Kullan ostamisen motiivi ei mielestäni tulisi olla rikkaaksi tuleminen vaan pikemminkin olemassaolevan varallisuuden turvaaminen. Koko omaisuuden pitäminen kullassa ei ole hyvää riskienhallintaa, mutta kullan lisääminen osaksi bondeista, osakkeista ja kiinteistöistä koostuvaa salkkua voi sitä olla. En yritä olla maailmanloppua ennustava 'gold bug'. Kulta on minulle ainutlaatuinen omaisuusluokka, koska se tarjoaa hajautushyötyjä, joita harva muu sijoitusmuoto pystyy tarjoamaan.
Kulta on mielestäni hyvä väline varallisuuden riskienhallinnassa, sillä se tarjoaa kahdenlaista hajautushyötyä. Ensimmäinen näistä on perinteisen portfolioteorian mukainen salkun keskihajonnan pienentäminen. Toinen on on hieman vaikeammin määriteltävä, mutta sitäkin tärkeämpi hajautushyöty: ”inhimmillisen pääoman” (tiedot ja taidot, joilla varallisuutta kerrytetään tulevaisuudessa) sekä olemassaolevan varallisuuden välisen korrelaation pienentäminen. Sijoittajille, joiden inhimmillinen pääoma korreloi voimakkaasti esimerkiksi osakemarkkinoiden tai taloudellisen vakauden kanssa, voi olla perusteltua sijoittaa ainakin osa varallisuudesta muaalle kuin osakemarkkinoille. Tällaisia esimerkkejä ovat muun muassa sijoittajat, joiden ansiotyö on finanssisektorilla tai syklisillä teollisuusaloilla. Käyn tässä kirjoituksessa läpi muutaman esimerkin avulla, miten kulta voi tarjota näitä edellämainittuja hajautushyötyjä monille sijoittajille.
Kullan hinta korreloi heikosti muhin omaisuuslajeihin
Aloitetaan teoriasta, jonka jokainen rahoituksen peruskurssin käynyt osaa. Portfolioteorian mukaan sijoitusportfolion kokonaisriski ei riipu ainoastaan yksittäisten sijoitusten riskistä, vaan myös portfoliossa olevien sijoitusten välisestä korrelaatiosta. Portfolion kokonaisriski (riskin määritelmänä on keskihajonta) on sitä pienempi mitä alhaisempi on yksittäisten sijoitusten välinen korrelaatio. Ohessa vielä sama asia kaavan muodossa.
Kahdesta omaisuuslajista koostuvan portfolion kokonaisriski (keskihajonta)
Jos kullan korrelaatio muihin omaisuuslajeihin nähden on alle yksi voi sen omistaminen olla järkevää, vaikka sen tuotto-odotus ei olisi yhtä korkea kuin jonkun vaihtoehtoisen sijoituksen.
Miten kulta sitten toimii salkun riskin pienentäjänä? Joka vuosi pankkijätti JP Morgan julkaisee raportin odotetuista pitkän aikavälin korrelaatioista eri omaisuuslajien välillä. Alla olevaan taulukkoon on kerätty lista JP Morganin arvioimista korrelaatiokertoimista kullan ja muiden tunnettujen omaisuuslajien välillä (lähde).
Korrelaatio - Kulta vs. Muut omaisuuslajit
Ohessa muutamia havaintoja JP Morganin laskemista korrelaatiokertoimista:
- Kullan korrelaatio pitkällä aikavälillä on lähellä nollaa lähes kaikkien osakeluokkien kanssa maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Tämän perusteella siis kullan hinta liikkuu lähes täysin itsenäisesti osakemarkkinoihin nähden. Kulta ei välttämättä sovi osakesalkun suojaamiseen (tällöin korrelaation tulisi olla lähellä miinus yhtä), mutta tuo silti hajautushyötyä moneen osakesalkkuun.
- Hieman yllättävää on se, että euroissa mitattuna kullan hinta korreloi negatiivisesti euroalueen kuluttajahintaindeksin kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että kulta ei välttämättä sovi puhtaasti salkun inflaatiosuojaksi. Lukuja näkemättä uskoisin, että reaalinen korkotaso ja valuuttakurssit ovat inflaatiota tärkeämpi hinta-ajuri kullalle. Luulen, että kullan positiivinen korrelaatio vaatii toteutuakseen hyvin pitkän, usean vuosikymmenen mittaisen ajanjakson.Toinen iso kysymys on se, kuinka tarkasti kuluttajahintaindeksi pystyy kuvaamaan todellista hintojen kehitystä (indeksin laskutavat muuttuvat vuosien saatossa ja laskelmat sisältävät paljon oletuksia), mutta jääköön tämä aihe vaikka johonkin toiseen blogikirjoitukseen.
- Kulta korreloi heikosti jvk-lainoihin nähden. Toki tässä kohtaa on syytä muistaa, että korrelaatio vaihtelee ajan myötä. Kuten mainitsin aikaisemmassa kirjoituksessani, viime vuosina korrelaatio kullan ja USA:n valtionlainojen välillä on ollut poikkeuksellisen voimakasta. Historian perusteella korkean positiivisen korrelaation jaksot eivät kuitenkaan kestä loputtomiin.
- Kulta ei myöskään korreloi läheskään täydellisesti raaka-aineiden kanssa. Yhtenä syynä lienee se, että kulta on ainutlaatuinen muihin raaka-aineisiin nähden. Kulta on lähempänä rahainstrumenttia kuin hyödykettä, jolla on "käyttötarkoitus". Kullasta poiketen muiden Raaka-aineiden hintoja ohjaa varastotilanne. Alhainen varastotaso saa raaka-aineen hinnan nousemaan ja korkea varastotaso hinnan laskemaan. Kulta on tässä suhteessa hyvin poikkeuksellinen, sillä kultaa ei "kuluteta" ja kaikki historian saatossa louhittu kulta on edelleen "varastossa". Vuosittainen kultavaraston kasvu (kaivostuotanto) on hyvin pientä suhteessa olemassaolevaan varastoon. Tästä johtuen käytettävissä olevat kultavarastot muuttuvat vuosittain vain vähän, eikä varastojen muutoksella ole muiden raaka-aineiden tapaan suoraa vaikutusta kullan hintaan.
Harva sijoitus kykenee kasvattaamaan arvoaan kriiseissä
Musta Joutsen-kirjastaan tuttu Nassim N. Taleb lanseerasi käsitteen 'antifragile' (en keksinyt sujuvaa suomennosta sanalle). Tämä termi kuvaa asiaa, joka hyötyy epäjärjestyksestä, volatiliteetista ja kriiseistä. Kulta on juuri tällainen sijoitus. Kulta on kuin erääntymätön nollakorkoinen velkakrja ilman vastapuoliriskiä ja omistaja saa kaupanpäälle option arvonnoususta tietynlaisissa kriisitilanteissa. Monet muut tietämäni markkinapaniikeista hyötyvät sijoitukset (esimerkiksi monet optiot ja lyhyeksimyynti) vaativat ajoituksen onnistumista. Kullan omistaja voi nukkua yönsä rauhallisemmin, sillä hänelle odottaminen ei maksa juuri mitään (pieniä säilytyskuluja lukuunottamatta).
Kultaa lukuunottamatta kaikki tulonlähteeni ovat tavalla tai toisella vedonlyönti talouskasvun ja vakauden puolesta. Asunto-omaisuuteni, eläkesäästöni, osakeportfolioni ja työuranäkymäni ovat hyvät kun markkinat ovat vakaat ja talous kasvaa. Kaikilla näillä edellämainituilla tulonlähteillä on kuitenkin taipumus heikentyä kun talous on lamassa ja markkinat turbulenssissa. Kulta toimii päinvastoin kuin kaikki muu varallisuuteni. Esimerkiksi työnäkymäni finanssisektorilla korreloivat positiivisesti osakemarkkinoiden kanssa. Kun todennäköisyys sille, että työni on vaarassa on korkeimmillaan, myös osakemarkkinat ovat todennäköisesti laskussa. Tästä syystä osakkeet eivät ole paras mahdollinen "hätävara" jos ansiotuloni ovat vaarassa tai tarvitsen lisätuloja vaikeina aikoina.
Optiotermejä käyttäen kullan omistaminen osana ”optimistista” sijoitussalkkuani on kuin protective put strategia. Minulla on merkittävä pitkä positio talouskasvun ja vakauden puolesta (työyra finanssisektorilla, osakesalkku, kiinteistöt, eläkevarat). Kullan rooli on tässä strategiassa toimia ikään kuin myyntioptiona, jonka kohde-etuutena on talosukasvu ja markkinoiden vakaus (myyntioption arvo nousee kun kohde-etuuden arvo laskee). En oleta, että joudun lunastamaan myyntioptiotani, mutta optio voi auttaa pienentämään tappioita tilanteissa, jossa joudun realisoimaan varallisuuttani vaikeina aikoina.
P.S. Jos kullan ostaminen edellämainituista tai muista syistä kiinnostaa, niin tämä kirjoitukseni voi kenties auttaa aloittelevia kultasijoittajia, jotka pohtivat fyysisen kullan säilyttämisen vaihtoehtoja. Kerron myös mielelläni kokemuksia omasta taipaleestani kultasijoittajana Twitterissä (nimimerkki @timotikkala).
Timo Tikkala
