2.) Sen verran opponoisin "Aina menee poikki" -ryhmää, että kalleilla 3BB avattua ja 22BB takana voi tuttua pelaajaa vastaan myös olla menemättä poikki. Tuntematonta vastaan toki ei oikein. Ja allelyöntiin voi paras peli olla pelkkä maksu, koska reissulla tiputtaa outittomat tai hyvin vähäouttiset bluffikädet vastustajalta pois donatoimasta.
Bountyturnausmuoto puoltaa kuitenkin raisea. Vastustaja vetää bountya, jolloin sen pitää katketa lightimmin ja raiselle saa valuee kaikenlaisilta kärkipari/opari/ylikortit+gutari -tyylisiltä. Paljon on semmosia 4-8 outin käsiä miltä saadaan valuee.
Flopin sizingeja ja bountyn kokoahan tuossa ei kerrottu mutta jos vihu liidaa vaikka 2,5-3 bb niin raiseisin tohon mutta en AI vaan tyyliin to 8-9. Jos liidi on yli puoli pottia niin painaisin kaiket.
Alan olla toipumaan päin, joten hyökkään tänään Tallinnaan kilon omahaan. Flunssistaan ei tosin pitäisi kirjoitella mitään, koska jos kirjoitat olevasi vielä vähän nuhainen, siulle vastataan "Pysy kotona". Mutta jos et kirjoita mihinkään ja pelailet kuumeisena, tästä ei kovinkaan usein huomauteta, koska maito on jo kaatunut. Ja jengi siis tulee aloittamaan turnauksia selvästi kipeänä. Noudatan politiikkaa, että jos olen aloittanut turnauksen (tai siirtämätön lippu) ja sairastun kesken, pelaan loppuun. Ja niin muuten tekevät kaikki muutkin. Ja lite till, mikä on vastuutonta. Mutta niin on USA:n presidentin touhuaminenkin, eikä sillekään voi mitään.
Joka tapauksessa 1B:n puolessavälissä huomasin, että on vähän vatsavaivoja. Tilasin Jägermaisterin, kuten asiaan kuuluu. Sitä myöten kun olin sen ykkösellä ottanut, lähdinkin rivakasti vessaa kohti. Puolessa välissä posket olivatkin täynnä oksennusta. Selvisin kuitenkin vessakoppiin roiskimatta lattialle. En olekaan miesmuistiin oksentanut. Ei ole ollut noroja, enkä ole vetänyt teinikännejä. Mutta tässä sarjassa oli aika raivokas hyökkäys. Siivosin jälkeni, pesin naaman ja palasin pöytään.
Totesin, että tämä on viimeinen laukaukseni Liettuassa, mutta sepä sitten pitikin kakkospäivälle, toisin kuin kolme edellistä. Nukuin ehkä kolme sekavaa tuntia ja okesentelin vatsahappoja myöten kaiken ja siitä sitten suoraan kakkoseen. Toivoin, että pääsen vielä kertomaan sankaritarinan, miten hero ruokamyrkytyksestään huolimatta ajoi Mustanaamionsa maaliin voittajana. Mutta kuten kolumnissa kerroin, pelasin vuoden huonoimman stinttini ja sain mitä suorituksillani ansaitsin.
Sairasteleminen on ollut sinänsä mukavaa, että olen keitellyt sekä rommitoteja että kossumustaviinimarjamehua ja nukkunut kymmenen tunnin vetoja. Normaalisti seitsemän on jo ihan ok yö. Ja enää ei ole montaa Peter Haberin Beckiä katsomatta. MTV Katsomo on muuten teknisesti paska suoratoistopalvelu, mutta siellä sentään saa ruotsinkielisiin ohjelmiin ruotsinkieliset tekstit. Toisin kuin yleensä Yle Areenassa, mikä on suorastaan ihmeellistä. Tosin eiväthän suomenruotsalaiset haluakaan suomenkielisten ruotsia oppivan vaan, että ruotsinkielenopettajille riittää töitä ja ruotsinkielisille korkeakoulujen aloituspaikkoja.
Tallinna on siitä kiva paikka, että odotan pääseväni puhumaan suomen lisäksi ainakin eestiä, venäjää, ranskaa ja espanjaa. Luultavasti saksaakin. Ehkä vähän pöydän ainoaa virallista kieltä englantiakin. Mielelläni haukkuisin venäläisiä siitä, että puhuvat kesken jakojen venäjää, mutta miulle tämä sopii hyvin. Ja lisäksi suomalaiset ovat pahempia. Sen oppiminen, että jos jollain on kortit, ei saa puhua suomea, on suurimmalle osalle fieldistä ylivoimaista. Aika moni nykyisin ymmärtää kuitenkin olla käyttämättä suomea, kun itsellä on kortit. Toki mitä korkeammat promillet, sitä huonommin tämäkään pysyy muistissa.
