Funtsin, että pistänkö tämän aloittelevien sijoittajien alueelle, missä tämä näkyisi heille, joille tästä olisi varmasti eniten hyötyä, mutta sitten arvelin, että aiheella saattaa olla annettavaa myös kokeneemmille ketuille. Kyse on siis kassanhallinnasta, sijoittamisessa useimmin varojen allokointina nimetty aihe. Aihettahan on sivuttu paljonkin tällä saitilla, mutta nyt olisi mukava keskustella tästä omassa topikissaan, kun nämä tahtovat hukkua blogiosioon muiden juttujen sekaan. Tämä lienee myös niitä harvoja aiheita josta uhkapelureilla on kerrankin jotain annettavaa kunnon kansalaisille.
Foorumin hakutoiminnolla yritin hakea esim. hakusanalla ”kelly”, mutta haku ei palauttanut tuloksia, joten, vaikka sitä on sivuttu eri puolilla, en vain muista täysin missä ketjussa. Kovimmat blogit kävin ctrl-f -haulla läpi mutta ei löytynyt niistäkään enemmin. Mutta kuten sanoin, asiaa käsitellään lähes koko ajan sivulauseissa ja ohimennen, mielestäni kuitenkin vähän verrattuna siihen kuinka tärkeää se imo. on. Viime syksynä hiffasin erittäin jännän asian. Perinteisestihän on laskettu, että EV= todennäköisyys*kerroin*panos. Kuitenkin jos panos on liian iso, muuttuu +EV tilanne -EV tilanteeksi johtuen siitä, että rollin katketessa tai pienentyessä liikaa, ei pääse enää hyödyntämään tulevia +EV tilanteita. Urheiluvedonlyönnissä Kellyn kaava on johdettu hyötyfunktiosta tapahtumalle, jossa on vain kaksi mahdollisuutta, hävitä panos, tai saada se kiinteällä kertoimella takaisin. Kaava palauttaa fraktion rollista, joka kyseiseen tapahtumaan kannattaa panostaa, jotta rolli kasvaisi maksiminopeudella ottaen huomioon myös alamäet hävinneistä betseistä. Usein tämä kuitenkin jaetaan kiinteällä jakajalla johtuen a) siitä, että esim. noin 2-kertoimisia 5% ylikertoimia vedeltäessä optimaalinen kassankasvu pitää sisällään todennäköisyyttä myös käytännön poikkimenemiselle ja b) mikäli panos menee yli Kellyn kaavan antamasta panoksesta, se muuttaa tilanteet hyvin nopeasti -EV -tilanteiksi. Jakajalla vähennetään siis analyysiriskin sekä puhtaan tuurin vaikutusta. Kelly criterionilla voi kuitenkin laskea panoksen myös skenaariolle, jossa on paljon erilaisia lopputulemia ja se on ainakin erittäin hyvä työkalu arviointiin, vaikkei tarkat todennäköisyydet olekaan tiedossa
No-brainer tietysti on, että jos on saatavissa riskitöntä tuottoa vipua paremmalla korolla, kannattaa ottaa max vivut, mistä niitä vain saa. Sitten kun mennään vivun kanssa tuotteisiin, kuten pörssiin, jossa prosentuaalisen tuoton EV on parempi kuin riskittömän tuoton, mutta on riskiä myös rollin pienenemiselle, jopa menettämiselle, ei tilanne ole enää niin yksiselitteinen. Kaikki riippuu swingisen tuotteen volatiliteetista sekä siitä, tuleeko sijoittajan rolliin säännöllisiä tuloja ulkopuolelta esim. palkkatyöstä tai vaikkapa uhkapeleistä. Oikeastaan uhkapelit pitäisi nähdä sijoitusportfolion yhtenä osana eikä ulkopuolisena jobina. Lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat mm. inflaatio, riskitön tuotto, jota varsinkin pikkusummilla on saatavilla ihan hyvin sekä sijoittajan sijoitushorisontti. Näihin päädyin omalla päättelyllä ja näköjään päätelmät lienee siellä päin koska tässä kirjoittamisen vaiheessa löysin jonkin laskentatoimen gradun missä käydäänkin samat asiat läpi, eli näitä näköjään opetetaan kaupallisella puolella koulussa. Tosin itse gradu oli kyllä, sanotaanko korrektisti ”mielenkiintoinen,” näin terveystieteiden puolelta katseltuna. Osakkeista ei ilmeisesti ole omistajalle muuta hyötyä kuin se, että joku ostaisi kalliimmalla sen pois?
Gradu tässä: https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/84531/gradu06703.pdf?seque…
Nämä ovat siis hyvin itsestäänselvyyksiä ja näille löytyy hyvin paljon erilaisia approximaatioita, kuten tietyn ikäisellä sijoittajalla tietty osa osakeisiin ja tietty osa bondeihin. Mikä minua näissä vaivaa, niin nuo nyrkkisäännöt ovat varmaan ajalta, jolloin rahaa oli vain niillä kuuluisilla rahamiehillä. Nykyään on ASP-tiliä, jolle tulee riskitöntä tuottoa ja jolla otettu vipu on korkokaton turvaama, saa opintolainaa hassunhauskoilla miinuskoroilla, superrahastosalkkua vastaan saa edullista vipua, warranttien kautta saa vipua, uhkapeleistä saa todella hyvää riskitöntä tuottoa jne. Ainoa keino löytää optimaalinen allokaatio on näin ollen opetella ratkomaan henkilökohtainen hyötyfunktio numeerisesti esim. excelillä. Mallinnusta helpottaa vielä se, että nämä mainitut tuotteet eivät ole niinkään toisiensa kanssa korreloivia kuin esim. osakkeet ja bondit ovat keskenään. Suuresta mahdollisuuksien kirjosta hyötyy luonnollisesti parhaiten piensijoittajat mutta isokin rolli kasvaa optimaalisesti vain, jos allokaatio on optimaalinen.
Tarkoitus olisi siis oppia mallintamaan mahdollisimman yksinkertaisesti yleisimmät relevantit tekijät parametreinä optimaalinen allokointi rollin kasvun kannalta. Eli miten isosti osakkeissa, paljonko vipua ja onko aiheellista pitää osa riskittömässä? Ensin pitäisi harjoitella yksinkertaisilla skenaarioilla joissa ei ole liikaa muuttujia ja kun homma alkaa olla hallussa, niin sitten alkaa mallintamaan eri muuttujia mahdollisimman hyvin todellista maailmaa vastaaviksi. Jos näitä EV-laskuja volatiliteetin suhteen oppisi pyörittämään rutiinilla, voisi esimerkiksi laskea, missä määrin kannattaa yrittää shotittaa osakemarkkinoilla riskillä noustakseen ylempään varallisuusluokkaan nopeasti. On aivan eri asia mennä poikki kilon kuin megan rollista. Myös sijoitushorisontin alkupäässä kannattaa shotittaa isommalla riskillä kuin vanhempana, tämäkin on no-brainer, mutta missä menee raja-arvot?
Aloin vääntääkin aiheesta exceliä kaiken muun kiireen ohella. Ensimmäinen steppi minkä tein, on ihan perusskenaario, missä meillä on vain olemassa käteinen raha ja osakemarkkinat (esim. etf-maailmasalkku). Tälle arvataan odotusarvoksi + 8 % vuodessa ja ajanjaksoksi yksi kuukausi. Minulla ei ole juuri minkäänlaista käsitystä mikä on realistinen hajonta tällaiselle tuotteelle, mutta keksin hajonnan itse. Tämä vaihe on vielä helppo eli se ei eroa mitenkään siitä, että laskettaisiin optimipanos johonkin +EV uhkapeliskenaarioon, missä yhdelle betsille on olemassa monta erilaista palautusvaihtoehtoa, kukin omalla todennäköisyydellään. Ongelmat alkoi heti kun yritin ottaa vivun mukaan laskentaan. Kun pohjalla on vain lukion pitkä matikka niin en ainakaan vielä saanut rakennettua hyötyfunktiota, joka ottaisi huomioon vipuvaikutukset. Luulin että se on helppo juttu ja voihan se ollakin se ei vain onnistu enää tänä iltana. Tähän tarvitsee apua sijoitustiedon matemaatikoilta ja toivottavasti tämä ketju kerää keskustelua.
Pahoittelut, jos termistössä on virheitä ja korjatkaa, jos jossain asiassa olen hakoteillä. Lähteitä voisin kaivella myös jostakin, kun nyt jutut syntyivät lähinnä vedonlyöntitaustan kautta tajunnanvirtana. Täällä kun on kovia pelimiehiä, niin nämä asiat varmaan jokseenkin hallussa, tulkaa kommentoimaan. Jatkan seuraavaan postaukseen, miten excelissä voi helposti arvioida paljonko rollista pitää sijoittaa esim. osakkeisiin erilaisissa skenaarioissa. Sen jälkeenkin tarvitaan neuvoja, että miten sitä pohjaa voisi lähteä kehittämään, jotta se ottaisi huomioon kaikki yllämainitut asiat, jolloin voidaan lähteä kasvattelemaan omaa rollia maksimaalisesti eikä ennen kaikkea mennä poikki. Tähän palaan ehkä alkuviikosta, jos vedot ja opinnot hellittää.