Minua jäi askarruttamaan mitä nuo IT-tuotot oikeasti ovat? ÅAB:n IT-osastostahan spinnattiin aikanaan Crosskey, joka on myynyt pankkisoftaansa hiuspussipäille ja S-Pankille (ja joka on ollut myytävänä vuosikausia, mutta kellekään ei ole kelvannut). Tuottaako Crosskey ÅAB:lle tuon verran, vai onko kysymys jostain muusta?
Piti oikein lukea tuo tiedote. IT-segmentin tuotot ilman eliminointeja olivat 48M ja kulut 47M. IT teki siis tulosta (ilman eliminointeja) 1M. Ymmärsin siis kolumnissa mainitun 28,6M ihan väärin, se oli tuotot vähennettynä eliminoinneilla. Eliminointeja oli 19,4M.
Ålandsbankenilla on laaja pankkitoimilupa sekä Ruotsissa että Suomessa. Yhdessä tytäryhtiömme Crosskeyn kanssa tarjoamme täyden valikoiman pankkipalveluita ja ohjelmistopalveluita. Valmiiden ja kehittäjäystävällisten sovellusliittymiemme avulla voit helposti integroida talouspankkipalvelumme omiin järjestelmiisi ja prosesseihisi. Valitset itse, mitä tuotteita ja prosesseja haluat meidän käsittelevän.
Luulisin, että it tuotot tulevat pääosin ohjelmistolisenssimaksuista. Harva taitaa myydä softaa kertalaakihinnalla.
Minulle on lähinnä epäselvää mikä osa tuosta busineksesta on emolla ja mikä tyttärellä (Crosskey). Samoin on epäselvää miten tyttären osuus näkyy emon tilinpäätöksessä.
Tähän asti olin luullut, että tuo business on kokonaan Crosskey:ssä.
Käsittääkseni ÅB omistaa kokonaan CrossKeyn. Jos näin niin tilanne lähellä mandatum/sampo tilannetta. Tosin en oikein ymmärrä mistä eliminoinnit tulevat ÅB riveihin. Jos kyseessä on arvonalenemaa softaan (tyypillistä IP poistoa siis) niin eikös sen pitäisi tapahtua tyttären omissa luvuissa jolloin ÅB luvut olisivat jo näistä puhtaat ja raportoitaisiin vaan nostetut osingot (tuotot)?
Kysymys ehkä kertoo ymmärryksen puutteesta, mutta miksi Ålandsbanken (p/e 11, p/b 1,8) tuntuu täällä kiinnostavan monia, Oma Säästöpankki (p/e 6, p/b 1,3) ei juuri ketään?
Käsittääkseni ÅB omistaa kokonaan CrossKeyn. Jos näin niin tilanne lähellä mandatum/sampo tilannetta. Tosin en oikein ymmärrä mistä eliminoinnit tulevat ÅB riveihin. Jos kyseessä on arvonalenemaa softaan (tyypillistä IP poistoa siis) niin eikös sen pitäisi tapahtua tyttären omissa luvuissa jolloin ÅB luvut olisivat jo näistä puhtaat ja raportoitaisiin vaan nostetut osingot (tuotot)?
Eliminoinnit lienee konsernin yhtiöiden myyntiä toisilleen. Tämä yleisellä tasolla lukematta raporttia.
Ah, makes sense. Tosin jos kyse on vain tuosta niin aika reippaan hintaista on softan lisenssi. Koska mitä muuta sisäinen myynti voisi olla? Ehkä siellä on jotain konsultointia tai muita IT palveluja myyty.
Itselleni ei myöskään P/B 1,8 ja P/E 11 pankkiosakkeesta pankkien parhaassa syklissä maistu, vaikka Ålandsbanken onkin loistavasti hoidettu.
Näkisin pankkiosakkeiden tilanteen nyt enemmän hyvänä paikkana keventää, koska en näe näiden tulosten olevan kestävällä pohjalla korkojen stabiloiduttua ja kun porukka alkaa haluta tileillä olevalle rahalle korkoa.
Omaa heppaani Deutsche Bankia tosin kevensin lähinnä sijoittaakseni niitä seiniin. P/B 0,35, P/E 5 ei sinänsä ole kallis vaikka tulos vähän laskisi, mutta saksalaiset voivat hyvin sössiä oivasti menneen käänteensä.
Itselleni ei myöskään P/B 1,8 ja P/E 11 pankkiosakkeesta pankkien parhaassa syklissä maistu, vaikka Ålandsbanken onkin loistavasti hoidettu.
Näkisin pankkiosakkeiden tilanteen nyt enemmän hyvänä paikkana keventää, koska en näe näiden tulosten olevan kestävällä pohjalla korkojen stabiloiduttua ja kun porukka alkaa haluta tileillä olevalle rahalle korkoa.
Omaa heppaani Deutsche Bankia tosin kevensin lähinnä sijoittaakseni niitä seiniin. P/B 0,35, P/E 5 ei sinänsä ole kallis vaikka tulos vähän laskisi, mutta saksalaiset voivat hyvin sössiä oivasti menneen käänteensä.
Aika samaa mieltä, itse asiassa. Varsinkin toka kappaleesta. Toi ottorahan hinnan nousu tosiaan tulee viipeellä mutta saa aikamoisen taitava kartellinrakentaja olla, että se ei tule. Näitä pelejä ("vangin dilemma"), että kaikkien pankkien etu olisi, että kukaan ei maksais tyyliin mitään mutta jokaisella yksittäisellä toimijalla on intensiivi maksaa kun sillä maksetullakin rahalla voi tehdä vivulla rahaa niin kyllähän se ottolainaus kallistuu väkisin lopulta, nollakorkoajoista. Toinen haaste se, että pankkien automatisointi on aika läpi vedetty. Pankkiverkostosta ei paljon enää voi säästää - paitsi Ålansbanken. Kolmas on riski jostain ketteremmästä toimijasta...en osaa ottaa kantaa riskin suuruudesta mutta ei se nolla ole: Nordnet-tyyppiset on jo vieneet välityspalkkioita, nettipankit esim. luottotiedottomien mutta rahallisten toiminnan. En pidä tätä ison isona riskinä mutta ei siitä oikeen upsideäkään millään saa eli riski on. Ei Nordnetistä yms. takaisin kivojalkoihin juuri siirrytä kun kerran on liikuttu.
Toinen on sitten mustat joutsenet. Itse asiassa tänään tai eilen mietin, että mustat joutsenet ei oikeastaan ole ees harvinaisuus. Näitä tulee aika pirusti loppujen lopuksi ja pankkeihin aika ekaksi osuu. Nykyäänkään pankkeja ei ehkä päästejä konkkaan mutta ei omistajat isolta omistuksen menetykseltä välttämättä silti selviä. Mietitään ihan nopsaan mustia joutsenia, ihan muistin varaisesti: Venäjän hyökkäys 2022, Korona 2020, oliks eurokriisi 2012, jenkeistä lähtenyt asuntokriisi ainakin 2008-, IT kupla 2000, Neuvostoliiton romahdus 1989...ai niin Irakin sota 2003, Persianlahden sota 1991...tossa ihan kirjotusnopeudella mieleen tulleita...8 kpl 30 vuodessa ja ainakin 6 osu isosti pankkeihin eli tolla varmasti vajavaisella listalla pankkeihin osunut musta joutsen joka 5 vuosi. Et toi vaan on ala, jossa pitää laittaa hintaan rakenteellista kriisimiikkaa kun omistusten arvoja lanataan epäsäännöllisen säännöllisesti. Isot kriisit on aina mahdollisuuksia joillekin toimijoille (sota sotateollisuudelle jne) mutta isoista talouden kriiseistä tulee aina luottotappioita kun taas menestyjät ei anna pinnoja suoraan pankeille paljoa eli pankkitoiminta on kriiseille hauras.
EDIT: mutta joo, hienosti hoidettu firma enkä myöskään sulje pois sitä, että on voittajaheppa kun on tilaa kasvaa prosentuaalisesti aika äärettömästi. Ja tosiaan suhteellisesti varmaan laajin konttoriverkosto eli kustannuksissa voi vielä säästää...tosin Ullanlinnan mummojen palvelu hautaan asti tiskillä voi olla ihan strateginen valinta - siellä on varmasti aika monta mummonmarkkaa nollakorkoisella tilillä makaamassa kun saa livepalvelua...joka toki voi vihjata kalliista rahastoistakin.
Taidan mennä hautaan käymättä koskaan Ålandsbankenin yhtiökokouksessa. Sinne on nimittäin umpipaskat yhteydet, vaikka ei luulisi. Laivat saapuvat 04.45, not very nice. Vaikka olenkin juuri nyt pahoissa unihäiriöissä, en silti ota sovinnolla tahallista rytminsotkemista ja kännilaivaa.
Kaikki junalla Turkuun / Naantaliin ja lentokoneet ovat pääsääntöisesti huonoja. Maanantaina hankalahko lautta ja keskiviikkona iltapäivälento (ja olikohan sekin Turkun) olivat parasta mitä sieltä kuulemma löytyi. Mitään säännöllisehköä helikopteriliikennettäkään ei ole. Yhtiöt tarjoavat nettisivuillaan hintoja, joita ei kukaan omalla rahallaan ostava ota, mutta en oikein jaksaisi painia järkevänhintaista yksityiskyytiä.
Nyt mie ymmärrän, miksi joillakin on Lear Jetteja ja/tai helikoptereita.
Tosin ovat ne kalliihkoja, koska pidän melko epätodennäköisenä, että a) kuulisin jotain rahanarvoista b) saisin jonkun viestin yhtiölle perille. IR-toiminnasta Suomen suuntaan varmaan vähän vinkuisin.
Taidan mennä hautaan käymättä koskaan Ålandsbankenin yhtiökokouksessa. Sinne on nimittäin umpipaskat yhteydet, vaikka ei luulisi. Laivat saapuvat 04.45, not very nice.
Onhan tuohon inhimillisempiä vaihtoehtojakin, mutta vaativat toki vähän enemmän vaivaa ja aikaa kuin suora yhteys Helsingistä. Eivätkä välttämättä nekään sovi uniongelmaisille pokerinpelaajille aikojen puolesta. Tässä pari vaihtoehtoa:
Viking Linen Turusta 8.45 lähtevä laiva on Maarianhaminassa 14.10 ja siitä pitäisi vielä ehtiä yhtiökokoukseen. Joutuu tässäkin heräämään, mutta paljon myöhemmin, jos viettää yön Turussa.
Vielä myöhempään saa nukkua, kun tekee kierroksen Tukholman kautta, sillä molempien yhtiöiden laivat saapuvat Tukholmasta Maarianhaminaan puolen yön molemmin puolin. Siitä hotelliin nukkumaan ja pääsee virkeänä yhtiökokoukseen. Tämä toki vaatii Tukholman kierroksen takia enemmän aikaa, vaivaa ja rahaa, mutta huhujen mukaan jotkut käyvät Tukholmassa ja laivalla vapaaehtoisestikin.
Mielenkiintoinen erikoistilanne tänään jossa A-osake treidaa +3.70% @ 39.20 ja B +0.5% @ 37.50.
Osakkeet treidaavat lähellä toisiaan tai enintään 1€ erolla yleensä. Tässä kuitenkin hyvä esimerkki miksi A-osake on arvokkaampi.
Köyhänä maalaispoikana päätin myydä A-osakkeet. Oletan että A-osake dippaa enemmän kuin osingon verran, jos ei heti niin muutaman kuukauden sisällä. Ja tavalliselle pulliaiselle vain osinko on tärkeä.
A-osakkeesta sai erinomaisen hinnan. Kumma ettei sitä 4% nousua myyty samana päivänä pois. Jäin pohtimaan onko A-osakkeen holdaamisella lisäarvoa, mutta nyt A ja B ovat taas 80cnt erolla toisistaan.
Mikähän senkin sitten selittää. Jos haluaa yhtiökokoukseen lisää ääniä niin eikös siinä mene selvittelyaika että voi todistaa omistavansa uudet osakkeet?
A-osakkeesta sai erinomaisen hinnan. Kumma ettei sitä 4% nousua myyty samana päivänä pois. Jäin pohtimaan onko A-osakkeen holdaamisella lisäarvoa, mutta nyt A ja B ovat taas 80cnt erolla toisistaan.
Mikähän senkin sitten selittää. Jos haluaa yhtiökokoukseen lisää ääniä niin eikös siinä mene selvittelyaika että voi todistaa omistavansa uudet osakkeet?
Piensijoittajan kannalta ei ole mitään väliä kumpaa omistaa, A- vai B-sarjaa. A on kuitenkin ollut usein kalliimpi tuon äänivallan vuoksi. Usein ostan A:ta, jos sitä saa samaan hintaan ja myyn sitten myöhemmin, kun spreadia taas joskus on. Tällä tavalla on tullut vuosien varrella useampi tonni ilmaista rahaa. Normaalitilanteessa jos olen ostamassa suosin B:tä paitsi alemman hinnan, myös paremman likviditeetin vuoksi. Mikään likvidi osake ei ole myöskään B, mutta A:n laidat ovat usein erityisen ohuet.
Aki Pyysing väittää klikkiotsikoineensa. Myös #Ålandsbanken julkaisi osarinsa viime torstaina.
"Marraskuussa miulla tulee täyteen 10 vuotta Anders Wiklöfin fanitusta. Ja toimimista valtakunnan ainoana julkisesti kirjoittavana Ålandsbanken-analyytikkona."https://t.co/eXISDAc18d
Transfer of Swedish mortgages from Bank of Åland Plc to Borgo AB completed
The previously announced third transfer of Swedish home mortgage loans from the Bank of Åland Plc (Ålandsbanken Abp) to Borgo AB was completed today. The nominal amount of the mortgage portfolio that was transferred is SEK 3.0 billion. The portfolio consists of loans mediated by Ålandsbanken and ICA Banken. The transfer will not have any significant effect on the Bank of Åland’s earnings, but it frees up liquidity and capital.
Heja Åland! Heja Wiklöfarna!#Ålandsbanken jatkaa pinnistämistä. Näkymät ( = sama kuin 2023) kuitenkin ennallaan, vaikka ensimmäinen vuosipuolikas biittasi viime vuoden selvästi (= 34,2 vs 23,8).
Kulut olivat kasvussa, mutta antolainaus hiipui. Rolling EPS 3,75 vs 3,18 2023. Voi hyvin olla, että jää toivomani posari tulemattakin. Vaikka hoidettavat varat nousivat taas all time highin. Tosin voihan se olla niinnii, että pörssikurssit loppuvuodesta nousisivat ja komissiot biittaisivat mahdollisesti laskevan korkokatteen ja nousevat kulut. Ja ties vaikka luottokysyntä loppuvuodesta nousisi, minkä Wiklöf Jr kertoi olevansa valmis vastaanottamaan.
Tämä nopealla vilkaisulla. Pörssikurssi pankkilaskupäivänä -0,6% @33,30.
Borgolle siirretyt lainat pienentävät lainakirjan kokoa ja vähentävät korkotuloja, mutta Ålandsbanken saa niistä hallinnointi- ja palveluntarjoamis-tuloja. Lainakanta pieneni suunnilleen sen verran mikä oli viimeisen siirron koko.
Tämä muutaman päivän takainen juttu on tuonut Ålandsbankeniin ainakin yhden ostajan, joka ottaa vastaan laskevaankin markkinaan.
Markkinat eivät odota Ålandsbankenilta kummoista tulosta lähivuosilta. Kauppalehden tulosodotusmittarin mukaan 7,6 prosentin tuottovaatimuksella diskontattuna nettotulos olisi vuonna 2026 vain 46,3 miljoonaa euroa. Se olisi siis yli kaksi miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä yhtiö takoi voittoa viime vuonna.
Jutussa ei mitään varsinaista vikaa. Toki huomattavaa, että vaikka ÅAB-kertoimet ovat matalat, ovat Nordealla vielä matalammat. Mutta toistelen vanhaa hokemaani: pienen on paljon helpompi kasvaa kuin suuren.
Wiklöfien pitäisi maksaa miulle analyysien lisäksi markkinatakauksesta.
Toki onhan tuosta jäänyt vähän jotain tulospalkkiota. Mutta kovvoo hommoo. Pitäisi jaksaa noteerailla päivittäin, koska aina välillä joku kuolinpesä dumppaa jataas välillä joku Momentum-Mika fomottaa.
Pidetään mielessä, että Ålandsbanken on Nordeaa halvempi, mutta paljon pienempi. Ja Maarianhaminassa vastataan puhelimeen, toisin kuin Vallilassa.
Ja että olen indeksiä tältä vuodelta perässä melkein viisi prosenttia. Siksi näitä harvoja onnistumisia jakelenkin.
Ålandsbanken teki kovemman tuloksen kuin Q2, mutta huonomman kuin Q3/2023. Anto- ja ottolainaus vähän supistui, luottotappioita ei juuri ollut, kulut kurissa. Hoidettavat varat kasvoivat. Rullaava 12kk EPS 3,65€.
Viimeisen kvartaalin pitää olla aika pehmeä, että pysyy ohjeistuksessa "vuoden 2024 liiketuloksen odotetaan olevan samalla tasolla kuin vuonna 2023"
Liiketulosta on nimittäin kasassa 49,8M ja viime vuonna tuli 61,7M. Tosin mitä tarkoittaa samalla tasolla? Jos Q4 tulisi sama 17,3M mitä Q3, olisi se 67,1M ja voihan sen sanoa olevan "samalla tasolla". Edelleen jos Ålandsbankenissa olisi IR-jamppa tai olisin löytänyt Peter Wiklöfin e-mailin nopeasti, olisin kysynyt tätä(kin). Samaten tuo Borgo-kuvio on miulle edelleen vähän hämärä. Eikä sitä ole mitenkään liian hyvin osarissa avattu. ÅAB tiedottaa minimit (paitsi hiilidioksidipäästöistä 4xtarvittavan), och det måste räckas.
Hyvä osari. Suorittaminen oli samalla tasolla kuin vuosi sitten, kulut vain kasvoivat pankkialan palkankorotuksista johtuen.
Säikähdin tuota laskenutta korkokatetta, sitten katsoin excelistä että Q3-Q4/23 korkokate oli ennätystasolla. Nuo euribor- ja stibor-korot ovat jokaisessa ÅB:n osarissa. Ne ovat keskimääräinen viitekorko ajanjaksolta.
Kuva
Korkokate pysyi samalla tasolla koska korkukulut laskivat.
Kuva
Borgosta en kanssa tiedä mille riveille ne hallinnointitulot tulevat. Koitin tuossa ylempänä avata kuviota.