärä. Ja tämä näkemys luonnollisesti ohjaa korkoja lyhyellä tähtäimellä.

Yritän vain pohtia parasta keinoa treidata tätä makronäkemystä ja optiot olisi helpoin keino saada tähän treidiin vipua. Optioiden hinnoittelusta myös hyvin näkee sijoittajien odotuksia, mikä tukee näkemystä siitä, että korkojen todellakin odotetaan nousevan ja positiot on valtaosalla aseteltu sen puolesta. Katson kuitenkin aina asian sitä puolta, että jos olenkin väärässä, niin missä kohtaa se on tunnistettavissa (eli stop-loss) ja mun mielestä pitkät korot tarjoaa nyt melko tiukan stopin ja ison upsiden. Myös dollari-indeksistä voi aika paljon päätellä (jos siis teoriani on oikeassa), että onko näkemykseni menossa oikeaan vai väärään suuntaan. Tottakai jos treidi menee väärään suuntaan ja korot pomppaavat, täytyy arvioida oliko vika näkemyksessä vai tapahtuiko jotain sellaista, mitä edes korkojen nousua odottaneet eivät nähneet.

Eli siis todellakin häviän näissä optiokaupoissa välityspalkkion, spreadin ja hyvin todennäköisesti myös pienen kulun, jonka vastapuoli tekee riskitöntä voittoa jollain arbitraasin muodolla. Vastapuoli (jos se on instituutio) ei kai lähtökohtaisesti ole ottamassa näkemystä esim. korkoliikkeiden puolesta, vaan ottaa voittonsa jostain arbitraasista?

Hyviä pointteja kuitenkin tuli eli lähtökohtaisesti optiot on aika vaikeita. Kuitenkin ihan hyviä työkaluja joihinkin tilanteisiin vipuvaikutuksen takia (vaikka tästä saakin maksaa).

Oisko muuten ehdottaa mitään hyvää materiaalia (kirjoja/verkkomateriaali) optioiden opiskeluun? Lähinnä Hullin Options, Futures, and Other Derivatives on lukemistossa tällä hetkellä.

Jeans kirjoitti:

Mutta joo taisin vaan ymmärtää vähän väärin alkuperäisen viestin. Sijoittaminen selvästi kiinnostaa ja oot kova tekemään hommia ja mielenkiinnolla seuraan blogia jatkossa! Ettet vaan ois päättänyt mennä väärää alaa opiskelemaan

Eipä tuosta omasta tajunnan virrasta aina itsekään saa selvää kun jälkeenpäin lukee :D Mutta joo, vastapuolta ei ole tarkoitus pitää maksajana näissä.

Liian moni asia kiinnostaa, mutta kaikkeen ei riitä aika. En koe lääketiedettä mitenkään ei-omaksi alaksi, mutta kyllä rahoitusala-kortti välillä polttelee taskussa. Nykyään pääsykokeeseen kuulemma pitää lukea lukion historiaa. Eipä se ylitsepääsemättömältä tunnu, mutta ihan helvetin tylsältä, kun vielä aiempina vuosina oli kuitenkin alaan liittyvää kirjallisuutta.

Tosin sijoittamisessa on kyllä ihan hyvin pärjännyt itseopiskelullakin, mutta toisihan se tietysti hieman enemmän ammattimaisuutta tähän hommaan, jos päättäisi hakea alalle. Vielä ei ole liian myöhäistä, kun opiskeluissa ei kuitenkaan vielä niin täyttä ole, etteikö siinä sivussa pääsykokeisiin lukisi. Jos siis sattuisin nyt ensi keväänä pääsemään, niin se varmaan tietäisi välivuotta lääkiksestä ja yrittäisin opiskella ainakin kauppiksesta kandin ensin mahdollisimman nopeasti.

Parkki kirjoitti:

Kollegiaalinen vinkki, pysy lääkiksessä ja opiskele treidaus siinä sivussa. Pääset paljon nopeammin merkittäville liksoille ja sitäkautta saat massia sinne salkkuun. En usko että edgeä irtoaa ktm:n papereilla paljoakaan ja mitä irtoaa todennäköisesti häviää alkuvuosina hankitulle palkkaerolle. Väitän että välivuosi lääkiksestä on kalliimpi tuossa vaiheessa elämääsi kuin kandin paperit kauppiksesta. Iästä päätellen olet klinikan kynnyksellä aikaisintaan, joten aikaa fiksulla nuorella miehellä pitäis olla mukavasti rahoituspuolen itseopiskeluunkin ilman välivuosien ottoa :)

Kiitos vinkistä! Rahallisesti tuo ei kyllä varmaankaan ole kannattavampi vaihtoehto. Eikä tässä ole tähänkään mennessä ktm-tutkintoa rahan tekemiseen tarvittu, joten tuskin tulevaisuudessakaan. Lähinnä vain siksi mietin, että aiheet kuitenkin kiinnostaa ja kun niitä muutenkin opiskelee vapaa-aikana, niin miksei samalla sitten hakisi kouluun. Pitää vielä miettiä.

SaIkunhoitaja kirjoitti:

Aika kovalta tekijältä vaikutat. Itse neuvoisin niin, että tee sitä mitä SINÄ haluat. Pidä välivuosi tms. välittämättä siitä, että se olis -EV rahallisesti, jos haluat. Omasta mielestäni joka asiassa tarvitse miettiä miten saa parhaan EVn, elämä on paljon muutakin. Ehdit kyllä tienaamaan lääkärin liksoilla ihan riittävästi.

Tällä hetkellä näen asian niin, että lääkis tarjoaa hyvän backup-planin jos kaikki muut suunnitelmat menee perseelleen, niin ainakin on jokin ammatti, jossa kohtalaisen turvattu työllisyys (vaikka toki iltalehdet lääkärityöttömyydellä hehkuttaa :D ). Mutta eipä näitäkään voi tietää, kun en ole ollut vielä päivääkään töissä.

Tesla:

Lisäsin perjantaipäivän lopuksi short-positiota teslaan tällä kertaa lyhyemmän aikavälin myyntioptioilla (DEC22, 300 strike). Kun seuraa osakkeen ympärillä käytävää keskustelua, niin sentimentti näyttää selvästi kääntyvän, mikä näkyy myös osakekurssissa. Käyn kohta läpi omaa näkemystäni Teslan chartista, mutta tähän väliin pitää sanoa myös yleisesti näkökulmani chartingiin ja tekniseen analyysin.

En uskon, että näistä millään voi ennustaa kurssikehitystä ainakaan niin, että sillä voisi saada kulujen jälkeen ylituottoa pitkässä juoksussa. Varsinkaan perinteisillä yleisesti tunnetuilla teknisen analyysin indikaattoreilla/chart pattern -analyyseillä ei varmasti saa etua. Näiden avulla voi saada kuitenkin hyvää informaatiota siitä, miten kurssi on tähän mennessä käyttäytynyt, mikä taas kuvastaa sijoittajien psykologiaa keskimäärin aika hyvin. Hinnoissa on paljon hyvää informaatiota ja tekniset työkalut helpottavat tuon informaation ymmärtämistä todella paljon.

Esimerkiksi yleiset tuki/vastus-tasot eivät muodostu sattumalta, vaan yleensä tukitasoilla iso ostaja/ostajat näkevät hinnan liian alhaisena ja vastustasoilla päin vastoin. Toki nämä tasot muuttuvat, kun fundamentitkin muuttuu ja siksi yleensä ison voluumin breakout tuki/vastus-tason läpi on merkki sentimentin muutoksesta.

Itse näen kuitenkin eniten arvoa varsinkin chart-pattern analyysissä siinä, että niiden avulla voi muodostaa stop-loss tasoja. Riskienhallinta on kuitenkin olennaisin osa jokaista voitollista strategiaa. Aina ensimmäisenä pitää miettiä exittiä: Jos homma lähteekin menemään väärään suuntaan, niin missä kohtaa se on todennäköisesti tunnistettavissa. Jos miettii menestyneimpiä chartisteja (esim. Peter Brandt), niin olennaisin asia on tietää hintamuutoksen suuruus, tälle todennäköisyydet ja oikea stop-loss taso. Suurin väärinymmärrys teknisessä analyysissä on se, että ihmiset luulee oikein ennustamisen olevan se ratkaiseva tekijä. Näin ei missään tapauksessa ole, sillä kukaan ei voi täsmällisesti ennustaa oikein kurssimuutoksia eikä se ole edes tarkoitus.

Oikealla riskienhallinnalla voi kuitenkin tehdä isoa voittoa, vaikka osumatarkkuus olisi alle 10%. Siksi on huvittavaa lukea, kuinka monet pitävät teknistä analyysiä humpuukina vain koska "tukitaso ei pitänyt", "Pää-olkapää-muodostelman seurauksena kurssi lähtikin juuri päinvastaiseen suuntaan" tai "RSI näytti ylimyytyä, mutta kurssi jatkoi laskua".

Teslan tekninen setup

Jos katsotaan Teslan charttia, niin ensimmäisenä silmiin pistää volatiliteetti, mikä ei yleisesti ottaen luo kovinkaan hyviä lähtökohtia treidaamiselle. Tällä hetkellä Tesla on keskipitkällä support zonella (300-310) ja viime aikoina on mennyt aika isolla voluumilla alas. Torstaina tästä supportista mentiin itse asiassa torstaina erittäin merkittävällä voluumilla läpi, mutta perjantaina kurssi otti hieman takaisin. Perjantaina voluumi oli kuitenkin melko pientä. Weekly-chartista näkyy aika klassinen dark cloud cover pattern, joka sai lievää vahvistusta, mikä viittaa laskutrendin alkamiseen.

Seuraava support näyttää olevan 216-220 paikkeilla, joten jos nykyiseltä tasolta lähdetään ensi viikolla isolla voluumilla alas, niin treidi tarjoaa ihan hyvää upsidea 2-3 viikon aikavälillä. Mun mielestä nimenomaan ensi viikko määrittää aika paljon ja todennäköisimmät vaihtoehdot on joko konsolidaatio 300-310 paikkeilla ja volatiliteetin madaltuminen tai sitten voimakas laskun jatkuminen.

Koska lisäys oli lyhyen juoksuajan optioihin, niin aika-arvon sulamista tapahtuu todella nopeasti, varsinkin jos hinta alkaa konsolidoitua ja volatiliteetti laskee. Oma stop-loss on 309 ja otin position 306 kohdalla eli downside on aika tiukka. Jos hinta polkee paikallaan ja alkaa konsolidoitua, niin luovun tästä lyhyen aikavälin positiosta heti keskiviikkona. Pahinta on antaa konsolidaation tulla, volatiliteetin laskea ja odotella. Silloin häviän aika-arvon ja volatiliteetin laskusta johtuvan arvon alenemisen.

Todennäköisin vaihtoehto on, että teen tässä enintään 7,5% tappion (spread, aika-arvo ja stop-loss) ja kun position koko on 1,8% salkusta, niin portfolioriski on 0,135%. Target on 275, jolle optiot hinnoittelee todennäköisyyden seuraavan 2 viikon sisällä 7%. Omasta mielestä tämä on fundamentteihin nähden liian alhainen, varsinkin jos viikon avaus on negatiivinen isolla voluumilla. Jos 2 viikon sisällä kurssi liikkuu alle 275 ja realisoin, niin voitto on noin 68-80%. Jos otetaan tälle 10% todennäköisyys ja 7,5% max-tappiolle 90% todennäköisyys, niin EV on huonoimmassakin skenaariossa 0,05% positiivinen. Tässä oletuksena on siis, että 68% voitto ja 7,5 max-tappio. Ja tietysti oletus on myös siinä, että hinta todellakin joko konsolidoituu tai jatkaa laskuaan. Eli monessa kohtaa voin olla väärässä.

Tekniseltä kannalta tämä ei siis todellakaan ole mikään hyvä treidi.

Fundamentit

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Teslan sijoittajat on aika pitkälti tottuneet jatkuvaan odotuksista jäämiseen. Teslan piti valmistaa 5000 model 3 viikossa tämän vuoden loppuu mennessä ja tällä hetkellä kyseisiä autoja on valmistettu 200. Nyt 5000 viikkotavoite on siirtynyt 2018 Q1. Teslan piti valmistaa 10k autoa viikossa 2018 mennessä ja nyt tästä tavoitteesta kysyttäessä Muskilta sai vastaukseksi syvän hiljaisuuden. Musk vetoaa jatkuvasti pullonkauloihin valmistusprosessissa ja sijoittajille ilmeisesti riittää vetoaminen "S-käyrään" eli kunhan valmistus saadaan kunnolla käyntiin, niin vauhti on eksponentiaalinen. En ole kuitenkaan nähnyt missään vakuuttavaa analyysiä siitä, mihin Muskin anekdootti s-käyrästä perustuu. Todennäköisesti Muskin esittämiin power pointteihin.

Poimintoja Q3:

• Tesla raportoi ennätystappiot 620 miljoonaa (vs. ennuste 600 miljoonaa). Nettomarginaali jäätävä -22%
• Marraskuun alkuun Tesla raportoi jäätävän 1,4 miljardin negatiivisen vapaan kassavirran (analyytikot odottivat -1,2 mrd.). Käteistä on Q4 alkaessa 3,5 mrd. eli Tesla joutuu keräämään lisää rahaa viimeistään 2018 Q1 lopulla. Tässä tulee eteen aika iso ongelma, jos osakekurssi tästä vielä heikentyy. Veikkaan, että eteen tulee kuitenkin osakkeiden diluutio.
• Automotive-salesin gross-margin on tällä hetkellä 18% vs. tavoite 30%. Tesla on tarjonnut kuitenkin vielä viime vuonna resale value guaranteeta, jos Teslan omistaja haluaa esimerkiksi päivittää autonsa uudelleen. Näiden käytettyjen autojen bisnes on ollut teslalle voimakkaasti tappiollinen (bruttomarginaali -20%) ja se merkitään tuloslaskelmassa kohtaan service business. Jos tämän ottaa huomioon, niin todellinen gross-margin puotaa aika hälyttävälle tasolle 15 %.
• Teslan "kasvu" perustuu tällä hetkellä voimakkaisiin alennuksiin. Myytyjen unittien määrä Q3:lla oli 18 % korkeampi vs. Q2, mutta siitä huolimatta myynnin kasvu oli aika olematonta, käytännössä flattina. Tässä kohtaa tuntuu siltä, että musk taisi joskus luvata, ettei alennuksia enää tule...mutta Q4 ennusteista laskemalla näyttää siltä, että alennukset jatkuu (liikevaihdon odotetaan pysyvän flattina, joten alennusten on pakko jatkua).
• Elokuussa tesla keräsi 1,8 miljardia velkarahaa. Total liabilites kasvoi Q2:n 19,46 miljardista Q3:lla 21,93 miljardiin. Tällä hetkellä current assets näyttää 7,07 mrd. ja current liabilities 6,47 mrd. Working capital siis 0,6 mrd.

Teslan käteisen tarve

Muutamia oletuksia:

• Tesla ennustaa automotive salesin osalta Q4:lle 15% bruttomarginaalia ja unit sales pysyy flattina. Tästä voi siis päätellä, että operatiivinen kassavirta menee vain huonompaan suuntaan. Jo nykyisiin operaatioihin menee arviolta 500 miljoonaa.
• Model 3 viivästykset jatkuu edelleen Q4:lla ja tämän analyysin mukaan Tesla polttaa varaston kasvuun tässä 30 miljoonaa käteistä ilmaan viikossa niin kauan, kun viivästykset model 3:ssa jatkuu.
• Tesla itse odottaa käyttävänsä capexiin miljardin Q4:llä
• Korkoja maksetaan noin 100 miljoonaa q4:lla
• X määrä menee myös resale value guarantee -ohjelman tappiohin (todennäköisesti tämän tappiot kiihtyy myös Q4:lla).

Tesla tarvii siis todennäköisesti ainakin yli 2 miljardia käteistä Q4:llä. Tästä laskettuna working capital menee vuoden lopussa negatiiviseksi -1,4 miljardiin (Q3 lopussa 0,6 mrd.)

Mistä käteistä?

• Velkarahoitusta tuskin on enää saatavilla samaan tapaan kuin edellisessä velkarahoituksessa. Todennäköisesti jonkin verran on varaa nostaa esim. asset backed lainoja (abl), mutta nämä jää useiden arvioiden mukaan todennäköisesti alle 500 miljonaan.
• SolarCity:n varoista voi saada myymällä ja lainalla max 500 miljoonaa.
• Varastoa myymällä voi myös saada rahaa, mutta todennäköisesti varastosta jo suurin osa on sidottuna ABL:iin. Itse en odota näistä juuri yhtään rahaa.

Joka tapauksessa kassasta lähtevät rahat ylittää reilusti sinne parhaimmassakin tapauksessa tulevat rahat jos oletetaan, että Tesla ei järjestä osakeantia. 

Model x ja s kysyntä laskee

Toisin kuin johto väittää, kysyntä model s:lle ja x:lle näyttää itse asiassa laskevan (lue tämä raportti Inside EV:ltä. Ovat olleet hämmästyttävän tarkkoja sähköautojen myyntiennusteissa). Jos nämä ennusteet osuvat oikeaan, niin Teslan rahoitus näyttää entistä huonommalta.

Luottoluokituksen lasku on melkein välttämätöntä

On jo melkien varmaa, että Teslan luottoluokitus downgradetaan. Vielä elokuussa tesla sai B2 luokituksen, joka oli kaikkiin fundamentteihin nähden aivan liian hyvä. Analyytikot menivät tässä todennäköisesti harhaan ja uskoivat Teslan johdon ohjeistuksiin käteisen tarpeesta. Tämä on ihan ymmärrettävä virhe, mutta se tuskin toistuu enää tulevaisuudessa kaiken sen jälkeen, missä Tesla on pettänyt lupaukset.

Alla lainaus Moodys:n raportista:

“The B2 CFR reflects Moody's expectation that the launch, production ramp up, and market acceptance of the Model 3 will be successful enough to achieve approximately 300,000 unit sales during 2018 (a full-year sales rate averaging about 5,500 per week) with a gross margin approximating 25%. This level of sales and profitability would enable Tesla to strengthen its performance from sizable losses to an operating position that supports the B2 CFR.”

Moodysin luottoluokitus perustuu siis edelleen vahvasti Teslan ohjeistukseen model 3 valmistusvauhdista.

Moodys todennäköisesti omissa laskelmissaan vähentää aiemmat arviot jopa puoleen perustuen jo pelkästään Teslan omiin laskelmin. Todennäköisesti myös marginaaleja korjataan merkittävästi alemmas. Luottoanalyytikoiden täytyy olla tässä kohtaa todella tyhmää porukkaa, jos vielä uskovat johdon saavuttavan 30 % tavoitetason bruttomarginaalissa. Model 3:lle tavoite on 25% bruttomarginaali. Tämä tuntuu aika käsittämättömältä, kun jo huomattavasti kovemman hintaluokan model s ja x jää alle 20 % marginaaleissa. Monien analyysien mukaan Model 3 saattaa olla teslalle jopa tappiollinen, jos sitä myydään 35k hintaan.

Moody's siis mitä todennäköisimmin alentaa Teslan luottoluokitusta ainakin Caa1 ja hyvin todennäköisesti jopa Caa2. Tyypillisesti luottoluokitusta lasketaan 1-2 pykälää, kun kyseessä on tuotanto-ongelma. Teslan kohdalla kyse on myös siitä, että ohjeistukset on arvioitu aivan miten sattuu. Jo pelkästään Caa1 luokitus saattaa Teslan rahoituksen osalta erittäin kiperään tilanteeseen, sillä yhtiö putoaa luokituksessa "Highly speculative junk credit" kohdasta kohtaan "Substantial risks" tai caa2:n kohdalla "extremely speculative".

Luottoluokituksen aleneminen vaikuttaa rahoituksen lisäksi yhtiön toimintoihin mm. alihankkijoiden kanssa nostaen näiden sopimusten kustannuksia. Hyvin todennäköisesti teslalta aletaan vaatia cash on delivery -sopimuksia, mikä pahentaa rahoitusta entisestään. Account payables ja accured liabilities näyttää tällä hetkellä jo lähemmäs 4 miljardia, joten Tesla on jo käytännössä räjähtämässä käsiin. 

Altman-z-score on Teslalle jo 1,57 eli yhtiöön sisältyy lähitulevaisuudelle ihan merkittävää konkurssiriskiä.

Teslan on käytännössä pakko hakea rahoitusta keräämällä lisää omaa pääomaa

Omanpääomanehtoinen rahoitus saattaa kuitenkin muodostua erittäin hankalaksi, koska sentimentti on näyttää hiljalleen kääntyvän. Tesla on itsekin joutunut perumaan lupauksiaan ja sijoittajia tuskin saa enää ylipuhuttua samoilla vanhoilla anekdooteilla "s-käyrästä" ja eksponentiaalisesta kasvusta, kun käytännössä model 3 kootaan käsin ja vauhti on alle 100 viikossa. 

Uusin ongelma liittyy myös 7500 dollarin tax credittiin, joka on luvattu kaikille sähköauton ostajille. Viimeisimmän verouudistuksen mukaan tuo etu on katoamassa tämä vuoden loppuun mennessä: https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-11-02/tesla-drops-as-tax-b…

Jos näin todella käy, niin sillä tulee hyvin todennäköisesti olemaan merkittävä vaikutus model 3 kysynytään. Lueskelin Tesla foorumeita ja monet ovat perumassa m3 varauksen, jos tax credit katoaa. Tämä on ihan ymmärrettävää, koska 35K autosta 7500 dollaria on iso etu. Kun tesla on muutenkin joutunut useaan kertaan venyttämään arvioituja toimitusaikoja, niin on selvää, että ostajien kärsivällisyys alkaa loppua. Uuden auton ostoa ei kuitenkaan kukaan jaksa venyttää vuosikausia. Suunnittelun osalta m3 on jo muutenkin aika surkeasti toteutettu, kun ajatellaan keskiluokkaista amerikkalaista perhettä. Jos on joskus käynyt pohjois-amerikassa, niin tiet siellä on suurimmaksi osaksi todella huonossa kunnossa. Siksi sedan-mallisten autojen kysyntä on ollut jo pitkään laskutrendissä ja varsinkin perheelliset suosivat suv-mallisia autoja, koska ne ovat paljon turvallisempia, käytännöllisempiä ja parempia huonoille teille.

Arvostus

Ei ole varmaankaan mikään yllätys, että teslan arvostutaso on aivan kestämättömällä tasolla. Market cap valuoidaan tällä hetkellä 51 miljardiin. Osake treidaa 11 kertaa tasearvon verran, EV/EBITDA on 77,5 ja price to sales on 5. Kaikkien tunnuslukujen osalta Tesla on aika järkyttävässä kunnossa: https://www.gurufocus.com/stock/NAS:TSLA

Yhteenveto

Sijoittajilla on kasvava huoli Teslan kyvystä toteuttaa oikeastaan yhtään mitään niin kuin on luvattu. On suurta itsepetosta lukea analyysejä, jotka vahvistavat omaa näkemystä (confirmation bias), mutta nyt viikonloppuna en voinut olla tekemättä tätä: Järkeviä analyysejä teslan puolesta ei yksinkertaisesti ole

Tesla kohtaa jo nyt valtavaa kilpailua kaikissa hintaluokissa mm. Jaguarilta, BMV:ltä, Audilta, Nissanilta jne. 

Teslalla ei ole käytännössä mitään kilpailuetua. Oikeastaan ainoa asia, mitä olen itse pitänyt Teslan etuna, on etumatka datan keräämisessä. Data on teslan arvokkain asset, ja siinä he ovat kiistatta muita edellä. Näyttää kuitenkin siltä, että Teslan yritykset saavuttaa massamarkkkinoita jää aika laihoiksi. Datakin on arvokasta vain, jos sitä osaa käyttää oikein ja epäilen, että Tesla saavuttaa tässä mitään kilpailuetua suuria autojättejä vastaan.

Myös direct-to-consumer -malli on myös yksi teslan etu, mutta samalla se lisää myös bisneksen riskiä. Toistaiseksi ollaan kuitenkin aika kaukana siitä, että ostaja tilaa Teslan netistä ja auto ajaa itse itsensä ostajan kotiovelle. Varmasti 10 vuoden sisällä autojen autonomiassa päästään tähän, mutta vielä on aivan liian varhaista puhua tällaisesta.

Gigafactory näyttää myös olevan kohtalaisen suuri farssi. Käytännössä kaikki batteryt näihin tulee Panasonicilta ja uskon, että Teslalla ei ole sen enempää neuvotteluvoimaa sopia näissä kilpailukykyisiä hintoja verrattuna muihin sähköautonvalmistajiin.

Lyhyessä juokussa ajoittaminen on shorttaajan kannalta avainkysymys. En itse uskalla lähteä suoranaisesti shorttaamaan osaketta osakelainauksella, koska en vielä hallitse lajia niin hyvin, että voisin tehdä sitä itsevarmasti. Tesla on kuitenkin kohtalaisen shortattu osake, joten short squeeze kannattaa aina pitää mielessä. Musk voi kuitenkin heti maanantaina heittää ilmoille uusimman keksintönsä galaksien välisestä tähtiportista, jolloin myös teslan osake on takuuvarmasti 500 dollarissa.

Kahden viikon takainen data shorteille näyttää 27,4 miljoonaa osaketta shortattuna (23% osakekannasta) ja days to cover olisi viimeaikaisella voluumilla 4,6 päivää. Ei siis mikään kovin suuri riski short squeezelle, mutta pysyttelen itse toistaiseksi turvallisemmissa myyntioptioissa, jolloin saan myös hieman vipua.

Jos seuraava liike kurssissa on konsolidaatio ja volatiliteetin painuminen alas, niin harkitsen pitkän aikavälin myyntioptioiden lisäämistä.

Suurin huolenaiheeni tässä treidissä on se, että short-näkemys tuntuu aivan liian ilmiselvältä. Pitäisi yrittää ymmärtää paremmin, miksi sijoittajat valuoivat Teslan niin korkealle, enkä toistaiseksi keksi mitään järjellistä syytä tähän. Sähköautot ovat kyllä pysyvästi täällä, mutta en keksi yhtään asiaa, missä Tesla pystyisi haastamaan isoja autonvalmistajia. Ainoa selittävä syy Teslan osakekurssille minkä keksin on se, että Elon Musk osaa manipuloida ihmisiä uskomaan täysin järjettömiä lupauksia.

Viihteeksi suosittelen kaikille katsomaan seuraavan havainnollistavan videon Elonin viimeisimmästä ideasta eli miksi emme käyttäisi mannertenvälisiä ohjuksia kuljettamaan ihmisiä maanpinnalla paikasta toiseen. Jos et jo nyt ole vakuuttunut idean järjettömyydestä, niin katso tämä video: https://www.youtube.com/watch?v=j4KR4-TN-Yo

Jeans kirjoitti:

Kuulostaa aika hemmetin suurelta määrältä duunia backup-planiksi.

Väitän, että lääkis ei ole läheskään niin rankka kuin usein luullaan. Toki omalla kohdalla tahti on tässä vain kiristymään päin, joten helppo sanoa. Moni kuitenkin sanoo, että nimenomaan se työelämä on paljon rankempaa verrattuna koulunkäyntiin. Toki tämäkin on aika yksilöllistä, että kuinka kunnianhimoisesti haluaa edetä uralla. En kyllä usko, että monikaan haluaa lääkiksessä mennä sieltä, mistä aita on matalin. Toki joistakin saattaa ehkä (aika selvästi) huomata, että vanhemmat on pakottanut alalle...

Jeans kirjoitti:

Opiskelu on paljon mielekkäämpää kun asiat aidosti kiinnostavat. Sen lisäksi on tietenkin hyvä miettiä mitä kiinnostaa tehdä seuraavat 40v. Nää on tosin sen verran suuria kysymyksiä, ettei nettipalstan kommenttien perusteella kannata radikaalisia päätöksiä tehdä, mutta kyllä näitä kannattaa tarkasti miettiä. Viesteistäsi paistaa niin selvästi läpi jo pidemmän aikaa jatkunut intohimo sijoittamiseen.

Lääketiede on aina ollut mielenkiintoista ja edelleenkin mielelläni käytän sen opiskeluun aikaa, mutta haluanko tehdä perusduunia 5 päivää viikossa 8 tuntia päivässä loppuelämäni? Ei ainakaan tällä hetkellä tunnu siltä. Lääkiksestä saatu substanssiosaaminen ja tietynlainen tiedon keräämisen/hallinnan taidot ei kuitenkaan mene hukkaan, vaikka ei päätyisikään lääkärin työtä tekemään.

Ihannetilannetta on tietysti vaikea kuvailla, kun ei työelämässä ole vielä käynyt, mutta tyyliin 1-2 päivää viikossa vastaanottoa ja muu aika viikosta omia juttuja on oma "utopia" tällä hetkellä (tiedä sitten miten realistinen loppujen lopuksi). Vaikka nää on tärkeitä asioita miettiä niin koitan olla liikaa käyttämättä siihen aikaa. Ei tässä loppujen lopuksi ole mikään kiire tehdä päätöksiä. Mieli voi kuitenkin aina muuttua kesken kaiken.

Nää viestit on aika huonosti strukturoituja, koska pointti on kirjoittaa tätä blogia päiväkirjatyyppisesti. Tarkoitus on purkaa tänne ajatuksia ja tietysti olisi myös mukava saada palautetta ja käydä keskustelua asioista. Jossain kohtaa sitten tiivistän näitä ajatuksia paremmin omaan blogiini jos tulee tarve. Älkää siis epäröikö haastaa mun näkemyksiä tai tarttua ihan mihin tahansa, vaikka pieneen yksityiskohtaan. Jokaisen ajattelussa on enemmän tai vähemmän asioita, joille ei löydy lopulta mitään järjellistä perustelua.

Tesla

Viikko alkoi Teslan osalta vähän kuin odotin. Voluumit putosivat ja osake aloitti konsolidaation. Viikon ekoina päivinä 300 rikkominen näyttää aika vaikealta. En jaksa uskoa, että tällaisten tasalukujen taustalla on mitään järkevää selitystä, että sijoittajat asemoisivat niihin sen erityisemmin tuki/vastus-tasoja. Toki jos jollain on dataa, joka osoittaa että näin on, niin kertokaa toki. 300-310 näyttää kuitenkin olevan support-alue ja kun intraday-läpimeno ei näytä pitävän, niin mun silmissä se viittaa siihen, että kurssi alkaa konsolidoitua -->volatiliteetti tasoittuu. 

Siitä syystä en halua olla lyhyen aikavälin puteissa kiinni ja siksi myin. Voittoa tuosta tuli kulujen jälkeen 12%, minkä portfoliovaikutus on aika marginaalinen ottaen huomioon position koon. Koska onnistuin saamaan nuo putit 306-307 tasoilta, niin pääsin onnekkaana muodostuneen rangen yläpäähän tiukalla stopilla (309), joten setup muodostui heti alussa erittäin myönteiseksi minun kannalta.

Pidin tätä todennäköisimpänä skenaariona, mutta näihin ei tietenkään saa koskaan tietää oikeaa vastausta. Jonkun toisen näkökulmasta nykyinen skenaario onkin kaikkein epätodennäköisin. Mitään kovin tieteellistä perustetta tällaisiin ei voi antaa. Olen koonnut näkemykseni siitä tiedosta, mitä olen yrittänyt parhaani mukaan kaivaa menestyneiltä treidaajilta, chartisteilla ja muilta TA-tyypeiltä. Jos kurssi paukahtaa huomenna isolla voluumilla 300 läpi 4-5% laskuun, niin näytän kyllä todelliselta idiootilta.

Nyt odotan siis konsolidaatiota ja lähden ehkä lisäämään pitkän juoksuajan putteja jos volatiliteetti menee alas. Konsolidaatiossa saa selkeämmän näkemyksen setupista (luotettavammat stopit ja breakout). Teslan chartissa on kohtalainen horisontaalinen support-taso, joka näyttäisi murtuneen. Huolenaihe on kuitenkin se, että miksi breakout on jäänyt noin vaisuksi tai käytännössä pysähtynyt. Ajan myötä charttien "morfologialla" on tapana muuttua varsinkin jos breakout jää tekemättä (horisontaalisilla tasoilla morfologiset muutokset on tilastollisesti vähäisempiä kuin diagonaalisten kuvioiden). Vielä ei siis kannata vetää turhan suuria johtopäätöksiä. Breakoutin hiljeneminen voi kuitenkin kieliä myös siitä, että sentimentti ei välttämättä olekaan vielä kääntymässä. Tai sitten olen lukenut chartteja "väärin". Paljon on siis epävarmuutta ilmassa, kuten olla pitääkin.

Miksi treidaamisessa menestyminen on niin vaikeaa?

Tässä kirjoituksessa keskityn lähinnä charttien analysointiin ja tekniseen analyysiin perustuvaan treidaamiseen. Mikä siinä on niin vaikea, että näitä hyödyntämällä ei saa tuottoa?

Tähän liittyen yleisiä "vikoja" ihmisten ajattelussa ja syitä, miksi treidaaminen "ei toimi":

• Yleensä TA:n tai Chartismin pariin päätyy sijoittamisessa vasta-alkajat --> Ei ole kokemusta eikä ymmärrystä riskin luonteesta eikä kykyä ajatella rationaalisesti tai ymmärtää taloutta/pörssikursseja jne. Treidaaminen, TA tai chartismi ei lähtökohtaisesti ole paras (helpoin) paikka aloittaa "sijoittaminen".
• Jos kuitenkin päätyy aloittamaan "perinteisestä sijoittamisesta", niin kohtaa väistämättä voimakkaasti buy&hold -pakottamista: Myyminen on aina pahasta ja treidaamalla ei voi tehdä voittoa. TA:lla tai Chartismilla ei kukaan voi menestyä, paitsi jos kyse on vain hyvästä tuurista, eikä niillä voi ennustaa kursseja. Tästä tulee siis jo ilman edes perehtymättä koko aiheeseen voimakas uskomus siitä, että treidaamalla ei voi menestyä.
• Voitollisen treidaamisen perusajatukset ovat usein vastoin intuitiivista ajattelua. Rationaalinen päätöksenteko ja analysointi ei usein ole sisäsyntyistä, joten sellaisen harjoittaminen aiheuttaa meissä epävarmuutta ja pelkoa --> Alamme tehdä huonoja päätöksiä --> häviämme rahaa, emme ota opiksi ja katkeroidumme.
• Voitollisen treidaamisen oppii yleensä vain kokemuksen kautta. Kokemuksen kartuttaminen maksaa aikaa ja rahaa ja kaikilla ei riitä kärsivällisyys (tai rahat) tähän

Riskienhallinta, "chartismi" ja tekninen analyysi

Kuten olen jo moneen kertaan tuonut esille, ei käytännössä minkään chart-analyysin tai teknisten indikaattoreiden tarkoitus ole ennustaa kurssiliikkeitä niin, että trading-strategian voitot perustuisivat siihen. Tämä on se joka menee pieleen sekä kriitikoilla, jotka väittävät että TA tai klassinen chartismi on huuhaata, että myös aloittelevilla treidaajilla, jotka yrittää löytää sitä kultaista indikaattoria, joka on oikeassa 90% ajasta.

Valtaosa kriittisistä jutuista TA:ta tai chartingia kohtaan, alkaa sillä, miten ne eivät tapauksessa x,y ja z ennustaneet ollenkaan tulevaisuutta. Tässä kohtaa yleensä lopetan lukemisen, koska se kertoo siitä, ettei jutun kirjoittaja oikeasti ymmärrä yhtään mitään asiasta. Täytyy aina muistaa: Jotta voi kritisoida, pitää olla ymmärrystä asiasta. Erilaisista teknisistä indikaattoreista ja hintakuvioista löytyy paljonkin asioita, joita voi ihan oikeutetusti kritisoida, mutta näistä yksikään ei liity siihen, että "ne eivät ennusta tulevaisuutta". Se ei ole niiden tarkoitus, joten tältä argumentilta puotaa pohja heti alkuunsa.

Chartit kertoo tarinan arvopaperin/omaisuuslajin hinnasta ja kaikki tekniset indikaattorit vain helpottavat (tai väärin käytettynä vaikeuttavat) tuon tarinan ymmärtämistä. Eri hintakuviot, tuki/vastustasot ja tekniset indikaattorit viestivät markkinoiden tapahtumista: Ne kertovat siis siitä, mitä ostajat ja myyjät pinnan alla todennäköisesti ajattelevat ja tekevät. Tästä taitava treidaaja voi luoda odotusarvoltaan positiivisia setuppeja: Stop-loss tason ja targetin. Valtaosa voitollisista treidaajista lähtee liikkeelle sillä ajatuksella, että on väärässä ja stop-loss taso laukeaa. Tappiolliset treidaajat taas avaavat position sillä ajatuksella, että kaikki menee putkeen ja tulee helpot massit.

Esimerkiksi Peter Brandt on klassinen chartisti ja hän on onnistunut todistettavasti tekemään hyvin yksinkertaisella strategialla, joka perustuu chart-pattern analyysiin, keskimäärin yli 40 % vuosituottuoa lähes 50 vuoden uransa aikana. Hän on sanonut osumatarkkuudekseen noin 41%, mikä tarkoittaa siis sitä, että noin 60% treideistä päättyy tappioon. Koska hänen strategiansa perustuu setuppeihin, joissa on tiukat stopit ja suhteellisen iso upside (esim. riskeeraa 1 dollarin voittaakseen 5), niin pitkässä juoksussa tällainen strategia on erittäin voitollinen.

Toki pitää pystyä tilastollisesti osoittamaan, että tietynlainen breakout päätyy todennäköisyydellä X lopputulokseen Y. Kuitenkin todennäköisyydellä Z lopputulosta Y ei tapahdukaan, jos tapahtuu Q (stop-loss). Näiden osoittaminen tilastollisesti merkitsevällä tavalla onkin se asian vaikea puoli.

Hintakuvioiden analysointi on kuitenkin jokseenkin hieman epäeksaktia ja riippuu todella paljon katsojasta. Siksi moni oppiikin voitolliset setupit vain kokemuksen kautta. Ja kokemusta saa vain treidaamalla ja ilman kokemusta treidaaminen on hyvin usein tappiollista. Koska treidaamisen aloittaminen tietää vähintään usean vuoden tappiollisen ajanjakson, niin hyvin harva ryhtyy siihen tai jaksaa vääntää tämän tappiollisen ajanjakson läpi kokoajan opiskellen ja kehittäen omaa strategiaa. Esim. Chat With Traders -podcastia kuunnellessa hyvin moni haastateltava sanoo, että alussa koko homma oli tappiolista useiden vuosien ajan (joidenkin kohdalla saattoi kestää jopa 7 vuotta). 

Tekoälyn ja pattern-recognitionin kehittyessä uskon, että tässä lajissa menestyminen tulee olemaan entistä vaikeampaa, joten en henkilökohtaisesti näe kovin hyvää tulevaisuutta strategioille, jotka perustuvat ainoastaan chartingiin ja tekniseen analyysiin.

Loppujen lopuksi pointtini on se, että ollakseen voitollinen, ei tarvitse olla läheskään aina oikeassa. Riittää, että osaa hallita riskiä (position sizing ja stop-lossit) ja ottaa tappiot oikealla tavalla vastaan. Tilastollisesti tarkasteltuna sijoittajat ja treidaajat ovat valtaosan ajasta drawdown/recovery -tilassa, jos lähtökohdaksi otetaan edellinen huippu (katso ns. underwater curve). Underwater curve havainnolistaa erittäin hyvin sitä todellisuutta, että suurin osa treidaajan ajasta menee tappioiden hallintaan ja toipumiseen edellisen huipun jälkeisestä drawdownista. Näin on, vaikka strategiana olisi vain holdata pitkäjänteisesti indeksiä. Siksi epävarmuudelta ei pääse koskaan pakoon, oli strategia mikä tahansa, ja se tekee sijoittamisesta vaikeaa.

Mistä aloittaa charttien ja TA:n opiskelu?

Kun lukee monien sijoittajien tarinoita, niin ainakin minusta tuntuu siltä, että charttianalyysi ja TA oli se mistä aloitettiin ja kun homma osoittautui tappiolliseksi, niin sitten ryhdyttiin perinteiseen osakesijoittamiseen. Joskus jopa katkeroiduttiin niin, että mennään pelkästään buy&hold-mentaliteetillä loppuelämä. Tämä on mun mielestä väärä järjestys. Ensin on hyvä ymmärtää, mistä osakesijoittamisessa on pohjimmiltaan kysymys eli perehdyt yhtiöanalyysiin ja makrotalouden ymmärtämiseen. Näiden avulla oppii paljon sellaista "yleishyödyllistä" ajattelua riskistä, taloudesta ja sijoittamisesta ylipäätään, joka ei välttämättä nouse esille, jos alkaa saman tien treidaamaan perehtymättä pinnan alla oleviin asioihin sen enempää. Toki tapansa kullakin.

Teknisen analyysin indikaattoreita ja erilaisia treidattavia hintakuviota on varmaan miljoonia ja voithan myös yrittää löytää/keksiä sellaisia itse. Suosittelen kuitenkin aloittamaan hyvin yksinkertaisilla asioilla ja tutkimaan niiden toimintaa käytännössä. Monesti varsinkin aloittelijoilla näkee ns. "star-wars"-chartteja eli ruutu on täynnä diagonaalisia ja horisontaalisia trendilinjoja, kymmeniä erilaisia signaali-indikaattoreita, fibonacci retracement-tasoja, ichimoku-cloudseja ja ties mitä. Hyvin todennäköisesti tällaisen analyysin tuottaja ei ymmärrä koko sotkusta yhtään mitään, vaikka ruutua katsoessa voisi luulla, että on ammattilainen kyseessä.

Charttien ja treidaamisen perusperiaatteiden opiskeluun suosittelen ainakin Real Visionin Charting masterclassia by Peter Brandt. RV:n lisenssi on toki aika kallis. Hinta taisi nousta viime kesänä, mutta muistaakseni jotain 500 e:n luokkaa. Tosin jos on opiskelija, niin myös suomalaisen yliopiston sähköpostiosoitteella sai vielä vuosi sitten aika reilun opiskelija-alennuksen. RV:stä yleisesti voin todeta, että tuottaa ehkä parasta finance-aiheista videomateriaalia mitä voi saada (haastatteluja, masterclasseja jne.). Toki mukaan mahtuu joskus ihan surkeita markkinointihaastiksia, mutta pakko kai niidenkin on jostain repiä rahaa (jäsenmaksu on kuitenkin sisältöön nähden melko edullinen).

Kirjoja en hirveästi ole aiheesta lukenut, enkä koe niitä nykypäivänä kovin tarpeelliseksi, koska netistä löytyy aika hyvin perustietoa. Toki on myös todella paljon huonoa tietoa, mutta yleensä jo terveellä järjellä voi kyllä suodattaa kaiken humpuukin pois. 

Olennaista on siis mun mielestä aloittaa yksinkertaisilla setupeilla ja tehdä käytännön harjoittelua niin, että valikoit jonkun arvopaperin ja siirryt chartissa esim. 1-2 vuotta taaksepäin katsomatta, mitä sen jälkeen tähän päivään mennessä hinnalle on tapahtunut. Sitten koitat hakea pari erilaista setuppia ja lopulta katsot vastauksen, miten olisi käynyt. Käyt vaikka 10-20 tämmöstä päivässä läpi siirtyen hiljalleen uusiin asioihin. Pidä kirjaa voitoista/tappioista ja kato missä on kehitettävää ja mikä sopii sulle. Toki jos tällainen leikkiminen on tylsää niin harjoittele sitten oikealla rahalla, mutta varaudu häviämään paljon.

Kannattaa jo alusta lähtien olla valikoiva, koska totuus on, että iso osa charteista on sellaisia, ettei niissä näy oikein mitään järkevää. Ei siis kannata alkaa väkisin "näkemään asioita" (vrt. musteläiskä testi).

Ja olennaista on nimenomaan, ettet analyysiä tehdessä tiedä lopptulosta. Älä siis aloita analysoimalla mennyttä tämän päivän chartilla, koska silloin koko homma on täysin biasoitunutta.

Jeans kirjoitti:

Miksi?

Tuntuu hullulta, että näin yksinkertainen kysymys saa taas pohtimaan asioita ummet ja lammet, mutta sehän on vain hyvä.

Oletus tässä ideassa on siis, että todennäköisin skenaario seuraavan 1-6 viikon sisällä on seuraava:

• Volatiliteetti rahoittuu
• Osake liikkuu kapealla rangella, suunnilleen 295-315 sisällä
• Mitä kapeampi range, sen parempi se on trading-setupin rakentamiselle

Perusteluita näille oletuksille voi hakea fundamenteista ja toisaalta myös tilastoista:

• Q3 tulokset on tulleet viikko sitten, joten markkinoilla on ollut jo kohtalaisesti aikaa hinnanmuodostukselle
• Ei ole odotettavissa mitään merkittäviä uutisia lähiaikoina, mikä muuttaisi merkittävästi näkemyksiä suuntaan tai toiseen
• En voi kuitenkaan tarkkaan ajoittaa sitä, milloin uutta informaatiota tulee markkinoille.
• Tilastollisesti peräkkäisten päivien volatiliteetti korreloi ja volatiliteetin trendi on laskeva kunnes tulee uutta infromaatiota, joka voi aiheuttaa isoa heiluntaa.

Jos oletus pitää paikkaansa, niin seuraava oletus on se, että muutaman viikon rauhallisen volatiliteetin jälkeen todennäköisyys volatiliteettimyrskyille kasvaa sekä uuden informaation kautta että tilastollisesti (näistä lisää kohta).

Tilastollinen oletus peräkkäisten päivien volatiliteetin korrelaatiosta ei taida olla perinteisen rahoitusteorian mukainen (jokaisen päivän hintamuutoksen pitäisi muodostua itsenäisesti), mutta se on mun tietääkseni kuitenkin empiirisesti todistettu fakta. Hyvä kirja tähän liittyen esim. matemaatikko Benoit Mandelbrotin The Misbehavior of markets. Lyhyt tiivistelmä siitä esim. täällä: http://users.math.yale.edu/users/mandelbrot/web_pdfs/getabstract.pdf

Alla on dataa Teslan volatiliteetista (toteutunut ja implisiittinen): 

Molemmat on menossa laskuun ja kurssi näyttää muutenkin olevan tasoittumassa. Jos katsoo IV:tä, niin yleensä rajua pudotusta on seurannut vähintään muutaman viikon tasoittuminen volatiliteetissa ja myös kurssi on rahoittunut. Onko tämä sitten sitä "fraktaalista" volatiliteettia josta Mandelbrot puhuu kirjassaan? Ehkä, en kuitenkaan ole niin hyvä analysoimaan dataa että voisin näin väittää. Tästä voisi jauhaa vaikka koko päivän, mutta mennään eteenpäin.

Nyt kun oletukset on siis volatiliteetin putoaminen ja se ettei uutta "volatiliteettimyrskyä" osata tarkkaan ajoittaa, niin options greeks-lukuja katsomalla päädytään seuraavaan ratkaisuun:

• Volatiliteetin laskiessa hinnassa eniten putoaa korkean vegan optiot. Jos unohdetaan strike price ja katotaan pelkkää expiry date, niin korkea vega löytyy luonnollisesti pitkän juoksuajan optioista. 
• Koska positio on pitkäaikaisempi (kyvyttömyys ajoittaa), niin haluan minimoida time decayn --> Matalan theetan optiot eli myös pitkän juoksuajan optiot

Jos siis näkemys menee oikeaan, saan avattua position edullisesti kapealle rangelle (--> saan luotettavan ja tiukan stopin, jolloin riski on pieni). Sen jälkeen tarkoitus on minimoida negatiivinen carry cost (aika-arvo) ja yrittää ottaa mahdollisimman suuri hyöty irti jos volatiliteetti piikkaa ylös (ja ennen kaikkea liikelllä alaspäin). Pitkän juoksuajan optiot tarjoavat tämän kaiken.

Käänteisesti tästä päästään myös siihen, miksi halusin aiemmin hyödyntää lyhyen juoksuajan optioita: Niissä on matala vega ja koska suurinpana riskinä pidin volatiliteetin madaltumista, niin halusin minimoida tätä riskiä.

Tätä pohtiessa huomasin, etten miettinyt ihan loppuun asti tätä edellistä positiota, koska otin position, joka oli liian lähellä at-the-money (strike 295). Vegahan on tällöin korkeimmillaan, ja koska tarkoitus oli maksimoida delta ja minimoida vega lyhyellä aikavälillä, niin olisi pitänyt ottaa in-the-money myyntioptio (vega käytännössä 0 ja delta -1). Tällöin olisin myös minimoinut time decayn. No, menee aloittelijan virheestä. Ajattelin vähän turhan helposti, että noilla ei näin lyhyessä juoksussa ole väliä, mutta kyllähän niillä on kun lukuja katsoo.

Alla vähän Teslan kreikkalaisia parille eri expirylle:

Tällä hetkellä tarkoitus olis avata positiota johonkin 210-240 strikella. Alla dataa, miten noiden kreikkalaiset käyttäytyy kurssin liikkuessa eri expiryillä:

Tämä nyt ei sinänsä tuo mitään uutta analyysin, mutta mielenkiinnon vuoksi kävin läpi.

Miksi uskon volatiliteetin nousevan rajusti joulukuu-tammikuu aikana?

Kävin näitä jo hieman läpi aiemmassa viestissä, mutta mun näkemys Teslan lähitulevaisuudesta on seuraava:

• Luottoluokitus hyvin todennäköisesti alenee --> voi heiluttaa markkinoita paljonkin, koska tällä olisi todennäköisesti aika merkittäviä seurauksia Teslan liiketoimintaan.
• Jo nyt on paljon merkkejä, mitkä viestii, että Teslaa odottaa seuraavan 90 päivän sisällä pääoman kerääminen, hyvin todennäköisesti diluution kautta (varsinkin jos reittaus alenee). Johto kuitenkin väittää, että kassassa riittää rahaa, mutta mikään fundamentti ei tue tätä (voi siis tulla yllätyksenä monelle).
• Johdon ohjeistus esim. model s ja x kysynnästä poikkeaa merkittävästi eri suuntaan ulkopuolisten tahojen analyyseistä (esim. Inside EV), jotka on tähän mennessä olleet huomattavasti tarkempia ennusteissaan. Kysynnän laskua tukee myös se, että tuotantoa leikataan näistä (selityksenä, että halutaan vähentää inventaaria) eli todennäköisesti johto on jopa tietoinen tästä, mutta käytännössä valehtelee.
• Tilastollinen selitys mean-reversion ilmiön kautta: Volatiliteetti näyttää painuvan reilusti alle historiallisen keskiarvon.

Jeans kirjoitti:

Uskaltaisin väittää, ettei tällä hetkellä oo enää järkevää käyttää aikaa teknisen analyysin opiskeluun. Toki sellasesta mitä esimerkiksi Acumen tekee jonkin verran on aina hyötyä, että seurataan jos pienemmissä firmoissa ilmestyy isoja ostajia/myyjiä likviditeettiin nähden, jotka saattaa vaikuttaa kurssiin pidemmän aikaa ja ajoitetaan omat treidit sen mukaan.

Samaa mieltä, varsinkin jos yrittää treidata vähänkään isompia yhtiöitä. Pienten ja vähän seurattujen yhtiöiden kohdalla voi toimia jossain perifeerisillä markkinoilla kuten Suomessa. Treidausalgoritmeissa on kuitenkin omat kustannuksensa (toki ne putoaa koko ajan), jonka takia voitot pitää olla aika isoja niiden kattamiseksi. Varsinkin jos yrittää rakentaa jotain tekoälypohjaista. Vähemmän vaihdetuilla osakkeilla ei yksinkertaisesti voi tehdä tarpeeksi isoja treidejä, joten näiden kohdalla näkisin hyvän sauman manuaalisille treidaajille. Toki en ole täysin varma, miten hyvin tekninen analyysi toimii vähemmän vaihdetuissa osakkeissa. Voisi kuvitella, että huonommin.

En ole kyllä ollenkaan tarpeeksi perehtynyt treidausalgoritmeihin, mutta mitä olen jonkin verran keskustelua seurannut, niin monen mielestä manuaalisen strategian automatisointi ei ole loppujen lopuksi niin helppoa kuin voisi luulla. Varsinkin jos yrittää jotain hintakuvioita analysoida. Eiköhän se kuitenkin onnistu kun on osaavaa porukkaa ja paljon rahaa, mutta siitä herääkin kysymys, mikä on vaihtovoluumi/market cap pitää vähintään olla niissä osakkeissa/kohde-etuuksissa, joita tällaisilla strategioilla aletaan treidaamaan? Täyttääkö esim. Helsingin pörssissä kovinkaan moni yhtiö tällaisen kriteerit.

Jeans kirjoitti:

Periaatteessa oletat, että maailman parhaimmat optiotreidaajat systemaattisesti aliarvioivat volatiliteettia, jotta pääset hyväksikäyttämään sitä tällä tavalla, vaikka juuri volatiliteetti on se asia, minkä arvioimiseen optiotreidaaja käyttää 90% ajasta. Niillä on myös hemmetin kovat apuohjelmat käytössä helpottaaksen tätä arviointia.

En oleta.

Huomasin nyt, mikä tuossa mun alkuperäisessä viestissä aiheutti sekaannusta ja välillä meni itselläkin viestin sisällä asiat sekaisin eli ihan oikeutetusti huomautit asiasta ja ymmärrän nyt mistä on kyse. Kun puhuu samaan aikaan kahdesta eri volatiliteetistä, niin tulee helposti virheitä, näköjään myös ajattelun tasolla.

En siis oleta, että iv ja toteutunut vola korreloivat staattisesti. Volatiliteetin painumisella alas tarkoitin iv:tä, joka siis ihan todistettavasti on mennyt alas. Toteutunut volatiliteettihän voi tietysti mennä alas samalla kun iv menee ylös. Tämä itse asiassa vahvistaisi näkemystäni, koska minua viisaampi market maker olisi kanssani samaa mieltä, mutta samalla maksaisin tämä vahvistuksen odottamisesta pienen lisähinnan (jos odotan iv:n nousua). Maksamalla tämän lisähinnan saan kuitenkin selkeämmän setupin itselle osakkeen kurssiin.

Teen siis tradeoffin näkymyksen vahvistuksen ja selkeämmän setupin välillä. Olen valmis maksamaan tästä.

Tämä jäi avaamatta ja keskityin hieman liikaa noihin optioiden tunnuslukuihin. Seurauksena oli lähinnä hölynpölyä.

Laitoitkin jo näköjään vastauksen sillä aikaa kun aloin muokkaamaan omaa vastausta. Kiitti kun jaksoit vielä selittää tota. Tajusin jo itsekin mikä tässä aiheutti sekaannusta ja myönnän, että mulla meni ajattelu välillä täysin virheelliseksi. Eli ihan oikeutetusti korjasit.

Ton mun alkuperäisen viestin paikoittainen sekoilu kyllä osoittaa missä asioissa on vielä parannettavaa :D

Eli siis iv:tä en yritä varsinaisesti ennustaa. Kato toi aiempi viesti jota korjasin

Jeans kirjoitti:

Eli sain siis tällaisen viban viestistäsi, että implied volatility on niin alhaisella tasolla sen jälkeen kun osarin jälkeiset osakkeen hintaswingit ovat ohi, ettei se epätodennäköisesti enää laskee, mutta voi nousta helposti. Tällöin kannattaa tietenkin mennä longiksi vegaan ja ostaa optioita. Mun perustelut olivat juuri sille, että tällainen tilanne ei hyvin todennäköisesti ole mahdollinen, koska implied volatility määräytyy hyvin tehokkaiden markkinoiden kautta ja siksi sitä ei ylipäätänsä kannata yrittää lähteä biittaamaan tai edes ottamaan huomioon treideissä.

Tässä menin metsään. Tavallaan tiedostin tuon, mutta en jostain syystä nähnyt sitä iv:n kautta.

Tästä keskustelusta herää nyt muutamia uusia ajatuksia, jotka saa ajattelemaan tuon alkuperäisen pohdinnan järkevyyttä ylipäätään koko trading-setupin osalta. Täytyy pohtia tätä tarkemmin, mutta näin nopeasti tulee mieleen seuraavia asioita (sano jos menee sun mielestä pieleen):

• Jos smart money ja market makerit näkee, että hinnan konsolidoituminen (ja toteutuneen volatiliteetin väheneminen) tässä yksittäisessä tilanteessa helpottaa treidaajien keskuudessa odotusarvoltaan positiivsen setupin tunnistamista (ja siten positioiden asettamista), niin sen seurauksena voisi odottaa iv:n nousua? Optioiden kysyntä siis lisääntyisi, jolloin iv:n voi odottaa nousta. Tämä vain ajatusleikkinä, ikään kuin pystyisimme lukemaan market makerin ajatuksia.
• Edellisestä kohdasta: Tällöin voimme iv:n muutoksista päätellä, onko konsolidaatiolla tässä tapauksessa merkitystä treidaajien sijoittumiseen (positioning). Toki oletuksena silloin pitää olla, että ei ole tullut mitään muuta informaatiota, joka vaikuttaa iv:hen. Todellisuudessahan emme täsmällisesti tiedä mikä iv:hen vaikuttaa, joten tällainen analyysi ei tuottaisi mitään mielenkiintoista.
• Jos iv:tä ei voi ennustaa, niin eikö silloin kannata lähtökohtaisesti pyrkiä positioissa minimoimaan vega ja maksimoimaan ainoastaan delta? Vai onko vega pitkässä juoksussa merkityksetön? En ihan heti sisäistä tätä asiaa.
• Hintamuutosten todennäköisyyksien arviointi iv:n perusteella ei ole hyödyllistä, koska hintamuutokset eivät todellisuudessa noudata normaalijakaumaa 100 % ajasta? Market makerille tällä ei ilmeisesti ole kuitenkaan väliä, koska ovat deltaneutraaleita. Toisaalta iv tulee optioiden markkinahinnoista, jotka heijastelevat markkinoiden toimijoiden odotuksia eri hintamuutosten todennäköisyydestä (?).

Tuntuu, että jokin asia ei mene jakeluun tässä, mutta en vielä tiedä mikä.

Jeans kirjoitti:

Market makerit ovat deltaneutraaleja, mutta eivät veganeutraaleja. Jos ostat vastapuolelta put-option ja sen jälkeen tulee uutta informaatiota yllättäen, joka nostaa odotettua volatiliteettia niin omistamasi option arvo nousee. Sinä voitat rahaa suoraan market makerilta, joka häviää saman verran. Hinnoitteluvirhe on siis itse optiossa, ei osakkeessa, jos uskot voivasi arvioida tulevaa volatiliteettitasoa paremmin kuin vastapuoli.

Tajusin nyt, että tää on se, mitä en ihan täysin sisäistä. Osaatko sanoa, kuinka usein market makereilla on puhtaasti vegapositio päällä ja onko nää positiot koskaan pitkäaikaisia? Oletus on kuitenkin, että iv on määräytynyt tehokkaasti, joten mahdolliset epätehokkuudet kestävät vain lyhyen aikaa --> vegapositio olisi silloin lyhytaikainen? 

Tehdään nyt oletus, että olen puhtaasti deltaneutraali ja ostan vegaa. Market maker myy sitä ja jos muiden positioiden osalta market maker on veganeutraali, niin silloin toi on mulle ev negatiivinen treidi olettaen, että market maker on oikeassa. En kuitenkaan voi todellisuudessa tietää market makerin muista positioista, joten hän voi aivan hyvin olla kokonaisuudessaan myös long vega eli samalla puolella kuin minä? Tästä nyt tulee mieleen seuraavaa:

• Mikä on market makerin motivaatio ottaa veganäkemystä pitkälle aikavälille? Eikö tämä kuitenkin heijastu puhtaasti underlyingin fundamenteista. Ymmärrän, että market makerilla on suuri motiivaatio hakea mahdollisimman oikea kuva iv:stä tämän hetken fundamenttien perustella. Enkä siis nyt kyseenalaista motivaatiota pitkänaikavälin veganäkemykselle, mutta kuinka usein ollaan tällaisessa tilanteessa? 
• Jos otan positioihin pääasiassa delta-altistusta, mutta mukana on aina jonkin verran vegaa, niin eikö ole kuitenkin niin, että olen satunnaisesti joko market makerin puolella tai vastaan tässä? Tämä tukisi sitä, että pitkässä juoksussa vegalla ei ole väliä muuten kuin, että sen osalta häviän keskimäärin spreadin ja jonkinlaisen arbitraasin. Tällöin suosimalla veganeutraaleja positioita, säästän tuossa arbitraasissa ja spreadissa.

Eli onko olennainen asia nyt se, että market maker olisi jatkuvasti pitkällä tähtäimellä joko long tai short vega positiossa? Onko sulla esittää jotain dataa tästä vai perustuuko vain siihen, mitä olet SIGillä oppinut (en siis tarkoita, että yhtään epäilisin siellä opetettuja asioita, vaan ihan mielenkiinnosta kysyn). 

Tällöin mun ei tietenkään kannata itse lähteä peliin mukaan, mutta jos market maker onkin suurimman osan ajasta veganeutraali, niin silloin mun vegaposition voitot ei ole pois market makerilta?

Kapteeni Ilmiselva kirjoitti:

Aivan, maksimoi delta ja minimoi vega - jata siis optiot sikseen ja osta / shorttaa osakkeita, tarvittaessa vivulla.

Tästä olen ehdottomasti samaa mieltä, että yleisesti ottaen shorttaaminen on teknisesti edullisempi vaihtoehto ottaa deltanegatiivista näkemystä verrattuna putteihin. Syy miksi en halua lähteä osakelainaukseen on se, etten koe ymmärtäväni vielä kaikkia siihen liittyviä riskejä. Kun vielä pitäisi shortata vivulla, niin tää menee mun riskienhallintakyvyn ylitse tällä hetkellä. Optioissa on kuitenkin sisäänrakennettu stop-loss, joten en altistu tail-riskille. Pahinta mitä tässä vaiheessa "harrastusta" voisi käydä, on yksi huonosti hallittu shortti, margin-call ja pääoman menettäminen.

Kapteeni Ilmiselva kirjoitti:

Sanoisin, etta Jens on aivan oikeassa optiomarkkinoiden tehokkuudesta. Yleisesti ottaen en ymmarra miksi tavallinen sijoittaja ostaa mitaan johdannaistuotteita spekulointiin, silla ne on kuitenkin hinnoiteltu ostajalle epaedullisesti ja useimmiten riskienhallintaan / todennakoisyyksien arviointiin ei ostajalla ole riittavaa infraa.

Toistan vielä itseäni vähän eri tavalla aiemmasta. Varmasti esim. iv:n osalta (ja lähtökohtaisesti muutenkin) optioiden hinnoittelu on erittäin tehokasta, mahdolliset epätehokkuudet kestää vain lyhyen aikaa ja market makerit ovat näissä nopein osapuoli exploittaamassa nuo hinnoitteluvirheet. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että jos deltariski on hinnoiteltu osakkeeseen väärin, niin etteikö tämä olisi hyödynnettävissä +EV positioilla myös optiomarkkinalla (se on sitten kokonaan toinen keskustelu, että voiko osakemarkkinalla olla tällaisia tilanteita).

Toki deltariski on varmasti yleensä kalliimpaa optiomarkkinalla vs. osakemarkkina, mutta mun mielestä tää arbitraasi selittyy niillä asioilla mitä jo kävinkin läpi (shorttaamiseen liittyy teoriassa riski äärettömään tappioon ja kun saman deltaefektin aikaansaamiseen tarvii shorttaamisessa vielä vipua, niin riski on korkeampi). Toki niille, jotka pystyvät tämän riskin hallitsemaan, niin tuossa on arbitraasimahdollisuus, mutta retail-sijoittajalla ei tällaista mahdollisuutta ole.

Kiitos hyvistä kommenteista ja näkemyksistä

Daytrader kirjoitti:

Varsinkin Euroopassa biotech ala näyttää joskus aika vähän seuratulta ja epätehokkaalta. Jos olisi vähän tietopohjaa noista asioista, niin itse ainakin suuntaisin kauppaani sinne. Vaatisi vaan todella paljon aikaa. Ja optiomarkkina on olematon verrattuna jenkkilään. Tuolla markkinalla(ja monella muulla) on turisti, jos siihen käyttää 15 tuntia viikossa.

Tähän suuntaan pyrin. Vaikka toki osaamisen puolesta voisi kuvitella omaavansa edgeä biotech/biopharma -alalta, niin vaatii se silti kyllä ihan älyttömästi opiskelua ja seuraamista, että pystyy edes 5-6 yhtiötä samaan aikaan kunnolla seuraamaan. Vähintään 3 tuntia pitäis käyttää päivässä aikaa. Tässäkin on kyllä kääntöpuolensa eli helposti omaksi koetulla markkinalla tekee jopa enemmän virheitä (egoisimi pääsee valloilleen), mutta tämä on lähinnä mielenhallinan juttuja. Nekin toki erittäin tärkeitä.

Mun näkemys on se, että tyypillisesti varsinkin biotechissa yleinen (ja varsin looginen) ilmiö on, että lähtökohtaisesti isommat lääkefirmat hoitaa potentiaalisten kehitysprojektien kanssa sellaiset diilit, että ne on isommalle osapuolelle +EV. Tässä maksajana käytetään sitten yleensä osakesijoittajia, jotka on helppo saada maksamaan ylihintaa varsinkin, jos kehityksen kohteena oleva tuote on helposti hypetettävä. Lähtökohtaisesti yrittäisin siis keskittyä tällä alalla nimenomaan niihin kohteisiin, jotka mun mielestä on osakkeessa ylihinnoiteltuja. Silloin myös optioissa deltariski on todennäköisesti hinnoiteltu edullisesti. Varsinkin jos kyseessä on small-cap ilman analyytikkoseurantaa. Toki näissä sitten saattaa olla aika huono tarjonta optiomarkkinoilla, jos sellaista edes on. Biotech/pharma-yhtiöitä olen vielä vähemmän shorttaamassa, kun yhden päivän kurssiliikkeet saattaa olla +100-200% eli optiomarkkina pitää löytyä.

Toki eipä se analyytikkoseurantakaan aina ole tae tehokkaasta hinnoittelusta, koska biotech-alana vaatii hieman muutakin, kuin rahoitusrakenteen tutkiminen ja todennäköisyys eri kehitysvaiheiden menestykselle (jotka on kaivettu jostain keskimääräisistä tilastoista).

Eiköhän näistäkin pääse jossain kohtaa kirjoittamaan.

Tesla

Kevensin heti viikon alussa shorttipositiota teslasta. Yksinkertainen syy: Teslan Semi Truck -konsepti lanseerataan virallisesti tän viikon torstaina. Elon Muskin Twiiteistä päätellen kyseinen Semi Truck toimii todennäköisesti aurinkotuulella, joten en halua olla isolla positioilla todistamassa Tesla-uskovaisten mahdollista sekoilua: 

"Tesla Semi Truck unveil to be webcast live on thursday at 8pm. This will blow your mind clear out of your skull and into an alternate dimension" - Elon Musk

Teslan ympärillä pyörivät sijoitusnarratiivit ovat kyllä mielenkiintoisia ja todella polarisoituneita. Toisessa leirissä on Tesla-vihaajat, jotka viikosta toiseen tarttuvat jokaiseen (välillä melko epäolennaisiinkin) negatiiviseen asiaan ja toisessa leirissä Tesla-uskovaiset, joita on turha yrittää vakuuttaa faktoilla tai loogisella päättelyllä. Edes ennätys-suuret tappiot eivät saa heidän mieltään maahan, sillä eksponentiaalinen kasvu (tällä hetkellä ei ole edes lineaarista kasvua tai kasvua ollenkaan) ratkaisee kaiken. Ja jos ei ratkaise, niin Tesla voi aina paeta velkojiaan johonkin toiseen galaksiin.

Mun short-näkemyksessä kyse ei ole siitä, etteikö Teslalla olisi mitään mahdollisuuksia olla maailman johtava sähköautojenvalmistaja vuonna 2025. En vain näe mitään selkeää kilpailuetua tai taloudellisia edellytyksiä tälle. Olen yrittänyt vaivalla lukea kaikki mahdolliset long-viewpointit Teslaan liittyen ja oikeastaan ainoa asia, mitä voi edes jollain tasolla pitää kilpailuetuna, on Teslan etumatka datan keräämisessä. Tätäkään etua ei todennäköisesti kohta enää ole ja vaikka olisikin, niin lopulta data on kilpailuetu vain, jos sitä osaa hyödyntää oikein (toinen kohta, jota epäilen Teslan kohdalla suuresti).

Jos nyt se (minun mielestäni) kaikkein epätodennäköisin tapahtuisi eli Tesla saisi tuotannossa sen kuuluisan S-käyrän käyntiin ja tuleville vuosille löytyisi rahoitus, niin ehkä sitten osakkeella on varaa nousta. Tämä tietysti edelllyttää vielä sitä, että M3:a myydään voitolla, eikä tappiolla, niin kuin moni analyytikko arvelee (kustannuslaskelmat osoittavat, että M3 on todennäköisesti enintään break-even, jos sitäkään, 35k:n hinnalla). Näitä fundamentteja siis seuratessa.

Mielenkiinnolla seuraan, mitä torstain julkaisu saa aikaan, jos mitään.

EURUSD

Euro-dollari H&S -pattern näyttää failaavan, joten otin long-position dollarista pihalle ja itse asiassa lähdin täysin päinvastaiseen suuntaan ottamalla long-europosition (kokonaisuudessaan olen kuitenkin vain lievästi long-euro, koska salkku on dollaripainoinen). Näin voi siis käydä ja on oikeastaan tää treidi meni "epäonnistumisesta" huolimatta mallisuorituksen mukaisesti. Otin position sisään necklinen kohdalla ja stop-loss samalla tasolla eli en tehnyt voittoa tai tappiota. Eurodollariin näyttää nyt muodostuvan itse asiassa H&S failure-pattern, joista 2/4 tunnusmerkeistä on täyttynyt (1. Necklinen ohittaminen, 2, diagonaalinen pää-oikea olkapää, vastustason ohittaminen 3. Olkapäätasot 4. New high). Saa nähdä käykö tällekin kuten edeltäjälleen eli failaa. Stop-loss on tässäkin tiukka ja target on eur-usd 1.26, jos 2 viimeistä kohtaa toteutuu vielä tämän vuoden aikana.

Fibrogen

Fibrogen näyttää korjaavan kurssiaan alas aika rajusti. Tässä mulla on ollut välilä long-näkemys, mutta nyt olen ilman positioita. Alkuperäinen ajatus tässä oli se, että roxadustat anemia-lääke vei liikaa huomioita ja aika merkittävä keuhkofibroosi-lääke pamrevlumab jäi aika pitkälti huomiotta, vaikka julkistuksia oli tälle syksylle odotettavissa (yhtiöllä oli kova paine saada tulokset esitettäväksi European respiratory society konferenssiin). Pamrevlumabin positiiviset IPF-tulokset tuli vajaa 3 kk sitten ja tämä näytti olevan monelle melkoinen yllätys. Kurssi otti nopeasti lähes 100% nousun, mikä oli mun mielestä ylireagointia, mutta kuitenkin jollain tasolla odotettua.

Tällä hetkellä mun katseet on enimmäkseen kuitenkin Roxadustatin meneillään olevissa tutkimuksissa. Pamrevlumabille julkistetaan strategia haimasyövän hoidossa (tähän pitää perehtyä enemmän, mutta ei kyllä mitään suuria odotuksia ole paitsi tietysti voi hypeä lisätä).

Roxadustat

Roxadustatille on faasi 3:n recruiting käynnissä jenkeissä ja ilmeisesti tän vuoden loppuun mennessä pitäis olla tutkimus käynnissä. Tässä tulosten baseline on 52 viikkoa eli aikaisintaan 2018 loppuun mennessä tulee tuloksia.

Roxadustat on muuten ihan mielenkiintoinen lääke ja ainakin meillä koulussa jo meemiksi muodostunut juttu (käytännössä jokaisessa teemapäivässä/kurssilla mainittu kyseisen lääkkeen vaikutusmekansimin toiminta). Meemeilläkin voi näköjään joskus voittaa.

Fibrogenista kirjoitan vielä tarkemmin juttua, mutta lyhyesti roxadustatista kiinnostuneille:

Roxadustat lääke perustuu siihen, että se aktivoi samanlaisen prosessin kuin mitä hapenpuute tekee. Hypoksia eli solujen hapenpuute (normaalitilaa kutsutaan normoksiaksi) saa soluissa aikaan satoja geeni - ja molekyylitason mekanismeja, joiden tuloksena on ns. hypoksiavaste. Hypoksiassa elimistö pyrkii vähentämään hapen kulutusta (anaerobisten metaboliareittien säätely) ja tehostamaan hapen kuljetusta mm. lisäämällä erytropoietiinin (EPO) tuotantoa (lisää edelleen erytropoieesia eli punasolujen muodostusta), parantamalla raudan metaboliaa, lisäämällä angiogeneesiä eli verisuonten uudismuodostusta (VEGF:n välityksellä) ja verenpaineen säätelyllä. Hypoksiavasteen varsinainen fysiologia on jo pitkään ollut tiedossa, mutta geeni - ja molekyylitason mekanismien jäljille on päästy kunnolla vasta 2000-luvulla.

Molekyylitasolla hypoksiavasteen merkittävin tekijä on HIF (Hypoxia induced factor), joka on noin 300 hypoksiassa indusoituvaa geeniä säätelevä transkriptiotekijä. HIF on alfa- ja beta-alayksiköstä koostuva heterodimeeri. Alayksiköt syntetisoidaan solulimassa, josta ne siirtyvät tumaan. Tumassa HIF sitoutuu DNA:n hypoksia-responsiivisiin elementteihin (HRE), jotka ovat hypoksiassa indusoituvien geenien säätelyalueita (enhacers). HRE:hen sitoutuminen käynnistää geenin luennan, jonka seurauksena solu alkaa tuottaa proteiineja (esim. EPO:n rakennuspalikoita).

Normoksiassa HIF-molekyyliä ei ehdi muodostua, sillä alfa-alayksikkö on hapen läsnäollessa erittäin epästabiili ja suurin osa niistä hajotetaan lähes välittömästi niiden muodostumisen jälkeen. Tämän hajotusmekanismin taustalla on HIF-PH entsyymit, jotka ovat hydroksiproliineja eli ne lisäävät OH-ryhmiä proliineihin. HIF-PH:t toimivat vain, kun happea on läsnä. Normoksiassa HIF-PH:t hydroksyloivat HIF:n alfa-alayksikön hapesta riippuvaisen hajottajadomeinin eli ODDD:n (oxygen-dependent degradation domain) kaksi tiettyä proliinia. Tämä saa aikaan sen, että alfa-alayksikköön voi liittyä ubikitinoiva ligaasientsyymi VHL-ubikitiiniligaasi. Nimensä mukaisesti se liittää alfa-alayksikön ODDD:hen ubikitiinin, jolloin solun proteasomit voi tunnistaa proteiinin (alfa-alayksikön) ja tuhota sen.

Hypoksiassa HIF-PH entsyymi ei siis toimi, joten HIF:n alfa-alayksikön ODDD:n proliineja ei hydroksyloida, eikä siten VHL-ubikitiiniligaasi pääse liittymään alfa-alayksikköön ja lisäämään siihen ubikitiiniä. Seurauksena on se, että proteasomi ei tunnista molekyyliä ja alfa-alayksikköä ei hajoteta. Siispä alfa-alayksikkö pääsee kulkeutumaan tumaan ja muodostaa beta-alayksikön kanssa toimivan HIF-dimeerin, joka alkaa aktivoida hypoksiassa indusoivien geenien luentaa.

Roxadustatin toiminta perustuu siis siihen, että se estää HIF-PH-entsyymin toiminnan soluissa ja näin käynnistää solutason hypoksiavasteen, mikä lisää esim. endogeenisen epon tuotanota, miksi sitä voidaan käyttää hoitona anemioissa. Tällä hetkellä kyseisen entsyymin inhibitioon perustuvia lääkkeitä on tutkimuksessa 4 kappaletta. Näistä Fibrogenin Roxadustat on selvästi muita edellä ja se on ainoa faasi 3:een edennyt lääke. Kilpailijoita ovat ainakin Bayer (Molidustat, faasi 2), GlaxoSmithKline (dadrodustat, faasi 2) ja Akebia (vadadustat, faasi 2). Fibrogenilla on tässä mun mielestä paras rahoitus taustalla (Astra Zeneca ja Astellas) ja selkeä etumatka, joten laskennalliset hyödyt tälle on ihan reilusti rahassa mitattavia.

Roxadustat on tähän mennessä tehtyjen tutkimusten mukaan ihan ylivoimainen lääke anemioiden hoidoissa (esim. CKD-potilaat) verrattuna standardi-hoitona käytettyyn ESA-lääkitykseen (esim. procrit/epogen), jossa on lisääntynyt kuolleisuuden ja sydäntapahtumien riski. ESA-lääkitys on saanut FDA:ta black-box-warningin. Roxadustatiin ei liity näitä haittavaikutuksia, joten on aika selvää, että markkinoille tullessaan se tulee syrjäyttämään ESA:n, ellei nyt mitään todella yllättävää haittavaikutusta paljastuisi roxadustatista, jota ei jostain syystä olisi huomattu aiemmissa tutkimuksissa.

Fibrogenin kohdalla kyse on vaan hinnoittelusta, joka tahtoo välillä karata käsistä. Hyvää suuntaa antaa kuitenkin mun mielestä edellinen rahoituskierros joka tehtiin 40 dollarin kappalehinnalla eli tuon alle jos mennään, niin alkaa löytyä valueta. 

Pakko lisätä vielä Teslaan muutama juttu, sillä törmäsin tänään semi-mielenkiintoisiin kuviin. Twitterissä nmimerkki ocean90277 on julkaissut paljon kuvia Tesla M3 hengaamassa (arviolta ainakin 30-40 kappaletta) autoparkissa paikassa Los Angeles Playa Vista Jefferson Blvd/S.Lake Center: https://twitter.com/search?q=ocean90277

"Sattumalta" kyseinen paikka on noin 10 kilometrin päässä sieltä, missä Tesla järjestää huomenna semi-truckin lanseerauksen (Tesla design center, Hawthorne,CA). Ei ole siis yhtään huonompi veikkaus, että huomenna ohjelmassa nähdään jonkinlainen prototyyppi semi-truckista vetämässä kymmeniä M3:a trailerilla. Samalla tuo tempaus voisi mahdollisesti vastata muutamien analyytikkojen pohdintoihin puuttuvista VIN-numeroista. 

Tämä saattaa nyt kuulostaa hieman turhalta spekuloinnilta, mutta kannattaa ymmärtää, että Teslan on tällä hetkellä järkevää tehdä kaikkensa sen eteen, että osakekurssi saadaan pumpattua ylös. Teslan rahoitus on käytännössä sen varassa, joten fiksu veto tässä vaiheessa on sivuttaa M3 tuotanto-ongelmat kokonaan, peittää ne semi-truckilla ja jollain tajunnanräjäyttävällä esityksellä. Kun samassa yhteydessä saataisiin vastaus puuttuvista VIN -numeroista ja perään Elon Muskin "Stormy weather in shortsville?" -tyyliset twiitit, niin kurssinousu on melkein taattu. Tekisi melkein mieli lähteä spekuloimaan sen puolesta, mutta yritetään pysyä suunnitelmassa.

Heitän nyt taas aika paljon settiä vaihtelevista asioista. Toivottavasti näistä löytyy aina jokaiselle jotakin mielenkiintoista ja puuttua/kysyä saa tietysti ihan mihin juttuun liittyen tahansa. Lopussa vähän materiaalia, mitä olis tarkoitus käsitellä tulevina viikkoina. 

Kaikkein epätehokkain "markkina" löytyy palveluista FB, IG ja Snapchat?

Viimeinen viikko on mennyt aika pitkälti oman "markkinointibisneksen" parissa, joka pyörii saman firman alla kuin sijoitustoimintakin. Tosin itse en halua mieltää kyseistä bisnestä kategoriaan markkinointi, koska käytännössä kyse on eräänlaisesta arbitraasistrategiasta markkinalla, joka on mun mielestä tällä hetkellä kaikkein epätehokkain: Facebook -,Instagram - ja SnapChat - mainonta.

En nyt jaksa kovin paljon tätä avata täällä (eikä se olisi edes kovin järkevää mun kannalta), mutta käytännössä homma perustuu siihen, että ostan liikennettä erilaisiin affiliate-mainonta kampanjoihin myyden sitä kalliimmalla kuin siitä itse maksan. Koska noiden em. palvelujen mainostyökalut on aika kehittyneitä ja toimivat ns. reaaliajassa, niin pystyn tekemään käytännössä riskitöntä voittoa (50-150% ROI:lla). Oikeastaan ainoa riski on siinä, että se mainosverkosto joka toimii middle-manina minun ja mainostavan yrityksen kanssa, ajautuu konkurssiin. Tuotot kun maksetaan 1-2 kuukautta jälkikäteen ja mainoskulut menevät reaaliajassa, niin on riski, että ajaudun tilanteeseen missä olen ostanut tyyliin 10k:lla mainoksia ja sitten tuottoja ei koskaan maksetakaan. Pitää siis olla tarkkana ja seurata montaa asiaa. Toki myös testaamiseen ja data-analyysiin menee aina kampanjoiden alussa joitakin satoja euroja "sokeaa rahaa", koska pitää ensin tietää, mitkä kampanjat ovat voitollisia.

En nyt usko, että täällä pyörii kovinkaan montaa näihin asoihin perehtynyttä, mutta olisi silti aika tyhmää alkaa liikaa huutelemaan yksityiskohtia. En kuitenkaan koe omaavani sen kummempaa edgeä jossain A/B-testaamisessa, niin menettäisin anomalian aika nopeasti hölmöilemällä. Yleisellä tasolla olen kuitenkin tätä ideaa avannut toisessa blogissani: https://passiivistatuloa.com/instagram-markkinointi-perusteet/

Toki jos olisi oma tuote esim. jollain drop-shippingillä hoidettuna, niin pystyisi tekemään parempaa voittomarginaalia, mutta sitten riskit/ajankäyttö kasvaa. Tätäkin oon kuitenkin miettinyt, kun ainakin osaamista löytyisi. Jenkeissähän on jo paljon firmoja, joiden liiketoiminta on löytää yksittäisiä tuotteita, joiden kohdalla arbitraasia löytyy ja sitten saturoida markkinat tällä tuotteella kunnes arbitraasia ei enää ole (ja siirtyä aina seuraavaan tuotteeseen). Missään vaiheessa ei siis omisteta mitään varastoa, tuotetta tai oikeuksia mihinkään tuotteeseen eikä edes olla mitenkään mukana tuotteen valmistamisessa. Ihan mielenkiintoinen ja suht riskitön liiketoimintamalli, johon voisin jopa sijoittaa jos Suomessa/pohjoismaissa joku alkaisi tällaista tekemään.

Tällä hetkellä tää on mun firmalle aika tärkeä kassavirran lähde, kun kuukausitasolla parhaimmillaan noin 80-90% voitosta tulee tästä ja loput sitten trading-profiteista. En usko, että tällasta pystyy enää 2-3 vuoden päästä kovinkaan helposti tekemään, joten yritän nyt ottaa kaiken irti minkä ehdin. Tarkoitus olis jopa yrittää tehdä samaa Suomen ulkopuolella, sillä ainakin verkostojen puolesta se olis mahdollista. Aikaa tähän hommaan ei juurikaan kulu, kunhan on saanut testaamisen ja suunnittelun valmiiksi, mutta tietysti jos kaikissa pohjoismaissa alkaa pyörittämään tätä, niin se on sitten melkein koko päivätyötä.

Tesla

Sitten sijoittamiseen. Aloitan taas tarinoinnin Teslalla, koska tästä firmasta alkaa paljastua todella ihmeellisiä juttuja. Koitan lähipäivinä tehdä hieman selkoa Teslan SolarCity-sotkuista, joihin liittyen Tesla on käyttänyt varsin mielenkiintoisia ja luovia, mutta erittäin sekavia rahoitus - ja kirjanpitojärjestelyjä. Jopa niin ihmeellisiä juttuja, että olen alkanut vakavasti miettimään, että ottaisin huomattavasti isomman short-position. Varsinkin nyt kun jan2020 erääntymisellä olevat optiot on tulleet, niin väärän ajoittamisen/taktikoinnin osaamattomuuden riski ainakin vähenee. Tänään kuitenkin lyhyesti Semi-truckista ja Teslan Roadster 2 julkaisusta:

Jos satuit katsomaan SM:n julkaisutilaisuuden, niin tapahtuma muistutti lähinnä herätysliikkeen kokoontumista. En tietenkään halua liikaa johtopäätöksiä vetää, ennen kuin olen itse perehtynyt kunnolla näihin, mutta muutama huomio nousee esille:

• Semi-Truck ja Roadster 2 (kiihtyvyys 0-100 1,8 sekunnissa!) vaikuttavat kyllä todella siisteiltä menopeleiltä. Tähän mulla ei ole mitään vastaan sanottavaa.
• Käytännössä ainoa mitä Elon Musk oli kuitenkin onnistunut tekemään, oli muutama prototyyppi ja muutamia hienoja anekdootteja kyseisten menopelien numeroista. Ei mitään konkreettista siitä, onko näihin numeroihin edes päästy käytännössä, kuinka paljon kehitys tulee maksamaan ja millaisessa hintaluokassa pyöritään.
• Varsinkin SM:n kohdalla kaikkein olennaisin oli jätetty mainitsematta eli kuinka paljon tavaraa rekalla voi kuljettaa. Vaikka juoskevat kustannukset on saatu diesel-rekkaan verrattuna Teslan omien laskujen mukaan n.25% alemmas, niin tämä ei paljon lohduta, jos tavaraa mahtuu vähemmän. SM:n range oli 500 mailia eli olettaisin akustojen painavan aika hemmetisti. Tähän täytyy perehtyä lisää.

Herää siis kysymys, mistä rahat näiden kulkuneuvojen kehittämiseen ja valmistamiseen kun M3:sen tuotantokaan ei ole käynnissä. Tapahtuman tarkoitus oli siis aika selkeällä ja Teslan kannalta loogisella tavalla saada huomio pois ongelmista tulevaa rahoituskierrosta varten, joka mun arvion mukaan on elintärkeää saada käyntiin seuraavan 90 päivän sisällä.

Epäilykseni osoittautuivat oikeaksi ja uskovaiset olivat vauhdissa ostamassa osaketta. Oli siis hyvä että kevensin short-positiota ennen julkaisutilaisuutta aika reilusti. Kurssi kävi välillä lähellä 330 dollaria, jota itse pidän melko selkeänä vastustasona. Koska tuo vastustaso ei ollut menossa lähellekään läpi (lähellä sitä matala voluumi ja iso "myyntipaine" eli kurssi otti nopeasti alas intraday), niin lisäsin shorttipositiota aika reilusti. Sain tuohon tiukan stop-lossin 330 tasolle. Tällä hetkellä menen trailing stop-lossilla osalle positiosta eli otan voitot jos kurssi ylittää 315. Tällä hetkellä positio koostuu jan2019 ja jan2020 puteista useampia eri strikeja välillä 200-300.

Euro-dollari

Kuten jo aiemmin totesin, niin tähän on alkanut muodostua H&S-failure-pattern ja siksi olen longina euroon. Tein aiemmin kuitenkin pienen virheen, jonka tavallaan tajusin jo postioita muuttaessa, mutta jokin psykologinen juttu painoi päätöksentekoa. Lähtötilanteeksi voi siis olettaa, että kun kurssi oli breikannut H&S:n necklinen, niin tähän oli tullut paljon spekulaattoreita mukaan shorttaamaan eurodollaria. Kun tämä kääntyikin failure patterniksi ja käännyttiinkin takaisin neck-linen yli, niin on aika loogista, että monella oli siinä kohtaa tai vähän ylempänä stop-loss. Samoin minulla. Mun näkemys on siis, että tää aiheutti hetkellisesti aika suhteellisen ison nousun, joka on nyt vaimentunut. Kävin läpi parikymmentä hs-failure-patternia ja tää näyttää olevan aika tyypillistä noin 70% tapauksista eli necklinesta tullaan isosti läpi ja sitten peruutellaan hieman kun pöly on laskeutunut. 

Olisi siis ollut ehkä järkevää hieman odottaa. Viimeinen break-out tässä failure-patternissa on kuitenkin se, mikä aiheuttaa ratkaisevan liikeen, niin riskienhallinnnan kannalta ei ole järkevää avata positioita heti käännöksen tapahduttua. Nyt kun lisäsin tänään long-positioita, niin saan huomattavasti tiukemman stopin (neck-linen) kohdalle. Seuraavat lisäykset sitten, jos tulee break-out eli closing price päättyy edellisen huipun (pää) yläpuolelle.

Short selling by John Hempton

Kuten jo muutamaan kertaan olen täällä todennut, niin en halua ottaa short-näkemystä osakelainauksella vaan myyntioptioilla, koska näissä on sisäänrakennettu stop-loss. Tiedostan siis sen, että maksan tästä hieman ylimääräistä verrattuna että ottaisin deltariskiä varsinaisella shorttaamisella.

Shorttaamiseen liittyen tuli katsottua mieleniintoinen RV:n haastattelu "Short Seller's Paradise" Bronte Capitalin John Hemptonista. Kyseinen kaveri pyörittää hedge-rahastoa, joka on erikoistunut fraudeihin ja shorttien rakentamiseen näiden ympärille. Jos oikein ymmärsin, niin hänen strategia perustuu valtavaan databaseen ihmisistä, joilla on kytköksiä erilaisiin aikaisempiin hämärähommiin (mainitsee esimerkkeinä penny stocks -kusetukset ja tilintarkastushuijaukset). Päätökset tehdään pitkälti sen perusteella, että jonkin firman taustalla huomataan henkilö, jolla on kytköksiä tähän databaseen tai joka on itse siellä. Sen jälkeen firmaa aletaan käymään läpi.

Haastattelusta sai kyllä todella paljon mielenkiintoisia ja viihdyttäviä tarinoita, mutta myös muutaman hyvän pointin shorttaamiseen liittyen:

• Yleisimmät alat, joilla on petoksia on gold mining ja biotech. Tietysti myös kiinalaiset/aasialaiset firmat (tosin homma viimeaikoina siistiytynyt).
• Tällä hetkellä eletään shorttaajan unelmamarkkinaa. Anekdoottina haastattelusta Hempton heittää, että hänen tiimi pystyisi alle 3 tunnissa löytämään 15 shortattavaa biotechiä jotka on fraudeja ja joissa lainamarginaali on alle 5% ja market cap (muistaakseni) yli 200 miljoonaa. Aika kova väite.
• Varsinkin biotechissä valtavirta ei kovin helposti välttämättä epäile asioita, sillä jos joku firma kehittää tyyliin lääkettä, joka voi parantaa jotain kuolemansairaita lapsia, niin tässä asetelmassa nimenomaan se petosta epäilevä hedge-rahasto näyttää ensisijaisesti siltä pahalta kaverilta.
• Riskien hallinnan näkökulmasta turvallisimmat shortit on yhtiöihin, joiden markkina-arvo on ainakin kymmeniä miljardeja. Joku 50-1000 miljoonan voi helposti 10-kertaistua, mutta 50 mrd:n firmalla tämä on jo huomattavasti epätodennäköisempää.
• Shorttaaja voi olla positiossa faktojen suhteen täysin oikeassa, mutta silti huonolla riskienhallinnalla tuo positio voi ajaa totaaliseen pääoman menettämiseen. Jos yritys on petos, niin mikään ei estä sitä olemasta vielä suurempi petos tulevaisuudessa ja jos tätä eivät sijoittajat ole aiemmin huomanneet, niin miksi niin kävisi tulevaisuudessakaan? Tämän nyt luulisi olevan monelle itsestäänselvää, vaikka asiaa ei aina tule miettineeksi. Jos shorttaat firmaa kun kurssi on 100 miljoonaa ja hinta 10 kertaistuu niin teet 900 miljoonan tappiot. Olennaista on siis isoja firmoja lukuunottamatta aloittaa aina hyvin pienellä positiolla ja hakea absoluuttista tuottoa hajautuksella.
•  Pitää siis miettiä katalystejä aivan kuten muissakin sijoituksissa. Mikä saa valtavirran tajuamaan petoksen?
• Vältä ilmiselviä shortteja. Tämä on myös itsestäänselvää, koska firmoissa, jotka ovat melko suurella todennäköisyydellä menossa konkurssiin lainauskulut voi olla satoja prosentteja. 

Lopuksi lukusuosituksia!

Tällä viikolla on Teslan SolarCity-sotkujen lisäksi ohjelmassa mm. korkotrendien ja mun makronäkemyksen tutkmista. Olen yrittänyt rakentaa vastakkaista näkemystä omalle makroteesilleni siitä, että jenkkien pitkät valtionkorot menevät alaspäin. Daytrader esittikin omassa blogissaan täällä sijoitustiedossa aika hyvän näkemyksen, kannattaa tsekata!. Paljon olen myös muuta mielenkiintoista löytänyt. Tässä pari poimintaa jotka suosittelen checkaamaan läpi:

Voiko korkojen nosto (toisin kuin luullaan) aiheuttaa inflaatiota? https://faculty.chicagobooth.edu/john.cochrane/research/papers/fisher.p…

Vasta-argumentti demographic cliff -ilmiölle eli että väestön ikääntyminen aiheuttaisi inflaatiota: http://pimcoforum.economist.com/wp-content/uploads/2016/03/70s-is-the-N…

Poiminta Yield-curve flatteningin saamasta mediahuomiosta (ainakin itse aistin, että tätä on nyt alettu rummuttaa yhä enemmän): http://uk.businessinsider.com/yield-curve-flattening-could-derail-fed-i…

En nyt tiedä onko seuraava video vapaana katseltavana kaikille, mutta katsotaan jos se näkyisi. Kyseinen video oli siis research-paperin yhteydessä, joka oli julkaistu RealVisionin vasta lanseeraamassa ThinkTankissa (suosittelen, erittäin mielenkiintoista ja deeppiä materiaalia). Kyseessä on siis Greg Weldonin videoesitelmä hänen globaalista makronäkemyksestä (korot, inflaatio ,raaka-aineet jne.). Gregin tuottama macro-research on erittäin arvostettua mm. hedge-fundien keskuudessa ja hänellä on pitkä ja menestyksekäs wall street -treiderin ura takana: 

Video: https://vimeo.com/235414289

Hyvä huomio/kysymys!

Mun mielestä toi ei ainakaan normisähköautoissa ole kovin iso ongelma ja varmasti teknologian kehittyessä päästään nopeampiin latauksiin. Jos ihan normi 240v pistokkeesta lataa Teslaa, niin latausnopeus esim. model S:lle on noin 31 mailia/tunti. Jos ottaa voimavirtapistokkeesta (suositellaan), niin lataaminen on tuplasti nopeampaa. Teslan superchargerissa latausteho on vieläkin nopeampi, muistaakseni 170 mailia 30 minuutissa. Tottakai nää on aika hitaita aikoja verrattuna polttoaineen tankkaamiseen.

Tohon semitruckiin liittyen tesla on kaavaillut megachargeria, jonka latausnopeus olis 400 mailia 30 minuutissa. Tää on pelkkä anekdootti eikä tiedetä kuinka helposti tällaiseen päästäisiin mutta en nyt näkis mitään syytä mikseikö olis mahdollista (en tosin ole asiantuntija). Toi on aika helvetin nopea latausnopeus, kun rekan tankkaaminenkin kestää sen ainakin 15 minuuttia (?). Teslan omien sanojen mukaan tuo lataaminen onnistuu samalla kun kuormaa puretaan eli tehokkuus ei pitäis tämän lataamisen takia kärsiä. Toki en tiedä mitään rekalla ajamisesta, mutta kai siinä kuorman purkamisessa menee jokunen aika?

Tietysti jos lataamisen takia tulee edes 10-15 minuttia hidastetta ja sitten tuohon päälle vielä se fakta, että kuormaa mahtuu painavien akkujen takia vähemmän, niin eipä nuo kannattavuuslaskelmat semitruck vs. diesel-rekka olekaan niin kummoiset. Jos vielä hintaluokkakin todennäköisesti aika korkealla.

Pitänee myös perehtyä vähän muiden valmistajien sähkörekka-kehitelmiin. En nyt äkkiä näkisi tässäkään mitään etua Teslalla isoja valmistajia vastaan. Varsinkaan kun mitään valmista tuotetta ei ole.

AIka tärkeää juttua tuli tänään ulos. Jotain tällaista odotinkin viimeaikaisen datan perusteella. Varmuudella ei voi tietenkään sanoa, mutta eurodollarin kyvyttömyys breikata h&s-pattern saattoi heijastella, että moni odotti jotain tällaista tulevan ulos: http://nordic.businessinsider.com/fed-worried-about-low-inflation-sugge…

FED antaa nyt siis kohtuu ison statementin markkinoille, koska joulukuun nosto oli hinnoiteltu aika hyvin. Nyt jo sekin herättää epävarmuutta. Tästä liikkeenä dollari alas euroa vastaan 0,75%. Mielenkiinnolla seuraan, voiko h&s-failure breikata jo tällä viikolla.

US 10 T näyttää kans dailychartissa aika oppikirjamaista h&s-trend reversalia. Neckline on suunnilleen 2,31-2,30 eli jos tämän läpi mennään, tsäänssit isolle liikkeelle alas (jopa 2,0 tasolle) kasvaa. Nyt ollaan 2,322 eli lähellä. Jos breikkaa, niin lisään painoja TLT:ssä. Tälläkin hetkellä mennään jo aika isoilla painoilla, mutta tuossa saisin hyvän stopin necklinen kohdalle eli uskaltaa ottaa näkemystä. Jos tulee breakout niin ainakin se heijastelee hyvin että tämän päiväset uutiset menee hintoihin.

Tässä pitää myös muistaa se päinvastainen näkemys eli nyt jos uskoo, että inflaatio saattaa yllättää FED:n behind the curve, niin hänelle mahdollisuus ottaa näkemystä on parempi, kun koronnosto-odotuksia lasketaan.

Teenlehdistä katsottuna Tesla näyttää muodostavan bearish pennantia weeklychartissa. Jos breikkaa, lisään, koska isoa liikettä voi odottaa (target 245-250).