Jeans kirjoitti:

http://waitbutwhy.com/2017/04/neuralink.html

Postasin tänne jonkin aikaa sit Waitbutwhyn huikeat kirjoitukset "The AI Revolution" ja ne Elon Muskin firmoista kertovat. Oon jo pitkään halunnut lukea uusimman kirjoituksen Neuralinkistä, mutta on ollut niin pirusti koulua, etten oo aiemmin kerennyt. Sain vihdoin luettua valmiiksi eikä pettänyt tälläkään kertaa. Kirjoittaja Tim Urban on helvetin hyvä selittämään monimutkaisia asioita yksinkertaisesti. Neuralink on Muskin uusi projekti, joka kehittää Brain-Machine Interfacea (BMI). Kirjoitus menee yhdessä vaiheessa ehkä vähän turhan syvälle aivon toimintoihin ja "Part 2: The Brain"-osaaa ei tarvitse niin tarkkaan lukea jos ei jaksa. Koko loppukirjoitus on silti ymmärrettävissä. Tärkeintä kuitenkin: LUE LOPPUUN asti. Jutut menee niin hullun viihdyttäviksi ja tulee jälleen kerran fiilikset et helvetin siistiä olla elossa just nyt. Yhtä asiaa pidin todella tärkeenä mikä sivutettiin aika nopeasti kirjoituksessa, mutta mainitsen sen vähän myöhemmin etten spoilaa mitään niiltä, jotka haluaa lukea tän.

Kerro ihmeessä jo ne omat ajatuksesi. Eiköhän kaikki halukkaat oo jo ehtineet lukea ton.

Itselläni pari ajatusta:
-Cloud AI joka on yhteydessä ihmisen aivoihin kuulostaa vitun vaaralliselta kohteelta hakkeroinnille. Varsinkin jos tässä ilkeiden ryhmittymien ASI:a (artificial super intelligence) vastaan jossain vaiheessa kilpaillaan.
-Ihmisten ajatuksenjuoksu on välillä niin sekavaa, että pitäs olla aivoissa joku private layer, jonne ei pääse itsekään käsiksi kovin helposti (esim. salasanat, henkilökohtaiset salaisuudet/asiat jne).
-Meneekö tää lopulta siihen, että 50000 vuotta vanhoista aivoista luovutaan kokonaan ja tilalle tulee kehittyneemmät synteettiset aivot Cloud AI:n kaveriksi. Missä kohtaa ihminen ei ole enää ihminen?
-BMI tulee parhaiten toimimaan vasta teknologian jälkeisillä vastasyntyneillä. Sen ajan vastasyntyneet on sitten tulevaisuudessa vähän sama ku tän sukupolven diginatiivit paitsi että överimmällä levelillä erot. Eli jos nuo Wizard Hatit tulee meidän elinaikana, niin kaikki täällä kirjoittajat on varmaan enemmän tai vähemmän samanlaisessa tilanteessa kuin meidän omat isovanhemmat tietokoneiden ja kännyköiden kanssa.

EDIT: Meidän puhe ja tekstinkirjoittaminen on paitsi tiedon kompressointia, myös kommunikoinnin filtteröintiä. "Vittu sä oot tyhmä" yms. sanomiset jää siis yleensä filttereissämme pois, jotta tulisimme toistemme kanssa toimeen. Kompressoimaton ja suodattamaton ajatustenvaihto aiheuttaa todennäköisesti hyvin paljon enemmän konfikteja ihmisten välillä.

kaleeri kirjoitti:

Sijoitusyhtiön voitonjaon verosuunnittelua

Kun yhtiö tekee voittoa ja tilille kertyy rahaa, on raha yhtiön, ei omistajien. On olemassa keinoja, enemmän ja vähemmän verotehokkaita, joiden avulla varoja voidaan jakaa omistajille. On järkevää tehdä heti alussa suunnitelma voitonjaolle, ettei omaisuutta kerrytä turhaan “jumiin” yhtiöön.

Käytän termiä “jumiin” siitä syystä, että verotus mahdollistaa edullisen varojenjaon tiettyyn pisteeseen asti vuosittain. Jos sen sijaan haluat jakaa pitkältä ajalta kertyneet suuret voitot ulos yhtiöstä samana verovuonna, on se mahdollista vain palkkana tai 8% nettovarallisuuden ylittävänä osinkona, jotka molemmat verotetaan progressiivisesti, eli tulee kalliiksi.

Voitonjaon verosuunnittelussa voidaan lähteä liikkeelle siitä, että yhtiö maksaa voitostaan veroa 20%. Jos on mahdollista siirtää rahaa omistajille siten, että siirto on kulua yhtiölle ja verorasitus omistajalle alle 20%, säästää suoraan veroissa.

Hyvä havainnollistava esimerkki on palkanmaksu omistajalle. Jos yritys maksaa palkkaa omistajalle esim. 10 000€ ja omistajalle palkan verorasitus on 10%, säästyy yhtiön ja henkilön yhteenlasketuista veroista suoraan 10% 10000€:sta eli 1000€.

Kun kaikki omistajaa alle 20% verotuksessa rasittavat keinot on käytetty, voidaan alkaa miettimään, kuinka paljon halutaan maksaa veroja yli tuon 20%, että saadaan rahaa “ulos yhtiöstä”. Tämä luku riippuu omistajan kokonaistilanteesta ja se on yleensä 0-10% välillä.

Tulen avaamaan voitonjakokeinoja yksitellen omissa kirjoituksissaan myöhemmin. Kokonaisuus on jonkin verran monimutkainen, mutta pienellä perehtymisellä haltuunotettavissa. Alla vielä yleisimmät voitonjakokeinot karkeassa “parhausjärjestyksessä”.  

1. Yrityksen maksamat kulut (kulua)
2. Palkanmaksu tiettyyn määrään asti (kulua)
3. Yhtiöön lainattujen tai SVOP:n sijoitettujen varojen palautus (ei kulua)
4. Osingonjako (ei kulua)
5. Osakaslainojen korot (kulua)

 

Blogi julkaistaan myös osoitteessa http://www.sijoitusyhtio.net, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita!

Kiitoksia loistavasta blogista! Sattuisiko sinulla olemaan kirjasuosituksia tähän aiheeseen liittyen?

Vivovino kirjoitti:

Kellyn luku (tai joku muu maksimivivun määrittävä keino) voisi olla tarpeen myös, jos uskaltaa harrastaa äärimmäisen vivun antavia johdannaisia. Eli jos esimerkiksi Kellyn luku (tai puolikelly) on kolme, niin voit ottaa yhtä omaa osaa vastaan kaksi osaa velkaa, minkä voi toteuttaa esimerkiksi ostamalla 10%:lla salkun arvosta 21 x kertoimella varustettua johdannaista, jolloin salkkusi on 10% x 21 + 90% = 300%.

Tässä taidetaan mennä nyt metsään aika pahasti. Eihän Kellyn kaava ota kantaa siihen, millä vivutusasteella on järkevää pelata (miten se edes voisi, kun se on suunniteltu panosten hajauttamiseen?). Vedonlyönnissä ainakin kellyä käytetään sen takia, että saataisiin jaettua panoksia enemmän isojen odotusarvon kohteisiin ja vähemmän pienten odotusarvojen kohteisiin. Pelaajan tehtäväksi jää valita kelly-jakaja itselleen sopivaksi, oman riskitason tuntien.
Kuulostaa varsin hazardilta muuten tuollainen 300% vipuaste yhteen suuntaan (short/long).

Osaatko muuten perustella, miksi johdannaiset olisi +EV? Käsittääkseni niitä liikkeellelaskevat pankit on aika tarkkaan laskeneet, etteivät jäisi niissä tappiolle. Itse ainakin miellän johdannaiset enemmänkin vedonlyönniksi kuin sijoittamiseksi. Eli jos on jotain tietoa/osaamista, niin fieldin biittaamalla voi tehdä voittoa. Mutta eivät sovi tikkaa heittävälle apinalle, toisin kuin osakkeet.

Muualta poimittua: http://www.pohatta.com/587/nollaveroteoria-sijoitusyhtio-eroon-veroista

Jos tuo strategia toimii, saisi käytännössä 12keur osingot pörssiosakkeista ulos vain 3,5% veroprosentilla.

Ja parasta tuossa on, että tuon rinnalla voi olla vaikka kuinka paljon pääomatuloja, eikä haittaa mitään.

Keksiikö kukaan mitään syytä, miksei tuo strategia voisi toimia?

Onnittelut Jeans!

Itsekin tuli kytättyä Noosen striimin kautta viimeinen pelipäivä.

Aasialaisen muuvit oli ajoittain varsin erikoisia, täytyy sanoa että vääryys olisi käynyt jos huppi ois mennyt Le:lle.

Ranneke tais olla mitä lähdit hakemaan, ja saman tien nappasit sen!

hauturi kirjoitti:

 

eke wrote:
Nyt nimeä kansalaisaloitteeseen, joka on kerännyt jo viikossa vajaa 20 000 allekirjoitusta. Jos eroaminen osoittautuu virheeksi, mitä suuresti epäilen, äänestetään 20vuoden päästä uudestaan. Miksi pitää kiinni sellaisesta mikä ei toimi?

 

 

 

Minusta toimii ihan riittävän hyvin.

Kansalaisaloitteita pitäisi muuttaa siten, että jokaiseen aloitteeseen voisi laittaa joko kannatus- tai vastustusäänen, ja vain ne aloitteet joilla on kannatusääniä tietty määrä enemmän kuin vastustusääniä (vaikka se 50000, tai joku hieman pienempi luku) etenisivät käsittelyyn. Jäisi pois turhat veivaamiset, jossa ensin vaikkapa tasa-arvoisen avioliittolain kannattajat rustaavat aloitteen ja kun se menee läpi niin vastustajat rustaavat toisen aloitteen, joka sekin pitää käsitellä. Melkein kaikista asioista löytyy se 50000 kannattajaa tai vastustajaa, oleellistahan on kumpia on enemmän.

Erittäin hyvä idea! Kannatan! 50000 nimeä jossain aloitteessa ei kerro koko totuutta.

Hyvä kolumni jälleen kerran Akilta!

Itseänikin huippaa, kun muutama oikeistolaisena itseään pitävä kaverini kannattaa Brexitiä/Grexitiä/Fixitiä/yms.

Brexit on hyppy tuntemattomaan, kukaan ei osaa ennustaa tarkasti mitä seurauksia Brittien EU-erolla tulee olemaan.

Itse olin ainakin markkinoiden perjantaiseen reaktioon suhteellisen tyytyväinen, ei tultu lopulta alaspäin pörsseissä kuin sen verran mitä on viime aikoina noustu. Mutta jää nähtäväksi, alkaako tästä nyt jonkinlainen loppukesän laskutrendi.

Nordea Tanskassa tällä hetkellä 6% laskussa 55,5 DKK -lukemissa. Euroissa kurssi siis heiluu 7,50 tietämillä.

Vituiksi meni ajoitukset.

Oon tässä kevään mittaan öljyn parissa seikkaillut, tässä jonkun aikaa ollut jo 100% öljyä salkku.

FSI:t myin kuukausi sitten mäkeen lähes tuplilla ostohinnoista (osto 0,8, myynti 1,58).

Tein myös pienen seikkailun DHT:lla (öljytankkerifirma, ostohinta 5,87), kun luvut puolsi ostoa. Hiljattain kuitenkin olen lukenut erästä kvantitatiiviseen sijoittamiseen keskittyvää kirjaa, ja yhdessä kappaleessa mainittiin Beneish M-scorea ja muita tulosmanipulaatiota mittaavia kaavoja. Laskin huvikseni noita lukuja kaikille salkkuni osakkeille, ja DHT:n kohdalla heräsi hälytyskellot juurikin tuon M-scoren suhteen ja päätin myydä. Tappiota tuli jonkin verran, sillä myyntihinta oli 5,23 (sain kuitenkin noin 5% osingot, joka vähän lievensi tappioiden määrää).

SDLP:tä tuli tankkailtua vielä lisää tässä loppukeväästä kursseilla 4,74 ja 5,06.

Tänään kuitenkin päätin keventää salkkuni riskiä ja myin ison siivun SDLP:stä ja ATW:sta mäkeen (hinnoilla 5,56 ja 12,99). Tilalle tarttui Nordeaa 3000kpl keskikurssiin 7,915.

Tällä hetkellä salkku koostuu siis kolmesta osakkeesta: SDLP, Nordea ja ATW. About yhtä suuret siivut jokaista.

Ja tosiaan salkku huitelee nyt 80keurossa. Taisin asettaa itselleni joskus tavoitteen 100keur ylittämisestä ennen vuotta 2020. Nyt tuo tavoite on jo ihan nurkan takana.

Mainittakoon vielä osakemaailman ulkopuolelta, että kesäloma alkoi juuri :)

Firmassani tarjoutui mahdollisuus lomarahojen ottamiseen vapaaksi, ja käytin tilaisuuden hyväksi. Tällä hetkellä fiiliksissäni on irtisanoutua duunistani syksyn aikana ja kärsiä suosiolla työkkärin 3kk karenssi. Rahasta se ei ainakaan ole kiinni. Mutta katsotaan, miltä tuntuu lomien jälkeen.

Laitetaan vielä lopuksi linkki erääseen mielestäni loistavaan youtube-videoon. Kyseessä on tuo tekstissäni mainitun sijoituskirjan kirjoittajan mahtava maailmaa avartava opetusluento:

https://www.youtube.com/watch?v=1r1vJZ80Z7I

Kevennetty öljy-yhtiöitä, tankattu isolla kädellä Nordeaa keskihinnalla 7,915.