Kolumni: 10 000 euroa on kiva, mutta niin on miljoonakin

No tämäpäs oli kiva kolumni. Oman elämäni onnellisuuden kannalta olen kokenut niin, että riittävä rahamäärä on sellainen, jonka turvin voin tehdä sitä, mikä sytyttää tai mitä kohden koen intohimoa. Aika kohtuulliset tulot riittää siihen. Jos omaisuutta sattuisi joskus olemaan oikein paljon yli tämän, niin luultavasti ohjaisin pääosan lopulta muiden hyväksi, tavalla tai toisella. (Tämä muuten ei tarkoita, ettei määrätietoisuutta olisi tai että rahan tekeminen ei mittarina merkitsisi minulle sijoitustoiminnassa mitään. Kaikkea muuta.)

Materia ja pinnalliset jutut tuntuu hetken tosi hienoilta. Sitten tottuu ja pitäisi saada taas enemmän. Ja samalla elämän haasteet kuitenkin seuraa perässä. Näin ainakin omassa historiassani. Paremmin onni tuntuu seuraavan yhteyden löytymisestä muihin ihmisiin. Siinä taas selkeä erottuminen vaikkapa materialla muusta väestöstä ei välttämättä vie asioita eteenpäin.