Mitä asioita / lukuja seurata?

Keskustelu aiheesta jatkukoon, mutta mainittakoon että tässä on erinomainen aiheidea Sijoitustiedon artikkelille. Laitetaan työlistalle.

Itseäni kiinnostaa samat kysymykset, enkä ole niihin hyvä vastaamaan, mutta omasta puolestani todettakoon, että osavuosikatsauksista eli osareista katson aina heti ohjeistuksen eli onko muutoksia aiempaan, liikevaihdon ja liikevoiton muutokset ja näiden suhteen odotuksiin, velkaantumista ja henkilöstömäärää myöskin tarkkailen, näiden kehitystä. Markkinaosuus ja markkinan kasvu/supistuminen ovat myös olennaisia indikaattoreita monilla yrityksillä.

Sijoitetun pääoman tuotto on myöskin keskeinen mittari.

Kaikki näistä ovat varsin lyhyen tähtäimen tarkastelua. Monesti kiinnostavat ostokohteet eivät ole kannattavuushuipussaan ja siten em. luvut helposti kuralla. Esimerkiksi Stockmannin kaikki em. luvut ovat suorastaan surkeita, mutta olennainen mittari eli oman pääoman määrä suhteessa kurssiin on loistava eli Stockan kirjanpitoarvokin on alle pörssiarvon ja taseessaan on todennäköisesti reilusti aliarvostettuja eriä, kuten kiinteistöt.

Esimerkkinä kerrottakoon, että noin vuonna 2000 olin HYY-yhtymän koulutuksessa, jossa esimerkkinä käytettiin yhtiön X tunnuslukuja, joista pääosa yllä. Yhtiö X vaikutti pahasti velkaiselta, eikä kovin kiinnostavalta sijoituskohteella. Lopussa paljastettiin, että kyseessä oli Nokia noin vuonna 1990. Eli puhtaasti tunnuslukupohjalta selkeästi epäkiinnostava yhtiö ei välttämättä ole sitä sijoitusmielessä.

Tämä riippuu toimialasta ja yhtiöstä kovasti. Aiheesta voisi kirjoittaa 2000 sivua, tai sitten pari riviä. Tulen käsittelemään sitä kolumneissani, tämänpäiväisessäkin.

Mutta Pyysingin osarin pikalukukurssi:

Katso EPS (=earnings per share), ja lue tulevaisuuden näkymät. Tässä on 90% osavuosikatsauksen sisällöstä. Jos on sijoitusyhtiö, katso NAV(=net asset value), ja katso onko salkussa tapahtunut jotakin. Eli normiyhtiössä P/E, sijoitusyhtiössä P/NAV

Pelkillä tunnusluvuilla en sijoita mitään, mutta toki katson ne aina, ennen kuin ostan.

Tunnusluvuista: P/E, hinta per tulos on se, mitä sisukkaasti painotan eniten. Tämä ei ole viime vuoden tuloksen perusteella oleva P/E, vaan tulevien vuosien. Tätä sitten arvon yhtiökohtaisesti.

Hinta per substanssin (P/NAV) kurkkaan myös säännöllisesti. Tätäkin reivaan, eli liikearvo on läppää ja kiinteistöt seisoo vielä senkin jälkeen kun brändit on pilattu.

Jos P/E on alhainen, ei korkea P/NAV haittaa. Jos P/E on korkea tai negatiivinen, mutta P/NAV alle yhden, pohdiskelen onko se oikeasti. Eli jos substanssi nojaa lakkautettaviin tehtaisiin ja/tai palaneisiin brändeihin, en välttämättä lämpene, vaikka millaiseen kirjanpidolliseen alehintaan osaketta saisi.

Jos molemmat ovat alhaisia, pohdin miksi en ostaisi. Tämän ovat täyttäneet esim. kiinteistösijoitusyhtiöt usein, enkä ole keksinyt syytä olla ostamatta. Niitä on matkalla paljon ollutkin.

Markkina-arvo/liikevaihdon (P/S, price per sales) tarkistan myös rutiininomaisesti. Tämä on lähinnä välillinen indikaattori, eli kertoo mihin P/E voi mennä nykyisellä hinnalla.

Katselen muitakin tunnuslukuja, mutta ne kuten P/S ovat lähinnä apuna pohdinnassa paljonko tulosta tämä yhtiö tulee a) näyttämään tulevassa osarissa b) tulee tekemään tulevaisuudessa.

Osingoista: Olet ymmärtänyt osingot täsmälleen oikein, eli samalla tavalla kuin mie.

Osinkotuoton katson myös aina, ja tässäkin pohdin ensi kevään ja sitä myöhempien keväiden osinkoa, en viime vuonna maksettua. Korkea osinkotuotto antaa kivan pohjan kurssille. Mutta, jos yhtiö pystyy saamaan rahalle nykytilanteessa esim. 15% tuoton, on minkään osingon jakaminen täysin mielipuolista. Näissäkin tilanteissa osinkoa yleensä jaetaan, koska iso osa omistajista on tyhmiä tai ajavat jotain agendaa, kuten esim. säätiöt, eivätkä voi/halua myydä osakkeita, mutta tarvitsevat osinkoja.

Osakkeiden takaisinosto vs osinko pitää päättää puhtaasti verotustilanteen ja arvostuksen pohjalta. Jos yhtiö on kuplahintainen, ei osakkeita ole syytä ostaa takaisin. Osinkoa voidaan jakaa. Tämä on osakkaiden etu.

Technopolis: Osingon jakaminen ja hybridin ottaminen oli rahan siirtämistä osakkeenomistajilta hybridisijoittajille. Lisäksi hybridi meni törkeän korkealla korolla. Investointipankkiirit imo vieneet tässä iloisesti. Tosin valtaosa (nyt puhun lukumäärästä, en rahasta) sijoittajista on liian laiskoja ja sivistymättömiä tajutakseen tämän. "Mitä vittua ne laskee osinkoa, MYYN." Tämä tosin on usein oikein, mutta jokainen case on omansa.

Hupaisaa on, että PikkuPro luultavasti sai henkilökohtaisella panoksellaan (=kommunikoimalla tj:n kanssa) Technon muuttamaan osinkopolitiikkaansa. Nykyisellä rahan ja osakkeen hinnalla Technon pitäisi ostaa omia osakkeitaan ja jättää osingonjako kokonaan väliin. Näin radikaaliin toimenpiteeseen tuskin munaa löytyy, mutta hyvä osoitus tj:n täysipäisyydestä on, että se kuunteli täysipäistä sijoittajaa ja reivasi sen minkä pystyi.

Kysyjästä: Ärsyttävimpiä tapojani on vetää johtopäätöksiä muista ihmisistä kysymättä ensin näiltä miten asia on. Anyways, olet imo joko kokenut tai muuten sivistynyt sijoittaja jo lähtiessä ja kysymykset olivat erittäin laadukkaita. Jatka kyselemistä ja omien näkemyksien kertomista!