Sijoittajan keskeisiä tehtäviä ovat talous- ja yritystason tietojen kerääminen, seulonta ja analysointi. Esittelen tällä kertaa erilaisia lähteitä ja työkaluja, jotka olen itse havainnut hyödyllisiksi. Pidän helppokäyttöisyydestä, toimintavakaudesta ja kustannustehokkuudesta.
Olen tämän vuoden aikana peruuttanut The Wall Street Journalin, The Financial Timesin ja The Economistin tilauksen, ja kotimaiseen Kauppalehteen tai Arvopaperiin en ole koskenut vuosikausiin.
Myöhässä oleva tieto tai artikkeli, joka on lähinnä copypastea Bloombergilla tai Reutersilla olleesta artikkelista, on hyödytön. Artikkeli, jonka kirjoittajalla ei ole oikeasti ymmärrystä aiheesta, on hyödytön. Vahvoja mielipiteitä omaava kirjoittaja voi puolestaan olla hyvinkin hyödyllinen seurattava riippumatta siitä, onko hän ymmärtämätön vai ei. Ymmärtämättömän vahva mielipide asiasta – etenkin, jos heitä on useita – kertoo yleensä vahvasta konsensuksesta, mikä saattaa avata tilaisuuden toimia päinvastoin.
Monen sijoittajan ensisijainen työkalu on käyttämänsä välittäjän kotisivut tai kaupankäyntiohjelmisto, mutta parhaan lopputuloksen saa, kun poimii rusinat useammista pullista. Muistan ajan, jolloin Yhdysvaltain dollarin ja Saksan markan välisen kurssin näkemisestä reaaliajassa piti maksaa 15.000 markkaa kuukaudessa. Puolet asiakaspuheluista ilta-aikaan oli kyselyitä, miten Amerikassa pörssi makaa. BBC:n tekstitelevisiosivuilla varttitunnin välein päivittyvät valuutta- ja pörssikurssit oli arvokas vinkki. Nyt netti on pullollaan ilmaisia vaihtoehtoja, ja pikkurahalla saa alustat, joista ei minun nuoruudessani voitu edes haaveilla.
Tekninen analyysi ja muutkin graafit
Vaikka ei uskoisi tekniseen analyysiin pätkääkään, käytännössä jokainen sijoittaja ainakin vilkaisee kurssigraafin nähdäkseen, onko hinta nousussa vai laskussa, ylhäällä vai alhaalla. Kaksi parasta näkemääni sivustoa ovat tradingview.com ja investing.com.
Tradingview.com yrittää olla jonkinlainen charttaajien Instagram ja systeeminräpeltäjien Facebook, mutta sivun oleellisin anti on vakaasti toimiva ja näkemistäni monipuolisin charttausmahdollisuus. Sivuston perusversio on ilmainen. Tradingview pystyy näyttämään kurssien ohella myös talousdataa.
Investing.com puolestaan yrittää olla sijoittajan ensisijainen portaali, mutta sen takana oleva charttaustoiminto on kevennetty lisenssiversio Tradingview:n toiminnosta, sillä erotuksella, että instrumenttivalikoima on laaja.
KUVA 1: USA:n ja Saksan 10-vuotisten velkakirjojen korot, Japanin jenin vaihtokurssi Australian ja USA:n dollareihin nähtynä, raakaöljyn ja kuparin futuurit ja DAX- ja Eurostoxx 50-indeksien futuurien noteeraukset. Korot ja öljy nousivat ja Japanin jeni heikkeni samanaikaisesti osakeindeksien syyskuun alussa käynnistyneessä nousussa. Korkojen nousun ja jenin heikkenemisen hyytyminen sekä öljyn hinnan taittaminen alas saattavat ennakoida ainakin lyhytaikaista osakemarkkinoiden korjausliikettä. Osakevälittäjäsi kaupankäyntiohjelmistosta ei taatusti saa näkyviin raaka-ainefutuureja tai korkodataa näin helposti.
Osakescreenerit
Osakescreenerit ovat palveluita, joissa voidaan itse valituilla kriteereillä rajata kaikista osakkeista pienempi osajoukko lähempään tarkasteluun. Kriteereinä voivat toimia esimerkiksi osinkotuotto tai P/E-luku. Joissakin screenereissä valittavia kriteereitä on todella runsaasti aina sisäpiirin kaupankäynnistä charttimuodostelmien automaattiseen hahmontunnistukseen.
Reuters, The Financial Times, The Wall Street Journal, Google ja monet, monet muut tahot tarjoavat screenerin, kuten myös aiemmin mainittu Investing.com ja Tradingview.com, mutta oma suosikkini on Finviz.com sen helppouden takia. Olen kasannut Finviziin ”salkkuun” erilaisia seuraamiani ETF-tuotteita, joiden seuraamisen koen mielekkääksi. Sivustolla on yksi ylivoimainen ominaisuus – kun hiiren osoittimen vie ticker-symbolin päälle, popup-ikkunaan avautuu hintagraafi. Tämän ominaisuuden takia pitkänkin listan läpikäynti menee tuhottoman nopeasti. Valitettavasti Finviz on täysin avuton USA:n ulkopuolisten sijoitustuotteiden kanssa.
KUVA 2: USA:n S&P 500-osakesektorien kehitys on nopea vilkaista popup-ikkunoiden ansiosta
KUVA 3: Finvizin Nokia-näkymä näyttää vinon pinon yrityksen fundamenttidataa, analyytikoiden suositusmuutokset ja maininnat uutisissa ja blogeissa.
Markkinadata
Joskus muiden tekemät graafit kyllästyttävät tai haluat testata jotain ideaa pikaisesti vaikka Excelissä. Ilmaisen markkinadatan osalta kaksi on ylitse muiden: Yahoo! Finance ja Investing.com. Investing.comin instrumenttivalikoima on huomattavasti laajempi, mutta Yahoon data on yleisesti ottaen paremmassa kunnossa ja sen korjaamiseen splittaus- ja osinkokorjausten jälkeen tarvitsee kiinnittää vähemmän huomiota.
KUVA 4: Historiadata on napinpainalluksen takana Investing.comissa (vas.) ja Yahoossa (oik.)
Talousdata
USA:n keskuspankin Federal Reserven ylläpitämä FRED on ilmainen ja siihen on kerätty tietoja myös USA:n ulkopuolelta lukuisista lähteistä. FRED:n graafinpiirto-ominaisuudet ovat loistavat, eikä järjestelmä häkelly, vaikka laittaisit samaan kuvaan päivä- ja neljännesvuosidataa. Datasta on mahdollista suorittaa laskuja suoraan FREDissä ja jos rekisteröidyt, voit tallentaa graafit ja ne päivittyvät automaattisesti. Itse olen toistaiseksi tyytynyt käyttämään Exceliin siirtoa. Ai niin – FREDiin löytyy myös virallinen Excel-lisäke, jolloin Excelistä voi suoraan kutsua dataa, ja Excel-sheet osaa automaattisesti hakea datasta tuoreimmat päivitykset.
Jokainen pitempään markkinoilla toiminut tietää, että useimpia talousnumeroita korjataan vielä pitkään niiden julkaisun jälkeen. Siksi yleisesti käytössä olevien talouden aikasarjojen analysoinnissa pitäisi olla varovainen – sijoittajat eivät aiemmin nähneet samoja lukuja kuin mitä me näemme nyt. Tähänkin löytyy ratkaisu: ALFRED. ALFREDista löytyvät talousluvut sellaisena kuin ne aluksi julkaistiin.
FREDin helppokäyttöisyyden jälkeen Euroopan keskuspankin tai Euroopan tilastolaitoksen Eurostatin sivustot tuntuvat painajaismaisen vaikeilta käyttää. Oikein pikaisiin googletuksiin TradingEconomics-sivun ilmaisversio on erinomainen. Käytännössä googletan haluamani talousindikaattorin nimen yhdessä joko TradingEconomics, Investing.com tai FREDin kanssa.
Ammattimaisemmalla suunnalla toimivat törmäävät taatusti jossain vaiheessa Quandl:iin. Quandlin tarkoituksena on olla moderni versio Aleksandrian kirjastosta – paikka, josta löytyy yhden katon alta kaikki mahdollinen ja mahdoton finanssidata. Osa siitä datasta on ilmaista, isompi osa edellyttää maksullista asiakkuutta ja mielenkiintoisempi osa on ulkopuolisten yrittäjien myytäväksi toimitettavaa. Testasin, ja kyllä, tuoremehufutuurien hinnat 90-luvun alkupuolella löytyvät ilmaiskäyttäjällekin. Maksulliseen dataan kuuluu esimerkiksi rahtikonttiliikennettä, säätä, lämpötiloja ja muuta vastaavaa.
Analyysit
MiFID II-direktiivi mullistaa finanssialan tutkimusta EU:n alueella ja laajemminkin. Direktiivi kieltää investointipankkien harjoittaman perinteisen kytkykaupan, missä kaupankäyntiasiakkuudella saa käyttöoikeudet pankin tuottamaan analyysi- ja tutkimustyöhön. Jatkossa pankit joutuvat siis joko myymään analyysipalvelunsa erikseen, tai vaihtoehtoisesti tarjoamaan sen ilmaiseksi. Direktiivin arvioidaan supistavan merkittävästi pankkien omaa tutkimustoimintaa, ja ilmeisenä vaarana on, että asiakaspuolella tarpeeksi isot tahot perustavat omat toimintonsa tai ostavat analyysipalvelupaketit, kun taas pienemmät asiakkaat jäävät ilmaiseksi saatavilla olevan analyysin varaan.
Jotkut pankit ovat päättäneet avata analyysituotantonsa maksutta kaikille. Tutkimustyö on itsessään markkinointityötä, kuten televisioon ja lehtiin jatkuvasti haastateltavat pääekonomistit osoittavat.
Pohjoismaisista pankeista Nordea ja Danske Bank tuottavat aktiivisesti ilmaista materiaalia nettiin makrotaloudesta, valuutoista ja koroista. ING-pankki ilmoitti avaavansa ison osan tutkimuksestaan ilmaiseksi kaikille täällä. Muitakin pankkeja liittyy seuraanvarmasti.
Yksi huonosti tunnettu helmi on The Financial Times-lehden alphaville-nettisivujen alla löytyvä Long Room-osasto. Sivustolle rekisteröityminen on ilmainen. Long Roomin alkuperäinen tarkoitus on jäänyt vähän epäselväksi, mutta käytännössä se on pankkien analyysiosastojen tuottamien pdf-muodossa olevien tutkimusraporttien levityspaikka. Jos uutisissa kohkataan jostain Deutsche Bankin The Next Financial Crisis-raportista, niin pikaisen googlaamisen jälkeen pistäydyn Long Roomissa katsomassa, onko raportti jo ladattu sinne. Ja jos ei ole, niin vinkumalla asiasta joku ystävällisesti sen sinne lataa pian. Suomessa osakepuolella ainakin Evli ja FIM tarjoavat runsaasti analyysiä ilmaiseksi.
En oikeastaan lue juuri muuta kuin Reutersin ja Bloombergin uutisvirtaa. Twitterin ja RSS-syötteiden avulla pysyn kärryillä mahdollisesti muista lähteistä löytyvästä mielenkiintoisesta lukemisesta. Twitterin käytöstä aion kirjoittaa myöhemmin lisää. Erityisesti seuraavista blogeista on ollut minulle paljon hyötyä: Abnormal Returns, The Big Picture, The Reformed Broker, The Macro Tourist, ja erityisesti Marc to Market. Päivääkään ei käytännössä mene, ettenkö katso, mitä Marc Chandler kirjoittaa markkinoista.
