Minun nähdäkseni punaisiin liikennevaloihin pysähtymisellä ja riskien välttelyllä ei sinänsä ole mitään tekemistä toistensa kanssa, vaikka toki jonkinlainen nollasta poikkeava korrelaatio voikin löytyä.
Jos muuten jalankulkijalle on ok mennä punaisia päin kun ei ole muita tielläliikkujia, niin varmaan sitten autoillakin?
Tietenkin sama autoilla. Amerikassa saa punaisista kääntyä oikealle, ellei autoja tule. Odotteletko sielläkin valojen vaihtumista🤔?
On noissa ainakin minusta muutama iso ero. Itse siis kävelen säännönmukaisesti päin punaisia mutta autolla olen ajanut vain pari kertaa ja nekin täysin vahingossa.
1. Sakkorangaistus joka näistä seuraa on hyvinkin eri suuruinen.
2. Autolla tilannenopeus on niin paljon suurempi, että ainakin minulle mahdollisuus mokata autoillessa on moninkertainen kävelyyn verrattuna.
3. Ja jos nyt kuitenkin mokaa niin kävellessä kärsii omassa nahassaan, kun taas autoillessa kärsivä osapuoli on joku muu. (Jonkun mielestä tämä ehkä tarkoittaa että autolla on siis fiksumpi ajaa punavaloja päin mutta oma logiikkani toimii päinvastoin).
Vartijan paikka taisi mennä mutta ehkä hyvä niin...
2. Autolla tilannenopeus on niin paljon suurempi, että ainakin minulle mahdollisuus mokata autoillessa on moninkertainen kävelyyn verrattuna.
No, ei sen tilannenopeuden tarvitse olla suuri. Hidastat punaisiin tai jopa pysähdyt. Sitten katse joka suuntaan (tai siis katselet kaikkialle jo liikennevaloja lähestyessäsi), ja kun ketään ei näy ei sitten missään, niin jatkat matkaa punaisen opasteen ohi (*). Tämä on se toinen tapa jolla ajan punaisia päin ja näin teen vain tietyssä tilanteessa. Se toinen (laillisempi) on sitten sellainen, jossa varoitan kaikkia muita etten noudata liikennesääntöjä ja muilla on velvollisuus antaa esteetön kulku. Tällöinkin tilannenopeudella on suuri merkitys.
(*) tämä on vain kuvitteellinen ohje, ei tosielämään.
Minun nähdäkseni punaisiin liikennevaloihin pysähtymisellä ja riskien välttelyllä ei sinänsä ole mitään tekemistä toistensa kanssa, vaikka toki jonkinlainen nollasta poikkeava korrelaatio voikin löytyä.
Jos muuten jalankulkijalle on ok mennä punaisia päin kun ei ole muita tielläliikkujia, niin varmaan sitten autoillakin?
Tietenkin sama autoilla. Amerikassa saa punaisista kääntyä oikealle, ellei autoja tule. Odotteletko sielläkin valojen vaihtumista🤔?
Lähtökohtaisesti pyrin ajamaan eri maissa kunkin maan sääntöjen mukaan. USAssa en ole tosin ajanut pariinkymmeneen vuoteen, muualla Amerikassa en muistaakseni koskaan.
Minun nähdäkseni punaisiin liikennevaloihin pysähtymisellä ja riskien välttelyllä ei sinänsä ole mitään tekemistä toistensa kanssa, vaikka toki jonkinlainen nollasta poikkeava korrelaatio voikin löytyä.
Jos muuten jalankulkijalle on ok mennä punaisia päin kun ei ole muita tielläliikkujia, niin varmaan sitten autoillakin?
Tietenkin sama autoilla. Amerikassa saa punaisista kääntyä oikealle, ellei autoja tule. Odotteletko sielläkin valojen vaihtumista🤔?
Lähtökohtaisesti pyrin ajamaan eri maissa kunkin maan sääntöjen mukaan. USAssa en ole tosin ajanut pariinkymmeneen vuoteen, muualla Amerikassa en muistaakseni koskaan.
Jos arkkitehtuuri ei enää maistu, ja olen siirtynyt keskitysleiribisnekseen, töitä olisi varmasti tarjolla👍.
Jotenkin keskustelusta tulee mieleen liikenteessä aina silloin tällöin nähtävät pyöräilijät, jotka itse ajavat ihan miten sattuu, mutta auta armias jos joku autoilija ei noudatakaan sääntöjä heidän vahingokseen, niin siitä nousee ihan karmea meteli.
Eli lyhyesti, aina on ihmisiä, joiden mielestä juuri he ovat kykeneviä päättämään mitä sääntöjä tulee noudattaa ja mitä ei. Näistä sitten osa vetää rajan johonkin semijärkevään ja osa ei.
Oma filosofiani on, että maailma on yleisesti ottaen siedettävämpi paikka elää, jos typeriäkin sääntöjä yleensä noudatetaan vs. jokainen päättää ihan itse omat sääntönsä. Toki aina silloin tällöin tulee seistyä muutama kymmenen sekuntia turhaan punaisissa liikennevaloissa, mutta kestän sen kyllä, enkä edes koe sitä mitenkään kauhean isoksi uhraukseksi.
edit: siltä varalta, että Aki tai joku muu neropatti vielä ottaa keskitysleirivertauksen esiin, niin todettakoon että siinä vaiheessa kun keskitysleirejä on lähiympäristössäni ja minua harkitaan sinne vartijaksi, niin näkemykseni on sääntöjen noudattamisen osalta luultavasti ratkaisevasti erilainen kuin nyt. Nykyinen filosofiani on toiminut oikein hyvin ns. länsimaisissa hyvinvointivaltioissa, ja jos joskus joudun johonkin toisenlaiseen elinpiiriin, pidätän oikeuden muuttaa kantaani.
Liityn myös tähän keskusteluun Ylitän liikennevaloristeyksen kevyen liikenteen väylää pitkin joka aamu kello kuudelta. Kyseessä on melko ison tien ylitys, jossa on kaksi ajokaistaa per suunta. Jos haluan, että minulle vaihtuu vihreä, minun pitäisi painaa nappia ja jäädä odottamaan. Olen yleensä ypöyksin siinä risteyksessä siihen kellonaikaan. En todellakaan lähde painamaan nappia vaan ylitän tien jos ei autoja ole ihan lähellä siinä, eikä tämä johdu siitä että minulla olisi jonnekin kiire. Olen muutaman kerran tunnollisena painanut nappia ja todennut vain, että ne muutamat yksittäiset autot, joita väkisinkin suhahtaa satunnaisesti ohi, joutuu pysähtymään niihin yksiin punaisiin ja katkaisemaan mukavassa vihreässä aallossa ajamisen vain koska joku yksittäinen tunnollinen idiootti haluaa ylittää tien pyörällä vihreällä valolla klo 6 aamulla. Sitten autot seisovat ja saastuttavat turhaan siinä ja aamuvirkkujen työmatkalaisten hermot palavat. Ei mitään järkeä. Olen havainnut tämän hyväksi diiliksi, minä livahdan tien yli ja autojen ei tarvitse pysähtyä.
Jos tie täytyy ylittää painamalla nappia, harkitsen hyvin tarkkaan kannattaako nappia edes painaa. Yleensä kyllä noudatan sääntöjä mutta tämä on melko poikkeuksellinen.
Arvostan aikaani ja mielenterveyttäni niinkin paljon, että näen saavani punaisia päin kävelemisestä paljonkin positiivista. Erityisesti jos espoolaiset perheenäidit sattuvat katsomaan paheksuvasti.
Meillä kaikilla on tarve saada omat tekomme ja valintamme näyttämään omien arvojemme valossa hyvältä. Faktaohjautuva rationaalinen päätöksenteko kuuluu monen arvoihin ja siitä seuraa tarve perustella valintojamme järkiperustein silloinkin kun se ei olisi edes tarpeen. Tarpeemme välttää motiivikonfliktia tekojemme ja arvojemme välillä aiheuttaa taipumuksemme kohdella todennäköisyyksiä valikoivasti.
Vaikkapa henkilö, jolle on luonnollista välttää lottoamasta sen huonon odotusarvon vuoksi pystyy silti perustelemaan itselleen jonkin muun huonon odotusarvon valinnan. Kun laskennalliset perusteet eivät riitä, biasoidaan todennäköisyyslaskelmaa haluttuun suuntaan mielipiteellä.
Tunnistan itsessänikin saman ilmiön aika usein. Pystyn yleensä perustelemaan valintani, vaikkapa urheiluvälineiden tai tuon tähdellisen osalta. Omasta mielestäni en aja premiumautolla, koska premiumtuote on hintapreemion, s.o. lisähinnan sisältävä. Minä en maksanut preemiota vaan valitsin halvimman vaatimukseni täyttävän. Näin vältin taitavasti kognitiivisen dissonanssin ja valintani sukii egoani myötäkarvaan pystyessäni perustelemaan sen datalehtivertailussa rationaalisen telaketjuteknokraatin järkivalintana. Vaatimusmäärittelyni tosin korostaa juuri niitä asioita, jotka karsivat varmimmin pois ei-toivotut vaihtoehdot. Vastaavasti myös päin punaisia kävelylle saadaan positiivinen odotusarvo asettamalla riittävä arvo odotusajalle ja rebellin maineesta kiinni pitämiselle. Se on sitten toinen juttu, kuinka monesti Teknokraatti oikeasti tarvitsee kaikkea sitä tavarattilaa jota käytti valintaperusteenaan ja kuinka hyödyllisesti Aki käyttää suojatiellä säästämänsä ajan.
Yhdelle omasta mielestään tärkeä asia ei toisen mielestä ole kovinkaan tärkeä ja siksi laskemamme todennäköisyydet ja hankintaperusteet eivät ole yhdenmukaisia. Yksi ihmettelee rationaalisten motiivien puutetta toisen valinnassa johon tällä ei ollut tarkoituskaan soveltaa mitään logiikkaa, koska asia oli valinnan tekijälle EVVK.
Aki Pyysing kirjoitti:
Muut saavat miunkin puolestani toimia kuten hyväksi näkevät. Mutta jos perustaisin keskitysleirin, rekryäisin sinne vartijoiksi kuitenkin ensisijaisesti sääntöjen pilkuntarkkoja noudattajia😎.
Pahus! Uramahdollisuus karsiutui jatkuvaan ylinopeuteeni ja läpi talven pidon rajalla luisteluun. Ymmärsin liikennevalon odottelun vastikkeettomien riskien välttämisenä enkä sääntöihin kahliutumisena. Tikkarin ja poliisin puuttumiskynnyksen välissä oleva jatkuva ylinopeuteni on kalliilla ajallaan päin punaista kävelevän tavoin riskitöntä, koska noin pienestä ylityksestä ei saa sakkoa eikä riskiäkään ole, koska AJAN ITSE. Painotan siis todennäköisyyslaskelmaani omalla osaamisellani.
Se ei tee ylinopeudestani riskitöntä, mutta kognitiivinen dissonanssi pysyy kurissa pystyessäni perustelemaan valintani ainakin itselleni
P.S. kuvaileva esimerkki johti tällä kertaa aika monet lukijat puolustamaan omaa kantaansa. Asia ei siitä silti miksikään muutu: on vähän outoa, että Osakesijoittajien lehdessä kerrotaan ettei kannata ostaa osakkeita nyt eikä velkavivulla ollenkaan.
Mutta, oikeasti minun piti avautua tuohon Akin viimeisimpään kolumniin liittyen. Mielestäni olet Aki hyvällä asialla liikkeellä kun puhut vastuullisesta vivulla sijoittamisesta. Muutenkaan en ymmärrä miksi asiasta (velkasijoittamisesta) pitää vaieta kun ihmiset sijoittavat velalla jokatapauksessa. Parempi vain puhua siitä, mutta käyttää oikeita sanoja eli painottaa velkasijoittamisen suunnitelmallisuutta ja siihen liittyviä riskejä, tämä on paljon parempi idea kuin asiasta vaikeneminen.
Tämä aihe herätti itsessäni taas halun ottaa itsekin arsenaaliin vivuttamisen sijoittamisessa, mitä en ole ikinä käyttänyt. Tämä siksi koska 1) uusi raha mitä allokoin sijoituksiin on hyvin pientä 2) salkkuni koko on muutenkin melko vaatimaton 3) koen, että minussa on tarpeeksi kylmäpäisyyttä, taloudellista vastuullisuutta ja suunnitelmallisuutta kun hoidan sijoituksia. Olen kuitenkin aina kammoksunut ajatusta, että käyttäisin osakkeita vakuutena sillä en kuitenkaan voi vaikuttaa siihen, jos osakkeet laskevat ja vakuudet sulavat. Ainoa vaihtoehto siis olisi ottaa lainaa esim omasta pankista ja sijoittaa se, esim bullet-laina. Toisaalta omistukseni on käytännössä kaikki Nordnetissä joten jos haluaa ottaa vakuudellisen lainan, omistuksia pitäisi siirtää pankkiin. Vakuudeton laina on luonnollisesti kalliimpi. Tähän tämä velkasijoittaminen on aina töpännyt ajatuksen tasolla. Olisko Akilla tai muilla heittää jtn ideoita mikä voisi olla hyvä vivuttamisstrategia tässä kohtaa. Joskus taisit Aki heittää että kannattaa suosilla joku remonttilaina ottaa pankista jos haluaa hyväehtoisen bulletin. Sorry sekava viestin kirjoitin tämän kahvipaussilla nopeasti.
Ps. Jos olis ollut valmiudet vivuttamiseen olisin luultavasti käyttänyt sitä jo, mutta tällä hetkellä en ehkä enää uskaltaisi, varsinkin jos ottaisi lainaa osakkeita vastaan. Mutta aina niitä tilaisuuksia tulee...
Pidin kolumnin sanavalintoja hieman epäonnistuneina, koska niissä ei eritelty punaisia päin kävelemistä ja punaisia päin ajamista toisistaan. Oletin kirjoittajan siis itsestään selvästi tarkoittavan, että tyhjässä risteyksessä punaisia päin käveleminen on loogista ja noudattavan kuitenkin lakia ja liikennesääntöjä auton ratissa. Valitettavasti kommenteissa oletukseni kumottiin ja kirjoituksessa ihan tosissaan neuvotaan ajamaan autolla päin punaisia, jos itse arvioi riskit siihen riittävän pieniksi
Jokaisella on erilainen näkemys siitä, että kuinka iso riski johonkin toimintaan liittyy. Lähtökohtaisesti nopeusrajoitukset, promillerajat, liikennesäännöt ja lait ovat tehty turvaamaan kaikkien turvallisuutta. Hyvin harva ihminen tarkoituksella ajaa jalankulkijan päälle autolla. En kuitenkaan voi olla paheksumatta esimerkiksi kotikadullani kaahaavia teinikuskeja. Eiköhän se nopeusrajoitukseen verrattuna kaksinkertaista vauhtia ajava juuri kortin saanut 18 vuotias bemarikuskikin omasta mielestään hahmota tilanteeseen liittyvät riski. Itse arvioin riskit hieman eri näkökulmasta, kun pelkään pienten lasteni jäävän auton alle. Oma äitini jäi rattijuopon alle nuorena ja leikkauksen jälkeen hänen jalkansa on ollut koko elämän ajan vähän vinossa ja esim hiihtäminen on mahdotonta.
" Taajamissa vuosina 2015–2019 tapahtuneista jalankulkijan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 43 prosenttia tapahtui suojateillä. "
" Taajamien liikenneonnettomuuksissa menehtyi 67 jalankulkijaa "
" Onnettomuustutkinnan perusteella jalankulkijan tai pyöräilijän kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien taustalla on usein havaintovirheitä. Valtaosassa onnettomuuksista osapuolet eivät havainneet toisiaan lainkaan ennen onnettomuutta tai havaitseminen tapahtui liian myöhään, jotta onnettomuuden olisi voinut estää. "
Jos itse istuu lämpöisessä musiikkia soittavassa ilmastoidussa tonnin-parin metallikuutiossa, joka suojaa tuulelta, sateelta ja lumisateelta, niin ei minusta ole kohtuutonta vaatia hidastamaan tai odottamaan paria kymmentä sekuntia joskus tyhjässä risteyksessä ja jättää väliin se riski, että jostain pensaan takaa tai auton A-pilarin takaa suojatielle hyppää yllättäen yötöistä kotiin tuleva nuori tai skuutilla huristeleva turisti, jonka sitten vahingossa halvaannuttaa.
Pidin kolumnin sanavalintoja hieman epäonnistuneina, koska niissä ei eritelty punaisia päin kävelemistä ja punaisia päin ajamista toisistaan. Oletin kirjoittajan siis itsestään selvästi tarkoittavan, että tyhjässä risteyksessä punaisia päin käveleminen on loogista ja noudattavan kuitenkin lakia ja liikennesääntöjä auton ratissa. Valitettavasti kommenteissa oletukseni kumottiin ja kirjoituksessa ihan tosissaan neuvotaan ajamaan autolla päin punaisia, jos itse arvioi riskit siihen riittävän pieniksi
Kolumni viittaa jalankulkijoihin, koska siinä mainitaan "liikenteetön katu". Katu ei ole liikenteetön, jos ajat sillä autolla.
Pidin kolumnin sanavalintoja hieman epäonnistuneina, koska niissä ei eritelty punaisia päin kävelemistä ja punaisia päin ajamista toisistaan. Oletin kirjoittajan siis itsestään selvästi tarkoittavan, että tyhjässä risteyksessä punaisia päin käveleminen on loogista ja noudattavan kuitenkin lakia ja liikennesääntöjä auton ratissa. Valitettavasti kommenteissa oletukseni kumottiin ja kirjoituksessa ihan tosissaan neuvotaan ajamaan autolla päin punaisia, jos itse arvioi riskit siihen riittävän pieniksi
Kolumni viittaa jalankulkijoihin, koska siinä mainitaan "liikenteetön katu". Katu ei ole liikenteetön, jos ajat sillä autolla.
Kuten sanoin, niin kolumnissa ei kerrota puhutaanko kävelemisestä, ajamisesta vai molemmista.
Kommenteista:
"
hauturi kirjoitti:
Minun nähdäkseni punaisiin liikennevaloihin pysähtymisellä ja riskien välttelyllä ei sinänsä ole mitään tekemistä toistensa kanssa, vaikka toki jonkinlainen nollasta poikkeava korrelaatio voikin löytyä.
Jos muuten jalankulkijalle on ok mennä punaisia päin kun ei ole muita tielläliikkujia, niin varmaan sitten autoillakin?
Tämä aihe herätti itsessäni taas halun ottaa itsekin arsenaaliin vivuttamisen sijoittamisessa, mitä en ole ikinä käyttänyt. Tämä siksi koska 1) uusi raha mitä allokoin sijoituksiin on hyvin pientä 2) salkkuni koko on muutenkin melko vaatimaton 3) koen, että minussa on tarpeeksi kylmäpäisyyttä, taloudellista vastuullisuutta ja suunnitelmallisuutta kun hoidan sijoituksia. Olen kuitenkin aina kammoksunut ajatusta, että käyttäisin osakkeita vakuutena sillä en kuitenkaan voi vaikuttaa siihen, jos osakkeet laskevat ja vakuudet sulavat. Ainoa vaihtoehto siis olisi ottaa lainaa esim omasta pankista ja sijoittaa se, esim bullet-laina. Toisaalta omistukseni on käytännössä kaikki Nordnetissä joten jos haluaa ottaa vakuudellisen lainan, omistuksia pitäisi siirtää pankkiin. Vakuudeton laina on luonnollisesti kalliimpi. Tähän tämä velkasijoittaminen on aina töpännyt ajatuksen tasolla. Olisko Akilla tai muilla heittää jtn ideoita mikä voisi olla hyvä vivuttamisstrategia tässä kohtaa. Joskus taisit Aki heittää että kannattaa suosilla joku remonttilaina ottaa pankista jos haluaa hyväehtoisen bulletin. Sorry sekava viestin kirjoitin tämän kahvipaussilla nopeasti.
Se, joka uskaltaa ostaa auton osamaksulla, uskaltaa ottaa myös sijoituslainan.
Sijoituslainan idea on, että sen korot ovat pienemmät kuin sijoituksesta saatava tuotto. Korot voi verotuksessa vähentää, jos velka on tulonhankkimisvelka, joka kohdistuu veronalaisen tulon hankkimiseen. Tulonhankkimistoimintaa on esimerkiksi asunnon vuokraaminen, osakesäästäminen ja muu sellainen toiminta, jonka tarkoituksena on tuottaa veronalaista tuloa. Tulonhankkimisvelan korot vähennetään kaikista pääomatuloista täysimääräisinä.
Asuntolaina voi olla vakituisen asunnon hankkimista tai peruskorjausta varten. Asuntolainan korot voi tänä vuonna vähentää vain osittain (5%) ja maksuvuonna 2023 ei laisinkaan. Kulutusluottojen korkoja ei voi vähentää verotuksessa.
Korkotilanne on nyt voimakkaassa muutoksessa, mutta pääpiirteissään vakuudettomissa lainoissa on korkeammat korot kuin vakuudellisissa. Vakuudettomien joustoluottojen laina-aika on noin 1-6 vuotta, vakuudelliset sijoitusluotot 1-10 vuotta tai 5-15 vuotta vähän pankista riippuen.
Autovertaus on otsikossa siksi, että neljä pyörää, ajovoimansiirto ja joku koppava koppa ovat kaikki negatiivista kassavirtaa tuottavia, jollei niillä hanki kilometrikorvauksia - silti niiden hankintaa tehdään vieraalla pääomalla, vaikkei edes sen korkoja voi vähentää.
Samaa mieltä siitä, että on aivan eri asia mennä punaisia päin jalkaisin vs. autolla. Jaan kuitenkin henkilökohtaisen kokemukseni siitä, miten vaikeaa autolla punaisia päin ajaminen voi olla.
Yli 10 vuotta sitten kävin säännöllisesti Helsingin Casinolla pelaamassa pokeria. Lähdin aina pilkun jälkeen ja lähdin autolla. Kotimatkalla oli yksi risteys, jossa oli kameraohjatut valot, mutta ne oli ajastettu niin, että niihin joutui aina pysähtymään ennen kuin ne vaihtuivat vihreiksi. Kokeilin lähestyä valoja eri nopeuksilla, ei auttanut, aina piti pysähtyä. Risteys oli iso, mutta lähiössä, eikä lähelläkään ollut melkein koskaan ketään muuta, ei autoa eikä jalakulkijaa. Niinpä sitten päätin ajaa näistä valoista punaisilla. Ensin toki vauhtia hiljentäen ja erityisen tarkkaavaisesti ympärilleni katsellen. Ja se yllättävä osuus tässä oli, miten vaikeaa tämä punaisia valoja vasten ajaminen oli! Kauhea syyllisyys, vaikka tosiaan ketään ei lähimaillakaan. Syyllisyys helpotti hieman toistojen karttuessa. En tuntenut samanlaista syyllisyyttä kulkiessani punaisia päin jalkaisin. Pidin mielenkiintoisena, miten syvään "kunnioitus" punaista valoa kohtaan oli juurtunut.
Sittemmin valot korjattiin vaihtumaan aikaisemmin jo havaittuaan lähestyvän ajoneuvon.
Ja jotta pysyisin vähän paremmin ketjun aiheessa, Astrixille vinkiksi, tutustu Nordnetin limiittiluottoon. Se on todella kätevä, kun limiitin myöntämisen jälkeen luoton "nostaminen" ei vaadi mitään muuta kuin tilin laittamisen miinukselle. Vakuutena toimivat Nordnetin salkussa olevat osakkeet, mutta niitä ei ole pantattu, eli saat ostaa ja myydä vapaasti. Maksimivipu (lainoitusarvo) riippuu osakkeiden lajista ja määrästä (hajautuksesta).
Minun nähdäkseni punaisiin liikennevaloihin pysähtymisellä ja riskien välttelyllä ei sinänsä ole mitään tekemistä toistensa kanssa, vaikka toki jonkinlainen nollasta poikkeava korrelaatio voikin löytyä.
Jos muuten jalankulkijalle on ok mennä punaisia päin kun ei ole muita tielläliikkujia, niin varmaan sitten autoillakin?
Tietenkin sama autoilla. Amerikassa saa punaisista kääntyä oikealle, ellei autoja tule. Odotteletko sielläkin valojen vaihtumista🤔?
On noissa ainakin minusta muutama iso ero. Itse siis kävelen säännönmukaisesti päin punaisia mutta autolla olen ajanut vain pari kertaa ja nekin täysin vahingossa.
1. Sakkorangaistus joka näistä seuraa on hyvinkin eri suuruinen.
Sen verran korjaan, ettei punaisia päin ajamisesta tai kävelemisestä enää saa sakkoa vaan liikennevirhemaksun 20-200 euroa. Eli vanha tuloihin perustuva rikesakko poistui kesäkuussa 2020.
”Minä pelkään velkaa kaikilla tasoilla erittäin suuresti. Nuorille haluan sanoa, että älkää lähtekö velkarahalla mukaan. Sijoittakaa osakkeisiin vain niin paljon kuin voi hävitä.”
Näin sanoi nuorille HS Vision haastattelussa veteraanisijoittaja Erkki Sinkko 83v. Tämän olisi joku voinut kertoa Akille 21v, joka otti kaikki sijoituslainat, mitä suinkin myönnettiin. Ja askaroi itsensä pahimmillaan 800.000 markan nettovelkoihin.
Tuskin olisin nuorena ja yli-itsevarmana osakespekulanttina ainakaan Sinkkoa kuunnellut. Tai itse asiassa luin Erkin kolumneja jo 80-luvulla ja tykkäsinkin niiden reippaasta suoran osakesijoittamisen puolesta liputtamisesta. Mutta ansiokkaan kansankapitalismin esitaistelijan jo silloinkin markkinoima elämäntapapihistäminen vaikutti melko ahdistavalta.
Tänään pelasin päivällä jääkiekkoa. Pelin sisällä minua vanhempi hyväkuntoinen hiljattain eläköitynyt nopea ja vahva pakki totesi häneen törmättyäni että älä ota niin tosissasi. Toisen kerran kun "törmäsin" häneen tarpeettomasti, sama laulu. Kumpikaan kontakti ei ollut laidan lähellä eikä mitään vaaraa ollut, mikään ei ollut tahallista. Suihkussa kysyin joko olet rauhoittunut. Sanoi ettei edes käynyt kuumana mutta tarpeettomia kontakteja tulisi välttää. Olin hiljaa.
Pukukopissa juttelin ikäiseni työelämässä olevan, kyseistä kaveria huonokuntoisemman, ikätoverini kanssa. Hän kertoi että ei luota maamme oppilaitoksien kykyyn tuottaa oppilaille riittävästi taloustietoa, jotta he mahdollistaisivat paremmat tulot. Hänkin oli sijoittanut jo kapaloikäisille lapsilleen korkoa korolle teemalla.
Mitä tästä opimme? No ei muuta kuin tosielämän faktoja. Toiset uskaltavat ja ovat halukkaita oppimaan ja ottamaan riskejä. Toiset puolustavat ja ovat siihen tyytyväisiä jos siinä onnistuvat. Kumpikin tyyli vie eteenpäin mutta vain toisella on todellinen kasvupotentiaali, erityisesti ansainnassa. Sanomattakin on selvää, kumman kanssa keskustelu talousasioista luonnistuu samoin kuin se että vain toinen on ymmärtänyt riskin ja ajan merkityksen tuottoon.
Lopuksi, vipua voi käyttää sijoittamisessa huoletta kunhan ymmärtää tuoton perusteet ja riskit. Itse olen vivuttanut minulle sopivalla 150K:lla vsta 2015. Tuotto on ollut positiivista ja kohtuullista, mutta pointti on se, että ilman vipua nekin kymppitonnit olisivat jääneet saamatta, vaikka mitään en ole vielä myynytkään. On vielä sanottava, että hyväkuntoinen pakkimme ja huonokuntoisempi ikätoverini pelaavat samalla korkealla intensiteetillä. Toisella on etu kaukalossa, toisella taloudessa. Parastahan olisi jos kummallakin olisi kumpikin etu. Kansantalous tykkäisi enemmän.
