15
forum
|

petteri

+1492
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
1368

Suomessa energia ja ruoka on kallistunut aika hurjaa vauhtia. Bensan hinta on lyhyessä ajassa noussut noin 50%, sähkön hinta siirto huomioituna kymmeniä prosentteja ja juuri nyt ruuan hinta on hurjassa nousukierteessä, joka voi olla vasta alussa. Aika lailla sama tilanne aika monessa maassa.

Jos katsotaan normaaleja kotitalouksia, nousevaan energian ja ruuan hintaan on hankala sopeutua, aika herkästi vaan maksetaan mitä pyydetään, ainakin jonkin aikaa. Vaikka toki ruokaa voi tehdä edullisestikin ja liikenteen ja asumisen kuluja voi pidemmässä juoksussa alentaa. Kuitenkin lyhyellä aikajänteellä on selvää että monien kotitalouksien kulutuksen rakenne muuttuu nyt nopeasti.

Samaan aikaan koronahuolien helpottuminen on siirtänyt kulutuksen rakennetta tavarasta takaisin palveluihin. Nyt ollaan siis tilanteessa, jossa toisaalta energian ja ruuan osuus kotitalouksien kulutuksesta kasvaa samaan aikaan kun palveluihin menee enemmän rahaa. Tämä tarkoittaa isoa ja nopeaa kulutuksen muutosta, jossa kulutustavaravalmistus, kauppa ja rakentaminen on nyt nopeasti ottamassa aikamoista kysyntäiskua, samaan aikaan kun tuotantokustannukset kasvavat.

Nähtävissä on siis nyt iso markkinashokki korona-ajan ylikuumentamaan tavarasektoriin, korona-aikanakin kulutusta siirtyi palveluista tavaraan, joka ylikuumensi tavaratalouden globaalisti. Samaan aikaan monet yritykset ovat myös ottaneet paljon edullista velkaa.

Nyt täytyy sanoa, että tässä on nyt aikamoisen talousshokin ainekset käsissä. 

 

 

0
0
25.5.2022 - 21:39

petteri

OP
+1492
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
1368

Pitää miettiä mitä tämä merkitsee sijoittamisen kannalta. 

Aika nihkeä tilanne, sillä suuri osa pörssiyhtiöistä liittyy tavalla tai toisella kulutustavaraketjuun kun investointitavaroiden sekä välituotteiden kysyntä riippuu lopulta kulutustavarakysynnästä, investointitavarakysynnästä sekä rakentamisesta. (Esim. rautamalmi, kierrätysmetalli, mahdolliset seosmetallit ja hiili ovat raaka-aineita ja teräs tai rosteri välituote.). Toki jos yrityksellä valtava hinnoitteluvoima voi hiipuvan kysynnänkin tilanteessa tehdä katetta, mutta rajun hinnoitteluvoiman yhtiöt ovat usein valmiiksi kalliita.

Omassa salkussa on yhä paljon sijoituksia öljy- ja kaasuinfraan sekä vähän vähemmän kiinteistöjä(REITtejä). Näiden olettaisi olevan kuitenkin aika defensiivistä kun tuotantokustannukset rakennus- tai hankintakustannusten puolella ovat tiedossa menneisyydessä, toki korkotason nousu voi sotkea vapaata kassavirtaa. Samaan aikaan on toki merkittävää tilojen kysyntäriskiä, varsinkin REIT-puolella. Toki osa öljy- ja kaasuinfrasta muuttuu myös ajan funktiona väärässä paikassa olevaksi, mutta se on vähemmän suhdanneherkkää kuitenkin.

Mutta pitäisihän sitä nyt jotain ei niin ilmiselviä tästä tilanteesta hyötyjiäkin olla jossain piilossakin? Kaivosteollisuus on kuitenkin nyt aika kovasti arvostettu ja aika suhdanneherkkä ala kuitenkin. Suorat sijoitukset öljyyn ja kaasuun olisi ehkä pitänyt tehdä aiemmin, toisaalta öljy- ja kaasuinfraan on minulla ollut ja on yhä paljon sijoituksia.

Kai tässä jostain nurkan takaa joku muutoksesta hyötyjän osuma löytyisi? Toisaalta osassa sektoreita on jo kursseista jonkin verran huipuista kadonnut, vaikka ei ainakaan US markkina vielä minusta ole aika todennäköistä taantumaa sisään hinnoitellut.

 

0
0
25.5.2022 - 23:41

Bingo53

+3326
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2233

Bruttokansantuotteen volyymi nousi 3,5 prosenttia vuonna 2021 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan.

Ennen finanssikriisiä Suomen talouskasvu oli viennin varassa. Viime vuosina kasvun veturina on ollut yksityinen kulutus. Kasvua on kyllä nähty 2010-luvalla erityisesti palveluviennissä, mutta esimerkiksi Ruotsissa palveluviennin kasvu on ollut nopeampaa.

Vuonna 2021 yksityinen kulutus oli taas selvässä kasvussa vuoden 2020 väliaikaisen kuopan jälkeen. Yksityisen kulutuksen taso nousi nyt selvästi korkeammalle tasolle kuin ennen koronakriisiä. Koronan heikentävä vaikutus yksityisen kulutuksen kasvuun jäi siis lyhytaikaiseksi.

Linkki Tilastokeskus: https://www.stat.fi/til/vtp/2021/vtp_2021_2022-03-15_tie_001_fi.html

0
0
26.5.2022 - 00:32

petteri

OP
+1492
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
1368
Bingo53 kirjoitti:

Bruttokansantuotteen volyymi nousi 3,5 prosenttia vuonna 2021 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan.

Ennen finanssikriisiä Suomen talouskasvu oli viennin varassa. Viime vuosina kasvun veturina on ollut yksityinen kulutus. Kasvua on kyllä nähty 2010-luvalla erityisesti palveluviennissä, mutta esimerkiksi Ruotsissa palveluviennin kasvu on ollut nopeampaa.In

Vuonna 2021 yksityinen kulutus oli taas selvässä kasvussa vuoden 2020 väliaikaisen kuopan jälkeen. Yksityisen kulutuksen taso nousi nyt selvästi korkeammalle tasolle kuin ennen koronakriisiä. Koronan heikentävä vaikutus yksityisen kulutuksen kasvuun jäi siis lyhytaikaiseksi.

Linkki Tilastokeskus: https://www.stat.fi/til/vtp/2021/vtp_2021_2022-03-15_tie_001_fi.html

Tämä oli koronakriisin osalta minulle yllätys jälkikäteen. Nopeasti kulutettavien palveluiden kuten ravintola- viihde- ja turismipalveluiden käytön muutokset eivät koronakriisin aikana heiluttaneet BKT:ta mitenkään hurjasti. Osittain tässä minusta vaikutti se, että tuotannolliset palvelut, esim. It-palvelut tai rahoituspalvelut toimivat etänä. Toki raju finanssielvytys myös vaikutti. 

Palvelusektorilla voikin olla kaksi eri lailla talouden kehitykseen vaikuttavaa komponenttia, toisaalta kulutuspalvelut, jotka eivät niin paljon heiluta BKT:ta ja toisaalta tuotannolliset palvelut, joilla on korkeampi lisäarvo ja jotka vaikuttavat BKT:hen paljon.

Jossain mielessä nykytaloudessa suuri palvelusektori olisi jo kansantalouden kirjanpidossakin syytä jakaa useampaan osaan sen sijaan että on vain yksi valtava "palvelut" - laari.

Tämänhetkinen tilanne kyllä minusta siinä mielessä erilainen, että juuri nyt kysynnän heikkenemispaine kohdistuu tavaratuotantoon, kauppaan, rakentamiseen ja kohta varmaan myös niitä tukeviin "tuotannollisiin palveluihin".

0
0
26.5.2022 - 04:19

Farseer

+2306
Liittynyt:
20.7.2016
Viestejä:
1685

Vähittäismyynnissä ja etenkin remppa-alalla tulee tuplashokki, kun firmoissa koronan aiheuttama kysyntäpiikin päättyminen törmää vielä nouseviin kustannuksiin ja tähän yleiseen kulutusrakenteen muutokseen. 

Etenkin halpakaupassa odotan että tulee ihan järjettömän kova pudotuskilpailu. Vanhemmat ketjut ovat laajentuneet ja uusia on tullut korona-aikana Suomeen, joten pienenevästä ja kannattavuuskriisistä kärsivässä markkinassa ihmettelen jos ei tule jonkin verran ruumiita. Ei Hong Konginkaan velkasaneerauksesta ja myynnistä ole kuin muutama vuosi, ja nekin liikkeet Suomessa ovat vielä pääosin (nykyään Rustan alla).

Ostopaikkoja lienee siis tiedossa!

0
0
26.5.2022 - 10:26

KokenutMies

-435
Liittynyt:
18.11.2021
Viestejä:
62

Länsimaissa ei päästetä enää superlamoja syntymään, vaikka niillä olisi taloudelle tervehdyttävä vaikutus. Rahoitusmarkkinoista ja -bisneksestä on tehty lisärahaa painamalla ponzi, johon kaikki onnistutaan piilottamaan. En tiedä mikä on The End Game, mutta Yhdysvallat on käytännössä konkurssissa ja elää vain velkarahalla, mutta sillä on maailman suurin armeija. Sellainen valtio ei voi kaatua vetämättä kaikkia mukanaan, joten sen ei anneta kaatua. Euroopassa tätä hintojen kallistumista tullaan kompensoimaan taas uusilla ja uusilla ohjelmilla, joilla velkarahaa kaadetaan elvytyksenä markkinoille.

Kyllä kaikki taloustietäjät ovat jo pitkään nähneet, että maailmantalous ei ole terve, mutta niitä tervehdyttämiskeinoja ei ole tai niitä ei haluta käyttää. WEF puhuu uudesta aikakaudesta ja yhteiskunnasta, joka tapahtuu ehkä fossiilisen siirtymän jälkeen. The Great Reset voi olla samalla velkojen nollaus, jotta peli voidaan pitää käynnissä. Sanotaan, että lehmä on sinulle velkaa miljoona litraa maitoa. Lehmä ei pysty sitä tuottamaan elinaikanaan, mutta laittamalla lehmä lihoiksi se helpottaa vain pienen hetken. Tästä syystä lainottajillaan ei ole mitään intressejä tappaa lypsylehmää.

0
0
26.5.2022 - 12:16

tonza

+1228
Liittynyt:
4.3.2020
Viestejä:
616

Itse olen miettinyt jo kauan, että jos inflaatio iskee riittävällä painolla kulutusmenoihin, niin milloin olemme tilanteessa, jossa asumiskustannusten suhteettoman suureen osuuteen kulutusmenoista pyritään tekemään jotain. Vai tuleeko sellaista tilannetta koskaan.

Vai onko sille edes tehtävissä mitään, paitsi joillain keinotekoisilla keinoilla, kuten asumistukien nostamisella ja laajentamisella. Joka on aika heikko ratkaisu sekin.

0
0
26.5.2022 - 12:39

kgb

-299
Liittynyt:
8.5.2022
Viestejä:
64
tonza kirjoitti:

Itse olen miettinyt jo kauan, että jos inflaatio iskee riittävällä painolla kulutusmenoihin, niin milloin olemme tilanteessa, jossa asumiskustannusten suhteettoman suureen osuuteen kulutusmenoista pyritään tekemään jotain. Vai tuleeko sellaista tilannetta koskaan.

Vai onko sille edes tehtävissä mitään, paitsi joillain keinotekoisilla keinoilla, kuten asumistukien nostamisella ja laajentamisella. Joka on aika heikko ratkaisu sekin.

Eiköhän sitä mennä samalla kaavalla kuin 90-luvun lamassa, moni tulee realisoimaan asuntonsa ja jää vielä pankille velkaa.

0
0
26.5.2022 - 12:40

JR

+5342
Liittynyt:
30.6.2014
Viestejä:
1596
tonza kirjoitti:

Vai onko sille edes tehtävissä mitään, paitsi joillain keinotekoisilla keinoilla, kuten asumistukien nostamisella ja laajentamisella. Joka on aika heikko ratkaisu sekin.

Tämähän on sillä tavalla huvittava helvetinkone, että ne asumistuet on isolta osin aiheuttaneet nykysen asumisen kalleuden.

0
0
26.5.2022 - 13:29

tonza

+1228
Liittynyt:
4.3.2020
Viestejä:
616
JR kirjoitti:

 

tonza kirjoitti:

Vai onko sille edes tehtävissä mitään, paitsi joillain keinotekoisilla keinoilla, kuten asumistukien nostamisella ja laajentamisella. Joka on aika heikko ratkaisu sekin.

 

Tämähän on sillä tavalla huvittava helvetinkone, että ne asumistuet on isolta osin aiheuttaneet nykysen asumisen kalleuden.

"Huvittava helvetinkone". laugh Laitan talteen ja käytän sopivassa yhteydessä omanani. 

0
0
26.5.2022 - 18:36

aliisan_avaimet

+574
Liittynyt:
2.6.2020
Viestejä:
549

Olen pannut merkille että tämä rakenteen muutos jenkkilässä on erilainen kuin täällä ja Euroopassa. Täällä halpakaupat Tokmanni ja Puuilo varoittivat, kun taas jenkeissä varoitus tuli keskitason kaupoilta (Target, Walmart), ja samalla sekä halpakaupat (Dollar Tree, Dollar General) että luksuskaupat (Nordstrom, Macy's) posaroivat.

USA:ssa siis keskiluokka vaihtaa halvempaan, rikkaat kuluttavat kuin ennenkin. Suomessa vedetään liinoja kiinni ja lopetetaan vähemmän tarpeelliset ostot.

Varastojaan kasvattaneet suomalaiskaupat joutuvat nyt tyhjentämään niitä alennuksella, kun kysyntä sakkaa juuri parahiksi kiinanlaivojen saavuttua. En keksi mitään kotimaista alaa joka hyötyisi tilanteesta, myös defensiiviset kärsivät jonkun verran. Jenkeissäkään en osaa sanoa miten tilannetta kannattaisi pelata. Osakemarkkinoiden suhteen USA on myös erilainen: täällä lähes kaikki osakkeet ovat tulleet alas indeksien mukana, jenkeissä ei ole näin. SP500 on -15% YTD, mutta ostoslistallani usea osake on kymmenen prosentin nousussa samalla ajalla. Tämä eroaa huomattavasti aiemmista laskuista, jolloin kaikki on tullut mukana alas. Tietenkin myös ottaa päähän näin ostopaikkoja odottavana. En osaa selittää, miksi näin on.

Anekdoottina USA:n tulevasta taantumasta, strippibaarien kysyntä on laskenut. Niitä pidetään johtavana indikaattorina. Tässä on kuitenkin myös demografista muutosta, zoomerit hakevat kiksinsä mielummin OnlyFansista kuin paikallisesta punaisten lyhtyjen putiikista.

0
0
27.5.2022 - 18:05

Bingo53

+3326
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2233

Vaikka jenkkien nettotulot verojen jälkeen nousivat viime kuussa edellisestä kuusta 0,3%, ne itse asiassa pienenivät 0,3% verrattuna samaan kuukauteen vuosi sitten - ja tämä johtuu hallinnon elvytysshekkien jakelun lopettamisesta viime vuonna. Rahaa ei sada enää taivaalta.

Inflaatioon suhteutettuna sama tulo pieneni 6,2% viime vuoteen verrattuna - alla FRED:n kuvassa punaisella Real personal income.

Henkilökohtainen kulutus nousi vajaalla prosentilla edellisestä kuusta, mutta reaalikulutus nousi paljon vaimeammin inflaation johdosta.

Kulutushalut ovat olemassa ja hiljaa muuttumassa keskellä tavarapuutetta, ylibookattuja lentoja ja nousevia polttoainehintoja. FED:n yrittäessä hillitä taloutta kuluttajat todella halajavat kulutusta lompakot avoimina - halutaan kokea, halutaan matkustaa etc. Kulutus on siirtymässä voimakkaasti kohti henkilökohtaisia elämyksiä kuten hotellikäyntejä, konsertteja, tukanleikkuuta tms. ja palvelujen kysynnän kasvu on keväällä ollut tavarakysynnän kasvua tasaisempaa.

Kulutuspaineen muutos tuntuu kauppaketjuissa, joista Walmart ja Target eivät ole niin hyvin pystyneet siirtämään nousevia kuluja myyntihintoihin kuin halpahintaketjut kuten Dollar Tree yms. Matala työttömyys ja hyvänä pysynyt palkkataso on saanut suuren osan jenkeistä pitämään taloudellista tilannettaan varsin hyvänä - eli 78% vastaa FED:n kyselyyn “doing at least OK”, mikä on korkein aste kyselyn yhdeksän vuoden historiassa.

Jenkkitaloudet ovat fiksusti panneet saamansa tuet paljolti säästöön ja alkavat vasta nyt käyttää niitä kulutukseen, kun mahdollisuudet kerran avautuvat. Perheet ovat kuitenkin varovaisia eikä kaikkea taivaalta satanutta panna tulille.

Samaan aikaan inflaatio on hellittämässä - CNBC tänään: The Federal Reserve’s preferred inflation gauge rose 4.9% in April from a year ago, a still-elevated level that nonetheless indicated that price pressures could be easing a bit, the Commerce Department reported Friday.

That increase in the core personal consumption expenditures price index was in line with expectations and reflected a slowing pace from the 5.2% reported in March. The number excludes volatile food and energy prices that have been a major contributor to inflation running around a 40-year peak.

0
0
27.5.2022 - 18:57

petteri

OP
+1492
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
1368

USA:n kulutusrakenteen muutoksessa näkyvät esimerkkeinä uusien asuntojen myynti, joka putosi huhtikuussa kappalemääräisesti 16,6% m-o-m ja samaan aikaan myymättömien uusien asuntojen inventaario nousi nopeasti. Tämä huippukorkean työllisyyden aikana.

https://www.cnbc.com/2022/05/24/sales-of-newly-built-homes-fall-16perce… Tämä statistiikka on siis tältä viikolta.

Uusien autojen myyntihän tipahti huhtikuussa lukumääräisesti 17% y-o-y. Toki autoissa on ollut myös tavarapulaa, mutta ei se koko kehitystä selitä.

https://www.autonews.com/sales/april-us-auto-sales-toyota-ford-honda-hy….

Rakentaminen ja autokauppa taas ovat toimialoja, joiden vaikutus säteilee yleensä ajan myötä aika laajasti myös muille toimialoille. Tässä tilanteessa on aika käsittämätöntä, miten Q2 BKT ennusteet ovat USA:ssa yhä plussalla, varsinkin kun Q1 BKT pieneni jo reaalisesti 1,4% q-o-q.

 

0
0