Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos lupaili yhtiölle ”osingon kiihtyvää kasvua” syyskuussa 2017. Monet varsinkin ruotsalaiset epäilevät Tuomaat ovat pitkään suhtautuneet tähän Nallen lupaukseen epäluuloisesti.
Reilut kaksi vuotta sitten Nordealla käytiin kauppaa 11 euron haminoissa ja jaettu osinko oli 0,65 euroa osakkeelta. Ikuisesti (saati sitten kiihtyvästi) kasvavilla osingoilla Nordea haiskahti halvalta.
Loppukesästä Nordea kävi kurkkaamassa jo alle kuuden euron hintoja, vaikka kasvavan osingon politiikasta ei vielä virallisesti oltu luovuttukaan. Sille laitettiin lopullinen naula arkkuun vasta viime torstaina ilmestyneessä osavuosikatsauksessa. Ensi keväänä tähdätäänkin Nordean uuden toimitusjohtajan Frank Vang-Jensenin mukaan 0,40 euron tilisiirtoon per osake.
Hiuspussipäät olivat kuin olivatkin oikeassa. Tosin viidestä leivästä ja kahdesta kalasta on nihkeää tavallisten kuolevaisten jakaa monituhatpäiselle yleisölle riittävästi evästä. Samaten laskevasta tai edes paikallaan pysyvästä tuloksesta on jopa Nallen mahdotonta jakaa ikuisesti kasvavaa osinkoa.
Jos osake noteerataan alle varallisuutensa, olisi osakkeenomistajien kannalta yhtiön aina järkevää ostaa omia osakkeitaan. Nordealla on omaa pääomaa 7,55 per osake ja kurssi oli ennen osaria @6,59. Joten ei ollut yllättävää, että Nordea ilmoitti tutkivansa myös ”mahdollisuutta jakaa ylimääräistä pääomaa omia osakkeitaan ostamalla”.
Itse asiassa Björn Wahlroos -faniuteni olisi ottanut kovan kolauksen, ellei omien ostoja olisi ollut uudessa voitonjakopolitiikassa mukana. Olen yrittänyt selittää monien yhtiöiden hallituksille omien ostamisen matematiikkaa. Pohjanmaalla menestykseni jäi vaatimattomaksi. Ovaron Petri Roininen taas ymmärsi asian jo valmiiksi. En mitenkään pidä mahdollisena, että tässä asiassa miulla olisi Nallelle yhtään mitään opetettavaa.
Omia osakkeitaanhan joutuvat ”väkisin” ostamaan yhtiöt, joiden tuloksentekokykyyn sijoittajat eivät luota, mutta joilla tase kestää ostot. Nordea on tällä hetkellä esimerkki tällaisesta yhtiöstä. Voiton jakaminen omia ostamalla osingonjaon sijaan ”kalliiksi” hinnoitelluissa osakkeissa on aihe, josta voidaan debatoida loputtomasti. Nordean tilanteessa omien ostamatta jättäminen olisi ilkkamaista hönöilyä.
Nähdäkseni Nalle ampui Nordeassa (ja Sammossa) harhaan betsaamalla nousevia korkoja. Kun tosiasiat muuttuvat, mitä ilmeisimmin Björn Wahlrooskin John Maynard Keynesinä muuttaa mielipiteitään. Vaikkei keynesiläisyyttä minään juuri pidäkään.
Isoistakaan virhearvioista en vielä Messiaitani vaihda. Veikkauksen mallin mukaisesta rajoitetusta tiedottamisesta taas lähtee pitkäänkin pidetty puujumala ulkoruokintaan.
Olin poikkeuksellisen tyytyväinen itseeni, kun heti vähän Nordean osaria selattuani totesin, ettei tämä niin paha olekaan. Ja huolimatta osingon radikaalista leikkauksesta kurssi päättyi viikonlopuksi lievään nousuun @6,59 -> @6,76.
Toki paljon parempi olisi ollut, jos tulos olisi antanut myöten ne luvatut kiihtyvästi kasvavat osingot…
Vahva näkemykseni Nordean tulevaisuudesta on, että se on sumuinen. Osakekurssin potentiaalista nousua capattiin (=rajoitettiin) osavuosikatsuksen yhteydessä kyllä merkittävästi. Nollakorkojen ja kireän pankkisääntelyn ympäristössä pankkitoiminta onkin ihan kaikille haasteellista.
Ensiriidini Varg-Jensenistä on positiivinen. Mutta olen tarkkailuasemissa. Jos jotain yllättävää tapahtuu, kuten Nordean pörssikurssi nousee merkittävästi, voin joku aamu herätä kokonaan ilman Nordea-positiota.
Omistan siis hyvän läjän Nordeaa, jonka pitää ostaa salkussaolemisoikeutensa joka päivä erikseen. Koska yritystilieni kuukausimaksut marraskuussa nousevat radikaalisti, saatan hetken harkita pankin vaihtoa, mutta pitää aavistuksen tiukemmin kiinni osakkeistani.
Ålandsbankenilta juhlaosinko?
Kymmenen vuotta sitten Ålandsbanken jakoi 90-vuotisjuhlavuotenaan 0,20 euroa juhlaosinkoa 0,50 euron normaalin osingonjaon lisäksi. Keskustelupalstoilla on spekuloitu juhlaosingon mahdollisuudesta jo pitkään. Anders Wiklöf, joka asian tosiasiallisesti - joskaan ei muodollisesti - päättää, har sagt ingenting.
Viime vuoden tuloksesta Maarianhaminassa päätettiin 0,70 euron osingosta. Jos miulta kysyttäisiin mielipidettä ensi kevään osingon suuruudesta (ei suurempaa hätää, että kysytään) sanoisin, että ihan sama. Mutta jatkakaa tuloksen tekemistä samaan malliin.
Vähän ruoskin itseäni, etten enempää kasvattanut Ålandsbanken omistuksiani sen myötä, kun sisäpiiri kesällä osteli pieniä määriä osakkeita. Jos palkkasoturit laittavat omaa pientäkin rahaa peliin, on useimmiten tosi kyseessä.
Mutta Ålandsbankenin keskiviikon osaria lueskelin tästä huolimatta hymyssä suin. Kaikkien aikojen kvartaalista on vaikea mökötellä. Ennen osaria annettu positiivinen tulosvaroitus (=posari), jonka mukaan tulos on sama tai parempi kuin viime vuonna osoittautui aggressiivisen maltilliseksi. Viime vuonna tulosta tuli 1,48€ per osake ja nyt on kasassa 1,23€. Q3 ÅAB teki 0,49 euroa, joten viimeinen neljännes olisi karmea pettymys, jos koko vuodelta tulisi vain sama tulos kuin viime vuonna. Osakekurssikin päätyi perjantaina @15,75 lähelle omaa pääomaa per osake 15,86.
Ålandsbankenin eväät ottaa kannattavia markkinaosuuksia sekä Suomessa että Ruotsissa ovat selkeästi Nordeaa paremmat. Pienemmän on nimittäin aina helpompi kasvaa.
Saatan ajella vielä pitkäänkin Anders Wiklöfin kipparoiman laivan kyydissä. Ainakin tähän asti olen ollut kyyteihin varsin tyytyväinen. Toki minun salkussani kaikelle on hintansa, myös myyntisellainen. Tosin kun taidan olla ainoa analyytikon tapainen, joka Ålandsbankenia seuraa, ei suurta huolta pörssikurssin kuplaantumisesta ainakaan ihan lähipäivinä liene.
Ostakaa ihmiset Ålandsbankenin Vihreää Korkorahastoa, ja jääkarhut pelastuvat!
P.S. Erityisesti viimeinen kappale tässä kolumnissa ei ole sijoitussuositus, vaan osakkeenomistajan etujen mukainen mainos. Muitakaan suosituksia tähän ei sisälly ja ollaan sitten siellä ulkona varovaisia pankkisijoitustenkin kanssa – ja omalla vastuulla.
Keskustele: Nordea | Ålandsbanken
Aki Pyysing: Ålandsbanken ei välitä pörssikurssistaan 21.7.2019
Aki Pyysing: Ålandsbanken ei kiinnosta juuri ketään 28.4.2019
Aki Pyysing: Kaksi torjuntavoittoa ja yksi läpimurto (Nordea, Citycon, Ålandsbanken) 10.2.2019
Aki Pyysing: Nordea ja Ålandsbanken ottivat torjuntavoitot 22.7.2018
Aki Pyysing: Ålandsbanken ottaa markkinaosuutta 26.7.2015
Aki Pyysing: Loppuuko suomenruotsalaisten sössiminen Ruotsissa? 9.11.2014
